keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Energiaa auringosta

On varsin pilvinen syyskuun aamupäivä Välikummun tilalla, Toljan kylässä Ranualla. Konehallin katolla lepäävät 84 uunituoretta aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä myös tällaisilla ilmoilla. 
- Keskipäivällä aurinkoisella säällä paneelien tuottama sähkö riittää koko kulutukseen, joitain kilowattitunteja menee myös myyntiin. Marras–helmikuun välinen aika on laskettu ns. nollakuukausiksi, mutta sateisinakin päivinä näin syyskuussa paneelit tuottavat noin 6 kWh tunnissa päivällä, kertoo tilan isäntä Jani Sääskilahti.

Jani Sääskilahti tekee myös koneurakointia.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.
Välikummun tila ei ole siis ihan perinteinen maatila. Lypsäviä lehmiä on navetassa 70, joista 3 on lapinlehmiä, ja lisäksi pihamaalla voi törmätä kanoihin, koiriin, hevosiin sekä poniin. Jani Sääskilahden lisäksi maatilalla on töissä hänen vaimonsa Katja Salmela sekä yksi työntekijä hoitamassa peltotöitä ja huoltamassa konekantaa. Kotitalouteen kuuluu myös kaksi kouluikäistä lasta. 

Maatilan lisäksi elantoa Sääskilahdille tulee myös koneurakoinnin kautta. Sääskilahdet päättivät kuitenkin kohentaa maatilansa kannattavuutta, kun he saivat viime keväänä idean investoida aurinkoenergiaan
- Kuulin tästä mahdollisuudesta ensi kerran Sarkamessuilla Seinäjoella, siitä syntyi kiinnostus. Sen jälkeen meillä kävi aurinkojärjestelmien myyjä ihan kotikäynnillä kolme kertaa. ProAgria Lapin konsultti Harri Salow teki meille laskelmat, jotka selkeästi osoittivat, että investointi aurinkoenergiaan on tilallamme kannattava, muistelee Sääskilahti. 

Ideasta käytäntöön 


Sääskilahti haki investointiinsa tukea Lapin ELY-keskukselta, jonka tuki kattaa 40 % investoinnin verottomasta hinnasta. Paneelien hankinta kilpailutettiin ELY:n ohjeiden mukaisesti. Investointitukien hakeminen erilaisine vaiheineen oli kuitenkin jo entuudestaan tuttua Sääskilahdelle. 
- Takaisinmaksuajaksi tälle investoinnille laskettiin 6–7 vuotta, mutta näyttäisi siltä, että investointi maksaa itsensä takaisin jo aiemmin. Erityisesti viime kesä oli tuoton kannalta hyvä. 
Taustalla konehallin katolla pilkistävät aurinkopaneelit.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Sääskilahti osti aurinkopaneelit suoraan asennettuina: asennustyö tehtiin 11.6. ja paneelit alkoivat tuottaa sähköä heti seuraavana päivänä. Asennuksen voi tosin tehdä itsekin, mikäli teknistä taitoa löytyy. 
- Paneelien huolto on varsin yksinkertaista - kunhan muistaa pitää paneelit puhtaana esimerkiksi lumesta!

Paneelit tuottavat sähköä vuodessa keskimäärin 25 000–32 000 kWh, ja tuoton huippukuukaudet ovat yleensä maalis- ja huhtikuu. Säästöjä tilan sähkölaskussa Sääskilahti laskee saavansa hyvän tuoton vuotena jopa 2 000 € vuodessa. Kun paneelit eivät tuota sähköä, sähköjärjestelmä siirtyy jouhevasti käyttämään verkosta tulevaa virtaa. Välikummun tilalla on tehty myös muita investointeja uusiutuvaan energiaan, kun tila siirtyi hakelämmitykseen jo vuonna 2002. 

