Suomi on tullut tunnetuksi maana,
jossa sijaitsee maailman suurin luomukeruualue. Viimeaikaisten
luomukeruualueiden todennukseen liittyvän uudistuksen myötä luomukeruualamme on
kuitenkin pirstaloitunut ja pienentynyt. Erinäisten arvioiden mukaan jopa
puolet luomukeruupinta-alasta on menetetty, sillä metsien luomustatuksen
todentaminen on käynyt entistä monimutkaisemmaksi.
Mikä ihmeen uudistus? Taustaa luomukeruualueista
Luomukeruualueen perustamista
kansallisesti ohjaava ”Luonnonmukainen tuotanto, yleiset ja kasvintuotannon
ehdot” (lue
lisää) julkaistiin kesällä 2018. Ohjeuudistuksen myötä
luomukeruualueen perustamisen lähtökohtana on nyt metsänomistajakohtainen
sopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen luomustatuksen haluava metsänomistaja
sitoutuu luomujärjestelmään. Hän sitoutuu myös tekemään ilmoituksen
luomuvalvonnalle, mikäli aikoo käyttää luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia.
Tällöin alue on kolmen vuoden siirtymäajan pois luomutoiminnasta palautuen
jakson jälkeen takaisin luomuun. Lannoitteissa ja kantokäsittelyaineissa on
olemassa luomukeruualueelle soveltuvia vaihtoehtoja, jolloin siirtymäaikoja ei
tarvita. Luomusertifiointi ja metsätalous eivät siis sulje
toisiaan pois.
Metsänomistaja voi liittää
tilansa luomuun useilla eri tavoilla. Hän voi esimerkiksi hakeutua itse
alueensa ELY-keskuksen kautta luomuvalvontajärjestelmään, jolloin tila itse
hoitaa velvoitteet ja kustannukset. Valvontaan voi hakeutua myös ns.
selvittäjätoimijan kautta. Selvittäjä kokoaa luomukeruualueen, varmistaa sen
luomukelpoisuuden ja liittää sen luomuvalvontaan. Metsätila voi antaa luomusitoumuksen maksuttomasti myös Suomen
metsäkeskuksen ylläpitämän, maksuttoman metsään.fi-palvelun kautta.
Tilan liittäminen luomuvalvontajärjestelmään tapahtuu tällöin selvittäjän tekemänä,
mikä on maksullista toimintaa. Mallin kustannuksien kohdistumisesta sovitaan
aina etukäteen.
Luomukeruualue kootaan näkyväksi luomukeruualuekartoille.
Luomuraaka-aineiden ostajat käyttävät karttoja raaka-aineensa alkuperän
todentamisessa. Kartoille merkityt luomualueet ovat olleet tällä
poimintakaudella epäyhtenäisiä, koska toistaiseksi vain osa metsänomistajista
on tehnyt luomusitoumuksen. Kartat eivät ole julkisia.
Positiivinen asia ja iso mahdollisuus
on se, että metsiemme luomukelpoisuus ei ole mitenkään heikentynyt. Edelleen
yli 90 % metsäpinta-alastamme on luomukelpoista, ja pohjoisessa osuus on
tätäkin suurempi. Luonnonvarakeskuksen
tilastoista käy ilmi, että kemikaalien käyttö metsissämme on
vähäistä, ja lannoitusalueiden osuus ei myöskään ole aiempaan verrattuna
ratkaisevasti muuttunut.
Miksi luomustatuksella on väliä?
Luomukeruualueeseen liittyvät
muutokset ovat koskettaneet erityisesti Suomen itäisiä ja pohjoisia
maakuntia, joissa luonnontuotealan yrittäminen nojaa pitkälti erilaisiin
luonnosta saataviin keruutuotteisiin. Pohjoisissa maakunnissa ovat sijainneet
Suomen laajat ja yhtenäiset luomukeruualueet. Nyt tapahtuneen uudistuksen myötä
luomusertifioitujen keruualueiden määrä on laskenut ja alueet ovat
pirstaloituneet pahoin.
Luomu on kovassa huudossa paitsi
meillä Suomessa myös maailmalla, jossa yhä vastuullisemmat kuluttajat haluavat
panostaa siihen, että esimerkiksi heidän nauttimansa ruoka ja kuluttamansa
kosmetiikka on luomuperäistä. Tämän vuoksi monen luonnontuotealan yrittäjän
toiminta perustuu raaka-aineiden luomustatukselle. Onkin erittäin tärkeää, että
näiden yrittäjien liiketoiminnan esteeksi ei muodostu kotimaisen luomuraaka-aineen
riittämätön saatavuus. Pahimmassa skenaariossa yrittäjät joutuvat jatkossa
hankkimaan raaka-aineet tuotteisiinsa naapurimaista, kuten Venäjältä, samaan
aikaan, kun marjat, kerkät ja erilaiset sienet jäävät keräämättä suomalaisista
puhtaista metsistä.
Miten tästä eteenpäin?
Helsingissä pidettiin tiistaina
10. syyskuuta luomukeruutilaisuus, jonka koollekutsujina toimivat
kaikki seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa. Tilaisuuteen kokoontui
joukko luomualan asiantuntijoita, metsäalan edustajia, yrittäjiä sekä
viestijöitä keskustelemaan siitä, miten asiaa tulisi konkreettisesti viedä
eteenpäin, jotta suomalaiset luomuluonnontuotteet pääsisivät jatkossakin
tehokkaasti markkinoille ja kuluttajien pöytiin ympäri maailman. Tilaisuudessa
kuultiin monta teemaa ja sen tärkeyttä hyvin pohjustavaa alustusta.
Tilaisuudessa pidetyt PowerPoint-esitykset löytyvät täältä, ja muistiinpanot käydystä
keskustelusta puolestaan täältä.
Kaikki päivän materiaalit: https://tinyurl.com/luomukeruumateriaalit.
Tilaisuuden
tavoitteena oli saada aikaan teemaa edistävää monipuolista keskustelua, joka
tunnistaa luomuluonnontuotteiden mahdollisuudet eri näkökulmista. Business
Finlandin puheenvuorossa tuli vahvasti esiin markkinoiden kasvava kiinnostus
metsiemme luomuaarteisiin. Alan kärkiyrityksien puheenvuorot toivat esiin karun
todellisuuden: luomuraaka-aineen saanti on vaikeutunut merkittävästi ja
luomulaatua on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta. Elinkeinoministerin
terveisissä kuultiin, että yrityksien haasteet on kuultu ja huomioitu valtion
tasollakin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari oli
huolissaan yritystoiminnan edellytysten heikentymisestä. Hän muistutti, että
hallitusohjelman tahtotila on viedä eteenpäin suomalaista luomutuotantoa. Kalmari toi myös esiin Kansallisen metsästrategia 2025 tahtotilan
edistää metsien monikäyttöön perustuvaa elinkeinotoimintaa.
Tilaisuudessa tuli vahvasti esille koordinoidun
viestinnän selkeä tarve. Keruuluomuteeman haasteellisuus ja laajan
yhteistyöverkoston eri näkökulmat korostavat viestinnän
tarvetta. Viestinnän toimia on jo käynnistelty Maa- ja metsätalousministeriön
koollekutsumassa viestintäryhmässä syyskuussa 2019. Ryhmän tehtävänä on tukea
uuteen metsään.fi-palveluun liittyvää, erityisesti yksityismetsänomistajille
suunnattavaa, viestintää. Ryhmä kokoaa yhteen tavoitteen, viestit,
kohderyhmät ja toimenpiteet luomukeruuteemaan
liittyen. Viestintäryhmä koostaa marraskuuhun 2019 mennessä vastauspankin,
jossa esitetään vastaukset kysymyksiin, joita vaikkapa metsänomistajille tai
luonnontuotealan yrittäjille voi nousta mieleen luomukeruualueisiin ja
-sertifiointiin liittyen. Viestinnässä tullaan panostamaan selkeään
kieleen, jotta monimutkaisemmatkin
luomukiemurat avautuisivat helposti kaikille.
Luomukeruuteemaa
lähdetään edistämään säännöllisesti
kokoontuvan työryhmän avulla, jonka Pohjois-Suomen maakuntaliitot kutsuvat koolle.
Jo ennen työryhmän kokoontumista otetaan päivän polttavia asioita työn alle,
kuten edellä mainittu viestinnän vastauspankki. Metsien monikäyttöön ja
luomusertifiointiin liittyvät teemat on tärkeää pitää esillä jatkossa niin
maakuntaliittojen kuin muidenkin toimijoiden osalta.
Lopputulemana
voi todeta, että aiheen kehittäminen vaatii edelleen vahvoja toimia. Tärkeää on
luomujärjestelmän kehittäminen
toimialojen yhteistyössä sekä viestintään panostaminen. Askel
askeleelta on hyvä lähteä ratkaisemaan luomukeruualueisiin
liittyvää haastetta. Pääasia on se, että olemme nyt kaikki samalla kartalla - Suomi
haluaa edelleen kärkisijalle luomukeruualueiden koossa, ja meidän tulee
pystyä takaamaan yrittäjille varmuus siitä, että he saavat jatkossakin
riittävästi kotimaisia, luomulaatuisia raaka-aineita ainutlaatuisten
tuotteidensa valmistamiseen.
Kirjoittanut: Johanna Asiala, Lapin liitto & Eija Vuorela, Youngfour Oy
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä