Luonnosta voimaa ja viisautta Muoniolle

kuva: Antti Pentikäinen

Maaseutuklusterin viestinnän viimeinen kuntatilaisuus pidettiin 28.10. Muoniossa. Teemana oli luonnontuotteet, hankinnat sekä energiaviisaus. 

Kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki avasi tilaisuuden.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Muoniolla pyyhkii kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäen mukaan hyvin. Kunnassa on paljon erilaista toimintaa; kunnasta löytyy mm. matkailua, kylmäteknologiaa ja älytietä. Muonio tukee uudenlaista yrittäjyyttä, tavoitteena jalostusarvon nostaminen esimerkiksi hyvinvointituotteilla. Väestöennusteet näyttävät suhteellisen hyviltä, mutta yhä riittää parannettavaa - mistä uutta väkeä Muonioon? Muonio haluaa erottua edukseen kuntamarkkinoilla, ja yksi keino tähän voi olla energiaviisaus - kunnan ja elinkeinotoiminnassa täytyy ottaa kestävyys kaikin puolin huomioon, ja energiaviisaus voi olla avain tähän. 

Maaseutuklusterin esittely pureutui tällä kertaa syvemmin REKO-toimintaan, jota on koitettu saada jaloilleen myös Tunturi-Lapissa. Enontekiöllä on jo vuosia toiminut pieni oma REKO-rengas (linkki ryhmään!), joka olisi lähellä myös muoniolaisia. Toisaalta Muoniossa on potentiaalia omaankin REKO:on. Muoniolaiset ovat myös lausumassa Lapin maaseutuohjelmaan, jota onkin jo kunnassa luettu.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Rainer Peltola piti tilaisuudessa herättelevän puheenvuoron lappilaisten luonnontuotteiden valteista. Vain viikko tilaisuuden jälkeen julkaistiinkin puhutteleva tutkimus, jonka mukaan puolukka voi jopa kumota rasvaisen ruokavalion vaikutuksia. Tutkimustuloksia, jotka puhuvat arktisten luonnoherkkujemme puolesta, on siis olemassa. Marjat pitäisi saada vain metsästä liikkeelle ja jalostettavaksi. Korkean jalostusasteen marjatuotteita menee toki jo nyt vientiin, mutta potentiaali on paljon suurempi. Rainer Peltolan pitämässä esityksessä tuotiin esille lukuisten raporttien tuloksia, jotka ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. 

Tilana toimi Kiela ja ulkona paukkui pakkanen!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Tiesitkö muuten, että saatavuus on suurin ongelma luonnontuotteissa? Esimerkiksi marjasadosta talteen saadaan vain noin 1 %. Keskustelua herätti puheenvuoron päätteeksi myös luonnontuotteiden yhteydessä tarvittava infran kunto. Ilman kunnossa olevia metsäautoteitä eivät marjat ja sienet pääse kulkemaan Lapin metsistä maailmalle.

Marko Merkkiniemi, ProAgria Lapin uusi yritysasiantuntija, esitteli ProAgrian yrittäjille tarjoamia palveluita. Lappilaisille elintarvikkeille ja luonnontuotteille ollaan suunnittelemassa yhteistä brändiä mahdollisesti hyödyntäen Lapland Food Clubia. Tarkoitus on saada tuotteet nykyaikaisesti verkkokauppaan, jotta kuka tahansa voi ostaa niitä milloin tahansa ja mistä tahansa. Yhteistä brändiä on mietitty jo Arinan suhteen, jotta tuotteita saataisiin myös fyysisesti S-ryhmän kauppoihin. Paikallisille yrittäjille REKO-renkaat voivat toimia hyvinä aloitusalustoina, sen jälkeen tuotteet voivat siirtyä myyntiin verkkokauppaan ja viimeinen steppi olisi myynti S-ryhmän kaupoista.

Markon viesti muoniolaisille oli selkeä: ProAgria auttaa kaikkia yrityksiä yrityskohtaisesti! Ottakaa yhteyttä, ja ratkaistaan yhdessä haasteet. ProAgria on yrittäjän kaveri, jonka kautta yrittäjä saa käsiinsä laajat verkostot. ProAgrialla on käynnissä Maaseudun yritysten kasvuhanke - tuttavallisemmin MaKu - jossa yrittäjät voivat varata päivän yritysasiantuntijan kanssa.

Myös Muonioon oli saatu Savukosken tilaisuuden tapaan mukaan hankintojen asiantuntija Susanna-Sofia Keskinarkaus. Sanoma oli selvä: hankintalaki ei estä kuntia hankkimasta lähituotteita keittiöihinsä - kunhan kilpailutuksen laatii huolella ja ajan kanssa. Keskinarkaus muistutti kuulijota myös eräästä tärkeästä seikasta: hankintoja ja kilpailutuksia ei tule sälyttää yksinomaan ruokapalvelujen päällikön hartioille, vaan hänellä on hyvä olla takana hankintatiimin tuki. Esimerkiksi Saksassa julkisissa ruokahankinnoissa on hyödynnetty vanhempien raatia pisteyttämässä tarjoajien valmisteiden makua.

Johanna Kutuniva kertoi energiaviisaudesta käytännössä.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Muonio mielii myös energiaviisaaksi. Tilaisuudessa oli mukana myös Lapin Energiakonttorin vetämisestä vastaavat Markus Latvala sekä Johanna Kutuniva Feasib Consultingista. Kutunivan mukaan energiaviisaus liittyy moneen asiaan: maankäyttöön, uudis- ja korjausrakentamiseen, rakennusten ylläpitoon ja tietysti uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Yksi energiaviisas teko on liittyä mukaan kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Jo 77 % Suomen kunnista on väkimäärään suhteutettuna liittynyt mukaan kuntien energiatehokkuussopimuksiin. Tavoitteena Latvalalla ja Kutunivalla on saattaa kaikki Lapin kunnat sopimuksen piiriin. Toistaiseksi mukana ovat Lapista vain Enontekiö, Kemi, Simo, Tervola ja Utsjoki.

Kiitos vanhalle työkaverillemme Laura Enbuska-Mäelle
viimeisen kuntatilaisuuden emännöinnistä!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kaikki kuntalaiset Muoniossakin voivat vaikuttaa siihen, miten energiaviisaita he ovat omassa arjessaan. Tähän saa myös ilmaista tukea. Lapin Energiakonttori tarjoaa puhelinneuvontaa maananataisin klo 9 -12 numerossa: 044 971 3681. Siispä jos mietit kestävämpää toimintaa omassa kotitaloudessasi, tartu luuriin ja pirauta neuvontanumeroon!

Kaikki Muonion tilaisuuden materiaalit TÄÄLLÄ. 

Sole ko tehä - puhdasta lähiruokaa Savukoskellekin!

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Savukoski, noin tuhannen asukkaan itälappilainen kunta, jossa sijaitsee Joulupukin kotina tunnettu Korvatunturi, otti vastaan Maaseutuklusterin keskiviikkona 23. lokakuuta. Talven ensipäivinä aiheena oli lähiruoka Lapissa. Kaikki Savukosken tilaisuuden esitykset löydät TÄÄLTÄ.

Reija Aaltonen, Savukosken vs. elinkeino-maaseutusihteeri, kertoi, että Savukoskella on tulossa muutoksia alueelliseen ruokapalveluun. Tahto käyttää entistä enemmän lähiruokaa julkisissa ruokailuissa on kunnassa olemassa. Tämän vuoksi oli tärkeää saada paikalle asiantuntijoita, jotka osaavat kertoa, miten julkisissa hankinnoissa voidaan aidosti antaa lähiruoan tuottajille mahdollisuus menestyä suuria tukkuja vastaan. Kuulijakuntana oli niin paikallisia luonnontuote- ja matkailualan yrittäjiä, kuntalaisia kuin kuntapäättäjiäkin.

Lapin maaseutuohjelma on nyt lausuntokierroksella (lue lisää), joten tilaisuudessa esiteltiin totta kai myös tulevan EU-ohjelmakauden rahoitusta Lapissa ohjaavaa asiakirjaa. Lapin liiton Tanja Häyrynen kertoi, että lähiruoka on otettu huomioon myös maaseutuohjelmassa - ja mikäli lähiruokateemaan liittyen on vielä jotain lisättävää, lausuntoaikaa on 10.11. saakka.

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Kuten kuvasta voi huomata, ovat vaikutukset koko Lapin aluetaloudelle suuret, kun tyydymme ostamaan ruokamme Lapin ulkopuolelta. Menetämme paitsi rahaa aluetaloudesta myös konkreettisia työpaikkoja elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden tuotannon ja jalostuksen puolelta. Tämän haasteen taklaamiseksi tehdään töitä ympäri Lapin muun muassa erilaisten hankkeiden avulla. Tuomalla tietoa kuntiin päättäjille ja hankkijoille sekä kuluttajille, voimme saada aikaan muutoksen. Kun alamme suureen ääneen vaatia lähiruokaa ruokapöytiimme, muutos alkaa myös tapahtua.

Taloudellisen tehokkuuden maailma kaipaa vastapainetta - perusteluina lähiruoalle voivat toimia esimerkiksi sen positiiviset ilmasto- ja aluetalousvaikutukset. Kuluttajat voivat myös itse päättää tukea alueellista REKO-toimintaa, joka pyörii tällä hetkellä Lapissa ainakin Rovaniemen, Meri-Lapin, Ranuan ja Enontekiön alueella - osassa tosin epäsäännöllisemmin. Lisäksi suunnitteilla on Tunturi-Lapin sekä Itä-Lapin REKOt. Rovaniemen Rekoon kokoontuu joka toinen torstai erilaisia tuottajia ympäri Lapin, tarjolla kaikkea arktisesta jäätelöstä hunajaan, poron- ja naudanlihaan, kalaan ja leipään. Rovaniemen REKO-rengas löytyy täältä. 

Yritysten ei tarvitse pelastaa maailmaa yksin, vaan tukea on saatavissa eurojen muodossa. Lapin ELY-keskuksen ryhmäpäällikkö Anne Ristioja tiesi kertoa, että toistaiseksi yritysrahoituksista on mennyt matkailuyrityksille lähes 80 %, ja elintarvike- ja luonnontuoteyrityksille vain noin 18 %. Lähes kaikki myönnetty tuki on ollut investointitukea, kuten tukea erilaisiin laiteinvestointeihin, kylmävarastoihin tai tuotantotiloihin. Investointituessa tukiprosentti on enintään 35 %. Yritysryhmähankkeita peräänkuulutetaan yhä - yhdessä yritykset saavat paremman tukiprosentin, jopa 75 % muu julkinen rahoitus huomioiden! 

Alkuperäisnimisuoja kertoo kuluttajalle, että tuotetta valmistaessa on noudatettu perinteistä valmistustapaa ja että kyseessä on alueelle perinteinen tuote. Lapissa suojattu alkuperänimitys (SAN) on vain neljällä tuotteella: Lapin Poron lihalla, Lapin Poron kuivalihalla, Lapin Poron kylmäsavulihalla sekä Lapin puikulalla, kertoi Paliskuntain yhdistyksen Matti Särkelä. Suomen ja Lapin puhtaat raaka-aineet kuten kala, poro, marjat ja kerkkä tulisi myydä maailmalle brändinä, ei bulkkituotteena. Särkelä peräänkuuluttikin oman käden työn arvon lisäämistä tuotteeseen. Tällöin myös tuottaja saa takaisin kulun, minkä on tuotantoon sijoittanut. EU-hankerahaa Särkelä kannustaa myös hyödyntämään: hankkeiden kautta porotalousyrittäjätkin ovat voineet hankkia osaamista esimerkiksi porotalouden ja matkailun yhdistämiseen ja loppu on, kuten sanotaan, historiaa. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Illan ehkä mielenkiintoisinta antia oli Lapin yrittäjien hankinta-asiamies Susanna-Sofia Keskinarkauksen puheenvuoro, jossa käsiteltiin lähihankintoja ja niiden reunaehtoja. Keskinarkaus auttaa mielellään kaikkia lappilaisia yrittäjiä ja kuntia hankintoihin liittyvissä teemoissa. Illan aikana hän antoi käytännön esimerkkejä siitä, miten julkisissa hankinnoissa voidaan arvottaa muitakin seikkoja kuin hintaa - suosimatta ketään tai rikkomatta hankintalakia, mitä kunnissa usein pelätään suotta. Esimerkiksi kaikkia juureksia ei tarvitse kilpailuttaa aina kerrallaan, vaan kilpailutuksen voi tehdä erikseen porkkanan, nauriin ja perunan osalta. Minimikriteereillä on tärkein merkitys tarjouksessa - tarjouksessa voidaan pyytää vaikkapa tarjoajaa ohjeistamaan, miten kala tulee käsitellä keittiössä.

