torstai 21. joulukuuta 2017

Mielenkiintoinen matka tiedossa

Lappi on mielenkiintoinen paikka asua ja elää. Täällä on kaikki edellytykset hyvälle elämälle. Ihmiset ovat mukavia, suoria ja ”tolkun ihmisiä”. Luonto on mahtava. On tunturia, metsää, järviä, jokia, koskia, rakkaa, jänkää ja vaikka mitä. Lappilaiset osaavat elää luonnon kanssa symbioosissa. Sen näkee kaikkialla ja kaikilla toimialoilla. Luontoa hyödyntävät porotalous, matkailu, metsätalous, metsästäjät, marjastajat, retkeilijät ja monet muut käyttäjäryhmät. Luonto voi hyvin, koska kaikki arvostavat luontoa korkealle ja haluavat sen parasta, jotta luonto voisi tarjota ihmisille antimiaan myös tulevaisuudessa.
kuva: Lapin materiaalipankki. 

Viime aikoina Lappi on nostanut profiiliaan myös ulkomaalaisten silmissä. Lappi ei ole enää periferia, johon sivistys ei ole löytänyt. Lappi on puhdas, turvallinen ja mystinen, mutta seuraa aikaansa ja on monessa asiassa myös edelläkävijä. Juuri siksi olen iloinen, että olen saanut olla mukana kehittämässä maakuntaa jo pitkään.





Ratkaisu yhteisiin haasteisiin alkaa syntyä


Vuosikymmen Lapin aluekehityksen parissa näyttää koituvan kohtalokseni, onneksi positiivisessa mielessä. Kuunneltuani elämisen haasteita haja-asutusalueilla ja erilaisia ratkaisumalleja niihin, mieleeni tuli ajatus siitä, miten haasteita voisi vielä tehokkaammin taklata ja samalla luoda jotain täysin uutta. Pakko myöntää, että pyöriteltyäni ideaa mielessäni meinasin sen jo unohtaa. En siksi, ettei se olisi ollut mielestäni hyvä, vaan siksi, että se alkoi vaikuttaa liian hyvältä, lähes utopialta. Onneksi ajatus ei antanut kuitenkaan rauhaa ja sitä oli pakko jalostaa vielä paremmaksi.

kuva: Lapin materiaalipankki, Marko Junttila.
Suunnilleen vuosi sitten kävin esittelemässä idean raakiletta Sodankylän kunnalle. Hieman siinä jo ehti kesken esityksen tulla epäilys itsellekin, kun kuuntelija alkoi naurahdella. Ajatuksissa pyöri siinä vaiheessa, että äkkiä esitys loppuun ja kotimatkalle. Tarina sai kuitenkin toisenlaisen käänteen, kun esitys loppui. Saimme kuulla, että naurahdus johtui siitä, että naurahtajalla oli ollut jo itsellään suunnitelmana uuden kylän perustaminen ja ideoissamme oli paljon samoja piirteitä. Tästä alkoi hieno yhteistyö yhdessä Sodankylän kunnan kanssa!

Vahvan vision voimin eteenpäin


Kesän korvalla huomasinkin olevani jo kokopäiväisesti uuden älykylän syövereissä. Käsissä oli tavoite 500 asukkaan uuden kylän perustamisesta Sodankylään. Moni varmaan ajattelisi, että haihattelua tuo on. Ei Sodankylään saa ketään muuttamaan, ei ainakaan noin suurta porukkaa. En kuitenkaan muista tuon naurahdushetken jälkeen sekuntia pidempään kyseenalaistaneeni konseptia. Visio on vahva ja tiedän sen toimivan. Nyt pitää vain näyttää se kaikille muillekin!
Juri Laurila, idean isä. 

Puoli vuotta olen matkustanut pitkin poikin Suomea ja vähän ulkomaillakin etsimässä osaamista ja luomassa suhteita. Olen tavannut satoja mielenkiintoisia ihmisiä ja esitellyt konseptia niin monta kertaa, etten ole edes pysynyt laskuissa. Itse en osannut edes haaveilla siitä, miten hyvin konsepti voidaan ottaa vastaan. Ei ole tullut vastaan montaakaan sellaista tahoa, joka ei olisi nähnyt konseptin potentiaalia kuultuaan esitykseni.

Kaikkialla on kova kiinnostus olla mukana muuttamassa maailmaa kestävämpään suuntaan. Tämä on todella hienoa, koska suuria haasteita on maailmassa paljon. Ääriajattelu ja eriarvoistuminen kasvavat, ihmiset joutuvat pakenemaan kotimaistaan, ilmasto muuttuu ja digitalisaatio muuttaa tulojen jakautumista. Ulkoisille muutoksille vastustuskykyinen asuinyhteisö, joka tuottaa tarvitsemansa energian uusiutuvista lähteistä ja jolla on suhteellisen korkean omavaraisuusasteen muutoinkin, on useilla tahoilla tavoite. Me vain olemme tekemässä siitä totta!

Kirjoittanut: Juri Laurila, päättyvän Arctic Smartness Village - Älykylä -hankkeen projektipäällikkö

Käy tutustumassa hankkeeseen myös Biotalouden hankejulkaisussa, löydät sen sivulta 55!

tiistai 19. joulukuuta 2017

Vauhdilla kohti ensimmäistä toimintakautta

Tästä se alkaa! kuva: Arktinen biotalous
Kestävän rakentamisen klusterin teemaryhmän kokoontui keskiviikkona 13. joulukuuta Lapin amk:lle pohtimaan, mitä kaikkea tulisi tapahtua klusterin ensimmäisellä toimintakaudella eli tammikuusta huhtikuuhun 2018. Alla listattuna asioita, joita toimintasuunnitelmaan nostettiin, ja joita nyt lähdetään klusterin yhteistyövoimin eteenpäin viemään!


  • Uusien klusterijäsenten hakeminen. Pitäisi ottaa yhteys esimerkiksi Kemin kaupunkiin, Rakennusteollisuuteen sekä Rovaniemen kehitykseen.
  • Oman tapahtuman järjestäminen. Tapahtuma voisi liittyä esimerkiksi muuttuviin rakennusmääräyksistä.
  • Tehokasta viestintää muiden järjestämistä kestävään rakentamiseen liittyvistä tapahtumista.
  • Ollaan mukana järjestämässä tapahtumia yhteistyössä muiden kanssa ja tuetaan aiheeseen liittyvien tapahtumien järjestämistä.
  •  Klusteri on valmis antamaan apua klusteritoimijoiden tarpeissa.
  • Jatketaan tehokasta kansainvälistymistä muun muassa Sustainable buildings -verkoston kautta.
  • Tuodaan tietoon eri viestintäkanavien kautta erilaisia ajankohtaisia tilaisuuksia ja tapahtumia sekä alan uutisia. 
  • Vierailu Kuhmoon, jossa voitaisiin tutustua, Woodpolikseen, jonka oppimisympäristössä yritykset osallistuva vahvasti opetukseen. Lisäksi Kuhmossa voidaan tutustua CLT-tehtaaseen sekä uuteen puurakenteiseen kouluun.
  • Osaamisen kehittäminen modernien materiaalien suhteen. Esimerkiksi ammattikouluasteelta valmistuvilla nuorilla ei ole tarpeeksi tietoa uusimmista rakentamisen innovaatioista ja erilaisista puurakennusmateriaaleista. Lapissakin pitäisi varmistaa, että toisella asteella tunnetaan uudet rakentamisen innovaatiot.  
  • Uusimpia tutkimustuloksia nostetaan esille ja niitä popularisoidaan kansantajuisiksi.
  • Tiedotetaan muuttuvista rakennusmääräyksistä. Tiedottamista on hyvä tehdä tehokkaasti jo ennakkoon. Esimerkiksi lainsäädännön asiantuntija voi tulla esittelemään muuttuvia rakennusmääräyksiä erilaisiin tilauksiin. Tämän suhteen voi olla yhteydessä ympäristöministeriöön.
  • Lautakunnille ja kaupungin- sekä kuntien hallituksille järjestetään tietoiskuja kestävästä rakentamisesta. Näin voidaan vaikuttaa siihen, että teema tulee esille Lapin kuntien kuntastrategioissa, kuten jo Rovaniemellä on tullut.

Lapin amk:lla demoiltiin ennen kokouksen alkua.
kuva: Arktinen biotalous
        Tutustu kokouksen materiaaleihin TÄÄLLÄ! Virallinen kokousmuistio tämän linkin takana.

        Tule myös mukaan seuraamaan klusterin kehittymistä some-kanavissa:
        Facebook-ryhmä  
        LinkedIn
        Kotisivut

    Tule mukaan 25. huhtikuuta vaikuttamaan seuraavan toimintakauden suunnitelmaan! Kutsut lähetetään ja niistä tiedotetaan myöhemmin, joten jäähän kuulolle!


maanantai 18. joulukuuta 2017

Elintarviketalon konsepti on julkaistu!

kuva: Artkinen biotalous
Elintarviketalosta on puhuttu paljon. Sodankylän, Ranuan ja Kemijärven kunnan Elintarviketalo alueellisen ruoantuotannon edistämiseksi Lapissa -hanke on hankkinut konseptisuunnitelman uusille elintarviketaloille, joita voitaisiin toteuttaa ympäri Lappia joko uusissa tai olemassa olevissa tiloissa. Elintarviketalot ovat myös yksi suurista toteutettavista toimenpiteistä Lapin elintarvikeohjelmassa, joten Sodankylässä on otettu tukeva etukeino elintarvikeohjelman jalkauttamiseen! 

Jukka Lokka Sodankylästä avaamassa tilaisuutta.
kuva: Arktinen biotalous
Tätä elintarviketalon konseptia esiteltiin kyseisen hankkeen päätösseminaarissa 11. joulukuuta. Konseptia esiteltiin laajalle toimijakunnalle. Esittelymateriaalin löydät TÄÄLTÄ

Esillä tämän elintarviketalo-konseptin yhteenvedossa on kaikki taloteknisistä ratkaisuista aina energiavaihtoehtoihin ja erittäin tärkeisiin logistisiin toimintoihin asti. Elintarviketaloissa halutaan käyttää kotimaista uusiutuvaa energiaa konseptin yhteyteen, mitä tukee myös Lapin energiaohjelma

Tämä konsepti on kokonaisuudessaan ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Joko ensi kesänä jonnekin kuntaan nousee ensimmäinen konseptin mukainen elintarviketalo? Ehtiikö Sodankylä ensimmäisenä rakentamaan vai onko joku toinen kunta ripeämpi? Jää sinäkin seuraamaan tilannetta ja vie asiaa eteenpäin omassa kunnassasi!


Havainnekuvia Elintarviketalosta.
kuva: RE-Group.

torstai 14. joulukuuta 2017

Jouluherkkuja lähituottajilta - 20.12. kalenteriin ylös!

kuva: Arktinen biotalous

Nyt on oikea aika hankkia itselleen puhtaita, lappilaisia jouluherkkuja! Näin saat paitsi itse paremman joulumielen, myös tuotat muille joulumieltä tukemalla paikallisia tuottajia.

Tällä hetkellä mukana on ainakin suussasulavia jäätelötuotteita, makoisia kalaherkkuja, lappilaisista yrteistä tehtyjä mausteita sekä joulupöytään sopivaa karitsan lihaa. Tulossa on myös lisää tuotteita. Jää siis seuraamaan Rovaniemen REKO:n Rekorder-sivustoa tai tule mukaan itse Facebook-ryhmään, jossa tuottajat myös ilmoittavat myytäviä tuotteitaan.

kuva: Arktinen biotalous
Muista myös, että voit tulla myös tuottajana mukaan joko tähän seuraavaan jakoon tai tuleviin jakoihin. REKO tarjoaa uudenlaisen suoramyyntikanavan, jossa tuotteet vaihtavat omistajaansa ilman turhia välikäsiä. Sinun ei tarvitse olla yrittäjä, vaan voit myydä yksityisenä henkilönä tuotteitasi ja näin kokeilla, miten ne käyvät kaupaksi.

Lisätietoa antavat mielellään Rovaniemen REKO-lähiruokarenkaan ylläpitäjät:

Johannes Vallivaara, johannes.vallivaara@proagria.fi, 040 684 5741
Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592

Pistäkäähän sana kiertämään - tehdään tästä jaosta koko talven vilkkain ennen joululomille siirtymistä!

Ps. Oletko jo huomannut, että REKO-toiminnasta on tehty myös video? Se on osa Lapin biotalouden parhaimmistoa. Käy kurkkaamassa video täältä!

tiistai 5. joulukuuta 2017

Uusia tuulia elinvoimaan Ranualla

Tilaisuus on valmiina alkamaan!
Ranuan kunta on ottanut rohkean otteen elinvoimansa kehittämiseen, aivan kuten kunnan slogankin kuuluu. Ranua on rohkea ja haastaa nyt kuntalaiset, yrittäjät, yrittäjät ja päättäjät toden teolla miettimään, miltä Ranua haluaa näyttää vuonna 2030. 

Marko Palmgren esittelemässä, mitä
arjen turva on Ranualle. 
Ranualla vietettiin elinvoimapäivää 23. marraskuuta. Iltatilaisuuteen saapui paikallisia yrittäjiä, jotka toivat mukanaan myös erilaisia tuotteitaan näytille ja ostettavaksi, sekä kunnan päättäjiä ja hanketoimijoita. Lapin liiton Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen verkostojohtaja Marko Palmgren kertoi yleisölle muun muassa tulevaisuuden kunnan roolista. Kunta on tulevaisuudessa koti kaikille. Palveluiden ei kuitenkaan tule olla yksin julkisen sektorin harteilla, vaan kunta tarvitsee tuekseen myös yrityksiä ja yhdistyksiä palveluiden tuottamisessa. Erityisen innostavan esimerkin saimme kuulla Pudasjärveltä. Siellä pitkäaikaistyöttömien määrä on lähtenyt merkittävään laskuun päättäväisen päätöksenteon myötä - Pudasjärven päättäjien tarvitsi vain tiedostaa tilanne ja tehdä päätös siitä, miten haastetta lähdetään aidosti taklaamaan yhdessä! Marko Palmgren muistuttikin, että työllisyys on avain hyvinvointiin Lapin kunnissa.

Tanja Häyrynen ja kurkistuksia Lapin Arktisen biotalouden
kehittämisohjelman sisältöihin!
Myös maaseutuklusteri oli esillä Ranualla. Maaseutuklusterin illan aikana pitämän esityksen löydät TÄÄLTÄ

Keskuskeittiöiden toiminta ei käynyt kaikille osallistujille järkeen. Miksi esimerkiksi Rovaniemen kokoisessa kaupungissa olisi vain yksi keskuskeittiö Rovaniemen keskustan lähellä, josta lähdettäisiin ruokia kuljettamaan lähes sata kilometriä yhteen suuntaan? Keskusteluissa nousi esille mahdollisuus saada useampia keskuskeittiöitä maantieteellisesti suurempiin kuntiin. Esimerkiksi Rovaniemen tapauksessa Meltauksen koulukeskuksen uudessa keittiössä voisi valmistaa ruokaa Rovaniemen pohjoisosan kylille. 

Maaseutuklusteri on myös ranualaisten apuna heidän kohtaamissaan haasteissa, koskivatpa haasteet sitten lähiruuan saantia, lähienergian tuotantoa tai Ranuan oman REKO-renkaan toimintaa. Monesti sillä, että asioita tiedostetaan ja epäkohtia tuodaan aktiivisesti esille, voidaan vaikuttaa päättäjiin!


Ranualla toimii myös aktiivisesti oma REKO-rengas yhteistyössä naapurikunnan Pudasjärven REKO:n kanssa. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa saamalla mukaan lisää tuottajia ja kuluttajia. Käy liittymässä mukaan Ranuan REKO-ryhmään TÄÄLLÄ

Ranualla on myös onnistuneesti hyödynnetty yritysryhmähankkeita paikallisten yrittäjien toiminnan kehittämisessä. Tiina Torvinen kertoi, miten hänen hillan lehtiin perustuva luonnonkosmetiikkansa lähti liikkeelle kotikemistin toiminnasta ja on nyt päättynyt toimivaksi liikeideaksi. Uusille yrittäjille liiketoiminnan kiemurat kuten tuoteturvallisuuteen ja tuotemerkintöihin liittyvät raportoinnit ovat usein haastavia. Yritysryhmähankkeen on kuitenkin yksittäistä yrittäjää helpompi saada asiantuntija-apua tällaisten kiemuroiden voittamiseksi. Lisää yritysryhmähankkeen toiminnasta voi lukea Biotalouden hankejulkaisun sivulta 18!

Mahdollisuudet Ranuan elinvoimalle ovat monet. Ranua on tunnettu hilla-brändistään, ja se saavuttikin sensaatiomaisesti pronssia kuntakilpailussa tämän brändin ansiosta - hieno saavutus pieneltä Lapin kunnalta! Ranuan kunnan kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara muistuttikin, että Ranuan puhdas luonto mahdollistaa kasvun ja elinvoiman monella tapaa - tämä mahdollisuus on otettava vain käyttöön! Ranuan kunta voikin ottaa ohjenuorakseen, että se on matkalla maaseudun miljonääriksi! 

Riikka Tuomivaara esitteli Ranuan talouslukuja.

LISÄTIETOA:

Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592
Johannes Vallivaara, johannes.vallivaara@proagria.fi, 040 684 5741
Marko Palmgren, marko.palmgren@lapinliitto.fi, 040 660 2103
Riikka Tuomivaara, riikka.tuomivaara@ranua.fi, 040 662 3700


Jutun kuvat: Arktinen biotalous, Tanja Häyrynen & Johanna Asiala