ELY-keskus auttaa yrittäjyyden tiellä

Yrittäjä: tunnetko sinä ELY-keskuksen yrityksesi kehittämiseen tarjoamat palvelut? Soittaako yhteishankintakoulutus kelloja? Entä oletko joskus miettinyt, miten saada rekrytoitua toimintasi kannalta osaavia tekijöitä tai miten varmistaa, että henkilöstön osaaminen pysyy muuttuvien vaatimusten tasolla? Lukaise tämä Biotalousuutisten juttu niin tiedät, mistä lähteä liikkeelle! 

kuva: Lapin materiaalipankki | Photokrafix

Lapin ELY-keskuksen yrityspalveluasiantuntija Minna Uusihanni tietää paljon lappilaisten yritysten osaamistarpeista. Hän vastaa Lapissa Yhteishankintakoulutuksen kolmesta eri tuotteesta: TäsmäKoulutuksesta, RekryKoulutuksesta sekä MuutosKoulutuksesta. 

- Tällä hetkellä nämä erittäin matalan kynnyksen ja kustannuksen koulutukset ovat liian alikäytettyjä, toteaa Uusihanni. 

Byrokratiaa ei yrityksien tarvitse pelätä koulutuksia hakiessaan - ELY-keskus hoitaa koulutuksen toteuttajien kilpailuttamisen ja muut byrokraattiset stepit. Yritykset voivat siis ikään kuin astella valmiiseen pöytään. Uusihanni valottaa koulutusten teknistä puolta: 

- Koulutuksien vähimmäiskesto on 10 päivää. RekryKoulutuksissa kesto vaihtelee kuitenkin keskimäärin kahdesta kuukaudesta neljään. Koulutuksiin hakeutuminen tapahtuu TE-toimiston kautta, mutta työntekijän ei suinkaan tarvitse olla työtön kouluttautuessaan - tosin he eivät ole työsuhteessa koulutuksen aikana, eikä työnantajalla ole siten palkanmaksuvelvollisuutta koulutuksen ajalta. 

Yhteishankintakoulutukset yritysten tukena muutostilanteissa 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä, Lapin liitto

TäsmäKoulutus on yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöityä koulutusta. TäsmäKoulutus on sopiva vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen päivittämistä. Koulutuksessa ei suoriteta tutkintoja tai osatutkintoja, vaan tavoitteena on kehittää yrityksen henkilöstön ammattitaitoa. Koulutusta voidaan toteuttaa myös määräaikaisten lomautusten aikana taikka niiden asemasta - pyrkimys TäsmäKoulutuksella onkin estää lomautuksia ja irtisanomisia. 

- Tavoitteena on, että koulutuksen suorittaneet myös jatkavat nykyisen työnantajansa palveluksessa. 

Yrityksen maksuosuus vaihtelee 30–50 % kustannuksista - loput kulut maksaa ELY-keskus, kertoo Uusihanni. 

RekryKoulutus järjestetään ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteistyönä. Nimensä mukaisesti se on tarkoitettu uusien työntekijöiden rekrytointiin ja on Yhteishankinnan koulutuksista eniten hyödynnetty. 

- Osaavan työvoiman saatavuus on Lapissa tällä hetkellä suuri haaste. Siksi onkin tärkeää, ettei yritys kanna riskiä rekrytoinnissa. Henkilö, joka osallistuu RekryKoulutukseen, ei vielä ole työsuhteessa, vaan vasta kouluttautuu tulevaan työtehtäväänsä. 

Uusihannin mukaan yrityksillä ei ole velvoitetta palkata RekryKoulutukseen osallistuneita henkilöitä, mutta tämä on toki tavoitteena. RekryKoulutuksessa yritys maksaa 30 % kuluista. 

Lue lappilaisten yritysten positiivisista kokemuksista RekryKoulutukseen liittyen: 

https://www.lapinkansa.fi/mista-yritykselle-osaavat-tekijat-rekrykoulutus-ol/167776

https://www.lapinkansa.fi/rekrykoulutuksen-avulla-20-uutta-osaajaa-tapojarve/169609

kuva: Maaseutuklusterin viestintä, Lapin liitto.

MuutosKoulutus sopii Uusihannin mukaan tilanteisiin, jossa yritys joutuu irtisanomaan henkilöstöä, mutta haluaa tarjota irtisanottaville henkilöille lisäkoulutusta. 

- Tätä hyödynnetään vielä varsin vähän, mutta esimerkiksi Elisa Oyj ja Outokumpu Stainless Oy ovat käyttäneet MuutosKoulutusta hyödykseen. 

Tarkoituksena on siis auttaa irtisanottuja työntekijöitä löytämään itselleen uusi ammatti tai työpaikka. MuutosKoulutus on myös kaikista edullisin yritykselle - kuluista yrityksen piikkiin tulee vain 20 %. 

ELY-keskuksen Yhteishankintakoulutuksia markkinoidaan Rovaniemellä seuraavan kerran 20.11. Y-Northin tiloissa (Aittatie 3) klo 12–15 Team Finlandin pop up -tilaisuudessa. Esillä on tuolloin myös muita palveluita ja rahoituksia, joita yritykset voivat hyödyntää. Lue lisää: https://tinyurl.com/TF-Rovaniemi.

- Tiedon saanti ei tietenkään ole yrityksien vastuulla, vaan meidän markkinoijien. Toivommekin tähän tilaisuuteen saapuvan paljon yrityksien edustajia, kertoo Uusihanni. 

Koulutuksia markkinoidaan myös Seudullisen yrityspalveluverkoston eli SYP-verkoston avulla. Verkostoa on rakennettu yli 10 vuotta koko maakunnan osalta. Kyseessä on erittäin lähellä asiakasta eli yritystä toimiva yhteystaho, jonka kautta tieto kulkee puolin ja toisin sujuvasti. 

Tuote kunnossa, mutta miten on liiketoimintaosaamisen laita? 

Lapin ELY-keskuksessa autetaan yrityksiä kehittymään myös yritysten kehittämispalvelujen kautta. Yrityskehitysasiantuntija Jari Uusinarkaus kertoo, että ELY-keskukselta voi saada paitsi rahoitusta erilaisiin investointeihin myös erilaisia kehittämispalveluita kuten nykytila-analyysia, konsultointia sekä koulutuksia pk-yritysten avainhenkilöille. 

- Koulutuspuolella meillä on tarjota kolmenlaisia ohjelmia: kasvuun johdattaminen, talouden ja tuottavuuden johtaminen sekä markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen, kertoo Uusinarkaus. 

kuvakaappaus: https://www.youtube.com/watch?v=PSOHYzZVEME

Yritysten kehittämispalveluissa tarkastellaan yrityksen tilanne aidosti ja rehellisesti. Kehittämispalveluiden piiriin haetaan mukaan tavoitteellisia yrityksiä, jotka tähtäävät kannattavaan liiketoimintaan. 

- Tuotteen tulee olla kunnossa yrityksen lähtiessä markkinoille, se on selvä. Mutta liiketoimintaosaamiseen voi hakea tukea esimerkiksi meidän kauttamme yritysten kehittämispalveluista. Merkittävä osa kehittämispalveluiden konsultointien sekä koulutusten kustannuksista maksetaan julkisista varoista, joten kyse on yrityksille varsin edullisesta tavasta hankkia osaamista liiketoiminnan pyörittämiseen, kannustaa Uusinarkaus. 

- Ei tarvitse olla iso yritys, jotta uskaltaa lähteä mukaan. On meillä mukana myös yhden henkilön yrityksiä! 

Yritysten kehittämispalveluista on kerätty palautetta niitä käyttäneiltä yrityksiltä, ja palaute on ollut erinomaista. Konsultointien ja koulutusten toteuttajina ovat maan parhaat voimat - asiantuntijoilla on korkea koulutus- ja osaamistaso sekä paljon kokemusta alalta. Näin taataan, että koulutukseen osallistuvat yritykset saavat huipputason koulutuksen ja siten rahoillensa parasta mahdollista vastinetta! Yritysten maksuosuus yritysten kehittämispalveluissa on vain 20–30 % palvelun hankintahinnasta. 

kuvakaappaus: https://www.youtube.com/watch?v=PSOHYzZVEME

- Kannustan kaikkia lappilaisia yrityksiä ottamaan rohkeasti meihin yhteyttä! Meidän koulutuksillamme investoidaan osaamiseen ja tulevaisuuteen. 

Lue lisää yritysten kehittämispalveluista: 

www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Linkki kehittämispalveluita esittelevään videoon: https://www.youtube.com/watch?v=PSOHYzZVEME

Millaiset ovat Lapin näkymät? 

Sekä Uusihanni että Uusinarkaus toteavat, että Lappi tarvitsee uusia osaajia lähes alalle kuin alalle. Tällä hetkellä maakunnassa painitaan työvoimapulan kanssa. 

- Erityisen hyvin vetävät teollisuus- ja kaivosala. Maanrakennus- ja kaivosala ovat hyödyntäneet kaikista eniten RekryKoulutusta, samoin kysyntää tälle koulutukselle on tullut kuljetuspuolelta. 

Myös maahanmuuttajat ovat tärkeä resurssi työvoimapulaa selätettäessä. Yrittäjyysvalmennuksia on yritetty järjestää maahanmuuttajille, mutta nämä ovat peruuntuneet toistaiseksi liian vähäisen osallistumisen vuoksi. 

Jari ja Minna auttavat mielellään lappilaisia yrittäjiä
kehittämään toimintaansa.

- Tarjoamme koulutuksia suomen ja ruotsin lisäksi englannin kielellä, muistuttaa Uusihanni. 

Lapin ELY-keskuksella on alkamassa Yritysten neuvontapalvelu -kumppanuuspilotti, joka toimii vuoden 2020 loppuun saakka. Pilotissa annetaan tukea rekrytointiin ja yritysmielikuvan kehittämiseen: pakettiin kuuluu 4 tuntia konsultointipalvelua ja kolme kilpailutettua asiantuntijaa, jotka ovat yritysten käytettävissä. 

- Ilokseni voin ilmoittaa, että pilotin palvelut ovat yrityksille maksuttomia!, kertoo Uusihanni. 

Pilotti on kohdennettu ainakin aluksi kumppanuuskunnille eli Rovaniemelle, Kemijärvelle, Posiolle, Pelloon ja Keminmaalle. Palveluja on tarjolla kaikille toimialoille. 

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijoihin: 

Yrityspalveluasiantuntija Minna Uusihanni, minna.uusihanni@ely-keskus.fi

Yrityskehitysasiantuntija Jari Uusinarkaus, jari.uusinarkaus@ely-keskus.fi

Lausuntoja vaille valmis - anna lausuntosi Lapin maaseutuohjelmasta!

Lapin maaseutuohjelman laadinnassa on käsillä jo kauan odotettu hetki: virallisen lausuntokierroksen alku. Lausuntokierros startataan nyt eli perjantaina 11. lokakuuta. Lausua voi neljän viikon ajan aina sunnuntaihin 10. marraskuuta saakka.

Voit lukea ohjelman työstämisestä lisää näistä Biotalousuutisten jutuista (linkit otsikossa):

• Erätauon paikka! - kaikki, mitä haluat tietää Erätauko-keskusteluista
• Kevään visio, tavoitteet ja toimenpiteet -työpajojen aikataulu
• Kooste kevään työpajoista
• Ohjeet kesän kommentointikierrokselle

Ohjeet lausuntojen jättämiselle:

• Löydät lausuntokierroksella olevan Lapin maaseutuohjelman täältä: https://tinyurl.com/lapinmaaseutuohjelma. Kansiosta löydät ohjelman niin Word- kuin pdf-tiedostonakin. Saat tiedostot ladattua omalle koneellesi klikkaamalla ruudun oikeassa ylänurkassa olevaa alasvetovalikkoa ja sieltä vaihtoehtoa "download"
• Pyydämme lausuntoja sähköpostitse osoitteeseen: info@lapinliitto.fi. Muistathan laittaa viestisi otsikoksi "Lapin maaseutuohjelma, lausunto, 193/00.01.05.30/2018".
• Lausuntoosi voit kirjata mm. mitä hyvää, kehitettävää tai lisättävää Lapin maaseutuohjelmassa mielestäsi on. Ilmaisutyyli lausunnossa on vapaa. 

Miksi asia on tärkeä?

Lapin maaseutuohjelma tulee linjaamaan lappilaisen maaseudun kehittämistä tulevalla EU-ohjelmakaudella eli vuosina 2021 - 2027. Ohjelmalla katetaan kaikki Lapin maaseudulla tapahtuva kehittäminen kuten EAKR-, ESR- ja maaseuturahaston rahoittamat kehittämistoimet. 

Virallisen lausuntokierroksen on tarkoitus taata jokaiselle asiasta kiinnostuneelle mahdollisuus vaikuttaa Lapin maaseutuohjelman lopulliseen sisältöön. Aiemmin ohjelmaan on ollut mahdollisuus vaikuttaa kesän aikana käynnissä olleella kommentointikierroksella. Kommentointikierroksen jälkeen ohjelma on kuitenkin muokkaantunut paljon, joten mikäli jätit tuolloin kommentin, kannattaa nyt käydä tutustumassa lausuntokierroksella olevaan ohjelmaan ja tsekata, löytyykö siitä jotakin uutta kommentoitavaa!

Ohjelma julkaistaan julkaisutilaisuudessa, joka pidetään Rovaniemellä 17. joulukuuta klo 13 - 16. Tilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin lisää.

Elinvoimainen Kittilä panostaa vähähiilisyyteen

Kittilä on eittämättä yksi Lapin elinvoimaisimmista kunnista. Maaseutuklusteri pääsi kuntakierroksellaan vierailemaan Kittilässä torstaina 19. syyskuuta. 

Ohjelma
17.00 Avaussanat, Antti Jämsen, Kittilän vt. kunnanjohtaja
17.10–17.50 Maaseutuklusteri ja uusiutuvan energian kehittäminen Lapissa, Tanja Häyrynen, Lapin liitto
17.50–18.30 Kuntien energiatehokkuussopimukset ja Lapin Energiakonttori, Markus Latvala, Feasib Consulting
18.30–19.10 Puurakentaminen ja puun hankinta, Timo Pisto, Suomen metsäkeskus
19.10–19.30 Yhteenveto ja mahdollisuus loppukeskustelulle

Antti Jämsen.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kittilän vastaava kunnanjohtaja Antti Jämsen kertoi heti tilaisuuden aluksi ilouutisia: Kittilän kunta sai 7,5 miljoonaa euroa Köngäs-Hanhimaa-maantien kunnostukseen. Tätä on kunnassa odotettu ja ajettu eteenpäin jo monta vuotta, ja vihdoin asialle saatiin vihreää valoa ja rahoitusta. Maantiellä on suuri merkitys puutavarakuljetukseen, matkailuun sekä tietysti paikallisten ihmisten mahdollisuuksiin liikkua paikasta toiseen. Tien alkupuolelle Könkäälle tulee myös kevyenliikenteenväylä. 

Jämsen korosti aloituspuheessaan, että Kittilä on metsäkunta. Laajan metsävarannon ja vahvan matkailualan ansiosta Kittilässä on nähty myös suuri potentiaali puurakentamisessa. 

- Olemme jo nyt puurakentamisen edelläkävijöitä, kiitos Levin. Levi Kylpylä Spa taitaa olla Suomen suurin puuhotelli.

Jämsen valotti myös kunnan tulevaisuuden suunnitelmia puurakentamisen suhteen:

- Leville on suunnitteilla useita useita puurakenteisia isoja rakennuksia. Kaavoituksessa on otettu puu huomioon: nyt on valmistumassa 32 rivitaloasuntoa puuelementeistä. 

Kunnalla menee siinäkin mielessä hyvin, että väkiluku kasvaa, ja Kittilän on todettu olevan Suomen 5. paras elinvoimaisuuden lisääjä. Suurin työnantaja on Agnico Eagle 1 500 työpaikallaan, ja heidän työntekijöistään peräti yli puolet tulee Kittilästä ja jopa 90 % Lapin alueelta. Myös kunnan toinen kivijalkatoimiala matkailu työllistää paljon, noin 2 000 henkeä. 

Tanja Häyrynen.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

- Kuntastrategiamme visioon kuuluu vahvasti vähähiilisyys. Pohdimme hankkeiden avulla muun muassa miten järjestää ympäristöystävällisesti matkailutapahtumia ja miten edistää muovittomuutta, kertoi Jämsen.

Kittilän kunta onkin saanut Lapin liitolta rahoitusta 277 000 € kestävän matkailun kehittämiseen. Hanke "Kasvua kestävästä matkailusta" alkaa lokakuussa 2019, ja se on rahoitettu EAKR:n kautta.  

Lapin liiton Tanja Häyrynen haastoi kittiläläiset kysymällä, millainen kunnan hankesalkku on. Kunta on toteuttamassa useita hankkeita joko päätoteuttajana, osatoteuttajana tai yhteistyökumppanina. Kaikki hankkeet liittyvät tavalla tai toisella vähähiilisyyteen. Hakuunkin on menossa uusia hankkeita. 

- Vähähiilisyys näkyy esimerkiksi siten, että sähköautojen latauspisteitä löytyy useita Leviltä, jossa suurimmat kiinteistöt lämpenevät hakkeella,  lähiruoan hyödyntämisen prosentti on noin 15 %, vaikka kunnan ruokapalvelut ovat mukana Lapin keskussairaalan hankintarenkaassa... muistelivat Jämsen, kunnan elinkeinojohtaja Katariina Palola sekä projektipäällikkö Katja Kaunismaa. 

kuva: www.kideve.fi/hankintaopas

Kittilässä on panostettu myös Maaseutuklusterin rummuttamiin aluetaloutta tukeviin hankintoihin. Kunta onkin julkaissut hankintaoppaan nettisivuillaan - kurkkaapa tänne: www.kideve.fi/hankintaopas! Opas on todella helppolukuinen ja selkeäksi tehty ja ennen kaikkea kaikille avoin. Opas antaa tietoa:

• päättäjille: miten hankinnoilla saadaan hyötyä aluetaloudelle ja paikallisille yrityksille & parhaat vinkit kunnan hankintatoimen kehittämiseen
• hankinnan toteuttajille: miten määritellä tapauskohtaisesti hankinnan kohde sekä ottaa huomioon alalla vallitseva markkinatilanne - ota haltuun hankintaprosessi alusta loppuun!
• yrittäjille/tarjoajille: julkiseen kilpailutukseen tarjoamisen kulmakivet - näin pääset kasvattamaan liiketoimintaasi

Koulutuksia liittyen julkisiin hankintoihin järjestetään säännöllisesti. Useat koulutukset ovat pääkaupunkiseudulla, mutta niihin on silti erittäin tärkeää osallistua, sillä Lapissakin tarvitaan lisää osaamista hankintojen onnistuneeseen toteuttamiseen. Hankintakoulutuksista löytyy lisätietoa esimerkiksi täältä: https://www.koulutus.fi/haku/. 

Kuntien energiatehokkuussopimuksia sekä Lapin Energiakonttorin toimintaa (www.lapinenergiakonttori.fi) esitteli Markus Latvala. Feasib Consulting jalkauttaa Motivan energianeuvontaa kolmeen pohjoiseen maakuntaan, Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen käytössään Motivan materiaalit. Latvala tiimeineen on vastuussa Lapin Energiakonttorin nettisivujen päivittämisestä. Lapin Energiakonttorin uudistuville nettisivuille linkataan neuvontapuhelimen numero - neuvontapuhelimeen voivat soittaa myös yritykset liittyen vaikkapa lämmitysjärjestelmien muutokseen.
- Viestinnän tueksi valmistuu myös videoita innostavista esimerkeistä uusiutuvan energian saralta, lupaili Latvala.

Kuva: Markus Latvalan PowerPoint-esitys

Latvala houkutteli myös Kittilän kuntaa liittymään mukaan kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Sopimukseen liittyminen edellyttää vuosittaista raportointia energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista hiilidioksipäästöjen vähentymisestä. Liittyminen sopimukseen ei maksa kunnalle mitään. Lue lisää energiatehokkuussopimuksesta: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/. Kittiläläiset halusivat kuulla lisää energiatehokkuussopimuksesta sekä siitä, mitä se tarkoittaisi nimenomaan Kittilän kunnalle - Markus Latvala lupasikin valottaa tätä erillisessä palaverissa kittiläläisten kanssa  29.10., kun hän saapuu puhumaan kunnanhallitukselle ja virkamiehille.
- Esimerkiksi jos haluaa Hinku-kunnaksi edellytyksenä on, että liittyy myös kuntien energiatehokkuussopimukseen.
Latvala esitteli oman puheenvuoronsa lopuksi lukuisia hienoja esimerkkejä energiatehokkaista toimista ympäri Suomen. Parhaita toimintamalleja löytyy lisää osoitteesta: www.energialoikka.fi!  

Illan kruunasi Suomen metsäkeskuksen metsäbiotalouskoordinaattori Timo Piston puheenvuoro puurakentamisesta sekä puun hankinnasta. Puun jalostamisasteen nostolle on Lapissa hyvät mahdollisuudet, sillä tukkipuuta riittää. Lapin hehtaarituotto on keskimäärin muuta Suomea paljon pienempi, joten jalostukselle maakunnassa olisi todella tilausta.

Jalostettua puuta voidaan käyttää esimerkiksi puurakenteisissa taloissa. Suomalaisista noin 46 % asuu kerrostaloissa, joten kerrostaloja olisi tärkeä saada puurakenteiseksi. Omakotitalot ovatkin pääosin puurakenteisia.
- Vaikka kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin CLT-elementeistä, se ei tekisi millään muotoa edes lovea Suomen metsiin. Metsät kasvavat 600 puukerrostalon tarpeisiin reilussa vuorokaudessa, havainnollisti Pisto.

Kiitos Kittilä, nähdään taas!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Puurakentamisen edistämisessä kuntien tekemät päätökset ovat merkittävässä roolissa. Kittilässä kiinnostusta puurakentamista kohtaan tuntuu löytyvän. Kunta on kiinnostunut rakentamaan uuden koulun puurakenteisena, kuten on menetelty jo useassa eri kunnassa ympäri Suomen.
- Rakennettu ympäristö aiheuttaa n. 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän takia rakentamisen ekologisuutta on pakko edistää ja suosia puurakentamista!

Päivän esitykset löydät kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ. 

Aistimatkalle ruokamaailmaan

Tuomarit arvioivat tuotteita koko lauantaipäivän.

Maaseutuklusteri osallistui syyskuussa 2019 Artesaaniruoan SM-kilpailuihin Jyväskylässä. Kyse on tuotekilpailusta, joka on suunnattu kaikille Pohjoismaiden sekä Baltian maiden elintarvikeyrittäjille, jotka käyttävät paikallisia raaka-aineita ilman säilöntäaineita, väriaineita ja synteettisiä aromeja. Kaikki ruoan maku, haju sekä väri ovat artesaaniruoassa lähtöisin siis aidoista raaka-aineista, joita luonto tarjoilee. Tarkoituksena artesaaniruoan SM-kisoilla on tehdä tunnetuksi artesaaniruoan perinnettä ja auttaa sitä kehittymään. 

Kaskiyön nauris vei voiton kotiin!

Kilpailu järjestettiin nyt jo neljättä kertaa, ja osallistujia oli tällä kertaa yli 120. Kilpailukategorioita oli 11, luokkia peräti 60 juomista kastikkeisiin sekä liha- ja kalatuotteisiin. Mukana oli myös lappilaisia yrittäjiä omilla pohjoisilla artesaanituotteillaan. Palkintojakin tuli kotiin: lämminsavukala-luokassa voiton vei ranualainen Arctic Circle Delight Ahven herkullaan (he saavuttivat myös innovatiivinen artesaaniruoka -sarjassa hopeaa haukinugeteillaan!) ja maustekastikkeissa puolestaan kultaa saavutti Arktinen aurinko osuuskunta kaskiyön nauris chutney -tuotteellaan. Tulokset kokonaisuudessaan täällä. 

Tärkeää kilpailuun osallistuneille yrityksille on saada näkyvyyttä tuotteille sekä asiantuntevaa palautetta mausta ja muista tuotteen ominaisuuksista. Toisaalta tapahtuma on oiva alusta verkostoitua muiden artesaaniruoan valmistajien kanssa ja saada siten uusia ideoita tuotteiden kehittämiseen. 

Ensi vuonna Artesaaniruoan SM-kisat pidetään Raisiossa. 

Tuomarointi vei mielikuvamatkalle 

Alkoholittomien juomien tuomarit!

Maaseutuklusterilla oli kunnia edustaa kilpailun tuomaristossa, kun klusterin varajohtaja Tanja Häyrynen pääsi yhdeksi tuomariksi alkoholittomat juomat -ryhmään. 

- Kisat avasivat minulle artesaaniruoan maailman, kun pääsin päivän ajaksi uppoutumaan alkoholittomien juomien pyörteisiin ja makuihin. Sain kokonaan uudenlaisen käsityksen siitä, miten monipuolisia artesaanituotteita meiltä Suomesta löytyy!

Yllätyksiäkin oli luvassa, sillä yleensä Häyrynen ei juuri välitä glögeistä. Kilpailussa tarjolla ollut glögi maistui kuitenkin todella hyvältä, ja hän voisi kuvitella juovansa sitä ensi jouluna.

- Jännintä oli ehkä se, että tuotteet toivat aivan erilaisia mielikuvia kuin mitä yleensä. Tuli kiinnitettyä runsaasti huomiota esimerkiksi hajuun, suutuntumaan sekä väriin. Juomia maistellessa mieli saattoi vaeltaa vaikkapa maalaismaisemaan heinälatoon kesäsäällä.

Pohjoismaisten juomien kategoriassa kultaa muissa alkoholittomissa juomissa vei Rosensaft Kullas Gårdilta, Kemiöstä. Kyseessä oli Häyrysen mukaan oikea luksustuote, joka maistui herkulliselta ja täytti kaikki kuohujuoman odotukset.

- Usein alkoholittomia kuohujuomia ei arvosteta niin paljon kuin alkoholillisia juomia. Tällä kertaa sain kuitenkin kokea positiivisen yllätyksen, sillä Rosensaft maistui todella laadukkaalta ja hyvältä! 

Seminaarista tietoa, villiyrttityöpajasta käytännön kokemusta

Lavalla Turun yliopiston Saara Lunden.

Kisojen yhteydessä järjestettiin myös kaksipäiväinen seminaari, jossa käsiteltiin teemaa laajasti useasta eri näkökulmasta. Seminaarissa korostui useassa puheenvuorossa se, että ruokakokemus voi olla moniaistillinen kokemus, joka ei nojaudu pelkästään makuaistiin. Oletko sinä pysähtynyt koskaan miettimään, että vaikka jäätelö maistuukin kuumana kesäpäivänä hyvältä, ei makuelämystä määritä pelkästään maku? Jäätelön syönnissä myös jäätelötötterön rapiseva ääni voi olla avainasemassa ruokaelämyksen syntymisessä. Aistikas asiakaskokemus onkin suurin kilpailuvaltti nykymarkkinoilla, joissa myydään elämyksiä. Turun yliopistossa tutkitaan moniaistillista ruokakokemusta sekä miten sitä voitaisiin hyödyntää tuotekehityksessä. Testitiloissa Kupittaalla on tarjolla muun muassa hajulaitteistot, kuvaseiniä sekä monikanavaista ääntä, joiden avulla voidaan testata eri aistiärsykkeiden vaikutuksia ihmisten ruokailukokemuksiin. 

Artesaaniruoalla voi ponnistaa myös maailmalle. Copy and improve on hyvä toimintamalli - mene maailmalle ja tutustu, millaista artesaaniruokaa siellä on tarjolla, palaa kotiin ja pistä paremmaksi! Maailman elintarviketrendeissä jyllävät ekologisuus, eettisyys, vastuullisuus, terveys, hyvinvointi sekä välipalakulttuuri. Ihmiset haluavat nopeaa välipalaa vaikkapa palavereiden tai muiden menojen välillä, sillä aikaa lämpimän aterian nauttimiseen ei välttämättä ole. Hyviä uutisia: Fennopromon kansainvälisten asioiden johtaja Jukka-Pekka Inkinen toteaa, että lähes mikä tahansa ruoka voi olla välipala, kunhan se on helppo syödä ja kuljettaa mukana! Kenties tulevaisuudessa esimerkiksi lappilaiset marjapatukat yleistyvät terveellisinä ja ekologisina välipaloina? Muista myös mistä tulet - Suomen ominaispiirteitä kuten puhdasta luontoa voi ylpeästi korostaa maailmalla!

Villiyrttityöpajan raaka-aineet.

Seminaarissa tarjoiltiin myös nostoja artesaanituottajilta. Herkulliset ja helppokäyttöiset Järki Särki -kalasäilykkeet Korpilahdelta, Keski-Suomesta, sopivat niin nopeaksi arkiruoaksi kuin hienompiinkin illanistujaisiin. Tuotteita löytyy ympäri Suomenniemen K- ja S-ryhmän pienistäkin kaupoista. Joko sinä olet löytänyt Järki Särki -herkkuja Lapista?
- Onhan tämä tietynlaista jongleerausta, jossa ilmassa on monta palloa: laadukkaan raaka-aineen saanti, markkinointi, hyvä tiimi, tuotekehitys..., kertoi Järki Särki Oy:n Ari Seppälä. 
- Tuotteiden tulee olla visuaalisesti kauniita, koska niitä annetaan usein lahjaksi ja laitetaan näytille eri tilaisuuksissa, ja tähän olemmekin panostaneet.
Seppälän mukaan Järki Särki on herkullinen ympäristöteko. Järki Särki haluaa olla tiennäyttäjä vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisessä.

Hakamaan lammastila Petäjävedeltä sai alkunsa, kun kaksi kaupunkilaista muutti maalle sydämessään kiinnostus oman ruoan kasvatusta kohtaan. Tilalta löytyy 60 uuhen lampola, tilapuoti täynnä laadukkaasti ja luonnollisesti tuotettuja elintarvikkeita sekä syötäväksi kasvispainotteista kotiruokaa. Kaikki toiminta Hakamaan lammastilalla on avointa ja rehellistä. Ihmiset saavat tulla tarkastelemaan, miten eläimiä tilalla pidetään - eläinten hyvinvoinnista ei tällä tilalla tingitä.
- Ilman hyvinvoivia eläimiä ei voi saada käyttöönsä laadukkaita raaka-aineita, muistutti Hakamaan lammastilan Maija Suutarinen. 

Tässä valmistuu villiyrttityöpajan jälkiruoka.

Tärkeää Hakamaan lammastilalla on yhdessä tekemisen fiilis. Kaksi hillontuottajaa voivat myydä yhdessä, eikä heidän tarvitse kilpailla keskenään. Yhdessä saadaan tuotteille enemmän näkyvyyttä! Suutarinen korosti myös messukokemusten tärkeyttä:
- Olimme mukana viime tammikuussa Grüne Wochella Berliinissä, jossa opimme ihan järjettömän paljon. Pääsimme messuille mukaan yritysryhmähankkeen avulla. Sellaista palautetta ei saa mistään muualta - ei tullut mitään perus "ihan hyvää" -kommentteja, vaan palautetta, joka oikeasti auttaa meitä eteenpäin!

Villiyrttityöpajassa lauantai-iltapäivällä loihdittiin ruokaa muun muassa kotimaisista raaka-aineistatä kuten nokkosesta,  sienistä, siiasta, pensasmustikoista. Myös osallistujat pääsivät kauhan varteen, mikä oli virkistävää vaihtelua - oppiihan tekemällä usein parhaiten.

Koko viikonlopun ajan Lutakon aukiolla pyöri myös Wemmi-markkinat. Lisäksi Artesaaniruoan SM-kilpailun voittajat olivat sunnuntaina esillä Jyväskylän Paviljongissa.

Villiyrttityöpajan lopputulemana oli näin kaunis ja herkullinen lautanen!

Voittajat esillä Paviljongissa. 

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä