Lapin maaseutuohjelman kevään työpajat - pistä päivät muistiin!

Lapin maaseutuohjelman työstäminen jatkuu keväällä tiiviiseen tahtiin, kun rantaudumme yhteensä kymmenelle eri paikkakunnalle ympäri Lapin. Vuorossa on Leader-ryhmien kanssa yhteistyössä järjestetyt työpajat, joissa tarkoituksena on luoda visio, tavoitteet ja toimenpiteet Lapin maaseutuohjelmalle. 

Lapin maaseutuohjelma tulee ohjaamaan lappilaisen maaseudun kehittämistä seuraavalla EU-ohjelmakaudella eli vuosina 2021–2027. Ohjelma kattaa niin ESR, MSR kuin EAKR:n. Ohjelmaan halutaan kuuluville kaikkien lappilaisten ääni tasa-arvoisena - ja nyt on oiva mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia konkreettisia tavoitteita ja toimia ohjelmaan kirjataan. Olet täten kutsuttu osallistumaan tuleviin työpajoihin. Voit osallistua mihin tahansa työpajaan - tai vaikka useampaankin! Luvassa on innovatiivista, uudenlaista ryhmätyöskentelyä rakkauesta Lappiin. <3 

Nyt siis kynät käteen ja kalenterit auki - tässä ovat tulevien Lapin maaseutuohjelman työpajojen päivämäärät ja paikkakunnat! Tarkemmat tilaisuuden pitopaikat ilmoitetaan ilmoittautuneille myöhemmin, samoin niistä tullaan tiedottamaan laajasti somessa. Tule mukaan yhteen, useampaan tai vaikka kaikkiin työpajoihin halutessasi! 

Lapin maaseutuohjelman kevään työpajat:

• ma 28.1. klo 12–15 Kemijärvi, AnnaBriitta, Kirkkokatu 3
• ma 11.2. klo 12–15 Pello, kunnanvirasto, Kunnantie 4
• ma 11.2. klo 17–20 Ylläs, Luontokeskus Kellokas, Tunturintie 54
• ti 12.2. klo 12–15 Levi, Levi Hotel Spa, Levintie 1590
• ma 18.2. klo 9–12 Posio, kunnanvirasto, Kirkkotie 1
• ke 20.2. klo 12–15 Sodankylä, kunnanvirasto, Jäämerentie 1
• to 21.2. klo 16–19 Inari, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2 
• ti 12.3. klo 12–15 Tornio, Hotelli Mustaparta, Hallituskatu 6
• ti 12.3. klo 17–20 Keminmaa, Motel Käpylä, Torniontie 7
• ke 3.4. klo 9–12 Rovaniemi, Tiedekeskus Pilke, Ounasjoentie 6

Lapin maaseutuohjelmaa on jo syys-talven 2018 aikana työstetty Delfoi-kyselyiden sekä kuntalaisia osallistavien Erätauko-keskusteluiden kautta. Lue lisää näistä prosesseista Biotalousuutisista täältä: http://biotalousuutiset.blogspot.com/2018/12/eratauon-paikka.html. 

Ilmoittaudu mukaan TÄÄLLÄ: https://fi.surveymonkey.com/r/maaseutuohjelma. Kyselyssä voit valita, mihin tilaisuuteen olet tulossa mukaan. 

Erätauon paikka!

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto.

Uusi EU-ohjelmakausi häämöttää horisontissa. Lapissa valmistaudutaan kauden vaihtumiseen luomalla yhteinen Lapin maaseutuohjelma, joka tulee tulevalla ohjelmakaudella ohjaamaan rahoitusta maaseudulla niin EAKR-, ESR- kuin MSR-hankkeissa. Koska Lapin maaseutuohjelma vaikuttaa koko Lapin kehittämiseen, on se työstämiseen haluttu osallistaa laajasti lappilaisia vauvasta vaariin. Kyseessä on Lapin kehittämisen kannalta erittäin tärkeä työväline, jonka sisältöihin on voinut vaikuttaa kuluneen syksyn aikana muun muassa Erätauko-keskusteluissa, ja vaikuttamismahdollisuudet jatkuvat tulevana keväänä Leader-alueittain järjestettävissä työpajoissa, joissa ohjelmalle määritellään visio, tavoitteet sekä toimenpiteet. Ensi viikolla julkaistaan työpajojen päivämäärät, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Erätauko-keskustelutilaisuuksia pidettiin neljä eri puolilla Lappia. Tilaisuuksiin kutsuttiin henkilökohtaisella kutsulla erilaisia Lapin maaseudun ihmisiä, jotka eivät yleensä saa niin helposti ääntään kuuluville kehittämisessä. Kaikkien mielipide on kuitenkin tärkeä, ja Erätauko-keskusteluissa haluttiin luoda luottamuksen ilmapiiri, jossa ihmiset saivat kertoa oman näkemyksensä Lapin maaseudusta sekä omien kokemuksien kautta ajatuksia siitä, mikä Lapin maaseudun kehittämisessä on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Yhteisymmärrykseen ei ollut tarkoitus pyrkiä, vaan tuoda rohkeasti esille erilaisia näkökulmia ja ajatuksia, joista on myöhemmin lähdetty työstämään erilaisia skenaarioita Lapin maaseudun tulevaisuudesta.

Erätaukoilemassa ympäri Lapin - lue mikä kuntalaisia puhututti!

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kaikki alkoi tiistaina 2.10. Sodankylästä. Sodankylän keskustelussa oli vahvasti läsnä maaseudun yhteisöllisyys ja sen merkitys kylien asuttuna ja elävänä pitämisessä. Naapuriapua pidettiin Sodankylässä erittäin korkeassa avussa - tämä nähtiin erittäin suurena vahvuutena Lapin maaseudulle. Myös logistiikka puhututti. Nuoret kyllä pääsevät kylistä liikkumaan, mutta entäs vanhempi polvi? Miten asiat voidaan järjestää niin, että heille tärkeät palvelut ovat jatkossa turvattu Lapin maaseudulla?

Tunnelma ensimmäisessä keskustelussa oli hyvin lämmin. Kotiinlähdön hetkellä moni totesi, että keskustelu sai heidät uskomaan siihen, että lappilaisilla kylillä ja maaseudulla on tulevaisuutta niin kauan, kun ihmiset ajattelevat kotiseudustaan lämpimästi ja niin kauan, kun ihmiset ovat valmiita työskentelemään sen puolesta, että maaseudulla voi asua jatkossakin. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Seuraavana pysäkkinä oli Keminmaa maanantaina 5.11. Keminmaan keskustelussa osallistujia huoletti erityisesti ilmastonmuutos, joka näyttää etenevän myös Lapin maaseudulla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi talveen koettiin merkittäväksi. Monet ihmiset asuvat talven takia Lapissa ja nauttivat talvisista harrastuksistaan - mitä käy, jos jatkossa lunta ei tulekaan kuin muutamaksi viikoksi tai jos pakkaset loppuvat? Miten käy matkailun ja toimeentulomme? Mitä jos tulevaisuudessakin kesät ovat yhtä tukalia pitkine hellejaksoineen? Toisaalta myös sosiaalinen media mietitytti mahdollisuuksineen ja uhkakuvineen. Some voi olla Lapin maaseudulla monelle ihmiselle ainoa väylä ilmaista tuntemuksiaan muille, toisaalta siellä myös negatiiviset asenteet pääsevät leviämään helposti.

