keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Kiitos ja kumarrus!


On tullut aika kiittää ja kumartaa meidän puolestamme! Me, Tanja, Johanna ja Tiina, olemme työskennelleet Maaseutuklusterin parissa tiiviisti viimeiset 1,5 vuotta. Lisäksi Tanja ja Johanna muistetaan myös edeltäneestä Arktinen biotalous -hankkeesta, jonka aikana avattiin muun muassa tämä blogi ja muutkin viestintäkanavat. 

Hankkeemme tarkoituksena on ollut ennen kaikkea viestiä ja koordinoida toimintaa Lapin maaseudulla liittyen Maaseutuklusterin keihäänkärkialoihin eli elintarvikkeisiin ja luonnontuotteisiin sekä uusiutuvaan energiaan

Kaiken keskiössä on ollut innostava viestintä. Olemme tuottaneet laajan verkoston käytettäväksi lukuisia erilaisia infograafeja ja muita viestintämateriaaleja, saaneet näkyvyyttä lappilaisille toimijoille eri medioissa sekä kertoneet päättäjille muun muassa lähihankintojen positiivisesta vaikutuksesta aluetalouteen. Yksi tärkeä painopiste oli Lapin kuntiin suuntautuva viestintä: kiersimme kuntia ja puhuimme valtuustoille ja virkamiehille Lapin maaseudun mahdollisuuksista. 

Olemme sparranneet muita hanketoimijoita ja yrittäjiä, jotta he saisivat käyttöönsä uusimman tiedon alalta liittyen muun muassa erilaisiin rahoituksiin ja yhteistyömahdollisuuksiin. Olemme käyneet parastamassa ideoita muualta maailmalta ja kertoneet saamistamme opeista lappilaisille toimijoille. Seikkailimme niin Berliinissä kuin ympäri Itävaltaa

Olemme vierailleet eri oppilaitoksissa kertomassa Lapin maaseudun ja biotalousalan mahdollisuuksista tulevaisuuden tekijöille. Olemme antaneet mahdollisuuden tehdä Maaseutuklusterille tai sen verkostoon kuuluville organisaatioille opinnäytetyön tai harjoittelun. Hankkeen aikana paketoimme klusteripalvelut pelikorttien muotoon, jotka ovat myöhemmin näkyvissä www.lapinelintarviketalo.fi, www.lapinenergiakonttori.fi sekä Lapin materiaalipankissa, jonne kirjautuminen on kaikille maksutonta. Kirjautumisen jälkeen kaikki materiaalit ovat vapaasti käytettävissäsi. 

Yksi suurimmista ponnistuksista hankkeemme aikana on ollut koostaa uusi Lapin maaseutuohjelma, joka julkaistiin lopulta 17.12. Maaseutuohjelma ohjaa tulevan EU-ohjelmakauden 2021 - 2027 rahoitusta Lapin maaseudulla. Ohjelma on tarkoitettu teille kaikille, joita Lapin maaseudun parempi tulevaisuus kiinnostaa. 

Lapin maaseutuohjelma tekstimuodossa (pdf ilman kuvia): https://drive.google.com/open?id=1JPskKkNQ1hyT4HMqMllexT8fcW3DwESL

Parhaiten pääset kärryille hankkeen toiminnasta tuoreen loppuraportin kautta (linkki). Lukaise ihmeessä ja pistä myös jakoon!

Miten tästä eteenpäin?


Hankkeen viestintäkanavat jäävät elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin. Biotalousuutiset-blogin ylläpitämistä jatkaa Lapin keino -viestintähanke, jonka viestinnästä vastaa jatkossa Johanna Asiala. Facebook, Twitter ja Instagram jäävät käyttöön ainakin toistaiseksi ja näiden kanavien käyttäjätunnuksia jaetaan Maaseutuklusterin verkostossa eteenpäin halukkaille ylläpitäjille. Rovaniemen REKO-rengas jatkaa normaalisti toimintaansa, jakelut aina parittomien viikkojen torstaina Rovaniemellä, osoitteessa Laajakaista 3.

Mutta miten uusi vuosikymmen alkaa meidän hankkeen toteuttajien osalta? 

Tanja Häyrynen:

"On ollut ilo johtaa Lapin maaseutuohjelman prosessia sekä oppia Lapin maaseudun toimijoilta lisää meidän rakkaasta Lapistamme. Maaseutuklusterin viestinnän projektipäällikkönä on ollut mahtava jakaa oppeja joita olen saanut teiltä ja maailmalta koko Lapin hyväksi. Tulevaisuudessa toivon, että pääsen hyödyntämään oppeja, joita on kertynyt verkostojen johtamisesta sekä erilaisten strategioiden luomisesta Lapissa. Loppuvuoden 2019 on tarkoitus lepäillä ja nauttia oman perheen seurassa Lapin luonnosta. Tulevalla vuosikymmenellä aloitan aktiivisen työnhaun, jotta voin jatkaa ansiokasta työskentelyä Lapin elinvoimaisuuden edistämiseksi. Minuun voi olla yhteydessä jos tulee tarve innokkaalle visionäärille, joka ei pelkää tarttua kovimpiinkaan haasteisiin! Yhteyden saat esimerkiksi LinkedInin kautta: https://www.linkedin.com/in/tanja-h%C3%A4yrynen-747464122/ tai sähköpostitse tanja.tuulikki.hayrynen@gmail.com.”

Johanna Asiala:

"Olen todella onnellinen siitä, että olen saanut aloittaa työurani juuri Lapin liitolla ja Maaseutuklusterin toimintaa toteuttavissa hankkeissa. Mentorinani on toiminut rautainen asiantuntija, nimittäin Häyrysen Tanja, jonka opeista olen ikuisesti kiitollinen! Aloitan 7.1. Lapin keinoja -hankkeessa viestintäkoordinaattorina. Astun suuriin saappaisiin, sillä hankkeella on pitkä perinne, mitä tulee maaseuturahaston ja Lapin Leader-rahoituksen onnistumisten viestintään. Olen tosi iloinen siitä, että saan jatkaa tässä uudessa roolissani myös Biotalousuutiset-blogin ylläpitämistä, sillä blogista on tullut vähän niin kuin minun lempilapseni. Odotan innolla, että pääsen kiertämään Lappia juttukeikoilla ja kuulemaan, millaisia yrittäjätarinoita meidän maaseudulta löytyy ja miten lappilaisten kylien elinvoimaisuutta käytännössä kehitetään. Minuun saa vuoden alusta alkaen yhteyttä sähköpostitse johanna.asiala@outokaira.fi." 

Tiina Liuska:

"Maaseutuklusterin viestintä -hankkeessa työskentely graafikkona oli kokemuksena mahtava, ammatillisesti antoisa ja sopivan haastava monipuolisine työtehtävineen. Hankkeen tarkoitus on tärkeä ja olen kiitollinen, että sain antaa työpanokseni visuaalisella puolella. Ensi vuonna jatkan freelancerina etsien uusia, mielenkiintoisia projekteja. Rakastan infografiikkaa, kuvittamista ja visuaalisten ilmeiden luontia, ja olisi huippua päästä työskentelemään tällaisten tehtävien parissa lisää!"

Tämän huipputekijän löydät seuraavien linkkien takaa:
http://liuskadesign.com/



KIITOS kaikille yhteistyökumppaneille ja matkan kanssamme jakaneille - rauhallista joulua ja onnea tulevalle vuosikymmenelle! <3

t. Tanja, Johanna & Tiina


sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Rovaniemen REKO tutkimuslasin alla!

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat Sanna Köngäs ja Päivi Upola tekivät opinnäytetyönsä Rovaniemen REKOsta. Idea ja aihe saatiin Lapin liiton käynnissä olevalta Maaseutuklusterin viestintä -hankkeelta. Aihe tuntui läheiseltä molemmille tekijöille:
- Olemme kasvaneet lapsuutemme Rovaniemen alueen maaseudulla. Lähellä kasvatettu ruoka on meille tärkeä valintakysymys!

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Rovaniemen REKO-renkaan toimintaa kuluttajan, ravintolan ja tuottajan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena REKO-renkaan toiminta koetaan tällä hetkellä sekä mitä voitaisiin tehdä ja kehittää, jotta tietoisuus REKOn olemassaolosta kasvaisi ja käyttäjien määrä lisääntyisi.

Tutkimuksessa haastateltiin yksityisiä Rovaniemen ravintoloiden ruoka-ammattilaisia. Ravintolaosuudessa haluttiin saada selville, voivatko paikallisravintolat käyttää REKOn palveluita. Tällä hetkellä ravintolat eivät voi hyödyntää REKOn palveluita nykymuodossa. Ravintolat tarvitsevat suorat toimittajasopimukset lähiruokatoimittajiin varmistaakseen raaka-aineiden saannin oikea-aikaisesti. Tuottajien ja ravintoloiden yhteistyötä tulee kehitää ja tietoisuutta lisätä. Paikallinen ravintola tarjoaa mielellään lähellä tuotettua ruokaa, ja ravintola-alan ammattilainen ymmärtää lähiruoan merkityksen ja lisäarvon.
- Olemmehan matkailukaupunki, joten puhdas luonto sekä puhtaat paikalliset raaka-aineet ovat oleellinen osa matkailijan ja paikallisen kokemuksessa. Lähiruoka tuo lisäarvoa ravintolallemme, kertoi Marko Huttunen, ravintola Nilin toimitusjohtaja. 

REKO-renkaan Facebook-kyselyssä kysyttiin käyttäjien näkemyksiä tämän hetken REKOn toiminnasta, paikallisten raaka-aineiden ja tuotteiden merkityksestä vastaajien kotitalouksissa sekä kehitysideoita REKOn toimintaan. Tuottajien haastattelussa kysyttiin heidän näkemyksiään tämän hetken tilanteesta REKOsta ja kehitysideoita toimintaan. Tuottajien ja käyttäjien vastauksissa selvisi, että nykyinen tilauskanava Facebookissa tarvitsee rinnalleen jonkin toisen kanavan. Facebook koettiin hyvänä, helppona ja edullisena vaihtoehtona, mutta Facebook ei ole kaikilla käytössä, joten kaikkia asiakkaita ei ole mahdollista sitä kautta tavoittaa. Tuottajat esittivät vaihtoehdoksi REKO-verkkokauppaa, jollainen on jo käytössä esimerkiksi Oulun REKOssa. 

Sekä tuottajien että asiakkaiden vastauksissa kävi myös ilmi, että REKOn näkyvyyttä kaivattiin lisää. Jakelupaikka osoitteessa Laajakaista 3 koettiin syrjäisenä. Vastaajat kokivat, että sijainti lähempänä keskustaa lisäisi jo sinällään tietoisuutta REKOsta. Toisaalta REKO-renkaaseen kirjautuneita jäseniä on jo yli 5500 ja jakotilaisuuksissa käy tuottajien mukaan noin 100 - 150 henkeä, joten tietoisuutta REKOsta jo on. Yhtenä esteenä REKO-tuotteiden ostamiseen mainittiin muun muassa liian korkeat hinnat.

Yhteinen piirre REKOa käyttävien joukossa tutkimuksen mukaan on arvomaailma. Lähiruoan käyttö koetaan ekologisena valintana, logistiikkaketjut ovat lyhyet ja lähiruokaa käytettäessä tiedetään, mistä ruoka tulee. Lähiruoka koetaan terveellisenä, hyvän makuisena ja vastauksissa korostettiin lähiruoan käytön tuottavan hyvää mieltä. 
- REKO on siis kokonaisvaltainen tunne pelkän ruoan ostamisen sijaan, summaavat Köngäs ja Upola.

Opinnäytetyöt opinnäytteensä tarkastusseminaarissa
- vasemmalla Sanna, oikealla Päivi.
Kuva: Sanna Köngäs & Päivi Upola.
Lähellä tuotetun paikallisen ruuan valinnalla on monia positiivisia vaikutuksia. Valitsemalla lähiruokaa arvostetaan suomalaista ruokakulttuuria ja vahvistetaan lähialueiden elinvoimaisuutta. Lisäämällä yhteistyötä sekä tuottajien verkostoitumisella ja uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotolla vastataan lähiruoan yhä kasvavaan kysyntään.
- Käyttämätöntä kapasiteettia on paljon!, totesikin eräs Rovaniemen REKOn tuottajista.

Kirjoittajat: Sanna Köngäs & Päivi Upola