Pelkosenniemi kehittää elinkeinoelämäänsä suurella sydämellä

Pienen ja piskuisen itälappilaisen Pelkosenniemen slogan on pienen suurella sydämellä. Kunta kutsui Maaseutuklusterin karavaanin kylään tiistaina 19. helmikuuta, sillä se haluaa kehittää alueen yrittäjyyttä ja omavaraisuutta sekä energian että elintarvikkeiden suhteen. Kunta siis todella toimii sloganinsa mukaisesti suurella sydämellä paremman tulevaisuuden puolesta. Lue alta, millaista keskustelua Pelkosenniemellä käytiin!

Pelkosenniemen kuntatilaisuuden ohjelma:

15.00 - 15.45 Elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jatkojalostaminen ja sen kannattavuus lappilaisella maaseudulla, Tanja Häyrynen, Lapin liitto

15.45 - 16.30 Pienet energiantuotannon yksiköt lappilaisilla maatiloilla, Pekka Myllylä, ProAgria Lappi

16.30 - 17.15 Miten edetä konkreettisesti jatkojalostuksen polulla? Arctic Ice Cream Factoryn tarina, Anna-Riikka Lavia, ProAgria Lappi

17.15 - 18.00 Elintarvikkeiden tuotantotilat ja elintarvikealan kehittäminen hankkeiden kautta Lapin kunnissa, Krista Stauffer & Merja Ahola, Sodankylän kunta

18.00 - 18.30 Loppukeskustelu - mitä jäi mieleen, miten tästä eteenpäin?

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Tanja Häyrynen kertoi pelkosenniemeläisille heti alkuun herätteleviä faktoja lappilaisesta elintarviketuotannosta ja pääomapaosta. Erilaiset infograafit nostivat kulmia - eikö lähiruokaa todella hyödynnetä tämän enempää Lapin kunnissa? Häyrynen esitteli tilaisuudessa myös Grüne Woche -messujen parhaan annin Lapin osalta. Yritykset voivat aidosti hyötyä yhteistyöstä esimerkiksi messuilla, jolloin kustannukset ovat pienemmät kuin yksin maailmalla liikkuessa. Puhuttiin myös investoinneista. Pelkosenniemelle on viimeisen kolmen vuoden aikana saatu hyvin investointeja, noin 10 miljoonan euron edestä, joten pikkurahoista ei puhuta. Aina ei tarvitse yrittää saada haaviin sitä suurinta kalaa, vaan monta pientäkin voi ajaa saman asian. Lopuksi heitettiin ilmoille ajatus Itä-Lapin yhteisestä REKO:sta - kannattaa jäädä kuulolle, sillä tämä saatetaan polkaista alulle lähiaikoina! Psst, myös Sodankylä on kiinnostunut hyppäämään mukaan Itä-Lapin REKO:on! Katso Tanja Häyrysen esitys täältä. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Pekka Myllylä ProAgria Lapista kertoi maatilojen biokaasuntuotannon mahdollisuuksista. Loistava esimerkki biokaasun tuottamisesta kylissä on Saijan kylä Sallassa, jossa on otettu jo iso harppaus kohti konkretiaa, kun Saijan bioenergia oy on perustettu. Nyt uudella hankkeella selvitetään, mitä syötteitä biokaasun tuotantoon on saatavilla esim. Sallatunturista ja kunnasta, jotta tulevan laitoksen tuotantoa voidaan skaalata. Tahtotila on myös saada kasvihuoneyrittäjä kylälle hyödyntämään biokaasulaitoksen tuottamaan lämpöä. Saijan bioenergia oy:n omistavat kyläläiset, jotka ovat päässeet yhtiöön mukaan vain 100 euron panoksella. Pelkosenniemeläisiä kiinnosti, kuinka paljon esimerkiksi heinäpaaleja, lantaa tai haketta laitos syö päivässä. Saijan biokaasulaitoksen mittakaavassa yksi heinäpaali päivässä riittää lannan ja hakkeen ohella, mutta jos esimerkiksi ravintoloista saadaan sivuvirtoja laitokseen, ei paaleja tarvita lainkaan. Katso Pekka Myllylän esitys täältä.

Käväise lukemassa myös uusimman Vihreän talouden loppuraportti suomeksi! Raportissa on tutkittu kylien pääomapakoa ja mallinnettu, miten sitä voidaan vähentää Lapin kylissä esim. uusiutuvan energian paikallisilla ratkaisuille. Erillinen Kieringin kylää koskevaan raportti TÄÄLLÄ. Voit myös halutessasi treenata englannin kieltäsi ja lukaista Green Economy Process Modelling -raportin TÄÄLTÄ. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Anna-Riikka Lavia, herkullisten Arctic Ice Cream Factoryn jäätelöiden äiti, korosti pelkosenniemeläisille, että jos aikoo alkaa elintarviketuottajaksi, lainsäädännön tunteminen sekä ammattimainen toiminta on äärimmäisen tärkeää jo päivästä yksi lähtien. Tämä ei ole kuitenkaan rakettitiedettä, mutta hihat tulee silti kääriä ja ottaa asioista selvää. Onneksi auttajia löytyy kunnista ja myös netistä - lapinelintarviketalo.fi-sivustolle kerätään myös lainsäädäntöön liittyvää tietoa, ja lisäksi aitojamakuja.fi-sivusto auttaa alkuun!

Lavian puheenvuoron aikana keskustelua herätti myös elintarvikehuoneiston ja laitoksen ero. Laitoksessa on kireämmät vaatimukset, vaikka tiloina näissä kahdessa ei ole juuri eroa. Huoneistossakin pitää toki olla asianmukaiset tilat, mutta laitoksesta tulee ottaa tuotenäytteitä eli valvonta on tiukempaa. Laitos kuitenkin mahdollistaa enemmän - huoneistossa kun ei voi tehdä kaikkea jalostustoimintaa. Paikalla ollutta ravintolayrittäjää kiinnosti, mistä löytää paikallisia uusia tuotteita. Aitojamakuja.fi-sivusto on vastaus tähänkin, sieltä nimittäin löytyvät tällä hetkellä 62 lappilaista yritystä - tänne kannattaa siis ilmoittaa tietonsa, mikäli haluaa olla helposti löydettävissä! Maaseutuklusteri vastaa Lapin yrittäjien tietojen päivittämisestä aitojamakua.fi-sivustolle ja auttaa tarvittaessa muutenkin. Ota yhteyttä esim: johanna.asiala@lapinliitto.fi.

Päällimmäisenä mieleen Lavian puheenvuorosta jäi se, että pieni ei pärjää yksin. Siksi kannattaakin verkostoitua muiden yrittäjien kanssa, koska esim. messut ovat halvemmat yhdessä, samoin eri laitteita ja tiloja voi käyttää yhdessä. Myös sosiaalisen median hyödyntäminen oli Lavian mielestä erinomaisen tärkeää. Some on uskomattoman hyvä kanava ilmaiseen markkinointiin pientuottajalle. Se tuo tuotannolle myös läpinäkyvyyttä ja tarinallisuutta. Katso Anna-Riikka Lavia esitys täältä. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Sodankylän tehokaksikko Merja Ahola ja Krista Stauffer puhuivat elintarvikealan kehittämisestä hankkeiden kautta sekä julkisista elintarvikehankinnoista. Keskustelua heräsi erityisesti keskuskeittiöiden lähiruoan hyödyntämisestä. Mitkä ovat taikasanat, joilla kaikki kuntapäättäjät saadaan huomaamaan lähiruoan tärkeys ja vaikutus koko alueen talouteen? Jos kunnat oikeasti haluavat panostaa lähiruokaan, Merja Aholan mielestä on tärkeintä tehdä kunnassa virallinen päätös, miten lappilaisia elintarvikkeita saadaan käyttää kunnan julkisissa ruokapalveluissa. Monia ennakkoluuloja taklattiin puheenvuoron aikana. Tuottajia ei ole liian vähän - mutta ehkä heidän välinen yhteistyönsä on vielä liian vähäisellä tasolla. Yhdessä yrittäjät voivat tarjota suurempia eriä vaikkapa paikallista siikaa, muikkua tai perunaa esimerkiksi keskuskeittiöille. Myöskään kilpailutusta ei pidä nähdä mörkönä - Sodankylän kunta on tästä oikea malliesimerkki. Hankintoja voi pilkkoa pienempiin osiin ja markkinavuoropuhelua käydä, kuten Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnat tekivät viime syksynä leipähankintojen suhteen. On siis muistettava, ettei kuntienkaan tarvitse painia haasteiden kanssa yksin, vaan Maaseutuklusteri voi auttaa yhyttämään samassa tilanteessa olevia kuntia, jotta kunnat voivat toimia tehokkaammin yhdessä. Katso Merjan ja Kristan esitys täältä. 

Maaseutuklusterin väki kiittää pelkosenniemeläisiä aktiivisesta ja runsaslukuisesta osallistumisesta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä!