Luomustatuksella on väliä

Suomi on tullut tunnetuksi maana, jossa sijaitsee maailman suurin luomukeruualue. Viimeaikaisten luomukeruualueiden todennukseen liittyvän uudistuksen myötä luomukeruualamme on kuitenkin pirstaloitunut ja pienentynyt. Erinäisten arvioiden mukaan jopa puolet luomukeruupinta-alasta on menetetty, sillä metsien luomustatuksen todentaminen on käynyt entistä monimutkaisemmaksi.

Mikä ihmeen uudistus? Taustaa luomukeruualueista

Luomukeruualueen perustamista kansallisesti ohjaava ”Luonnonmukainen tuotanto, yleiset ja kasvintuotannon ehdot” (lue lisää) julkaistiin kesällä 2018. Ohjeuudistuksen myötä luomukeruualueen perustamisen lähtökohtana on nyt metsänomistajakohtainen sopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen luomustatuksen haluava metsänomistaja sitoutuu luomujärjestelmään. Hän sitoutuu myös tekemään ilmoituksen luomuvalvonnalle, mikäli aikoo käyttää luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia. Tällöin alue on kolmen vuoden siirtymäajan pois luomutoiminnasta palautuen jakson jälkeen takaisin luomuun. Lannoitteissa ja kantokäsittelyaineissa on olemassa luomukeruualueelle soveltuvia vaihtoehtoja, jolloin siirtymäaikoja ei tarvita. Luomusertifiointi ja metsätalous eivät siis sulje toisiaan pois.

Metsänomistaja voi liittää tilansa luomuun useilla eri tavoilla. Hän voi esimerkiksi hakeutua itse alueensa ELY-keskuksen kautta luomuvalvontajärjestelmään, jolloin tila itse hoitaa velvoitteet ja kustannukset. Valvontaan voi hakeutua myös ns. selvittäjätoimijan kautta. Selvittäjä kokoaa luomukeruualueen, varmistaa sen luomukelpoisuuden ja liittää sen luomuvalvontaan. Metsätila voi antaa luomusitoumuksen maksuttomasti myös Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän, maksuttoman metsään.fi-palvelun kautta. Tilan liittäminen luomuvalvontajärjestelmään tapahtuu tällöin selvittäjän tekemänä, mikä on maksullista toimintaa. Mallin kustannuksien kohdistumisesta sovitaan aina etukäteen. 

Luomukeruualue kootaan näkyväksi luomukeruualuekartoille. Luomuraaka-aineiden ostajat käyttävät karttoja raaka-aineensa alkuperän todentamisessa. Kartoille merkityt luomualueet ovat olleet tällä poimintakaudella epäyhtenäisiä, koska toistaiseksi vain osa metsänomistajista on tehnyt luomusitoumuksen. Kartat eivät ole julkisia. 

Positiivinen asia ja iso mahdollisuus on se, että metsiemme luomukelpoisuus ei ole mitenkään heikentynyt. Edelleen yli 90 % metsäpinta-alastamme on luomukelpoista, ja pohjoisessa osuus on tätäkin suurempi. Luonnonvarakeskuksen tilastoista käy ilmi, että kemikaalien käyttö metsissämme on vähäistä, ja lannoitusalueiden osuus ei myöskään ole aiempaan verrattuna ratkaisevasti muuttunut. 

Miksi luomustatuksella on väliä? 

Luomukeruualueeseen liittyvät muutokset ovat koskettaneet erityisesti Suomen itäisiä ja pohjoisia maakuntia, joissa luonnontuotealan yrittäminen nojaa pitkälti erilaisiin luonnosta saataviin keruutuotteisiin. Pohjoisissa maakunnissa ovat sijainneet Suomen laajat ja yhtenäiset luomukeruualueet. Nyt tapahtuneen uudistuksen myötä luomusertifioitujen keruualueiden määrä on laskenut ja alueet ovat pirstaloituneet pahoin.

Luomu on kovassa huudossa paitsi meillä Suomessa myös maailmalla, jossa yhä vastuullisemmat kuluttajat haluavat panostaa siihen, että esimerkiksi heidän nauttimansa ruoka ja kuluttamansa kosmetiikka on luomuperäistä. Tämän vuoksi monen luonnontuotealan yrittäjän toiminta perustuu raaka-aineiden luomustatukselle. Onkin erittäin tärkeää, että näiden yrittäjien liiketoiminnan esteeksi ei muodostu kotimaisen luomuraaka-aineen riittämätön saatavuus. Pahimmassa skenaariossa yrittäjät joutuvat jatkossa hankkimaan raaka-aineet tuotteisiinsa naapurimaista, kuten Venäjältä, samaan aikaan, kun marjat, kerkät ja erilaiset sienet jäävät keräämättä suomalaisista puhtaista metsistä. 

Miten tästä eteenpäin?

Helsingissä pidettiin tiistaina 10. syyskuuta luomukeruutilaisuus, jonka koollekutsujina toimivat kaikki seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa. Tilaisuuteen kokoontui joukko luomualan asiantuntijoita, metsäalan edustajia, yrittäjiä sekä viestijöitä keskustelemaan siitä, miten asiaa tulisi konkreettisesti viedä eteenpäin, jotta suomalaiset luomuluonnontuotteet pääsisivät jatkossakin tehokkaasti markkinoille ja kuluttajien pöytiin ympäri maailman. Tilaisuudessa kuultiin monta teemaa ja sen tärkeyttä hyvin pohjustavaa alustusta. Tilaisuudessa pidetyt PowerPoint-esitykset löytyvät täältä, ja muistiinpanot käydystä keskustelusta puolestaan täältä. Kaikki päivän materiaalit: https://tinyurl.com/luomukeruumateriaalit. 

Tilaisuuden tavoitteena oli saada aikaan teemaa edistävää monipuolista keskustelua, joka tunnistaa luomuluonnontuotteiden mahdollisuudet eri näkökulmista. Business Finlandin puheenvuorossa tuli vahvasti esiin markkinoiden kasvava kiinnostus metsiemme luomuaarteisiin. Alan kärkiyrityksien puheenvuorot toivat esiin karun todellisuuden: luomuraaka-aineen saanti on vaikeutunut merkittävästi ja luomulaatua on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta. Elinkeinoministerin terveisissä kuultiin, että yrityksien haasteet on kuultu ja huomioitu valtion tasollakin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari oli huolissaan yritystoiminnan edellytysten heikentymisestä. Hän muistutti, että hallitusohjelman tahtotila on viedä eteenpäin suomalaista luomutuotantoa. Kalmari toi myös esiin Kansallisen metsästrategia 2025 tahtotilan edistää metsien monikäyttöön perustuvaa elinkeinotoimintaa. 

Tilaisuudessa tuli vahvasti esille koordinoidun viestinnän selkeä tarve. Keruuluomuteeman haasteellisuus ja laajan yhteistyöverkoston eri näkökulmat korostavat viestinnän tarvetta. Viestinnän toimia on jo käynnistelty Maa- ja metsätalousministeriön koollekutsumassa viestintäryhmässä syyskuussa 2019. Ryhmän tehtävänä on tukea uuteen metsään.fi-palveluun liittyvää, erityisesti yksityismetsänomistajille suunnattavaa, viestintää. Ryhmä kokoaa yhteen tavoitteen, viestit, kohderyhmät ja toimenpiteet luomukeruuteemaan liittyen. Viestintäryhmä koostaa marraskuuhun 2019 mennessä vastauspankin, jossa esitetään vastaukset kysymyksiin, joita vaikkapa metsänomistajille tai luonnontuotealan yrittäjille voi nousta mieleen luomukeruualueisiin ja -sertifiointiin liittyen. Viestinnässä tullaan panostamaan selkeään kieleen, jotta monimutkaisemmatkin luomukiemurat avautuisivat helposti kaikille. 

Luomukeruuteemaa lähdetään edistämään säännöllisesti kokoontuvan työryhmän avulla, jonka Pohjois-Suomen maakuntaliitot kutsuvat koolle. Jo ennen työryhmän kokoontumista otetaan päivän polttavia asioita työn alle, kuten edellä mainittu viestinnän vastauspankki. Metsien monikäyttöön ja luomusertifiointiin liittyvät teemat on tärkeää pitää esillä jatkossa niin maakuntaliittojen kuin muidenkin toimijoiden osalta. 

Lopputulemana voi todeta, että aiheen kehittäminen vaatii edelleen vahvoja toimia. Tärkeää on luomujärjestelmän kehittäminen toimialojen yhteistyössä sekä viestintään panostaminen. Askel askeleelta on hyvä lähteä ratkaisemaan luomukeruualueisiin liittyvää haastetta. Pääasia on se, että olemme nyt kaikki samalla kartalla - Suomi haluaa edelleen kärkisijalle luomukeruualueiden koossa, ja meidän tulee pystyä takaamaan yrittäjille varmuus siitä, että he saavat jatkossakin riittävästi kotimaisia, luomulaatuisia raaka-aineita ainutlaatuisten tuotteidensa valmistamiseen. 

Kirjoittanut: Johanna Asiala, Lapin liitto & Eija Vuorela, Youngfour Oy
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä