Aluetalous kuntoon metsähakkeen käytöllä - näin toimitaan Etelä-Savossa

Juttu liittyy Itävallan energiamatkalla mukaan tarttuneisiin oppeihin. Ensimmäinen parastamisjuttu liittyi Sataenergian toimintaan, ja jutun voit käydä lukemassa täältä! Tiedot alla olevaa juttua varten on välittänyt ESE:n kaukolämpöpäällikkö Auli Haapiainen-Liikanen. 

Pursialan voimalaitos yläilmoista kuvattuna. Kuva: ESE.

Etelä-Savon Energia Oy eli ESE (https://www.ese.fi) tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Pursialan CHP-voimalaitoksessa sekä lämpöä useissa erillisissä alueellisissa yksiköissä. Lähes kaikki ESE:n käyttämät polttoaineet niin Pursialan CHP-voimalaitoksessa kuin alueellisissakin lämpökattiloissa ovat kotimaisia. ESE hyödyntääkin energiantuotannossa metsäenergiapuuta, mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotejakeita sekä polttoturvetta. Tällä hetkellä ESE on yksi johtavista bioenergian käyttäjistä Suomessa.

ESE on teetättänyt Gaia Consultingin kautta laskelmia kotimaisten polttoaineiden käytön aluetaloudellisista vaikutuksista sekä työllistymis- ja kestävyysvaikutuksista. Alla on esitetty selvityksessä esille saatuja taloudellisia vaikutuksia ja työllisyysvaikutuksia sekä vertailtu eri polttoaineiden kestävyyttä. 

kuva: Gaia Consulting / ESE

Taloudelliset vaikutukset

ESE:n polttoaineen hankintaketju.

Kun Pursialan CHP-voimalaitoksessa käytetään puuta ja turvetta polttoaineina, jää Mikkelin alueelle tuloja 11–12 miljoonaa euroa vuodessa sisältäen voimalaitoksen ja omistajan tuloksen, kunnan verotulot sekä tulot arvoketjun yrityksille ja palkansaajille. Kivihiiltä käytettäessä vastaava tulo on vain 2 miljoonaa euroa. Kun ESE:n kolmessa lämpölaitoksessa käytetään metsähaketta, jää Mikkelin alueelle tuloja lähes 0,7 M € vuodessa, ja kevyellä polttoöljyllä vastaava vaikutus on peräti negatiivinen eli -0,7 M €. 

Työllisyysvaikutukset

Puuta ja turvetta käytettäessä Pursialan voimalaitoksessa työllistävä vaikutus on kaksinkertainen verrattuna kivihiilen käyttöön, eikä tässä laskelmassa ole edes arvioitu välillisesti syntyviä työpaikkoja. Kivihiiltä poltettaessa työllisyysvaikutus olisi noin 90 htv/v, mutta kun puun määrä voimalaitoksessa nostetaan 85 prosenttiin (turve 15 %), suora työllisyysvaikutus on noin 200 htv/v, josta noin 130 htv/v polttoaineen hankintaketjussa. 

Kun tilannetta tarkastellaan kolmen eri lämpölaitoksen (Anttolanhovi, Haukivuori, Hirvensalmen tehdas) näkökulmasta, on työllisyysvaikutus kevyttä polttoöljyä käytettäessä 0,4 htv/v. Kun polttoöljy korvataan metsähakkeella, polttoaineketjuun tulee 2,7 htv/v lisää, jolloin näiden lämpölaitosten kokonaistyöllistävyys on n. 3 htv/v.

Esimerkkinä Haukivuoren lämpölaitos

Haukivuoren lämpölaitos. Kuva: ESE.

Kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puuta kevyen polttoöljyn sijaan, jää Mikkelin talousalueelle tuloja noin 500 000 € enemmän kuin ulkomaista kevyttä polttoöljyä käytettäessä. Puupolttoaineen käyttäminen Haukivuoren lämpölaitoksessa on Etelä-Savon Energialle noin 300 000 € kannattavampaa kuin kevyen polttoöljyn käyttäminen.

Polttoaineiden kestävyysvertailu - etua metsän raaka-aineista

kuva: Gaia Consultin / ESE

Metsähakkeen kestävyysedut muihin polttoaineisiin verrattuna ovat:

1) positiivinen hiilitase, 

2) pienet tuotannon ja kuljetusten päästöt sekä 

3) pieni fossiili- ja mineraali-intensiteetti.

Merkittävä huomio metsähakkeen kestävyyttä tarkasteltaessa on se, että metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa. Lisäksi tuotannossa käytetään vain vähän vettä verrattuna muihin vaihtoehtoihin, eikä hakkeen kuljetuskaan aiheuta merkittäviä CO2-päästöjä. Toisaalta myös fossiili- ja mineraali-intensiteetti on pieni: tuotannossa kulutetaan vain vähän fossiilisia raaka-aineita, eikä tuotantoon tarvitse käyttää merkittäviä määriä mineraaleja. 

Polttoaineiden tuotantoketjujen tarkasteluun valituilla indikaattoreilla metsähake on ainoa jolle ei löydy potentiaalisia kestävyysriskejä. Muiden polttoaineiden kohdalla kestävyysriskit nousevat esiin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä sekä negatiivisesta vaikutuksesta hiilitaseeseen. Esimerkiksi kivihiilellä on erityisen korkeat tuotannon päästöt, ja kevyen polttoöljyn sekä turpeen valmistuksessa uusiutuvien osuus tuotannon energiankäytöstä on pieni.

Selvityksen perusteella voidaan siis sanoa, että ESE on pitkäjänteisellä, kestäviin puupolttoaineisiin panostavalla strategialla tuottanut merkittäviä positiivisia vaikutuksia Mikkelin alueen talouteen ja työllisyyteen. Tällaisesta toiminnasta voimme ottaa oppia myös Lappiin!

Ps. Haluatko tietää, mitä muita uusiutuvaan energiaan nojaavia innovaatioita ESE on Etelä-Savon alueella kehitellyt? Käy tutustumassa Ristiinan Green Villageen ja sen aurinkohybrideihin täällä!