Aurinkoenergian tulevaisuus erityisesti maatiloilla näyttää Sääskilahden mielestä valoisalta. 
- Kyseessä on ehdottomasti yleistyvä ilmiö. Toistaiseksi näin isoja investointeja ei ole maatiloilla Lapissa tehty, joskin tiedän, että sellaisia on suunnitteilla. Luvituksessa kannattaa ottaa selvää kuntakohtaisista eroista: joissain kunnissa voidaan vaatia erilaisia rakennuslupia, mutta Ranuan kunnalta mitään erityistä lupaa ei tarvittu. 

Laadukkaita tuotteita tilalta 


Välikummun tilan 70 lypsylehmää tuottavat maitoa tällä hetkellä Arlalle. Sääskilahdet ovat myös miettineet tilan jatkojalostusmahdollisuuksia, ja koe-eriäkin on tehty. 
- Olemme kuitenkin päättäneet toistaiseksi keskittyä raaka-aineen tuottamiseen. Jos joku haluaa hyödyntää maitoamme paikallisessa jalostuksessa, se onnistuu kyllä, toteaa Jani Sääskilahti. 

Navetasta kurkkivat hiehot. Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.
Kirkonkylässä Ranualla, noin 10 kilometrin päässä Välikummun tilalta, toimii myös Ranuan REKO-lähiruokarengas. Toistaiseksi Sääskilahdilla ei ole kuitenkaan ollut resursseja osallistua jakelupäiviin oman tilansa lihan tai maidon kanssa. 
- Myymme lihaa toisinaan suoramyyntinä, mutta silloin puhutaan ¼ tai puolikkaasta ruhosta, ei pienestä jauhelihapaketista, kertoo Jani Sääskilahti.

Maitotilallisena Sääskilahti haluaa korostaa kuluttajille suomalaisten tuotteiden tukemisen tärkeyttä. 
- Kannattaa katsoa, että tuotteessa on Hyvää Suomesta -merkki eli tuttu joutsenlippu. Näin tiedät ostavasi suomalaisen tuotteen ja tukevasi kotimaista maataloustuotantoa! 



teksti: Maaseutuklusterin viestintä, Johanna Asiala

maanantai 10. syyskuuta 2018

Kohti biokaasun tuotantoa lappilaisissa kylissä - Saijan Energia oy perustettu

Saijan Energia Oy julkaisi elokuussa 2018 alla olevan lehdistötiedotteen:

Muutaman vuoden ajan on Saijalla ollut vireillä vihreän talouden ja kiertotalouden kehittämishanke, jonka tavoitteena on saada tuotettua yhä suurempi osa kylän asutuksen tarvitsemasta energiasta paikallisesti omista raaka-ainelähteistä. Hankkeessa on selvitelty puun energiakäytön uusimpia sovelluksia, aurinkoenergiaa ja biokaasun tuottamista. Selvitettävänä on ollut biokaasun tuottaminen karjan lannasta ja huonompilaatuisesta tuorerehusta sekä muista biojätteistä kuten ravintoloiden, kauppojen ja suurkeittiöiden elintarvikerasva- ja ruokajätteet. 

Biokaasulaitos Louella, Tervolassa.
Kuva: Arktinen biotalous
Biokaasun tuotannon etuja ovat prosessissa syntyvän lietelannan parempi soveltuvuus kasveille, parempi mahdollisuus lannan levitykseen ja tästä syntyvät lannoitekustannussäästöt, hajuttomuus sekä prosessista saatava biokaasu. Kaasua voidaan käyttää lämmön ja sähkön tuotantoon ja jatkojalostettuna liikennepolttoaineena. 

Biokaasulaitos voi toimia myös kaasun tuotantoon soveltuvan yhdyskuntajätteen käsittelylaitoksena. Biojätteen sisältämät ravinteet tulisivat maatilojen viljelykäyttöön ja biokaasu hyödynnettäisiin samoin kuin muukin kaasu. Tavoitteena on olla edullisempi vastaanottopiste ravintoloiden, suurkeittiöiden sekä kauppojen elintarvike- ja ruokajätteille kuin muut jätteenkäsittelyvaihtoehdot. 

Biokaasulaitos sisältää lietelannan, paalurehun ja muiden biojätteiden vastaanottotilat, kaasutusreaktorin, kaasun puhdistuslaitteet, kaasua käyttävän lämmityskattilan sekä generaattorin. Erillinen kaasun puhdistuslaitos tarvitaan liikennepolttoaineelle, jonka puhtausvaatimus on suurempi. Lisäksi tarvitaan kaasun varastointi, kuljetussäiliöt ja jakeluasema. Puhdistettua kaasua voidaan kuljettaa kauempana oleville tankkausasemille. Prosessissa tarvittavaa lämpöä voidaan tuottaa puulla. 

kuva: Photokrafix | Lapin materiaalipankki. 
Biokaasu on muita polttoaineita edullisempi polttoaine. Sitä voidaan käyttää autoihin ja koneisiin, jotka ovat joko tehdastekoisina kaasukäyttöisiä tai jälkiasennuksella kaasua käyttäviksi muutettuja. Hallitus haluaa Suomen teille 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on pienentää liikenteen päästöjä. Biokaasuauton päästöarvot ovat hyvin alhaiset. 

Kaasuautolla voi ajaa yhdellä tankkauksella esimerkiksi 400 km kaasulla ja saman matkan vielä bensiinillä. Tankkauspisteverkosto on tiheämpi Etelä-Suomessa, mutta matkailuelinkeinon vuoksi on näillekin autoille hyvä saada tankkauspisteitä matkailukeskusten lähelle. 

Näiltä pohjilta ja näillä ajatuksilla on kesän 2018 aikana perustettu Saijalle Saija Energia Oy jatkamaan hankkeen kehitystyötä. Yhtiön toimialaa on energian tuottaminen ja markkinointi. 

Ensi töinään päätti yhtiö liittyä kolmivuotiseen Biokaasun tuotanto, oleellinen osa Lapin maaseudun vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta -hankkeeseen ja sitoutua maksamaan hankkeen yksityisrahoitusosuuden, mikäli hanke saa myönteisen päätöksen ja toteutuu. Lisäksi yhtiö päätti hakea bioenergialaitokselle investointitukea hallituksen kärkihanke-haussa. 

Ensi vaiheessa yhtiö ryhtyy tekemään selvitystä alueelta saatavista bioenergia syötteistä ja biokaasun käyttäjistä sekä tarvittavista laitteista ja tekniikasta. Uuden hankkeen puitteissa käydään keskustelut paikallisten ravintoloiden ja muiden biopohjaista sivuvirtaa tuottavien yritysten kanssa. Aiheena mm. biokaasun tarve yrityksessä sekä saatavan biokaasulaitokseen sopivan biomassan määrä ja laatu.
kuva: Arktinen biotalous
Lue myös maaliskuussa 2017 Biotalousuutisissa julkaistu juttu saijalaisten suunnitelmista. Jutun löydät TÄÄLTÄ

keskiviikko 29. elokuuta 2018

REKO-uutiskirjeen viimeinen osa - tule mukaan CITY-REKOon 1.9.!

Nyt voit nauttia vielä viimeiset palat maaliskussa julkaistusta REKO-uutiskirjeestä. Hyppää mukaan paikallisten tuottajien maailmaan ja muista myös, että Rovaniemen lähiruokarengas REKO jalkautuu lauantaina 1.9. Rovaniemen keskustaan! CITY-REKO:n jakelu tapahtuu City Hotellin parkkihallin yläkerrassa, keskellä Likimarkkinoita. Liity ryhmään ja tutustu keskustan jakelun tapahtumaan TÄÄLLÄ


-------------------------------------------------

Arctic Ice Cream Factory

kuva: Riku Lavia, Arctic Ice Cream Factory

1. Yleisesittely
Nimi: Anna-Riikka Lavia, Arctic Ice Cream Factory Oy
Toimipaikkakunta: Rovaniemi
Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Paikallista lappilaista jäätelöä.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa?
Arctic Ice Cream Factory on toiminut vuodesta 2015.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?
Tällainen lähiruokaan keskittynyt, paikallinen myyntikanava tietenkin kiinnostaa. REKO-toiminta on myös hyvä esimerkki lyhyen ketjun toiminnasta ilman välikäsiä. On myös mukavaa, että asiakkkaat pääsevät tapaamaan tuottajia ja toisinpäin.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?
Alamme käyttää tänä keväänä lappilaista tilamaitoa, jolloin jäätelöistämme tulee vielä entistä paikallisempia. Samalla kehitämme makuvalikoimaamme entistä pohjoisempaan suuntaan.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?
Mielestäni REKO-toiminta on Rovaniemellä alkanut hyvin. Itse emme ole aina päässeet paikalle, mutta kaiken kaikkiaan tuottajat ovat olleet aktiivisia.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille…
Joskus voi olla vaikeaa ostaa lähiruokaa, vaikka haluaisikin. REKO on hyvä esimerkki siitä, kuinka lähiruuan tuotantoa voi konkreettisesti tukea. Talvella jakelut ovat aika pikaisia tilaisuuksia, jo olosuhteidenkin pakosta. Ehkä REKO:sta muodostuu kesällä ihana, runsas lähiruokatori, jossa tarkenee viivähtää hieman pitempäänkin!

-------------------------------------------------

Minna Kataja

kuva: Minna Kataja
1. Yleisesittely

Nimi:
Minna Kataja
Toimipaikkakunta: Inari ja Rovaniemi
Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Villiyrttejä, pakuria, luonnontuotteista valmistettuja elintarvikkeita (mm. nokkosnäkkäriä, hillahilloa, villiyrttisinappia, yrttijuomia, yrtti- ja sienisuolaa, sieniä) ja yrttiteetä. Erilaisia sesonkituotteita.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa? 
En ole elintarvikepuolen yrittäjä, vaan yksityinen reko-tuottaja. Aloitin Rekossa kesällä 2017.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?
Siskoni käyttävät aktiivisesti Reko-ruokapiirejä Etelä-Suomessa ja joskus olen myös näihin piireihin toimittanut tuotteita. Rovaniemi on minulle helposti saavutettavissa, ja on mukavaa saada myös tänne lähiruoan myyntikanava. Reko on helppo myyntikanava yksityiselle ihmiselle.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?
Olemme perustamassa Laajakaista 3:een luonnontuotteiden ympärillä toimivaa osuuskuntaa. Osuuskunnan kanssa tulemme kehittämään uusia tuotteita villiyrteistä, marjoista, sienistä ja erikoisluonnontuotteita myös Reko-renkaan saataville.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?
Rekossa on aina hyvä henki ja asiakkaat ovat poikkeuksetta noutaneet tilaamansa tuotteet.
Rovaniemen REKO-jaon aika on varsinkin näin talviaikaan kohtuuttoman pitkä. Yleensä REKO-jakotilaisuus ei ole lisämyynnin hankkimista varten (käsittääkseni se ei edes ole oikein REKO-hengen mukaista) vaan siellä odotetaan ja odotetaan jalat kohmeessa asiakkaita. Ehkäpä pieni tietopaketti REKO:n toimintatavoista olisi hyvä kertauksen vuoksi.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille…
Tulkaa mukaan, kokeilkaa rohkeasti tuotteita ja tilatkaa tuotteet ennakkoon. REKO on mahtava konsepti, ja mitä enemmän saamme kuluttajia mukaan, sitä enemmän mukaan liittyy myös tuottajia.

-------------------------------------------------

Kannialan tila


kuva: Kirsti Kanniala
1. Yleisesittely
Nimi: Kirsti Kanniala
Toimipaikkakunta: Sodankylä ja Rovaniemen REKO 
Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Alkuperäiskarjan maitoa ja lihaa.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa?
Suoranaisena alkutuottajana Lapissa vuodesta 2002 lähtien.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?
Halu tuoda paikallista elintarviketta kuluttajille. Meillä täällä Lapissa on mahdollisuus saada tuottajilta suoraan erilaisia tuotteita.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?
Tuotteita olisi kehitteillä, mutta matka siihen, että tuotteet saadaan markkinoille, tuottaa ongelmia.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?
Talvijakelut ovat haastavia, sillä lypsykarjataloudessa ei pääse irtautumaan aina perjantain jakoihin talvisin. Tämän takia en ole voinut osallistua jakoihin talvella. Lomitusta ei ole aina mahdollista saada.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille…
Meiltä voi kysellä halutessaan tuotteita myös muutakin kautta kuin REKO:sta. Toimitamme tuotteita muutenkin perille kuluttajille.

tiistai 14. elokuuta 2018

Mitä oikeasti tapahtui? - loppuraportit sen kertovat!

kuva: Tea Nevanperä, Lapin liitto
Maaseutuklusteria on viety vuosien 2016 - 2018 aikana eteenpäin Lapin liiton toimesta erityisesti Arktisen biotalouden sekä Uuden talouden valmisteluhankkeen avulla. Hankkeilla on luotu resurssit klusterin rakentamiselle ja toiminnan organisoimiselle. Tänä keväänä molemmat hankkeet ovat kuitenkin tulleet päätökseensä. Työ kuitenkaan ei ole tullut päätökseensä, päin vastoin. Kehittämistä, koordinointia ja viestintää jatketaan yhä määrätietoisesti, ainoastaan eri hankenimellä - olettehan jo törmänneet Maaseutuklusterin viestintään?


kuva: Tea Nevanperä, Lapin liitto

Sekä Arktisen biotalouden että Uuden talouden valmisteluhankkeen loppuraportit ovat valmistuneet ja nyt kaikkien luettavissa. Mikäli haluat tietää, mitä hankkeissa on puuhattu ja millaisia tuloksia niillä on saatu aikaiseksi, klikkaa alla olevia linkkejä - ja laita myös jakoon!



Mikäli haluat tietää jostain teemasta enemmän tai jokin kohta jäi askarruttamaan, vastaamme kysymyksiisi mielellämme! Otahan yhteyttä: tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130.

Syksy on lähtenyt Maaseutuklusterin suhteen vauhdikkaasti käyntiin. Lähiviikkojen aikana Biotalousuutisiin on tulossa juttua muun muassa kesäisestä Food Business Summitista, REKO-yrittäjistä sekä Lappi-sopimuksesta. Stay tuned! Ja juttuaiheita saa myös ehdotella ja myös lähettää - tulemme mielellään juttukeikalle ja otamme vastaan vieraskynäkirjoituksia! Käy myös tsekkaamassa Maaseutuklusterin Lapin tapahtumakalenteri, jonka löydät oikeasta sivupalkista hankkeen kotisivuilta täältä. Vilkkaan syksyn aikana tapahtumia lisätään kalenteriin lähes päivittäin.  

tiistai 7. elokuuta 2018

Haluatko sinäkin shoppailla suoraan tilalta?

Tänä vuonna vietetään jälleen tilamyynnin juhlapäivää, kun ympäri Suomen erikokoiset ja -tyyliset tilat avaavat ovensa kuluttajille. Päivää vietetään lauantaina 15. syyskuuta. Voit käydä tsekkaamassa tapahtuman sivuilta, missä kaikkialla voit ostoksilla vierailla ja miten päivään kannattaa varautua, olit sitten ostoksille tuleva kuluttaja tai päivään osallistuva tuottaja.

kuva: Osta tilalta
Pienen haasteen meille lappilaisille Osta tilalta! -päivässä muodostaa se seikka, ettei Lapista mukana ole vielä ainuttakaan tilaa. Viime vuonna yksi rohkea tilallinen Kittilästä uskalsi lähteä kokeilemaan tuotteidensa siipiä tapahtuman turvin. Tämä onkin viimeinen kuulutus lappilaisille tuottajille ja tilallisille - tule mukaan! Voit myydä kuluttajille vaikkapa ylijäämämarjasatoa, perunoita, omien lehmien maidosta jalostettua leipäjuustoa taikka suussasulavia leipäsiä. Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana!

kuva: Osta tilalta.

Mukaan liittyminen on varsin yksinkertaista. Klikkaile itsesi osoitteeseen https://ostatilalta.fi/rekisteroidy/lue lyhyet ohjeet ja täytä lomake - kas näin, olet mukana tuomassa kuluttajille kokemuksia sekä samalla mahdollisesti testaamassa uusimman reseptisi toimivuutta. 

Maaseutuklusterin viestintä -hankkeella on myös hallussaan erilaista markkinointimateriaalia päivään osallistuville lappilaistiloille. Mikäli siis päätät osallistua, otahan yhteyttä, niin saat laminoidun esitteen sekä muuta materiaalia maksutta itsellesi! Yhteydenotot: johanna.asiala@lapinliitto & tanja.hayrynen@lapinliitto.fi

Ps. Mikäli tilaltasi löytyy myös ihmisrakkaita eläimiä, voit päästää ostoksille tulijat myös tutustumaan eläimiin!

Pps. Myös Rovaniemen REKO-rengas suunnittelee osallistumista tähän päivään ylimääräisellä jakelupäivällä, jonka aika ilmoitetaan myöhemmin. Pistähän tämäkin tieto jo nyt korvan taa!

kuva: Osta tilalta.


maanantai 30. heinäkuuta 2018

Maistiaisia REKO-uutiskirjeestä osa 2.

Maaliskuussa julkaistiin Rovaniemen REKO-lähiruokarenkaan toimintaa ja yrittäjiä esittelevä uutiskirje. Voit käydä lukemassa uutiskirjeen kokonaisuudessaan TÄÄLLÄ ja ensimmäisen osan koosteesta löydät Biotalousuutisista TÄÄLTÄ

Nyt on aika palata sorvin ääreen aurinkoisen ja lämpimän heinäkuun jälkeen ja esitellä hieman lisää Rovaniemen REKO-renkaaseen kuuluvia yrittäjiä - kas tässä olkaa hyvä!

Ps. Elokuun ensimmäinen REKO-jakelu tapahtuu Rovaniemen elintarviketalolla tostaina 2.8. - tulehan sinäkin mukaan! Täältä löydät REKO-renkaan ja pääset tutustumaan päivän tarjontaan sekä varaamaan mieluisia lähiherkkuja itsellesi. Useat tässäkin jutussa esillä olevat tuottajat ovat mukana seuraavassa jakelussa.

kuva: Lapin materiaalipankki | Terhi Tuovinen

Lohiapaja



kuva: Lohiapaja
Nimi: Mikko Riskilä, Lohiapaja
Toimipaikkakunta: Rovaniemi

Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Lappilaista poronlihaa, hirvenlihaa sekä kaloja.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa?
Riskilän perheemme on toiminut yrittäjänä vuodesta 2003.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?
Yrittäjäystäväni mainitsi, että REKO olisi rantautumassa Rovaniemelle ja innostuimme heti ajatuksesta.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?

Yksi Lohiapajan tärkeimmistä asioista on jatkuva tuotekehitys. Pyrimme kehittämään ja löytämään uusia hienoja makuyhdistelmiä ja samalla pyrimme kehittämään ja parantamaan jo valmistuksessa olevia tuotteita uuteen muotoon, mikäli näemme, että siihen on tarvetta.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?
Yleisesti rengas toimii meidän kannalta erittäin mukavasti. Olemme miettineet eri jakopaikkojen mahdollisuuksia, mutta Pöykkölä on alkanut jo vakiintua asiakkaiden silmissä. Myös jakelujen päiviä voisi kokeilla arkipäivinä.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille…
Kiitos paljon jo asiakkaille, jotka REKO:a hyödyntävät! Teette erittäin tärkeää työtä paikallisen elintarviketoiminnan ylläpitämisessä. Kun ostatte tuotteita ringin kautta, tuottaja saa tuottelleen oikeasti kannattavan katteen. Nähdään tulevissa jaoissa!

-------------------------------------------------------------

Luomulaari - Lemmensillan luomuhunajaa

kuva: Minna Kontu


Nimi: Perttu Kontu, Luomulaari Oy
Toimipaikkakunta: Orimattila
Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Lemmensillan luomuhunaja on tuotteemme. Myymme myös muita mehiläispesän antimia kuten propolista, pergaa, siitepölyä ja vahaa, kaikki luomuna.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa?
Tuotamme luomuhunajaa Orimattilan ja Myrskylän seudulla. Hunajaamme on jo vuosien ajan kulkeutunut myyntiin tälle alueelle, koska perhettämme asuu myös Lapissa. Hunajan tuottaminen Lapissa on haastavaa, joten pientuottajan luomuhunajalle on kysyntää.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?
REKO on tuttu konsepti muualta ja hyvin toimiessaan se palvelee sekä ostajia että tuottajia oikein hyvin. Monelle tuottajalle REKO voi olla ainoa keino tavoittaa suurempia kuluttajaryhmiä, kaikki kun eivät saa tuotteitaan markettien hyllyille. Rovaniemen Rekoon osallistuminen on mutkatonta ja ihmiset välittömiä. Kauppakin käy mukavasti!

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?
Ekologisuus ja kestävä kehitys kantaa pitkälle nykyisin. Mehiläisiin liittyvät asiat kiinnostavat ihmisiä. Tarjoamme hunajaamme ja muitakin tuotteitamme uudelleenkäytettävissä pakkauksissa.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?
Tarjolla on monipuolisesti hyvin laadukkaita tuotteita, mutta säännöllisesti osallistuvia tuottajia voisi olla enemmän. Mitä enemmän tuottajia on paikalla, sitä kattavampi ja kiinnostavampi tarjonta saadaan aikaan, ja asiakkaamme tulevat vielä paremmin palveltua. Rekomme toiminta hakee vielä muotoaan. Meidän pitää tehdä parhaamme tarjonnan, jakoaikojen ja -paikkojen sekä tilaamisen helppouden suhteen.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille...
Mikä voisi olla tärkeämpää pohjoisen asukkaalle kuin paikallisen elinvoiman ylläpitäminen! Kannattaa käyttää paikallisten tuottajien ja yrittäjien palveluja, sillä se tuo itsellesikin jatkuvuutta, toimeentuloa ja turvaa.



-------------------------------------------------------------

Piessan lammastila


kuva: Kirsi Ylipiessa
Nimi: Kirsi Ylipiessa, Piessan lammastila.

Toimipaikkakunta: Tornio
Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Lampaanlihaa ja -jalosteita, myös lankoja ja taljoja silloin, kun niitä saa myydä.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa?
Vuodesta 2016

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?
Meidän tila on Torniosta ja Rovaniemi on kohtuullisen matkan päässä.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?
Vakiinnutetaan nykyistä markkinaa, uutena tulossa mahdollisesti yrtit.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?
Asiakkaita on kohtuullisen hyvin. Sijainti on hieman hankala, talvella pimeää ja jakopaikan parkkijärjestelyt eivät ole parhaat mahdolliset. Facebook tilauskanavana rajaa asiakkaita.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille…
Kertokaa tästä kavereillekin!



-------------------------------------------------------------

Lapin laitumilta


kuva: Arktinen biotalous

Nimi: Risto Yrjänheikki, Lapin Laitumilta
Toimipaikkakunta: Rovaniemi
Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Ylämaankarjan liha

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa? Vuodesta 2010.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?Olen kuullut Rekosta muilta paikkakunnilta toimivilta tuottajilta hyviä kommentteja.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?
Uusien tuotteiden lanseeraaminen.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?
Jakelutapahtumat on olleet säännöllisesti, mikä on hyvä ostajien totuttamisessa tapahtumaan.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille… 
Ehkä myös kuluttajille ja ostajille pitäisi olla palaute ja ideointilaatikko, mihin jättää postia.

-------------------------------------------------------------

Viimeinen osa julkaistaan pian. Tsekkaa vielä alla oleva kartta, niin löydät helposti perille Rovaniemen elintarviketalolle 2.8. ja sen jälkeen tapahtuviin jakeluihin!


kuva: Lapin liitto, Tiina Liuska.

kuva: Lapin liitto, Tiina Liuska. 


tiistai 3. heinäkuuta 2018

Etappeja elintarvikeyrittäjän polulta - viimeinen osa

Mistä olette ostaneet lavallisen sokeria? Mitä tuonkokoiset pahvilaatikot maksavat? Kuinka usein kylmärahti käy teillä? Nämä ovat kysymyksiä, joita olen esittänyt muutaman viime viikon aikana – toisille yrittäjille.

kuva: Maaseutuverkosto, Lietso Oy.
Selvitettävää on koko ajan ja paljon. Suurin osa asioista on sellaisia, joita ei löydy googlettamalla. Tiedon tarve on niin erikoistunutta ja koskee niin käytännönläheisiä asioita, että yleisesitys aiheesta ei riitä. Selvittelyyn tarvittaisiin esimerkiksi yhteydenottoja useaan palveluntarjoajaan, jotka joutuu valitsemaan hakuammunnalla netistä. Usein vastaukset näihin kysymyksiin saa suoraan toisilta yrittäjiltä. 

Samalla polulla - yhdessä vai erikseen?


Verkostoituminen on tärkeää. Kolmivuotisen yrittäjäurani varrella oma panokseni varsinaisiin verkostoitumistilaisuuksiin on tosin ollut hyvin vähäinen. Yrittäjäyhdistyksiin kuuluminen ja erilaisissa verkostotilaisuuksissa kulkeminen sopii joillekin. Yritystä perustaessa voi tulla paine osallistua kaikkeen mahdolliseen, jotta ei jäisi mistään paitsi ja ulkopuoliseksi.

kuva: Maaseutuverkosto, Jyrki Vesa.
Yrittämisessä pitää kuitenkin löytää oma polkunsa – jollekin riittävät satunnaiset kohtaamiset, toiset lähtevät tutustumaan tositarkoituksella ja toiset tarvitsevat ilmaisen juoman bileet. Pääasia on se, että olet mukana niin, että pystyt antaamaan muille sen, mitä sinulla on annettavaa ja saat takaisin sen, mitä tarvitset selvitäksesi.

Kun näkee tukussa tutun ravintolan omistajan, tulee  helposti jäätyä juttusille. Sitten nähdään alan messuilla. Alkaa tuntua siltä, että on jotain yhteistä. Syntyy asiakkuusuhteita ja ystävyysuhteitakin. Usein tulee myös kilautettua kaverille. Tieto liikkuu, kun jossakin törmätään. Ja se tieto on elintärkeää.

Verkostossa oleminen on vastavuoroista. Aina, kun olen auttanut kanssakulkijaa, olen saanut panokseni moninkertaisena takaisin. Itse olen vastikään vastannut kysymyksiin: kuka on ottanut nuo valokuvat? Mistä ostat kuusenkerkkää? Miten tämä laskutusohjelma otetaan käyttöön? Mennäänkö kahville joku päivä? 

kuva: Maaseutuverkosto, Jyrki Vesa.

Kirjoittanut: Anna-Riikka Lavia, Arctic Ice Cream Factory