kuva: Susanna-Sofia Keskinarkauksen PP-esitys

Hankintalaki ei siis sulje pois paikallisia pk-yrityksiä - päinvastoin, heillä tulisi aina olla mahdollisuus osallistua hankintaan. Kuntien tulee itse tarkoin määritellä, mitä lähiruoka heille tarkoittaa, puhutaanko esimerkiksi kunnan, seutukunnan vai maakunnan alueella tuotetuista tuotteista. Suuri kivi kengässä tuntuu usein olevan markkinavuoropuhelun käyminen: kuntien tulee nähdä vaivaa ja ottaa jo ennen hankinnan aloittamista selvää siitä, mitä toimijoita alueella on, mitä tuotteita ja raaka-aineita voidaan pyytää ja saada paikallisesti. Markkinavuoropuhelusta kunnan ja yrittäjien välillä voi luoda myös toistuvan käytännön, kunhan muistaa käydä keskusteluja hankinta-ajan ja tarjousajan ulkopuolella! 

Tarjouspyynnössä voidaan myös määritellä tarkoin, miten ja milloin tuote tulee toimittaa perille. Esimerkiksi leipomotuotteiden kohdalla tarjouspyynnössä voidaan kertoa, milloin tuotteet pitää olla paistettu ja toimitettu perille - tämä luonnollisesti karsii pidemmän matkan päästä saapuvat leivät ja pullat. Vaikka tasavertaisuutta tuleekin noudattaa, on syytä muistaa, ettei jokaisessa koulussa, päiväkodissa ja palvelutalossa tarvitse syödä lappilaista kalaa juuri samana päivänä. Saman ruuan voi tarjoilla eri paikoissa eri päivinä tai viikkoina. 

Illan kruunasi Sodankylän kunnan Krista Staufferin kommenttipuheenvuoro lappilaisesta elintarvikelogistiikasta. Staufferin Alueellinen elintarvikelogistiikka -hankkeessa on kartoitettu myös lähituottajia sekä tuotteidensa potentiaalia hankekuntien eli Sodankylän ja Kittilän osalta. Tarkoituksena on ollut yhdistää ostajien sekä tuottajien tarpeita. Haasteita on - Lapissa useampi tuottaja on viime aikoina lopettanut, mutta onneksi myös uusia aloittanut. Tästäkin kuntatilaisuudesta Stauffer nappasi mukaansa uusia kontakteja, kun paikalla oli paikallinen luonnontuotealan yrittäjä. Stauffer on myös kerännyt listausta lappilaisista elintarvike- ja luonnontuotealan tuottajista ravintoloita varten. Monet ovat huolehtineet siitä, että ravintolat voivat tilata enemmän kuin yrittäjällä on myydä. Tässä kuitenkin auttaa verkosto. Tuottajien verkoston tarkoitus on taata se, että erilaisia tuotteita löytyy laajasti ympäri Lapin, ja kysyntään voidaan vastata joustavasti usean eri tuottajan voimin.

Terkkuja Savukoskelta!
kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Staufferin hanke järjestää marraskuun 18. päivänä Rovaniemellä Lapin liiton tiloissa KaikkiKyytiin-työpajan, jossa käsitellään nimenomaan harvaanasutun maaseudun elintarvikkeiden kuljetuksia ja sitä, miten kuljetuksia voitaisiin uudistaa. Työpaja on avoin tilaisuus, jonne kaikki teemasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. 

Ilmoittautuminen 11.11. mennessä: https://fi.surveymonkey.com/r/kaikkikyytiin

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/1281960821965250/

Kaikki Savukosken tilaisuuden esitykset löydät TÄÄLTÄ.