Maaseutuklusterin viestintä viesti lähiruoasta sekä REKO-renkaan toimintaperiaatteista Lapin järvimailla eli Kemijärvellä tiistaina 19. maaliskuuta. Vierailun teemaksi oli valikoitunut lähiruoka kaupungin omasta toiveesta. Kemijärvellä lähiruoka-asiaa on ajettu hartiavoimin eteenpäin jo monta vuotta, ja kunnan tavoitteena on saavuttaa 30 % lähiruoan käyttöaste vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Lapin koulutuskeskus REDU tarjoaa Kemijärvellä koulutusta liittyen luonnontuotteiden jalostukseen, joten puitteet ovat olemassa.
- Lähiruoan merkitys on korostunut: enää ei puhuta vain siitä, että lähiruoka on puhtaampaa ja vähähiilisempää, vaan myös siitä, että sen hankinnalla on aluetaloudellisia vaikutuksia!, totesi tilaisuuden avannut kaupunginjohtaja Atte Rantanen.
- Esimerkiksi kaupungin investointi Kemijärven uuteen kalasatamaan Riekonniemessä on hyvä esimerkki siitä, miten tuemme paikallisia yrittäjiä ja lähiruoan käytön kasvua, Rantanen jatkaa.
Tilaisuudessa kemijärveläisiä perehdytettiin kattavasti REKO-renkaiden toimintaan. Tarkoituksena olisikin saada Itä-Lappiin oma REKO, johon voisi liittyä myös Sodankylän kunta. REKOa varten tarvitaan aluksi innokkaita yrittäjiä, jotka sitoutuvat käyttämään REKOa yhtenä myyntikanavana. Jokaiseen jakeluun ei kuitenkaan tarvitse osallistua.
- On hyvä muistaa, ettei REKO:ssa toimiakseen tarvitse olla y-tunnuksellinen yrittäjä. Voit myydä myös syksyn marjasatosi REKO:ssa, kannusti Lapin liiton Tanja Häyrynen kemijärveläisiä.
Katso Häyrysen pitämä esitys TÄÄLLÄ.
Tieto lähiruoan hyödyistä ja mahdollisuuksista tuli sopivaan saumaan Kemijärvellekin, sillä hankintastrategian päivittäminen on siellä ajankohtainen asia.
- Kun hankintastrategiassa tai -ohjeessa lukee 30 % lähiruoan käyttötavoite, on kunnasta löydyttävä budjetti lähiruoan hankintaan, muistutti Itä-Lapin kuntayhtymän Anita Ruokamo.
Kunnat voivat myös hyödyntää tarjouspyyntöjä sorvatessaan Lapin yrittäjien hankinta-asiamies Susanna-Sofia Keskinarkauksen asiantuntemusta. Näin onkin toimittu jo Posiolla. Hankintaosaamisen lisäksi koko lähiruokaketjussa koulutuksesta tuotantotiloihin logistiikkaan ja markkinointiin asti on puutteita, muistutti Kemijärven kehityksen Kimmo Kuparinen.
- Hungry for Lapland -hanketta kehitellään tilkitsemään näitä pullonkauloja, kertoi Kuparinen. Katso Kuparisen tiivistys Hungry for Lapland -hankeaihion tarpeesta ja taustasta TÄÄLTÄ.
Päivän parasta antia oli kuitenkin lyhyiden alustusten jälkeen vedetty keskusteleva työpaja. Työpajassa haastettiin valtuutetut ja yrittäjät vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1) Miten Kemijärvellä tartutaan lähiruoan edistämisen haasteeseen?
2) Mihin alueena sitoudutaan?
3) Mitkä ovat seuraavat askeleet?
Työpajan vastaukset syötettiin Menti-järjestelmään. Voit tutustua kysymysten vastauksiin täällä. Lisäksi olemme laatineet työpajan ja koko iltapäivän keskusteluista tiiviin yhteenvedon, joka kannattaa ehdottomasti lukaista läpi - kemijärveläiset nimittäin hyvin yksimielisesti kokivat Itä-Lapin REKO:n ja elintarviketalon tarpeelliseksi. Myös viestinnän rooli korostui keskusteluissa: pitää viestiä mistä lähiruokaa saa, miksi se on parempaa kuin muualta ostettu ruoka ja miksi kuntien tulisi lähiruoan hankintaan panostaa. YHTEENVETO täällä.
Maaseutuklusterin väki kiittää kemijärveläisiä erittäin aktiivisesta osallistumisesta työpajaan! Seuraavat askeleet on kirjattu yllä olevan linkin takana löytyvään yhteenvetoon - jäämme odottamaan muun muassa Kemijärven uuden hankintastrategian valmistumista!
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti