Luomustatuksella on väliä

Suomi on tullut tunnetuksi maana, jossa sijaitsee maailman suurin luomukeruualue. Viimeaikaisten luomukeruualueiden todennukseen liittyvän uudistuksen myötä luomukeruualamme on kuitenkin pirstaloitunut ja pienentynyt. Erinäisten arvioiden mukaan jopa puolet luomukeruupinta-alasta on menetetty, sillä metsien luomustatuksen todentaminen on käynyt entistä monimutkaisemmaksi.

Mikä ihmeen uudistus? Taustaa luomukeruualueista

Luomukeruualueen perustamista kansallisesti ohjaava ”Luonnonmukainen tuotanto, yleiset ja kasvintuotannon ehdot” (lue lisää) julkaistiin kesällä 2018. Ohjeuudistuksen myötä luomukeruualueen perustamisen lähtökohtana on nyt metsänomistajakohtainen sopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen luomustatuksen haluava metsänomistaja sitoutuu luomujärjestelmään. Hän sitoutuu myös tekemään ilmoituksen luomuvalvonnalle, mikäli aikoo käyttää luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia. Tällöin alue on kolmen vuoden siirtymäajan pois luomutoiminnasta palautuen jakson jälkeen takaisin luomuun. Lannoitteissa ja kantokäsittelyaineissa on olemassa luomukeruualueelle soveltuvia vaihtoehtoja, jolloin siirtymäaikoja ei tarvita. Luomusertifiointi ja metsätalous eivät siis sulje toisiaan pois.

Metsänomistaja voi liittää tilansa luomuun useilla eri tavoilla. Hän voi esimerkiksi hakeutua itse alueensa ELY-keskuksen kautta luomuvalvontajärjestelmään, jolloin tila itse hoitaa velvoitteet ja kustannukset. Valvontaan voi hakeutua myös ns. selvittäjätoimijan kautta. Selvittäjä kokoaa luomukeruualueen, varmistaa sen luomukelpoisuuden ja liittää sen luomuvalvontaan. Metsätila voi antaa luomusitoumuksen maksuttomasti myös Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän, maksuttoman metsään.fi-palvelun kautta. Tilan liittäminen luomuvalvontajärjestelmään tapahtuu tällöin selvittäjän tekemänä, mikä on maksullista toimintaa. Mallin kustannuksien kohdistumisesta sovitaan aina etukäteen. 

Luomukeruualue kootaan näkyväksi luomukeruualuekartoille. Luomuraaka-aineiden ostajat käyttävät karttoja raaka-aineensa alkuperän todentamisessa. Kartoille merkityt luomualueet ovat olleet tällä poimintakaudella epäyhtenäisiä, koska toistaiseksi vain osa metsänomistajista on tehnyt luomusitoumuksen. Kartat eivät ole julkisia. 

Positiivinen asia ja iso mahdollisuus on se, että metsiemme luomukelpoisuus ei ole mitenkään heikentynyt. Edelleen yli 90 % metsäpinta-alastamme on luomukelpoista, ja pohjoisessa osuus on tätäkin suurempi. Luonnonvarakeskuksen tilastoista käy ilmi, että kemikaalien käyttö metsissämme on vähäistä, ja lannoitusalueiden osuus ei myöskään ole aiempaan verrattuna ratkaisevasti muuttunut. 

Miksi luomustatuksella on väliä? 

Luomukeruualueeseen liittyvät muutokset ovat koskettaneet erityisesti Suomen itäisiä ja pohjoisia maakuntia, joissa luonnontuotealan yrittäminen nojaa pitkälti erilaisiin luonnosta saataviin keruutuotteisiin. Pohjoisissa maakunnissa ovat sijainneet Suomen laajat ja yhtenäiset luomukeruualueet. Nyt tapahtuneen uudistuksen myötä luomusertifioitujen keruualueiden määrä on laskenut ja alueet ovat pirstaloituneet pahoin.

Luomu on kovassa huudossa paitsi meillä Suomessa myös maailmalla, jossa yhä vastuullisemmat kuluttajat haluavat panostaa siihen, että esimerkiksi heidän nauttimansa ruoka ja kuluttamansa kosmetiikka on luomuperäistä. Tämän vuoksi monen luonnontuotealan yrittäjän toiminta perustuu raaka-aineiden luomustatukselle. Onkin erittäin tärkeää, että näiden yrittäjien liiketoiminnan esteeksi ei muodostu kotimaisen luomuraaka-aineen riittämätön saatavuus. Pahimmassa skenaariossa yrittäjät joutuvat jatkossa hankkimaan raaka-aineet tuotteisiinsa naapurimaista, kuten Venäjältä, samaan aikaan, kun marjat, kerkät ja erilaiset sienet jäävät keräämättä suomalaisista puhtaista metsistä. 

Miten tästä eteenpäin?

Helsingissä pidettiin tiistaina 10. syyskuuta luomukeruutilaisuus, jonka koollekutsujina toimivat kaikki seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa. Tilaisuuteen kokoontui joukko luomualan asiantuntijoita, metsäalan edustajia, yrittäjiä sekä viestijöitä keskustelemaan siitä, miten asiaa tulisi konkreettisesti viedä eteenpäin, jotta suomalaiset luomuluonnontuotteet pääsisivät jatkossakin tehokkaasti markkinoille ja kuluttajien pöytiin ympäri maailman. Tilaisuudessa kuultiin monta teemaa ja sen tärkeyttä hyvin pohjustavaa alustusta. Tilaisuudessa pidetyt PowerPoint-esitykset löytyvät täältä, ja muistiinpanot käydystä keskustelusta puolestaan täältä. Kaikki päivän materiaalit: https://tinyurl.com/luomukeruumateriaalit. 

Tilaisuuden tavoitteena oli saada aikaan teemaa edistävää monipuolista keskustelua, joka tunnistaa luomuluonnontuotteiden mahdollisuudet eri näkökulmista. Business Finlandin puheenvuorossa tuli vahvasti esiin markkinoiden kasvava kiinnostus metsiemme luomuaarteisiin. Alan kärkiyrityksien puheenvuorot toivat esiin karun todellisuuden: luomuraaka-aineen saanti on vaikeutunut merkittävästi ja luomulaatua on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta. Elinkeinoministerin terveisissä kuultiin, että yrityksien haasteet on kuultu ja huomioitu valtion tasollakin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari oli huolissaan yritystoiminnan edellytysten heikentymisestä. Hän muistutti, että hallitusohjelman tahtotila on viedä eteenpäin suomalaista luomutuotantoa. Kalmari toi myös esiin Kansallisen metsästrategia 2025 tahtotilan edistää metsien monikäyttöön perustuvaa elinkeinotoimintaa. 

Tilaisuudessa tuli vahvasti esille koordinoidun viestinnän selkeä tarve. Keruuluomuteeman haasteellisuus ja laajan yhteistyöverkoston eri näkökulmat korostavat viestinnän tarvetta. Viestinnän toimia on jo käynnistelty Maa- ja metsätalousministeriön koollekutsumassa viestintäryhmässä syyskuussa 2019. Ryhmän tehtävänä on tukea uuteen metsään.fi-palveluun liittyvää, erityisesti yksityismetsänomistajille suunnattavaa, viestintää. Ryhmä kokoaa yhteen tavoitteen, viestit, kohderyhmät ja toimenpiteet luomukeruuteemaan liittyen. Viestintäryhmä koostaa marraskuuhun 2019 mennessä vastauspankin, jossa esitetään vastaukset kysymyksiin, joita vaikkapa metsänomistajille tai luonnontuotealan yrittäjille voi nousta mieleen luomukeruualueisiin ja -sertifiointiin liittyen. Viestinnässä tullaan panostamaan selkeään kieleen, jotta monimutkaisemmatkin luomukiemurat avautuisivat helposti kaikille. 

Luomukeruuteemaa lähdetään edistämään säännöllisesti kokoontuvan työryhmän avulla, jonka Pohjois-Suomen maakuntaliitot kutsuvat koolle. Jo ennen työryhmän kokoontumista otetaan päivän polttavia asioita työn alle, kuten edellä mainittu viestinnän vastauspankki. Metsien monikäyttöön ja luomusertifiointiin liittyvät teemat on tärkeää pitää esillä jatkossa niin maakuntaliittojen kuin muidenkin toimijoiden osalta. 

Lopputulemana voi todeta, että aiheen kehittäminen vaatii edelleen vahvoja toimia. Tärkeää on luomujärjestelmän kehittäminen toimialojen yhteistyössä sekä viestintään panostaminen. Askel askeleelta on hyvä lähteä ratkaisemaan luomukeruualueisiin liittyvää haastetta. Pääasia on se, että olemme nyt kaikki samalla kartalla - Suomi haluaa edelleen kärkisijalle luomukeruualueiden koossa, ja meidän tulee pystyä takaamaan yrittäjille varmuus siitä, että he saavat jatkossakin riittävästi kotimaisia, luomulaatuisia raaka-aineita ainutlaatuisten tuotteidensa valmistamiseen. 

Kirjoittanut: Johanna Asiala, Lapin liitto & Eija Vuorela, Youngfour Oy
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Missä menet, Lappi-sopimus?

kuva: Lapin materiaalipankki

Lappi-sopimus on jo saavuttanut puolentoista vuoden iän, ja edellisestä ”Mitä kuuluu Lappi-sopimus?” -jutustakin on vierähtänyt jo tovin verran aikaa (käy lukemassa 23.9.2018 julkaistu toinen osa TÄÄLLÄ). Nyt on tullut kuitenkin aika päivittää kuulumiset Lapin maakuntaohjelman osalta - mitä sille siis kuuluu?

Lappi-sopimus on jaettu neljään strategiseen valintaan ja kehittämisen kärkiteemoja ovat seuraavat:

1) Arktinen talous vahvistuu,

2) Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä,

3) Puhdas luonto, kulttuuri, hyvät elinympäristöt ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia sekä

4) Hyvä saavutettavuus kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin mahdollistajana.

Tässä jutussa tarkastelemme Lappi-sopimuksen toimeenpanoa näiden valintojen näkökulmasta. Jutun lopussa Lappi-sopimuksen toimeenpanoa verrataan tänä vuonna julkaistaviin Lappi-sopimuksen alaohjelmiin eli Lapin alueelliseen matkailustrategiaan ja Lapin maaseutuohjelmaan.

Posin kautta - Lapilla menee hyvin taloudessa ja työllisyydessä

Kuva: Lapin materiaalipankki

Suhdannekatsauksen perusteella kaikki toimialat sekä seutukunnat ovat Lapissa kasvu-uralla, vaikkakin kasvun vauhti on hiipumaan päin. Hiipumista vastaan kuitenkin taistellaan, ja kasvun suunnan voi muuttaa takaisin ylöspäin Lappiin suunnitteilla olevat suurhankkeet. Kestävyys on noussut tärkeään rooliin Lapissakin, mikä on hyvä asia Lapin liiton strategiapäällikkö Mervi Nikanderin mielestä.

- Kestävyyden edistäminen on myös Lappi-sopimuksen ydinasioita, hän kertoo.

Vähähiilisyyden kentällä tapahtuu juuri nyt paljon, mutta kokonaiskestävyyden ajattelu olisi tärkeä omaksua maakunnassa - esimerkiksi sosiaalinen kestävyys tulisi ottaa paremmin huomioon.

- Meidän täytyy keskittyä myös sosiaaliseen kestävyyteen Lapissa, onhan maakunnallisen strategian yksi päätavoite pitää huolta nimenomaan lappilaisista, täällä syntyneistä ja tänne muuttaneista, hän muistuttaa.

Teollisuus on edelleen Lapin vahvin kivijalka. Teollisuuden hyvä taloudellinen kokonaistilanne on säteillyt ympäri Lapin muun muassa siten, että rakentaminen on ollut vahva toimiala ja työllistäjä. 

- Varsin vakaana on tämä meidän kivijalkamme pysynyt. Suurinvestointien toteutuessa tulee hyötyjä koko maakunnalle, lupailee Nikander.

Lappi-sopimukseen kuuluu myös saamelaisosio, jota Saamelaiskäräjät hallinnoivat. Yhteistyötä tehdään maakuntakaavoituksen sekä valmisteilla olevien matkailustrategian sekä maaseutuohjelman kanssa.

Haasteisiin etsitään ratkaisuja

kuva: Lapin materiaalipankki

Kaikki ei kuitenkaan ole ollut pelkkää ”ruusuilla tanssimista”, vaikka Lapin kehitysnäkymät yleisesti ovatkin valoisia.

- Suurin haasteemme on ehdottomasti se, ettei väestömäärää ole onnistuttu vakauttamaan, vaan väestö yhä vähenee Lapissa, toteaa Nikander ja muistuttaa, että Lapissa on jo pulaa työvoimasta kaikilla toimialoilla, joten senkin takia haaste väestön vähenemisen suhteen on suuri.

- Yrityksiä syntyy nyt Lapissa ennätysmäärä, ja työpaikkoja on syntynyt aidosti kaikille toimialoille - tarvitsemme siis uusia, pysyvästi tänne muuttavia asukkaita tekemään töitä, Lappiin kyllä mahtuu!

Työvoiman rekrytoinnissa onkin noussut pinnalle uusia avauksia, kuten House of Laplandin ja TE-toimiston välinen yhteistyö. Uusia tekijöitä rekrytoidessa pelkkä lupaus työpaikasta ei kuitenkaan riitä. Siksi veto- ja pitovoima-ajattelu ovatkin nousseet kaikkien huulille.

- Veto- ja pitovoima pitävät sisällään muutakin kuin pelkästään työ- ja kouluttautumismahdollisuudet. Täytyy muistaa tarjota hyvän asumisen rinnalla esimerkiksi harrastus- ja kulttuurimahdollisuuksia kaikenikäisille.

Toisena isona haasteena Nikander näkee digitalisaation edistämisen Lapissa. Työtä laajakaistasaavutettavuuden eteen on tehty kovasti, tästä todisteena Kuitua pohjoiseen -hankkeen saama palkinto eurooppalaisessa Rural Inspiration Awardsissa huhtikuussa 2019.

- Näkisin, että myös alusta- ja jakamistalouden mahdollisuuksissa on Lapissa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, toteaa Nikander.

Tarkastelu strategisten valintojen näkökulmasta

Arktinen talous vahvistuu

Kuva: Lapin materiaalipankki

Lapissa eri toimialat uudistuvat hyvää vauhtia, bio- ja kiertotalous, teollisuus sekä matkailu vetureina. Talouden kehitys onkin yleisesti ollut lupaavaa.

- Yksi yhteistyöponnistus, jonka haluaisin nostaa esille, on Lapland Food Club -brändin esiintyminen Grüne Woche -messuilla tammikuussa 2019. Tässä hyödynnettiin taitavasti eri rahastoiden hankkeita sekä tietysti osaavia yrittäjiämme. Lapland Food Clubin myötä huomattiin, että Lapin luksustuotteille löytyy markkinoita myös kv-kentältä, joten vientiin kannattaa panostaa, Nikander kannustaa ja on selvästi tyytyväinen yhteisen brändin saamiin tuloksiin.

Nikander peräänkuuluttaa myös robotiikan ja keinoälyn hyödyntämistä kehittämistoiminnassa, ja muistuttaa, että tärkeää on tasapainoilu arktisen talouden kasvun sekä alueen kestävän hyvinvoinnin välillä.

- Kasvun tulee pysyä aina kestävyyden rajoissa!

Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä

kuva: Lapin materiaalipankki

Nikanderia ilahduttaa erityisesti se, että kaikki Lapin oppilaitokset ovat innokkaasti uudistamassa toimintaansa, sillä näin ei ole aina ollut.

- Positiivista on myös vahvistuva yhteistyö koulutuksen tuottajien kesken täällä Lapissa.

Digitalisaation hyödyntäminen on koulutuksessakin nouseva teema, johon Lapissa panostetaan jo pelkästään pitkien etäisyyksien vuoksi. Lisäksi innovaatioympäristöjen osalta on tehty todella hyvää työtä, ja nyt on päästy jo vaiheeseen, jossa innovaatioympäristöjä myös modernisoidaan.

Lapissa nuoret ovat yhä keskeisemmin mukana oman hyvinvointinsa edistämisessä. Nuorten ohjaamotoiminta on saatu vakiinnutettua Rovaniemellä, mikä olikin yksi konkreettinen tavoite Lappi-sopimuksessa.

- Tarvitsemme silti enemmän yhteisiä tiloja ja tilaisuuksia kehittää yhdessä. Nuorten mukanaolo tulevaisuuden tekemisessä vaatii edelleen lisää toimia, muistuttaa Nikander.

- Myös kunnat on otettava entistä vahvemmin mukaan osaamisen kehittämiseen, sillä muuttuvat toimintaympäristöt haastavat kuntia uudistamaan toimintatapojaan ja rakenteitaan.

Puhdas luonto, kulttuuri, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia

Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä menty Nikanderin mukaan eteenpäin.

- Myös sosiaali- ja terveysalalla keskiössä on yhteisten resurssien hyödyntäminen, digitalisaatio ja yhteistyö!

Yksi esimerkki yhteistyöstä sote-alalla ovat yhteiset fyysisesti ja digitaaliset tilat, joita voidaan hyödyntää syrjäytymistä ehkäisevissä toimissa. Erityisen tärkeää on ottaa mukaan sote-puolen kehittämiseen julkisen, yksityisen ja 3. sektorin lisäksi kansalaisyhteiskunnan ehtymätön voima.

Hyvä saavutettavuus kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin mahdollistajana

Kuva: Lapin materiaalipankki

Saavutettavuuden suhteen on otettu harppauksia eteenpäin kiitos esimerkiksi älyliikenteen testausympäristöjen. Myös maakunnan sisäisiä matka- ja logistiikkaketjuja kehitetään eri hankkeiden avulla kaiken aikaa.

- Meidän täytyy muistaa kehittää lento- ja raideliikenteen lisäksi myös satamiemme toimintaympäristöä. Satamat täytyy Lapissa pitää kilpailukykyisinä. Tämä on korostunut Lappiin suunniteltujen suurinvestointien myötä, kertoo Nikander.

Vahva matkailun ja muiden toimialojen kehitys on lisännyt lentoliikennettä Lapista ja Lappiin, ja kenttiin investoidaankin nyt voimakkaasti Finavian toimesta. Haasteellisia ovat edelleen Kemi-Tornion ja Enontekiön lentoasemat, joiden kilpailukykyyn pyritään yhdessä vaikuttamaan.

- Myös maantienverkkomme kärsii korjausvajeesta, ja tämä on haastava seikka etenkin Lapin asukkaiden hyvinvoinnin ja yritysten kehittymisen kannalta. Positiivista on kuitenkin se, että nämä asiat ovat myös valtion tasolla huomioitu.

Myös TEN-T-verkon tärkeys Lapille on syytä pitää mielessä:

- Meidän täytyy edelleen tehdä töitä sen eteen, että TEN-T-verkkoa laajennetaan Lappiin.

Saavutettavuus kattaa myös muutakin kuin pelkästään fyysisen saavutettavuuden. Laajakaistaverkon kattavuus huolestuttaa hieman Nikanderia, vaikka se onkin hyvin näkyvillä Rinteen hallituksen uudessa hallitusohjelmassa.

Lappi-sopimusta tukevat alastrategiat työn alla

Lapissa on kovassa työn tuoksinassa valmisteltu kuluneen vuoden aikana kahta Lappi-sopimuksen alaista strategiaa: Lapin alueellista matkailustrategiaa sekä tulevan ohjelmakauden rahoitusta ohjaavaa Lapin maaseutuohjelmaa.

kuva: Lapin materiaalipankki

Lapin matkailustrategian ohjaavina teemoina ovat viisas kasvu ja vastuullisuus. Viisaasti kasvava matkailu tarvitsee lisää työvoimaa, jota houkutellaan erilaisilla Lapin vetovoimatekijöillä. Matkailun viisas kasvu rakentuu lumettomalle ajalle, josta halutaan Lapissa toinen tärkeä sesonki jo nyt hyvin vetävän talvikauden rinnalle. Viisas kasvu on mahdollista vain siten, että digitalisuutta osataan hyödyntää laajasti matkailun parissa. Digitalisuus ja matkailun kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Saavutettavuutta halutaan paremmalle tasolle myös matkailustrategiassa, sillä sisäisen liikkumisen helpottuminen on tärkeää matkailun kehittymiselle laajassa Lapin maakunnassa. Raideliikenteen ja lentoliikenteen kehittäminen myös lumettomana aikana on askel, joka halutaan ottaa nyt eteenpäin konkreettisesti. Matkailu on jo nyt erittäin tärkeä osa Lappi-brändiä, ja jatkossakin elinkeino tulee osallistumaan maakunnan brändin hiomiseen.

Toinen kahdesta ihannekuvasta Lapin maaseudulle 2030
(voit klikata kuvaa isommaksi, jolloin tekstit näkyvät paremmin).
Kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Lapin maaseutuohjelman visio kuuluu "Kestävää voimaa Lapin maaseudun elämään - luonnon aarreaitta, rajaton ja avoin rohkealle toiminnalle ja kokeiluille". Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on ryhmitelty vision mukaisesti kolmen teeman mukaan: kestävää voimaa, luonnon aarreaitta sekä rajaton rohkeus. Näiden teemojen alla luetellut tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet tukevat Lappi-sopimuksen toimeenpanoa. Läpileikkaavia teemoja ohjelmassa ovat muun muassa kestävyys, kansainvälisyys, elinvoimaisuus sekä vetovoimaisuus. 

kuva: Lapin materiaalipankki