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kolmanneksi Erätauko vihellettiin käyntiin Kemijärvellä keskiviikkona 14.11. Paikalla oli mukavan eri-ikäistä väkeä ja keskustelussa nousikin esille huoli siitä, tiedostavatko lappilaiset nuoret Lapin maaseudun mahdollisuudet esimerkiksi etätyön suhteen vai muutetaanko maaseudulta pois vain sen takia, ettei siellä nähdä minkäänlaisia mahdollisuuksia ansaita toimeentuloa? Myös kemijärveläiset korostivat omakohtaisissa kokemuksissaan luonnon ja sen rauhan arvoa - tällaista ei ole missään muualla Suomessa! Järvimaisemaa todella osataan Lapin järvimailla arvostaa. Toisaalta kemijärveläiset pohtivat, miksemme saa Lapissa nauttia nykyistä enemmän puhdasta lähiruokaamme - sehän olisi ilmastonkin kannalta parempi ratkaisu. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Viimeinen Erätauko vietettiin Rovaniemen Hirvaan kylässä tiistaina 20.11. Hirvaan koululla jakauduimme kahteen ryhmään, joista toinen keskusteli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Lapin tulevaisuuteen ja toinen taas ruoan tulevaisuudesta sekä teknologiasta.

Ilmastoryhmässä puhututti liikenteen järjestäminen kylistä niin, että se kuormittaisi mahdollisimman vähän ilmastoa. Kimppakyytejä kyllä on, mutta ne eivät ole kovin organisoituja. Esille nousi myös huoli siitä, etteivät yksittäiset kuluttajat aina tiedä, millainen valinta on ilmaston kannalta paras: valitako kierrätysmuovista valmistettu muovikassi vai ulkomailta poimitusta puuvillasta valmistettu kangaskassi? Informaatiota on saatavilla paljon, mutta vain harva ehtii käymään kaikkea läpi.

Teknologian ja ruoan tulevaisuutta pohtivassa ryhmässä uskottiin, että lappilainen ruoantuotanto tulee nousemaan uudelle tasolle, ja lappilaisesta arjesta tulee matkailijoille oikea elämys. Keskustelijat totesivat, että tulevaisuudessa kylät voisivat erikoistua eri tuotantosuuntiin ja elinkeinoihin, sillä digitalisaatio luo tälle oivan mahdollisuuden. Digitalisaation nähtiinkin luovan lähes rajattomat mahdollisuudet työelämälle - mutta kuka käärii digitalisaation hyödyt: paikallinen yritys vai globaali jätti? 

Miten tästä eteenpäin?

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Lapin maaseutuohjelman tulevaisuuden skenaarioille on saatu pohja Erätauko-keskusteluista sekä Delfoi-asiantuntijakyselystä, joka toteutettiin Erätauon rinnalla sähköisesti kolmessa osassa. Molemmat prosessit on nyt viety loppuun ja skenaarioita on tarkasteltu työpajassa 30.11. Seuraavaksi aletaan suunnitella kevään työpajoja Leader-alueittain. Näissä työpajoissa luodaan tälle tärkeälle ohjelmalle visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Pysy siis kuulolla ja ota kutsu vastaan, niin pääset jatkossakin vaikuttamaan Lapin maaseutuohjelman lopulliseen muotoon!

Erätauko-keskustelujen tarinat jäävät elämään - lupaamme viedä eteenpäin kuntalaisten viestiä kuten huolenaiheita, iloja, haasteita ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Viesti kulkee paitsi lappilaisten aluekehittäjien keskuudessa myös aina EU-kabineteissa asti. 

Nähdään kevään työpajoissa!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Uuselintarvikeasiaa Rovaniemellä - tutustu materiaaleihin!

Rovaniemellä pidettiin maanantaina 26. marraskuuta Eviran uuselintarvikeasetuksen keskustelutilaisuus. Saimme vieraaksemme ylitarkastaja Anna Mizrahin, jolle osallistujien oli mahdollista lähettää myös ennakkokysymyksiä, joiden vastaukset käytiin läpi esityksen yhteydessä. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Ensi alkuun kerrottiin osallistujille Maaseutuklusterin uusimmat kuulumiset ja muistuteltiin joulukuussa julkaistavasta uutiskirjeestä, jonka teemana on luonnontuotteet. Mikäli mieleesi siis juolahtaa jotakin hyviä nostoja uutiskirjeeseen, niin otahan yhteyttä: johanna.asiala@lapinliitto.fi. Kerromme mielellämme niin yritys- kuin hankekuulumisiakin ja erilaisista tulevista tapahtumista laajalle verkostollemme. Maaseutuklusterin viestinnän päivän esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

Anna Mizrahin esitys herätti paljon keskustelua paikalle saapuneissa luonnontuotealan yrittäjissä ja hanketoimijoissa. Evira on koostanut taulukon suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttöhistoriasta, josta voi kätevästi tarkistaa, onko kasvilla tai kasvinosalla ollut käyttöä ennen vuotta 1997. Nämä tulkinnat pienimuotoisesta käytöstä ovat käytössä vain Suomessa. Lisäksi olemassa on muitakin luetteloita, kuten tanskalainen plante list sekä EU-komission uuselintarvikkeiden tarvittaessa päivitettävä lista.

kuva: Anna Mizrahin esitys

Uuselintarvikeprosessi on nykyään entistä avoimempi, sillä komission sivuilla on nähtävissä kaikki hakemukset. Lisäksi sähköinen hakujärjestelmä sekä selkeät aikarajat ovat helpottaneet prosessia kokonaisuudessaan. 

Tärkeää on huomata, että Eviran uuselintarvikelistaus ei suinkaan ole kaiken kattava ja täysin aukoton, vaan jos kasvia ei listalta vielä löydy, ei se tarkoita sitä, että kasvi olisi automaattisesti kielletty. Listausta päivitetään aina tarvittaessa. 

kuva: Lapin materiaalipankki | Terhi Tuovinen.

Erityisesti juomapuoli puhutti osallistujia. Jos kerran useista luonnontuotteista kuten hillan lehdistä ja pakurista saa tehdä teetä, miksei kylmäjuomia sallita? Kyseessä ei ole kuitenkaan tuolloin teejuomasta, jos juomaan lisätään esimerkiksi hiilihappoa tai makeutusainetta. Tällöin raaka-aineet eivät enää ole perinteisessä käytössään, johon niiden elintarvikestatus perustuu. Myös luonnontuotteiden aromi- ja maustekäyttö mietitytti. Yrittäjän tulee nimittäin tarkoin miettiä, milloin kyseessä on luonnontuotteen aromikäytöstä ja milloin maustekäytöstä, sillä näihin pätee eri asetukset (mauste: elintarvikeasetus, aromi: aromiasetus). Nyrkkisääntönä on, että jos lopputuotteeseen tulee paloja tuotteesta (kuten mustikasta), kyseessä on maustekäytöstä, jos taas tuotteesta tulee lopputuotteeseen pelkkää aromia, kyseessä on aromikäytöstä. Evira on lisäksi laatimassa aromiainesluetteloa. Maustamisessa ja aromatisoinnissa tulee kiinnittää huomiota myös elintarvikeryhmään eli maustetaanko esimerkiksi alkoholia vai karkkia. Konkreettisena esimerkkinä esille nousi lännenmaariaheinä, josta ei löydy dokumentoitua käyttöä ennen vuotta 1997. Lännenmaariaheinää saa tällä hetkellä käyttää ainakin alkoholijuomien maustamisessa ja ravintolisissä. Muuta käyttöä luvattiin selvittää Eviran toimesta. 

Mutta mitä sitten, jos yrittäjät haluavat saada muutoksen esimerkiksi teeaineksien kuten väinönputkijuuren käyttöön hiilihapotetuissa juomissa, miten tulee menetellä? Komissio on lopulta se, joka päätökset tekee, mutta Evira ja sieltä ylitarkastaja Anna Mizrahi ovat hyvä väylä edetä prosessissa. Lisäksi ylitarkastaja Kirsi-Helena Kannisella on yksityiskohtaista tietoa juomien maustamisesta, joten häneenkin voi olla suoraan yhteydessä. (etunimi.sukunimi@evira.fi). 

Annan esityksen löydät TÄÄLTÄ.

Kysymyksiä ja vastauksia? - ne löydät TÄÄLTÄ.