Saijan kylällä tapahtuu monenlaista

Laatikollinen valmiita porosipsejä. 

Itä-Lapissa Sallan kunnan Saijan kylällä katsellaan tulevaisuuteen avoimin, positiivisin mielin. Paljon on suunnitteilla ja paljon on jo tehty. Porosta bioenergiaan - Saijan kylä on oikea hiomaton timantti!

Sallan kirkonkylältä noin 40 kilometriä pohjoiseen, lähellä Savukosken rajaa, sijaitsee kauniiden luonnonmaisemien ympäröimä Saijan kylä. Täällä Kuola- ja Tenniöjoen varrella sijaitsevassa kylässä on noin 150 asukasta ja 80 taloutta, joista seitsemässä karjaa. Vaikka kylä sijaitseekin syrjässä kunnan keskuksesta, se on kaikkea muuta kuin hiljainen. Saija on tullut tutuksi muun muassa maailman pienimmästä jazzfestivaalista Saijazzista ja Viinakauppahiihdosta. Kylällä toimii myös varsin aktiivinen kyläyhdistys, joka järjestää myös muita tapahtumia ympäri vuoden.

Parhaat ideat syntyvät vahingossa

Näistä tangoista sipsit syntyvät.

Saijalla on myös jo vuosi kausia ollut elintarvikkeiden jalostustoimintaa. Hannu Lahtelan vuonna 1998 perustettu Maltiolan Jaloste Oy on niittänyt mainetta ympäri Suomen kuuluisilla porosipseillään. Sipsit tehdään ”onnellisen poron lihasta”, sillä täällä poroja ei tarhata tai ruokita, vaan ne tuleva toimeen omillaan ja saavat elää mahdollisimman stressitöntä elämää puhtaassa lappilaisessa luonnossa. Lahtelan poronliha on saanut myös raaka-aineen nimisuojan.

Porosipsit syntyivät pitkän yrittämisen kautta lopulta puolivahingossa.

- Ajattelin jo, että ei tästä tule mitään. Kun sitten viimeisen kerran siivutin lihaa, kuivatin sen tangossa ja laitoin yön yli pussiin, oli pussin helma yöllä auennut ja yksi siivu tipahtanut lattialle. Yön aikana lattialämmitys oli tehnyt tehtävänsä eli siivusta oli syntynyt sipsi, muistelee Lahtela hymyssä suin.

Maltiolan Jalosteen poronlihatuotteita myydään ympäri Suomen huippuravintoloissa. Jopa Michelin tähden saaneet ravintolat ovat ottaneet Lahtelan poronlihaa mielellänsä vastaan. Kysyntää on siis riittänyt. Lahtelalla on myös tiedossa seuraavat askeleet.

- Tuotekehitysprosessi on vielä kesken. Tarkoitus olisi tehdä sekä natural että oikein mausteinen versio sipsistä. Myös ajatus karhu- ja hirvisipsien kehittämisestä kiehtoo.

Kolmen haalarin taktiikalla

Lahtelalle myönnettyjä tunnustuksia. 

Helppoa ei yrittäjän arki Lapissa ole. Töitä saa paiskia 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Lahtela kertookin käyttävänsä jo sujuvasti kolmen haalarin taktiikkaa.

- Vaihdan työhaalarit sesongin mukaan lennosta. Jalostustoiminnan lisäksi minulla maatila hoidettavana ja teen myös metsätöitä, Lahtela selittää.

Lahtelan tilalla vierailee usein myös huippukokkeja ja tarjoilijoita ympäri Suomen oppimassa kädestä pitäen poronlihan käsittelyä. Tästä ”mestari-kisälli”-tyyppisestä toiminnasta on muodostunut jo perinne.

- Nuoret ihmiset ovat olleet ihan haltioissaan vieraillessaan täällä. Erityisesti poroerotus on ihastuttanut, kertoo Lahtela ja paikallinen poromies, yrittäjä Tarmo Yrjänheikki vierestä lisää:

- En ole kertaakaan kuullut mitään negatiivisia kommentteja näiltä kokeilta tai tarjoilijoilta, vaikka he ovat todella rehellistä ja suorapuheista porukkaa.

Kylällä on paljon mahdollisuuksia

Tarmo Yrjänheikki ja Hannu Lahtela ansaitulla kahvitaolla.

Saijan kylällä on tehty selvityksiä myös energian suhteen ja kylällä ollaankin toiveikkaita sen suhteen, että kiertotalous voisi jonakin päivänä toteutua Saijalla.

- Saijalaisilla on aina ollut tapana ajatella ja tehdä asioita uudella tavalla, toteaa Yrjänheikki.

Laskelmia on ollut tekemässä ProAgrian asiantuntijat Keijo Siitonen ja Pekka Myllylä Vihreä talous -hankkeen kautta. Hankkeen loppuraportti osoittaa selvästi, että Saijan kylälle voitaisiin kannattavasti rakentaa bioenergialaitos. Tämä voisi tuoda uusia työpaikkoja kylälle ja houkutella uusia asukkaita.

- Selvityksistä kävi heti ilmi, että kylässämme kyllä resursseja riittää!

- Tavoitteenamme on seuraavaksi hakea yritysryhmähanketta, jotta saataisiin hommat liikkeelle. Kyseessä on kuitenkin pilottihanke ja pilottikylä, toteavat Yrjänheikki ja Lahtela. Myöhemmin investointien tulon myötä on tarkoitus siirtyä tuumasta toimeen. Saijalla on esimerkiksi katsottu jo valmiiksi tontti biolaitokselle.

Sekä Yrjänheikki että Lahtela näkevät Saijan tulevaisuuden valoisana.

- Tilanne on joko tai. Joko tartumme tuumasta toimeen tai sitten heitämme hanskat tiskiin. Saijan kylällä on kuitenkin paljon toivoa laajojen resurssien vuoksi, pohtii Yrjänheikki ja Lahtela lisää:

- Jos kaikki menee hyvin, 10 vuoden päästä täällä voisi olla toimiva biolaitos, elintarvikepalvelupiste, yhdellä maitotilalla jatkojalostusta ja tänne olisi muuttanut 2-3 uutta perhettä. 

Kuvat: Johanna Asiala, Lapin liitto

Yrityksillä olisi kapasiteettiä enempäänkin puurakentamiseen

Puurakentamisesta kohistaan nyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Päättäjät ovat heränneet puurakentamisen etuihin, sillä puurakennusten hiilijalanjälki on pieni, ja koko rakennusprosessi on sekä ekologinen että taloudellinen.

Mielenkiinnon heräämisestä huolimatta trendi ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt isona piikkinä lappilaisten hirsiyritysten myyntitilastoissa.

Pellopuu Oy on yksi Suomen vanhimmista hirsialan yrityksistä, ja sijaitsee nimensä mukaisesti Pellossa, lähellä Suomen ja Ruotsin rajaa. Perinteikäs yritys on tuottanut hirsirakennusmateriaaleja niin yksityisasumuksiin kuin suurempiinkin rakennuskomplekseihin jo useamman vuosisadan ajan.

Pellopuun myyntipäällikkö Aatos Keskitalo kertoo, että hirsi on rakennusmateriaalina ylivertainen asuin- ja käyttörakennuksissa.

- Hirsi on käyttöikänsä puolesta taloudellinen ratkaisu, sillä kerran rakennettu hirsitalo kestää käyttöä tutkitusti jopa 300 vuotta. Lapissa on jopa yli 300-vuotiaita hirsirakennuksia, jotka ovat edelleen täydessä asuinkäytössä, Keskitalo kertoo.

- Kun hirsitalo tulee asuinkäyttöikänsä päähän, sen voi käyttää esimerkiksi polttopuuna. Siitä ei siis synny purkujätettä, hän jatkaa.

Hirsi on myös nopea rakentaa. Esimerkkinä Keskitalo mainitsee viime vuonna rakennetun Ritavalkean lomakeskuksen, joka nousi perustuksiltaan käyttövalmiiksi alle puolessa vuodessa.

Aatos Keskitalo haluaa kannustaa hirsirakentamiseen erityisesti julkisella sektorilla, sillä hirsirakennusten sisäilman laatu on erinomainen. Hirsi on kosteutta ja lämpöä sitova ja tasapainottava matariaali, joka pitää esimerkiksi ilmankosteuden tasaisena.

- Puurakennuksilla on todettu olevan myös muita terveysvaikutuksia. Jos esimerkiksi kaikki koulut ja päiväkodit saataisiin rakennettua rehellisestä hirrestä, olisi jo moni iso ongelma ratkaistu.

Pellopuu Oy:n hirsimökki Seita 104 A. Kuva: www.pellopuu.fi

Kaavoituksessa kangertaa

Asuintalojakin Aatos Keskitalo rakentaisi hirrestä mielellään enemmän, mutta hirsitaloja on vaikeampi saada pystytettyä kasvukeskuksiin. Kaupungeissa kun ei ole juurikaan kaavoitettu alueita pientaloille.

Tonttien käytön kannalta kustannustehokasta rakentaa kerrostaloja. Kuitenkin moni yksityishenkilö aina lapsiperheistä vanhuksiin haluaisi asua omakotitalossa.

- Olisi hyvä jos tähän asiaan tartuttaisiin jo kaavoitusvaiheessa, kun tehdään suunnitelmia uusista asutuskeskuksista, Keskitalo huomauttaa.

- Uskon, että myös kaupunkien lähiöissä olisi enemmän tilaa omakotiasumiselle, jos niitä vain haluttaisiin siihen käyttöön kaavoittaa, Keskitalo pohtii.

Kuva: Arto Komulainen, Lapin materiaalipankki

Puun käyttö on alimitoitettua

Puurakentaminen ei Keskitalon mukaan jää kiinni raaka-ainepulaan, sillä Suomen metsiä pitäisi hakata moneen kertaan sen verran, mitä nykyisellään harvennetaan.

- Metsät kasvavat huonosti, jos niitä ei harvenna. Liian tiheässä kasvavat puut jäävät ohuiksi riuúiksi, Keskitalo harmittelee.

Hän painottaa, että hakkuumateriaalia voisi myös hyödyntää monipuolisemmin kuin nykyään. Samoin koko Suomen puutuoteteollisuutta pitäisi saada jollakin keinolla monipuolistettua.

- Sekä kotimaisilla että ulkomaisilla markkinoilla olisi kysyntää huomattavasti suuremmalle määrälle puutuotteita, kuin mitä Suomessa nyt tuotetaan. Ja niinhän se on, että jos me emme niitä tuotteita sinne markkinoille tee, niin joku muu tekee ja nappaa rahat, Keskitalo hymähtää.

Vaikka puurakentamisen buumi lähtisi nousuun yhdessä yössä, ja koko Suomen joka ainoa julkinen rakennus päätettäisiin rakentaa puusta, olisi yrittäjäpohja siihen valmis ja käytettävissä. Näin arvioi Aatos Keskitalo.

- Se ei jää siitä kiinni, etteikö metsässä kasvaisi tarpeeksi puuta, tai ettei olisi osaavia alan yrityksiä tekemässä. Nykyisillä, jo olemassa olevilla yrityksillä olisi kapasiteettiä paljon nykyistä runsaampaan puurakentamiseen, Aatos Keskitalo summaa.

Teksti: Anne Jaakola

Riihipellonpuistosta on tulossa pienen ekojalanjäljen kohde

Kuva: Havainnekuva, Riihipellonpuisto-hankkeen arkisto

Miltä kuulostaisi asua opiskeluaikana kerrostaloasunnossa, jossa on kotoisat puupaneeliseinät, erinomainen sisäilma ja akustiikka, ja pihassa käyttövalmiina taloyhtiön auto tai polkupyörä? Mitä jos samassa korttelissa olisi opiskelupaikan lisäksi tiede- ja taideyhteisöjen tutkimus- ja palvelupisteitä, ja katolla aurinkopaneelit sähkölaskuja pienentämässä? Entä jos vuokrakaan ei olisi sen suurempi kuin tavallisessa vuokra-asunnossa?

Ensi vuonna tämä voi olla totisinta totta. Viime syksynä Rovaniemellä polkaistiin käyntiin hanke, joka toteutuessaan on kaikkea edellä mainittua ja vielä vähän parempaakin. Riihipellonpuiston tontti sijaitsee aivan Lapin yliopiston päärakennuksen läheisyydessä, ja alueen käytöstä on tehty moderneja suunnitelmia.

Domus Arctica -säätiö järjesti syyskuussa aamukahvitilaisuuden teemalla ”Rovaniemen vetovoimaisuuden lisääminen opiskelijakaupunkina – yhteisöllistä asumista kiertotalouden arktisessa mallikaupungissa”. Tilaisuuteen osallistuivat muiden muassa Rovaniemen kaupunginjohtaja ja kaupunginarkkitehti, edustajia Lapin yliopistolta ja ammattikorkeakoululta sekä Lapin yliopiston opiskelijajärjestö LYY.

Riihipellonpuisto-hankkeessa tehdään yhteistyötä monien tahojen kesken ja hankkeen edetessä mukaan on otettu myös opiskelijoista koostuva sparrausryhmä. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Lapin ammattikorkeakoulun osaamista muun muassa kylmärakentamisessa sekä Rovaniemen Kehityksen yrityspuiston tutkimusta. Alueelle toteutettavat rakennukset tulevat palvelemaan oppilaitosten ja alueen asukkaiden sekä yrittäjien tarpeita.

Tavoitteena on parantaa opiskelija-asumisen laatua

Kuva: Lapin materiaalipankki

Domus Arctica -säätiön (DAS) toiminnanjohtaja Kirsti Saviaro kertoo, että aamukahveilla tontille visioitiin kumppanuuskaavan avulla toteutettavaa yritys-, tiede- ja taidepuistoa sekä DAS:n opiskelijakerrostaloa.
- Tontilla voisi olla opiskelija-asuntojen lisäksi korkeakoulukonsernin hallintorakennuksia, muotoiluyritysten yhteenliittymä sekä tiloja matkailuyrittäjille. DAS:n kohteessakin voitaisiin yhdistää taidetta, ekologisuutta sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, Saviaro luettelee.

Ideana on tuottaa kortteliin kaupunkikuvallisesti ja ekologisesti merkittävä opiskelija-asuinkerrostalo, jossa olisi vähintään 100 viihtyisää, monimuotoista, yksilöllisen asunnon sekä toimivat yhteistilat tarjoavaa asumisen vaihtoehtoa. Rakentamisessa otetaan huomioon Rovaniemen kaupungin kiertotalousstrategia, kestävän kehityksen periaatteet, digitalisaation tuomat innovaatiot ja vaihtoehtoiset energiantuottamislähteet.
- Kokonaisuutena kortteli toimisi omalta osaltaan Rovaniemen vetovoimatekijänä, kun kilpaillaan opiskelijoista, Saviaro täsmentää.

Puu on vahva vaihtoehto

Riihipellonpuiston asuintalokohteen rakentamiseen käydään läpi eri vaihtoehtoja. Ajatuksena on toteuttaa kohde puukerrostalona, mikäli kustannukset mahdollistavat sen.
- Haluamme toteuttaa hankkeen kohtuuhintaisena ARA-rahoitteisena vuokratalona, joten rakennuskustannukset pitää saada mahtumaan ARA:n rajoihin, toteaa Kirsti Saviaro.
- Ainakin itse uskon, että niihin rajoihin vielä päästään. Onnistuessaan tämä hanke voisi toimia mallikohteena, joka olisi opiskelijan kukkarolle edullinen vaihtoehto.

Säästöjä syntyy opiskelijalle muussakin kuin vuokrassa. Kohteessa on tarkoitus kokeilla erilaisia innovaatioita lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmissä ja lukituksessa. Kokeiluun pääsee myös muita innovatiivisia ratkaisuja, kuten jakamistalouden periaatteiden tuominen asumiseen ja uudenlaisen yhteisöllisyyden mahdollisuudet. Tavoitteena on saada samalla myös tutkimustietoa puurakentamisen prosessista, hankkeessa käytettävistä tekniikoista ja materiaaleista sekä niiden toimivuudesta Napapiirin tuntumassa.
- Suunnittelu- ja rakentamisprosessista kertyvää kokemusta ja tietämystä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa muihin kohteisiin, ja koostaa esimerkiksi opinnäytetöinä, Saviaro pohtii.

DAS:n ja Rovaniemen kaupungin yhteisenä tavoitteena on myös tutkia kaavallisesti, miten yhteispaikoitusalue (LPA) toimisi muodostettavassa korttelissa. Kortteliin yhdistettäisiin nyt kaavoitettava tontti sekä säätiön Rantavitikan kohteita.
Yhteisautopaikoitus palvelisi kaikkien kolmen opiskelijakerrostalon autopaikoitustarvetta, mahdollisen sähkökäyttöisen yhteiskäyttöauton sijoitusta sekä DAS:n työautojen paikoitusta. Uudistettu autopaikoitusmitoitus ja säätiön Rantavitikan alueella sijaitsevat muut autopaikoitusalueet mahdollistavat tämän kokeilun. Samalla tullaan ideoimaan katoksellinen polkupyöräparkki ja polkupyörien lainauspiste.

Riihipellonpuiston kohteen ja korttelin kaavan alustava suunnittelu on aloitettu syyskuussa 2016 ja tavoitteena on, että kaavaan liittyvät asiat ovat valmiina 2017 loppuun mennessä. Rakentamisvaiheeseen päästään mahdollisesti vuoden 2018 aikana.

Ympäristö- ja talousystävällistä rakentamista edistämässä

Tahtotila puurakentamisen edistämiseen on vahva alueiden lisäksi myös valtiovallan osalta. Hallitusohjelmakin linjaa uudet tuotteet metsästä yhdeksi kärkihankkeistaan. Ympäristöministeriön puolelta ohjelmapäällikkö Petri Heinon toimenkuvaan kuuluu edistää puurakentamista Suomessa valtakunnallisella tasolla.

- Puurakentamista pyritään tällä hetkellä valtakunnallisesti edistämään määräyksiä kehittämällä. Uusimmat puurakentamista tukevat täsmennykset rakennusmääräyksiin astuvat voimaan ensi vuoden alusta, kertoo Heino.

Resurssitehokkuus keskiössä

Resurssitehokkuus on yksi rakentamisen trendeistä, ja sitä painotetaan myös EU-tasolla. Rakentamisen resurssitehokkuus tarkoittaa rakentamiseen käytettyjen materiaalien, luonnonvarojen ja energian kestävää käyttöä.

- Yksi työkalu resurssitehokkuutta arvioitaessa on elinkaariarvio. Se jakautuu tarkemmin muun muassa hiilijalanjäljen, materiaalin käytön, terveellisten tilojen ja elinkaarikustannusten tarkasteluun, selittää Heino.

- Osa näistä on ympäristöön liittyviä indikaattoreita, osa puhtaasti sosiaalisia kuten tilojen tarkastelu viihtyisyyden ja terveellisyyden näkökulmasta. Lisäksi joukossa on taloudellisia indikaattoreita kuten elinkaarikustannusten tarkastelu.

Puurakentaminen on usein paljon muuta rakentamista resurssitehokkaampaa, joten jo siitä syystä sitä tulisi suosia laajemminkin. EU pyrkiikin toimillaan siihen, että julkinen sektori olisi edelläkävijä esimerkiksi rakentamisen resurssitehokkuudessa.

Korkealaatuista ja ympäristöystävällistä

Yksi puurakentamisen suurista hyödyistä on sen ympäristöystävällisyys. Myös EU:ssa on reagoitu tähän lisäämällä ympäristöasioiden painoarvoa julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä.

- Hiilijalanjälki on tulossa määräyksiin luultavasti 8–10 vuoden sisään. Tämä tulee vaikuttamaan rakentamiseen lähitulevaisuudessa siten, että rakennuttajat alkavat arvioimaan elinkaari- sekä ympäristövaikutuksia ja ohjaamaan rakentamista kohti puun käyttöä, arvioi Heino.

Koko puurakentamisen edistämisen tavoitteena ympäristöministeriön tasolla on saada rakentamisen ympäristövaikutukset alhaisiksi ja taloudelliset vaikutukset kuriin. Tällä hetkellä rakennuskustannusten nousu on ongelma.

- Puurakentamisessa laatu on korkeampaa, mutta kustannukset voivat olla harjaantumisen jälkeen jopa alhaisempia!

Puurakentamisen osaamisesta uusi vientivaltti?

Lapin puurakentamiseen liittyvät mahdollisuudet Heino näkee varsin valoisina.

- Lapissahan on tällä hetkellä käynnissä valtava matkailubuumi ja matkailurakentamisessa on suuret mahdollisuudet. Mielestäni on kovin nurinkurista, että esimerkiksi Levillä suurin osa rakennuksista on rakennettu betonielementeistä, toteaa Heino.

Heino kaipaakin matkailurakentamisen puolelle omaa hanketta, joka pureutuisi matkailurakentamisen haasteisiin ja loisi mielikuvaa siitä, millaista puuelementtituotantoa alueella voisi lähteä kehittämään.

                                               

- Yritystoiminnan tulisi olla teollista elementtituotantoa ja Lapissa. Markkina-alueena olisi koko arktinen alue.

Tällä hetkellä puurakentaminen edistyy Heinon mielestä hitaasti mutta varmasti. Alalle on tulossa koko ajan lisää osaavia toimijoita ja kiinnostus myös rakennuttajapuolella on kasvamassa. Jarruttavana tekijänä on ajatusmaailma, jonka mukaan puu kuuluu rakennusmateriaaliksi ainoastaan pientaloihin.

- Kuitenkin puurakentaminen yleistyy kaiken aikaa myös kerrostalorakentamisessa, Heino huomauttaa.

Maailmalta on tullut myös vahvaa viestiä siitä, että suomalaisen puurakentamisen osaamisella olisi vahvat markkinat viennissä.

- Puurakentamisen teema nousee esille usein virkamiestasolla eri maiden edustajien kanssa. Kiinnostusta on tullut esimerkiksi Iranista, Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta, kertoo Heino.

Suomessa on hyvä perusosaaminen puurakentamisesta ja lisäksi ymmärrämme materiaalista ja sen käytöstä paljon. Tältä tasolta on hyvä lähteä kehittämään puurakentamista yhä eteenpäin ja viemään suomalaista rakennusosaamista myös maailmalle!

Käy myös lukemassa Heinon blogikirjoitus ympäristöministeriön Ynnä Muuta -blogissa. 

Kuva: Tanja Häyrynen, Lapin liitto

Kemissä vauhditetaan puurakentamista toimenpideohjelman avulla

Kuva: kiintopuu.fi / koetalo

Tavoitteena on edistää puurakentamista koko Lapin maakunnassa

Kemin kaupunki vauhdittaa puurakentamista arktisen puurakentamisen toimenpideohjelman avulla. Tavoitteena on muun muassa ottaa huomioon positiivisella tavalla puurakentamisen mahdollisuudet kaupunkikonsernin omien rakennusten rakennuttamisessa tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta. Kemin kaupunginvaltuuston hyväksymään toimenpideohjelmaan kuuluu olennaisesti puurakentamisen edistäminen sekä kaavoituksen että puurakentamiseen liittyvän neuvonnan avulla. Ohjelma tukee myös arktisen puurakentamisen tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä sekä toimintaa Nordic Wooden Cities -verkostossa.
- Yhteistyöverkoston avulla tavoitteena on edistää puurakentamista koko Lapin maakunnassa, tiivistää projektipäällikkö Tytti Ahoranta Kemin Digipoliksesta.

Rakennusjätteet ovat pääsääntöisesti vaikeasti kierrätettäviä materiaaleja. Maapallon kaikesta jätteestä jopa noin 40 prosenttia aiheutuu rakentamisesta.
- Puu on ekologinen, vähähiilinen ja kierrätettävä materiaali. Se on yksi hyvä syy edistää puurakentamista. Uusilla kantavilla ristiinliimatuilla puurakenteilla voidaan toteuttaa korkeita kerrostaloja. Suomessa esimerkki sellaisesta on 8-kerroksinen Puukuokka Jyväskylässä, Ahoranta luettelee.

Tulevaisuudessa puusta rakennetaan yhä enemmän

Kuva: Tanja Häyrynen, Lapin liitto

Uudet rakentamiseen vaikuttavat direktiivit tulevat edistämään puun käyttöä tulevaisuuden rakentamisessa. Puun käytön edistäminen on myös yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista.
- Kun uusia ohjeistuksia lukee, on aivan sanomattakin selvää, että se materiaali on puu, Ahoranta toteaa.
Myös ympäri Eurooppaa tehdyt tutkimustulokset kannustavat puun käyttöön julkisissa rakennuksissa, kuten esimerkiksi kouluissa tai sairaaloissa, sillä puulla on todettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia.
- Kansainväliset tutkimukset osoittavat puun terveysvaikutusten pitävän paikkaansa. Esimerkiksi Pudasjärven 800 oppilaan hirsikoulussa on mahdollisuus tutkia asiaa käytännössä, kertoo Ahoranta.
Muut kunnat ovat seuranneet perässä, sillä puukouluja on rakenteilla Lapissa esimerkiksi Kolarissa ja suunnitteilla Kittilään.

Puurakentamista on pidetty kalliina – mitä enemmän massiivipuuta rakenteissa, sen kalliimmat rakennuskustannukset. Suomessa kasvaa kuitenkin eniten puuta maailmassa asukasta kohden ja senkin takia sitä pitäisi käyttää massiivipuurakentamisessa reilusti nykyistä enemmän. Toistaiseksi suomalainen puu virtaa vientiin sahatavarana.
- Puuta Suomessa riittää, mutta metsiemme kasvusta käytetään noin 60 prosenttia. Suomen sahateollisuus on huipputasoa, mutta merkittävä osa sahatavarasta menee edelleen sellaisenaan vientiin, Ahoranta miettii.
- Sahatavaran jalostausastetta voitaisiin kotimaassa nostaa ja saada enemmän euroja jäämään kotimaahan. Esimerkiksi suomalaisesta kuusisahatavarasta valmistettua CLT:tä tuodaan Suomeen Baltiasta.

CLT on puurakentamisen uusi musta

Kuva: Tanja Häyrynen, Lapin liitto

Puurakennusmateriaalin uusinta muotia on cross laminated timber, eli CLT.
Kuultuaan ensimmäisen kerran CLT:stä, pitkään puurakentamisen parissa työskennellyt Tytti Ahoranta suhtautui siihen epäillen.
- Ajattelin, että se on ohimenevä ilmiö, Ahoranta naurahtaa.
- Mutta nyt pidän sitä yhtenä potentiaalisimmista rakennusmateriaaleista, sillä painumattomana ja levymäisenä materiaalina se soveltuu myös kerrostalorakentamiseen. CLT on saamassa myös CE-hyväksynnän, mutta harmonisointiprosessi on vielä kesken. Kansallisen hyväksynnän turvin sitä käytetään laajasti rakentamiseen ympäri maailmaa, Ahoranta kertoo.

Kemin puurakentamisen toimenpideohjelman yhtenä tavoitteena on luoda Kemiin arktisen, vähähiilisen ja älykkään puurakentamisen osaamiskeskus yhdessä eri oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on myös hyödyntää puuta entistä enemmän liike- ja toimitilarakentamisessa.
Kemi on viime aikoina ollut aktiivisesti mukana puurakentamisen kehittämisessä erityisesti Ammattiopisto Lappian, Digipoliksen ja Lapin ammattikorkeakoulun CLT-projektin myötä.
- Kemiin on jo nyt saatu uutta massiivipuurakentamisen osaamista niin suunnittelun ja tuotannon kuin rakentamisenkin osalta. CLT:n mahdollisuudet osaamisen ja puurakentamisen hyödyntämiseen elinvoiman vahvistamiseksi Kemissä ovat hyvät, Tytti Ahoranta mainitsee.

Kemin Digipolis Oy:n johtamassa ja Ammattiopisto Lappian kanssa yhteistyössä toteutetussa CLT-koetalo -projektissa Lapin AMK tuotti tutkittua tietoa CLT-rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta.
- Esimerkkeinä Lappian tuotannosta tähän mennessä ovat Veitsiluodon kuorimon melueste ja loppukeväällä Kemin kaupungin rakentaman Sauvosaaren jalkapallokatsomo, mainitsee Ahoranta.
- Massiivipuurakentamisen ja siihen liittyvän rakennusfysikaalisen tutkimuksen johdosta CLT-koetalo puolestaan on herättänyt kiinnostusta niin mediassa kuin rakentamistavasta kiinnostuneiden kotimaisten ja kansainvälisten vierailijoiden tutustumiskohteena.

CLT-koetalo -projektissa Lapin AMK on tuottanut tutkittua tietoa CLT-rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta.
- CLT-osaamiskeskuksen myötä Kemissä on kansainvälisestikin ainutlaatuiset puitteet tuoda esille luonnonvarojen kestävää ja älykästä käyttöä rakentamisessa. Ahoranta lisää.
CLT-rakentamiseen liittyvä arktinen, rajat ylittävää yhteistyötä on jo saatu käyntiin FCLT Interreg -hankkeen myötä ja Kemin liityttyä mukaan Nordic Wooden Cities -verkostoon.
Kemin Matkailu Oy on toteuttanut uusimmat investointinsa puurakenteisena, ja voi näin ollen hyödyntää markkinoinnissaan vähähiilisten, ekologisten, kierrätettävän, uusiutuvan ja arktisella alueella tuotetun sertifioidun materiaalin käyttöä matkailurakentamisessa.

Kemin arktisen puurakentamisen toimenpideohjelma,

Kemin kaupunki:                 

1. Osoittaa olemassa olevasta kaavasta tarpeeksi alueita niin puukerrostalo- kuin pientalorakentamisellekin. Samalla kaupunki uusia kaavoja laatiessaan kaavoittaa kysyntää vastaavasti tarpeeksi alueita puurakentamiselle.
2. Rakentaa omat uudet rakennuksensa ensisijaisesti puusta.
3. Pyrkii omilla toimenpiteillään vaikuttamaan puun käytön lisäämiseen liike- ja toimitilarakentamisessa.
4. Ohjaa ja neuvoo korjaus- ja uudisrakentamisessa oikeaoppista puun käyttöä.
5. Tukee omalta osaltaan arktisen puurakentamisen tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä tavoitteena synnyttää Kemiin arktisen, vähähiilisen ja älykkään puurakentamisen osaamiskeskus yhdessä Oulun ja Lapin yliopistojen, Lapin ammattikorkeakoulun, ammattiopisto Lappian CLT-oppimiskeskuksen, Kemin Digipolis Oy:n, ja yritysten kanssa.
6. Tekee yhteistyösopimuksen Växjön kaupungin kanssa pienten, edullisten asuntojen suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä
7. Pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että osaamiskeskus verkottuu mahdollisimman pian niin Luulajan teknisen yliopiston kuin Linné-yliopistonkin kanssa
8. Osallistuu Arktisen ylipiston, UArcticin arktisen puurakentamisen teemaryhmän synnyttämiseen ryhmän jäsenenä.
9. Pyrkii vaikuttamaan konserniohjauksella siihen, että mahdolliset uudet puutuotealan yritykset saavat kaupungista tarvittaessa asianmukaiset tilat
10. On aktiivinen toimija niin Nordic Wooden Cities-yhdistyksessä kuin Arktiset puukaupungit-verkostossakin
11. Mahdollistaa pienten, niin nuorille kuin senioreillekin, sopivien pientalojen rakentamisen kaupungin keskustaan

Juurenpesuloma Lapissa toi laajaa näkyvyyttä Arctic Warriorsille

Lapin luonnon tehoaineita aseinaan käyttävillä Arctic Warriorsin sotureilla oli tänä syksynä ruusujuuren ja väinönputkenjuuren pesu-urakassa apuna sosiaalisen median kautta haettuja juurenpesijöitä. Jututimme yhtä soturiyrittäjätriosta, Arctic Warriorsin myynti- ja markkinointipäällikköä Tuija Kauppista tempauksen tiimoilta.
 

Mistä syntyi idea juurenpesulomaan Lapissa?

Vuosi sitten syksyllä haimme juurenpesuun paikallisia palkalliseksi työvoimaksi. Saimme silloin etenkin Etelä-Suomesta runsaasti viestejä, joissa ihmiset olisivat halunneet itsekin kokeilla juurenpesua vaihteluna toimistotyölle vaikka ilman korvausta. Päätimme tarjota juurenpesua aktiivisena elämyslomana neljälle innokkaimmalle.

Halusimme tämän tempauksen avulla lisätä Lapin omien voimayrttien väinönputken ja ruusujuuren tunnettuutta sekä viedä niin juurenpesijät kuin pesuviikonloppua eri medioissa seuranneet tuotantoprosessimme alkulähteille.

Lisäksi halusimme testata tällaista tilavierailukonseptia, sillä uskomme, että luonnontuotteita jalostavista tiloista voisi tulla samanlaisia käyntikohteita kuin ranskalaisista samppanjatiloista.

Juurenpesijät pärjäsivät erinomaisesti tuotepäällikkö Katja Misikankaan näyttäessä aluksi esimerkkiä, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Tuija Kauppinen

Minkälaista näkyvyyttä juurenpesijöiden haku ja vierailu toi Arctic Warriorseille?

Jo hakuilmoituksemme herätti Facebook-sivuillamme herätti suurta kiinnostusta ja saimmekin hakemuksia ympäri Suomen.

Itse viikonlopun tapahtumia raportoimme sosiaalisen median kanavissamme hastagilla #juurenpesu.

Lappilainen-lehti teki viikonlopusta ennakkojutun. Lännen Median toimittaja kävi paikanpäällä ja teki jutun, joka julkaistiin Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien lisäksi mm. Kalevassa ja Aamulehdessa.

Saimme lehtijuttujen perusteella heti yhteydenottoja potetiaalisilta asiakkailta. Juurenpesijöiden joukossa oli myös yksi suosituimpia hyvinvointialan bloggaajia Suomessa. Joten lisää näkyvyyttä on luvassa myös hänen blogissan.
 

Onko tästä tulossa jokakesäinen ”kuka pääsee juurenpesulomalle” –mittelö?

 

Olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka harmittelivat, etteivät tänä vuonna päässeet mukaan. Emmeköhän jotain vastaavaa ensi vuonnakin järjestä!