Sodankylä - lähiruuan tähtikunta

Sodankylän kunta sai Vuoden lähiruokateko 2016 -palkinnon keväällä valtakunnallisilla Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingissä.

Miten Sodankylästä tuli valtakunnallisesti tunnettu esimerkki lähiruuan hyödyntämisessä?

”Ajatuksena lähiruokapuolen kehittämisessä on alusta asti ollut se, että laadukkaita lähialueelta hankittuja tuotteita ostettaessa raha säilyy alueella, ja sillä on suora vaikutus aluetalouteen”, kertoo Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.

Toiminnalla on tarkoitus tukea alueellista yrittäjyyttä, saada kunnalle verohyötyä ja säilyttää työpaikkoja. Sodankylän elintarvikehankinnoista noin 300 000 euroa tulee lähialueilta vuonna 2017.

”Vaikka paikallinen ruoka on aavistuksen hintavampaa, eurot jäävät pyörimään omalle alueelle. Lisäksi alkutuottajan siivu hinnasta saadaan paremmaksi, kun välissä ei ole muita toimijoita”, jatkaa Ahola.

Tavoitteena on nyt myös saada matkailuyritykset, vähittäis- ja rajakauppa kiinnostumaan entistä enemmän lähialueen raaka-aineiden käytöstä.

 

Biotalous osa Sodankylän kuntastrategiaa

Näin suuressa panostuksessa taustalla pitää olla myös kuntapäättäjien tahto. Sodankylä on kehittänyt biotaloutta monessa muodossa jo vuosia ja se on osa kuntastrategiaa.

”Biotalouteen panostaminen ja lähiruuan lisääminen on myös Suomen hallituksen linjaus. Sodankylä on ollut vähän etuajassa”, nauraa Ahola.

 

Sodankylän keskuskeittiö on suunniteltu lähiruuan ehdoilla

”Sodankylän vuonna 2014 valmistunut keskuskeittiö on rakennettu lähiruokaperiaatteelle. Keittiöön on suunniteltu valmiudet alueellisen ruokatuotannon lisäämiseen ja kehittämiseen. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että otamme keittiöön vastaan lihan raakana ja marjat marjoina. Toisin kuin nykyajan komponenttikeittiöt, me kypsennämme lihan ja teemme puolukkahillon itse”, kertoo Merja Ahola, Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola (vasemmalla) ja biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio tiivistävät lähiruuan käytön edut: ruoka on laadukasta, hiilijalanjälki on kaukaa kuljetettua pienempi ja raha jää alueelle.

Sodankylä myös kilpailuttaa elintarvikkeet itse. Hankintapyynnöt on pilkottu tarpeeksi pieniksi osiksi. Esimerkiksi kylmäpuristetut mehut erotettiin hankintapyynnössä kaikista mehuista. Näin paikallinen yrittäjä pystyy tarjoamaan alueelta kerätyistä marjoista paikallisesti tuotetut mehut. Kunta on myös irrottautunut keskussairaalan elintarvikehankintarenkaasta. ”Hankinnoista noin 38 prosenttia on alueellisia 1.11.2016 lähtien. Esimerkiksi suuret volyymituotteet liha ja kala tulevat omasta tai lähikunnista. Jos vielä maitotuotteet saataisiin Lapista, nousisi prosenttiosuus jopa 60 prosenttiin”, kertoo Ahola. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 alueellisten elintarvikkeiden osuus oli noin yksi prosentti.   Lappilaisesta lähiruokakonseptista valtakunnallinen malli Sodankylän lähiruokakonseptista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen malli. Myös naapurimaissa ollaan oltu kiinnostuneita konseptista. ”Haluamme jakaa tietoa mallistamme, jotta muuallakin voitaisiin tarjota entistä enemmän lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa. Seuraavana kehitysaskeleena on yhteistyön laajentaminen. Toiminta tulee olemaan tulevaisuudessa vielä kannattavampaa esimerkiksi logistiikan ja hankintojen osalta, kun saadaan enemmän yhteistyötä kuntien välillä, maakunnan tasolla”, kertoo Ahola. Lähiruuan ilosanomaa on viety myös naapurikuntiin Kemijärvelle ja Inariin, sekä vähän kauemmas Kuusamoon. Naapurikunta Kittilän kanssa yhteistyötä lähiruuan osalta syvennetään juuri meneillään olevassa Lapin liiton rahoittamassa EAKR-rahoitteisessa Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä -hankkeessa. Hankkeesta voit lukea lisää alempana tässä uutiskirjeessä.   Pudasjärvi ja Sodankylä kimpassa kehittämään lähiruuan menekkiä Ajatusta lähiruuan lisäämisestä kuntien hankinnoissa on nyt lähdetty viemään eteenpäin muun muassa Pudasjärven kaupungin kanssa. ”Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista kehittää lähiruuan menekkiä” -hanke on elokuussa 2016 aloitettu Sodankylän ja Pudasjärven yhteinen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Euroopan maaseuturahaston rahoittama projekti. Hankkeen aikana kartoitetaan yhteistyön muotoja lähikuntien kanssa ja selvitetään alueen tuottajien valmiudet osallistua hankintamenettelyihin. Hankkeessa myös testataan tuotteita ja tuotantomenetelmiä, joiden avulla lähiruuan hankintaa ja menekkiä voidaan lisätä. ”Meillä on paljon opittavaa toisiltamme Pudasjärven kanssa. Meillä on suurin piirtein samanlainen asukasluku, lisäksi taajama ja maaseuturakenne samantyyppinen ja elinkeinorakenteessa paljon yhtäläisyyksiä. Kunta tai maakuntarajat eivät saa olla esteenä kehittämisessä”, kertoo biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio Sodankylästä.   Tulevaisuuden toive Sodankylän ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola? "Tavoitteena on, että vuonna 2020 alueella on vahva kuntien, jopa pohjoisimpien maakuntien välinen yhteistyöverkosto, logistiikka toimii ja teurastamo kulkee pyörillä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Matkailuyritykset, vähittäiskauppa ja rajakaupat ovat tiivisti mukana lähiruuan edistämisessä", suunnittelee Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola (vasemmalla) ja biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio tiivistävät lähiruuan käytön edut: ruoka on laadukasta, hiilijalanjälki on kaukaa kuljetettua pienempi ja raha jää alueelle.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola (vasemmalla) ja biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio tiivistävät lähiruuan käytön edut: ruoka on laadukasta, hiilijalanjälki on kaukaa kuljetettua pienempi ja raha jää alueelle.

Sodankylä myös kilpailuttaa elintarvikkeet itse. Hankintapyynnöt on pilkottu tarpeeksi pieniksi osiksi. Esimerkiksi kylmäpuristetut mehut erotettiin hankintapyynnössä kaikista mehuista. Näin paikallinen yrittäjä pystyy tarjoamaan alueelta kerätyistä marjoista paikallisesti tuotetut mehut. Kunta on myös irrottautunut keskussairaalan elintarvikehankintarenkaasta. ”Hankinnoista noin 38 prosenttia on alueellisia 1.11.2016 lähtien. Esimerkiksi suuret volyymituotteet liha ja kala tulevat omasta tai lähikunnista. Jos vielä maitotuotteet saataisiin Lapista, nousisi prosenttiosuus jopa 60 prosenttiin”, kertoo Ahola. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 alueellisten elintarvikkeiden osuus oli noin yksi prosentti.   Lappilaisesta lähiruokakonseptista valtakunnallinen malli Sodankylän lähiruokakonseptista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen malli. Myös naapurimaissa ollaan oltu kiinnostuneita konseptista. ”Haluamme jakaa tietoa mallistamme, jotta muuallakin voitaisiin tarjota entistä enemmän lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa. Seuraavana kehitysaskeleena on yhteistyön laajentaminen. Toiminta tulee olemaan tulevaisuudessa vielä kannattavampaa esimerkiksi logistiikan ja hankintojen osalta, kun saadaan enemmän yhteistyötä kuntien välillä, maakunnan tasolla”, kertoo Ahola. Lähiruuan ilosanomaa on viety myös naapurikuntiin Kemijärvelle ja Inariin, sekä vähän kauemmas Kuusamoon. Naapurikunta Kittilän kanssa yhteistyötä lähiruuan osalta syvennetään juuri meneillään olevassa Lapin liiton rahoittamassa EAKR-rahoitteisessa Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä -hankkeessa. Hankkeesta voit lukea lisää alempana tässä uutiskirjeessä.   Pudasjärvi ja Sodankylä kimpassa kehittämään lähiruuan menekkiä Ajatusta lähiruuan lisäämisestä kuntien hankinnoissa on nyt lähdetty viemään eteenpäin muun muassa Pudasjärven kaupungin kanssa. ”Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista kehittää lähiruuan menekkiä” -hanke on elokuussa 2016 aloitettu Sodankylän ja Pudasjärven yhteinen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Euroopan maaseuturahaston rahoittama projekti. Hankkeen aikana kartoitetaan yhteistyön muotoja lähikuntien kanssa ja selvitetään alueen tuottajien valmiudet osallistua hankintamenettelyihin. Hankkeessa myös testataan tuotteita ja tuotantomenetelmiä, joiden avulla lähiruuan hankintaa ja menekkiä voidaan lisätä. ”Meillä on paljon opittavaa toisiltamme Pudasjärven kanssa. Meillä on suurin piirtein samanlainen asukasluku, lisäksi taajama ja maaseuturakenne samantyyppinen ja elinkeinorakenteessa paljon yhtäläisyyksiä. Kunta tai maakuntarajat eivät saa olla esteenä kehittämisessä”, kertoo biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio Sodankylästä.   Tulevaisuuden toive Sodankylän ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola? "Tavoitteena on, että vuonna 2020 alueella on vahva kuntien, jopa pohjoisimpien maakuntien välinen yhteistyöverkosto, logistiikka toimii ja teurastamo kulkee pyörillä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Matkailuyritykset, vähittäiskauppa ja rajakaupat ovat tiivisti mukana lähiruuan edistämisessä", suunnittelee Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.

Sodankylä myös kilpailuttaa elintarvikkeet itse. Hankintapyynnöt on pilkottu tarpeeksi pieniksi osiksi. Esimerkiksi kylmäpuristetut mehut erotettiin hankintapyynnössä kaikista mehuista. Näin paikallinen yrittäjä pystyy tarjoamaan alueelta kerätyistä marjoista paikallisesti tuotetut mehut. Kunta on myös irrottautunut keskussairaalan elintarvikehankintarenkaasta.

”Hankinnoista noin 38 prosenttia on alueellisia 1.11.2016 lähtien. Esimerkiksi suuret volyymituotteet liha ja kala tulevat omasta tai lähikunnista. Jos vielä maitotuotteet saataisiin Lapista, nousisi prosenttiosuus jopa 60 prosenttiin”, kertoo Ahola. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 alueellisten elintarvikkeiden osuus oli noin yksi prosentti.

 

Lappilaisesta lähiruokakonseptista valtakunnallinen malli

Sodankylän lähiruokakonseptista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen malli. Myös naapurimaissa ollaan oltu kiinnostuneita konseptista.

”Haluamme jakaa tietoa mallistamme, jotta muuallakin voitaisiin tarjota entistä enemmän lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa. Seuraavana kehitysaskeleena on yhteistyön laajentaminen. Toiminta tulee olemaan tulevaisuudessa vielä kannattavampaa esimerkiksi logistiikan ja hankintojen osalta, kun saadaan enemmän yhteistyötä kuntien välillä, maakunnan tasolla”, kertoo Ahola.

Lähiruuan ilosanomaa on viety myös naapurikuntiin Kemijärvelle ja Inariin, sekä vähän kauemmas Kuusamoon. Naapurikunta Kittilän kanssa yhteistyötä lähiruuan osalta syvennetään juuri meneillään olevassa Lapin liiton rahoittamassa EAKR-rahoitteisessa Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä -hankkeessa. Hankkeesta voit lukea lisää alempana tässä uutiskirjeessä.

 

Pudasjärvi ja Sodankylä kimpassa kehittämään lähiruuan menekkiä

Ajatusta lähiruuan lisäämisestä kuntien hankinnoissa on nyt lähdetty viemään eteenpäin muun muassa Pudasjärven kaupungin kanssa. ”Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista kehittää lähiruuan menekkiä” -hanke on elokuussa 2016 aloitettu Sodankylän ja Pudasjärven yhteinen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Euroopan maaseuturahaston rahoittama projekti.

Hankkeen aikana kartoitetaan yhteistyön muotoja lähikuntien kanssa ja selvitetään alueen tuottajien valmiudet osallistua hankintamenettelyihin. Hankkeessa myös testataan tuotteita ja tuotantomenetelmiä, joiden avulla lähiruuan hankintaa ja menekkiä voidaan lisätä.

”Meillä on paljon opittavaa toisiltamme Pudasjärven kanssa. Meillä on suurin piirtein samanlainen asukasluku, lisäksi taajama ja maaseuturakenne samantyyppinen ja elinkeinorakenteessa paljon yhtäläisyyksiä. Kunta tai maakuntarajat eivät saa olla esteenä kehittämisessä”, kertoo biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio Sodankylästä.

 

Tulevaisuuden toive Sodankylän ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola?

"Tavoitteena on, että vuonna 2020 alueella on vahva kuntien, jopa pohjoisimpien maakuntien välinen yhteistyöverkosto, logistiikka toimii ja teurastamo kulkee pyörillä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Matkailuyritykset, vähittäiskauppa ja rajakaupat ovat tiivisti mukana lähiruuan edistämisessä", suunnittelee Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.

Lappilaiset edustavat näyttävästi kestävän kehityksen suunnannäyttäjinä

Pohjoismaiden 25 malliesimerkistä kaksi tulee Lapista

Kuva:Nordic Co-operation 

Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi 20.1.2017 25 malliesimerkkiä kestävän kehityksen tuottajista

Englanninkieliseen julkaisuun kerätyt 25 tapausta ovat konkreettisia esimerkkejä käytännön muutoksista, joiden avulla yrityksen tai yhteisön toimintaa on muutettu ympäristöystävällisemmäksi. Julkaisuun valikoidut esimerkit noudattavat myös pohjoismaista biotalousstrategiaa sekä siihen määriteltyjä arvoja ja kriteereitä. Esimerkkien toivotaan innoittavan niin isoja kuin pieniäkin tahoja pohtimaan, kuinka omaa toimintaa voisi kehittää kestävämpään suuntaan.

Julkaistujen toimintamallien joukkoon ylsi muutamia suomalaisia esimerkkejä, joista lappilaisia on kaksi. Ensimmäinen lappilaisesimerkki on Kemin Digipolis (julkaisun sivulla 55). Toisena lappilaisena kestävän kehityksen esimerkkinä (sivulla 67) mainittiin myös Vuoden lähiruokateko-kilpailun voittaja Sodankylän kunnan ruokapalvelut.

Lappilaistoimijoiden saama tunnustus tuntuu voitolta myös lappilaiselle biotalousverkostolle.
- Moni ihminen sai paiskia töitä tämän asian eteen, mutta tiiviillä yhteistyöllä nämä kaksi esimerkkiä päätyivät julkaisuun saakka, iloitsee Arktinen biotalous-hankkeen projektipäällikkö Tanja Häyrynen Lapin liitosta.

Kuva:Nordic Co-operation

Tunnustuksia tulee tehokkaalla tiedottamisella

Lapin liiton hallinnoima Arktinen biotalous on koordinaatiohanke, joka edistää kanssakäymistä lappilaisen elinkeinoelämän, rahoitus- ja kehitysorganisaatioiden sekä kansainvälisten toimijoiden välillä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa arktisesta biotaloudesta saadaan entistä enemmän työtä ja toimeentuloa Lappiin. Hanke onkin ollut avainasemassa Sodankylän ja Kemin esimerkkien esiin nostamisessa, sillä ministeriöneuvosto pyysi esimerkkiehdotuksia julkaisuaan varten suoraan hankkeen työryhmältä.

- Ehdokkaiden keräämisen lisäksi autoimme toimijoita esittelyiden tekemisessä ja pyydettyjen lisätietojen keräämisessä. Muun muassa Sodankylän kunnan ruokapalvelu teki oman esittelynsä suomeksi ja me käänsimme sen englanniksi julkaisua varten, Tanja Häyrynen luettelee.

- Tämä on tyyppiesimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan hyvällä yhteistyöllä kenttätoimijoiden ja laajan toimijaverkon kanssa.

Lapin liiton Arctic Smartness-hankkeessa nykyisin projektipäällikkönä toimiva Ilari Havukainen on kansainvälisen julkaisun maininnoista ylpeä - ja hyvästä syystä.

- Suomalaiset ovat edelläkävijöitä monessa asiassa biotalouden toimialalla maailmanlaajuisesti, Havukainen muistuttaa.

- Siitä huolimatta ilman tällaista tiivistä yhteistyötä ja tehokasta viestintää on vaikea saada paikalliselle toimijalle tämän tasoista näkyvyyttä. Meidän roolimme on tiedottaa hyvistä asioista eteenpäin aina kentältä ministeriötasolle, ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin maihin.

Havukaisen mukaan malliesimerkiksi tunnustamisella ei välttämättä ole varsinaisia suoria vaikutuksia toimijoiden arkipäivään.

- Julkaisu antaa myös poliittista tukea yhteisen suunnan ja biotalouden tavoitteiden muodostamisessa pohjoismaisessa yhteistyössä. Nyt on tärkeää miettiä, miten me itse toimimme ja käytämme tätä tilaisuutta ja saavutettua huomiota toimintamme hyväksi, Havukainen pohtii.

Havukainen ja Häyrynen eivät lähde ennustamaan, kuinka laajan ja merkittävän yleisön julkaisussa mainitut toimijat lopulta tulevat saavuttamaan.

- Ministeriöneuvoston lisäksi myös muut julkaisussa mainitut toimijat esittelevät ja levittävät julkaisua omille sidosryhmilleen. Hyvin laajalle maine joka tapauksessa leviää, joten siksikin minusta on mahtavaa että saimme olla tässä mukana, Tanja Häyrynen hymyilee.

 Maaseudulta kestävän kehityksen trendiksi

Kuva: Nordic Co-operation

Voisi sanoa, että biotalous on nykyisin kansainvälinen trendi. Varsinkin uudet yritykset maataloudesta matkustamiseen haluavat olla osa biotaloutta ja kestävää kehitystä. Siitä huolimatta kentällä toimivat törmäävät usein ihmettelyyn, mitä biotaloudella oikein tarkoitetaan.

- Se hyvä puoli tällaisilla julkaisuilla on, että näiden esimerkkien ja julkaisuiden avulla kasvatetaan tietoisuutta biotaloudesta käsitteenä. Se lisää samalla myös tietoisuutta biotaloudesta Pohjoismaissa ja mitä konkreettisia mahdollisuuksia se tuo biotalouden saralla työskenteleville ja alalle pyrkiville, Tanja Häyrynen summaa.

Teksti: Anne Jaakola

Biotalouden näkymät Lapin arktisella maaseudulla

Kuva: Arktinen biotalous/Arkisto, Anne Jaakola

Koko Suomi puhuu juuri nyt biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia määrittelee biotalouden taloutena, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Strategia myös linjaa, että biotaloutta kehittämällä Suomi luo uutta taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäistä ainutlaatuisen luontomme köyhtyminen. Uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta oli 38,7 % vuonna 2014, jolloin Suomi sijoittui Eurostatin mukaan neljänneksi uusiutuvien energialähteiden käytössä energiantuotannossa. Olemme jo saavuttaneet tavoitteemme (38 %), mutta uusiutuvan energian osalta on silti vielä paljon tehtävää!

Lapin arktinen maaseutu tekee erittäin tärkeää työtä uusiutuvan energian alalla. Lappi haluaa olla tulevaisuudessa hiilineutraali alue. Tavoitteemme on myös taata parempi tulevaisuus tuleville lappilaisille sukupolville. Tavoitteen saavutamme vain, jos työskentelemme yhdessä tiiviisti yli erilaisten organisaatiorajojen.  Mutta miten pääsemme tavoitteeseemme? Mitä meidän tulee tehdä?

TEHEMÄ POIS!

Lappi on sitoutunut kehittämään kestävyyttä ja omavaraisuutta energian suhteen. Tällä laajalla, luonnonvaroiltaan runsaalla alueella on lähes rajattomat mahdollisuudet uusiutuvan energian kuten tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman sekä biokaasun käytön suhteen. Jo tällä hetkellä Lapissa hyödynnetään vesivoimaa, paikallista puuta sekä metsäteollisuuden sivuvirtoja energiantuotannossa.

Työstämme tällä hetkellä hajautetun uusiutuvan energian ohjelmaa, joka julkaistaan keväällä 2017. Ohjelma laaditaan yhdessä energia-alan eri toimijoiden kanssa: mukana on yrittäjiä, tutkijoita, oppilaitoksia, julkinen sektori ja niin edelleen. Jatkossa meillä on yhteiset tavoitteet energiaratkaisujen suhteen Lapissa ja konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla saavutamme nämä tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. On aika kääriä hihat ja ryhtyä tuumasta toimeen. Tehemä pois!

Kunnianhimoinen tavoitteemme tulevaisuudessa on, että kolmestasadasta lappilaisesta kylästä sata on energiaomavaraisia. Mutta miten? Kuten sanottua, Lapissa on lähes rajattomat mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon. Paljon mahdollisuuksia on vielä täysin hyödyntämättä. Tämän takia meidän täytyy tukea uudenlaisen yrittäjyyden syntymistä Lapin arktisella maaseudulla. On äärimmäisen tärkeää, että uudet yrittäjät näkevät uusiutuvan energian potentiaalin Lapissa ja tarttuvat tilaisuuteen!

Energiantuotanto Lapissa lähtee liikkeelle paikallisista raaka-aineista, jotka tulevat kylän sisältä. Raaka-aine voi olla mitä vaan vedestä ja tuulesta hakkeeseen ja lantaan. Energiantuotanto on käyttäjien omistamaa ja osuuskuntapohjaista. Uusiutuvassa lämmön ja sähkön tuotannossa CHP-laitokset (combined heat and power, sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ovat erittäin tärkeitä maaseudun kylille, jos ne haluavat olla tulevaisuudessa energiaomavaraisia. Uusiutuvassa liikennepolttoaineiden tuotannossa keskitymme biokaasuun, jota tuotetaan metaanista ja vedystä. Paikallisesti tuotettu energia myös käytetään kylän sisällä.

ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT VOIVAT PYSÄYTTÄÄ PÄÄOMAPAON

Hajautetun uusiutuvan energian tuomat mahdollisuudet ovat yksi kehittämisen kärjistä Lapin aluekehitystyössä. Yksi työkalu aluekehitykseen Lapissa on klusteriyhteistyö. Arktinen älykäs maaseutuverkosto -klusterin tarkoituksena on koota yhteen asiantuntijoiden verkosto, jonka avulla tuetaan ja kehitetään paikallista yrittäjyyttä.

Klusterityön tavoitteena on, että energiaratkaisut tukevat koko Lapin elinvoimaisuutta ja estävät maaseudun pääomapaon. Yksi tapa saavuttaa tämä tavoite on energiaomavaraiset kylät, joita jo pilotoidaan ProAgria Lapin toimesta. Näiden Lapin kylissä tehtyjen pilottien tarkoituksena on muuttaa kehityskulun suunta siten, että pääomapako maaseudulta estetään esimerkiksi jatkojalostamalla paikallisesti alueen tuotteita ja käyttämällä kiertotaloutta yhteisön sisällä. Eri teollisuusalojen kuten matkailun, metsäteollisuuden, maa- ja porotalouden sivuvirtoja voidaan myös yhdistellä kannattaviksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi haketta ja lantaa voidaan käyttää energiantuotannossa ja luoda samalla uusia työpaikkoja ja hyvinvointia maaseudulle. Näin ollen ProAgria Lapin pilotit ovat kestäviä paitsi taloudellisesti myös ekologisesti ja sosiaalisesti.

Tulevaisuus näyttää valoisalta Lapin maaseudulla. Paljon on vielä tehtävää, mutta mahdollisuudet horisontissa ovat lupaavia. Biotalous on tärkeä keino kehittää Lapin maaseutua. Se ei luo ainoastaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia alueelle vaan ottaa myös huomioon Lapin uniikin arktisen ympäristön. Me lappilaiset olemme hyvin innostuneita biotalouden mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista. Meidän täytyy vain kääriä hihat ylös ja alkaa työskennellä systemaattisesti yhdessä - kyllä me siihen pystymme!

Teksti: Johanna Asiala

Tervetuloa Vihreä talous -hankkeen loppuseminaariin!

Vihreä talous -hanke on saamassa päätöksensä ja sen loppuseminaari pidetään Rovaniemellä 20.1.2017. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa luotiin toimintamalli paikallistason vihreän talouden edistämiseksi. Nyt tulokset ovat valmiita kerrottavaksi!

Seminaarissa kuullaan muun muassa siitä, miten pääomapako virtaa ulos kylistä fossiilisten polttoaineiden mukana ja miten paikallisilla hajautetuilla energiaratkaisuilla voidaan estää rahavirtojen valuminen muualle. Lisäksi kuullaan mitä ovat Agrohubit ja miten niiden avulla synnytetään kiertotalouteen perustuvaa uutta liiketoimintaa. Esillä ovat myös hankkeesta saadut käytännön kokemukset kylä- ja maakuntatasolla.

Loppuseminaari pidetään alustavasti Lapin AMK:n tiloissa. Täältä pääset ilmoittautumaan seminaariin ja tutustumaan tarkempaan ohjelmaan!

Hajautetusta uusiutuvasta energiasta oma ohjelma ensi keväällä

Älykäs arktinen maaseutuverkosto -klusterissa toimii kaksi teemaryhmää: hajautettu uusiutuva energia- ja elintarviketeemaryhmät. Energiateemaryhmä on alkanut laatia hajautetun uusiutuvan energian ohjelmaa Lapin maaseudulle. Ohjelma valmistuu keväällä 2017, ja sen toimenpiteillä tähdätään vuoteen 2025. Ohjelma tulee olemaan osa Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa, jossa kuvataan konkreettisia toimia alalla vuoteen 2025 mennessä. Samankaltainen ohjelma on tekeillä myös elintarviketeemaryhmässä.

Energiateemaryhmän vetäjänä toimii Tuomas Alakunnas Lapin ammattikorkeakoulusta. Teemaryhmän työpajojen pohjalta koostetaan hajautetun uusiutuvan energian ohjelma yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Ohjelman teemana on hajautetun uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet Lapin maaseudulla.

Ohjelman päätavoitteena on ohjelmassa listatuilla toimilla pysäyttää pääomapako Lapin maaseudulta. Tähän tavoitteeseen päästään tulemalla energiaomavaraiseksi ja parhaassa tapauksessa pystymme kääntämään rahavirran jopa positiiviseksi ylijäämäenergian myynnillä, jolloin pääoma jää alueelle hyödyttämään paikallista väestöä. Kylien energiaomavaraisuuden parantaminen on yksi tärkeä keino, kun pääomapako pyritään estämään. Esimerkiksi kylien maatalousjätettä voidaan hyödyntää energiaksi biokaasun muodossa jo nykyään kannattavasti. Uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa voidaan hyödyntää joko paikallisesti tuotantokohteissa tai jalostaa vaikkapa liikennepolttoaineeksi.

Työpajat järjestetään keväällä 2017 seuraavasti :

Torstai 19.1. 13.00–16.00 uusiutuvan energian 2. työpaja (osa 1), Lapin AMK
Perjantai 20.1. 13.00–16.00 uusiutuvan energian 2. työpaja (osa 2), Lapin AMK

Torstai 23.2. 9.00–16.00 uusiutuvan energian 3. työpaja Pilkkeellä

Maanantai 20.3. 09.00–16.00 uusiutuvan energian 4. työpaja ProAgrialla

Torstai 27.4. 09.00–16.00 uusiutuvan energian 5. työpaja, paikka tarkentuu myöhemmin

Tämän vuoden puolella julkaistaan myös tutkimus lappilaiskylien energiaomavaraisuuden mahdollisuuksista. Tutkimushankkeen nimi on Vihreän talouden hajautetun, kestävän ja kilpailukykyisen toimintamallin määrittely ja pilotointi ja sen kokeilualustana on Agrokeskus-toimintamalli.

Lisätietoa:
Tuomas Alakunnas, 0400 164 471, tuomas.alakunnas@lapinamk.fi
Johanna Asiala, 040 661 2592, johanna.asiala@lapinliitto.fi