12:30–13:00 Kahvit
13:00–13:10 Tilaisuuden avaus, Erkki Parkkinen, Sallan kunnanjohtaja
13:10–13:25 Hanke-esittely, Ari Haapanen, Vaasan Yliopisto
13:25–13:40 Maaseutuklusteri ja bioenergia Lapissa, Tanja Häyrynen, Lapin liitto
13:40–14:05 Vetovoimaa ekologisuudesta Sallaan, Eerika Tuomas, Sallan kunta
14:05–14:20 Biokaasulaitosmalli, esittely netin kautta, Sami Vinkki, Demeca Oy
14:20–14:30 Biokaasulaitos Saijalle, Heikki Törmänen, Saijan Energia Oy
14:30–14:40 Biokaasulaitosinvestointi ympäristöviranomaisen näkökulmasta, Eero Leppänen, Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky
14:40–15:00 Biokaasuauton hankinta ja käyttökokemuksia, auto paikan päällä, Eero Leppänen
15:00 Tilaisuus päättyy
KOKO TILAISUUDEN MATERIAALIT TÄÄLLÄ!
Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen avasi tilaisuuden toteamalla, että Sallassa on tällä hetkellä vahvasti tapetilla samat asiat kuin kansainvälisilläkin kentillä. Tarve kestäville ratkaisuille liikenteen, matkailun ja maatalouden suhteen on valtava ilmaston lämmetessä. Siksi kaikki rahastot korostavat vähähiilisyystavoitteita ja päästöjen vähentämistä. Sallan alueelta sekä rajan takaa Venäjältä löytyykin energiaan valtavasti raaka-ainetta hoitamattomista metsistä. Myös kunnan kasvavan matkailun kannalta on tärkeää, miten esimerkiksi energia hiihtokeskuksessa tuotetaan ja miten kierrätys toimii.
Vaasan yliopiston Ari Haapanen esitteli Sallassa tilaisuuden järjestäjähanketta, joka tunnetaan myös lyhyemmällä nimellä BiTOOL. Hankkeen tarkoituksena on miettiä uutta toimintamallia biokaasun tuotannolle. Lapin haasteena on suhteellisen pienet tilakoot, mikä ei takaa riittävää syötemassa biokaasun tuotannolle. Uudessa toimintamallissa syötteitä ei kerättäisi yhdestä keskitetystä laitoksesta, vaan Lapin maaseutua kiertäisi rekka, joka keräisi biokaasuun tarvittavan syötemassan ja jalostaisi siitä myös liikennepolttoainetta. Hankkeen tuloksena saadaan aikanaan selvitykset mm. biokaasun jakeluverkosta, teknologioista sekä rakentamiseen liittyvistä luvituksista ja määräyksistä. Tärkeässä roolissa on myös tiedon jakaminen biokaasuautoilusta sekä ylipäänsä biokaasusta energian lähteenä ja osana kiertotaloutta.
Tanja Häyrynen kertoi kuulijakunnalle Maaseutuklusterin toiminnasta sekä bioenergiaponnistuksista Lapissa. Keskustelujen lomassa kävi ilmi, että Sallassa ainakin kirkonkylää lämmitetään hakkeella, samoin Sallatunturin hiihtokeskusta ja Poropuiston aluetta. Hake tulee Sallan yhteismetsältä ja Metsänhoitoyhdistykseltä, mutta koska Vapo on tällä hetkellä vastuussa hakkeen toimittamisesta, tulee raaka-ainetta jonkin verran myös rajan takaa Venäjältä. Viime aikoina on ollut vaikeuksia hankkia haketta Sallan alueelta, vaikka Vapo tähän pyrkiikin. Tämä herätti paljon keskustelua tilaisuudessa. Kuulostaa kummalliselta, että samaan aikaan kun Sallassa on valtava määrä hoitamattomia metsiä, pitää puuta silti hankkia naapurista. "Metsät kuntoon, puu karsittuna rankana eteenpäin ja näin tuloja kaikille!" todettiin tilaisuudessa. Sallassa on meneillään Leader-hanke, jossa mietitään, miten paikallisia korjuu-urakoitsijoita voitaisiin työllistää ja samalla saada raaka-ainetta lähialueelta sekä metsiä hoidettua. Jos paikallista puuta saataisiin kaasutettua ja jalostettua myös liikennepolttoaineeksi, olisi urakoitsijoilla lisää kannustimia hoitaa metsiä ja luoda siten työpaikkoja alueelle.
Sallassa matkailun kasvukäyrä on jyrkässä nousussa, mutta matkailulta vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta, kertoi Sallan kunnan Eerika Tuomas, joka vastaa Vetovoimaa ekologisuudesta Sallaan -hankkeesta. Kyseessä on matkailun kehittämishanke, jossa Matkalle Sallaan ry vastaa yritysrahoituksesta. Tarkoituksena hankkeen kautta on taata, ettei Sallalle käy kuten monille matkailualueille Euroopassa, joissa ympäristön kantokyky on ylitetty niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin. Tavoitteena on vahvistaa myös ympärivuotista matkailua. Tärkeässä roolissa ovat esimerkiksi kierrätyksen kehittämistoimet: kierrätyspaikkoja niin muoville, metallille kuin biojätteellekin pitää olla.
Demecan Sami Vinkki kertoi puhelimitse Deceman toiminnasta suomalaisen maatalouden puolesta. Maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä heikolla tasolla, mutta Demecan visiona on mahdollistaa maaseudulla asuminen. Avaimet vision saavuttamiseen ovat maatilojen kannattavuuden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä kestävä kasvu. Demeca tuottaa esimerkiksi maatilakokoluokan biokaasulaitoksia. Hajautettu energiantuotanto, kuten biokaasun tuotanto, onkin yksi keskeinen ratkaisu ilmastonmuutosta estettäessä, ja edellinen hallitus tekikin valtavia helpotuksia maatilojen investoinneille: nyt investointeihin saa jopa 40 % tuen.
Mutta millainen työvoiman tarve biokaasulaitoksella on? Tekniikkaa laitoksessa on toki jonkin verran, joten laitos vaatii ajoittain ammattihuoltoa lähinnä osien vaihdon muodossa. Perus laitoshuoltoa kuten öljynvaihtoa ja rasvausta voi tehdä lähes kuka vaan. Isommat huollot tulevat huoltosopimuksen kautta esimerkiksi Demecan toteuttamana. Voisi siis sanoa, että biokaasulaitoksen käyttö on yhtä helppoa kuin hakelaitoksen käyttö! Päivittäinen työn tarve on vain noin 15 minuuttia.
Saijan bioenergia oy oli tietysti ansaitusti tapetilla tilaisuudessa. Heikki Törmänen kertoi, että Saijan kylällä tähdätään omien raaka-aineiden hyödyntämiseen oli kyse sitten marjoista, rehuista, puusta tai lihasta. Saijalle tulevaan biokaasulaitokseen on tarkoitus rakentaa biojätteen vastaanottotilat, puhdistuslaitteet, generaattori, erillinen puhdistuslaitos liikennepolttoaineille ja biokaasun varastointipaikka, kuljetussäiliöt sekä jakeluasema. Tarkoituksena on, että puhdistettua kaasua voitaisiin kuljettaa myös muille jakeluasemille kauemmas. Saijan biokaasulaitos kattaisi koko kylän energian ja polttoaineen tarpeen ilman pääomapakoa. Samalla laitos työllistäisi 1–3 henkilöä ja edistäisi kylän muita elinkeinoja kuten omaa elintarviketuotantoa. Jakeita on saatavilla hyvin Saijan ympäristöstä, tämä on selvitetty jo aiemmassa hankkeessa. Lietelanta ja maatalousperäiset jätteet ovat ensisijaisia jakeita, vasta sitten tulevat metsän raaka-aineet sekä lähialueiden muiden yritysten kuten ravintoloiden sivuvirrat.
Iltapäivän päätti ympäristötarkastaja Eero Leppänen, joka kertoi kansalle viranomaisen näkökannan biokaasulaitoksen investointiin. Melu ja muut haitat tulee toki ottaa huomioon laitosinvestointia selvitettäessä, mutta toisaalta on erittäin suositeltavaa, että jätettä jalostetaan esimerkiksi kaasun muotoon, eikä vain polteta satojen kilometrien päässä, kuten tällä hetkellä tehdään. Tilaisuus päättyi varsin asiankuuluvalla tavalla, kun Leppänen myös esitteli paikalle tuomaansa biokaasuautoa. Saapa nähdä, kuinka kauan aikaa vierähtää ennen kuin Sallassa ja muualla Lapissa ajellaan biokaasuautoilla - toivottavasti ei kovin kauaa!
Haluatko meidät vierailulle myös omaan kuntaasi? Ota yhteyttä:
Tanja Häyrynen, projetkipäällikkö, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, projektikoordinaattori, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä, Lapin liitto
Teksti: Johanna Asiala
KOKO TILAISUUDEN MATERIAALIT TÄÄLLÄ!
Vaasan yliopiston Ari Haapanen esitteli Sallassa tilaisuuden järjestäjähanketta, joka tunnetaan myös lyhyemmällä nimellä BiTOOL. Hankkeen tarkoituksena on miettiä uutta toimintamallia biokaasun tuotannolle. Lapin haasteena on suhteellisen pienet tilakoot, mikä ei takaa riittävää syötemassa biokaasun tuotannolle. Uudessa toimintamallissa syötteitä ei kerättäisi yhdestä keskitetystä laitoksesta, vaan Lapin maaseutua kiertäisi rekka, joka keräisi biokaasuun tarvittavan syötemassan ja jalostaisi siitä myös liikennepolttoainetta. Hankkeen tuloksena saadaan aikanaan selvitykset mm. biokaasun jakeluverkosta, teknologioista sekä rakentamiseen liittyvistä luvituksista ja määräyksistä. Tärkeässä roolissa on myös tiedon jakaminen biokaasuautoilusta sekä ylipäänsä biokaasusta energian lähteenä ja osana kiertotaloutta.
Demecan Sami Vinkki kertoi puhelimitse Deceman toiminnasta suomalaisen maatalouden puolesta. Maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä heikolla tasolla, mutta Demecan visiona on mahdollistaa maaseudulla asuminen. Avaimet vision saavuttamiseen ovat maatilojen kannattavuuden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä kestävä kasvu. Demeca tuottaa esimerkiksi maatilakokoluokan biokaasulaitoksia. Hajautettu energiantuotanto, kuten biokaasun tuotanto, onkin yksi keskeinen ratkaisu ilmastonmuutosta estettäessä, ja edellinen hallitus tekikin valtavia helpotuksia maatilojen investoinneille: nyt investointeihin saa jopa 40 % tuen.
Mutta millainen työvoiman tarve biokaasulaitoksella on? Tekniikkaa laitoksessa on toki jonkin verran, joten laitos vaatii ajoittain ammattihuoltoa lähinnä osien vaihdon muodossa. Perus laitoshuoltoa kuten öljynvaihtoa ja rasvausta voi tehdä lähes kuka vaan. Isommat huollot tulevat huoltosopimuksen kautta esimerkiksi Demecan toteuttamana. Voisi siis sanoa, että biokaasulaitoksen käyttö on yhtä helppoa kuin hakelaitoksen käyttö! Päivittäinen työn tarve on vain noin 15 minuuttia.
Saijan bioenergia oy oli tietysti ansaitusti tapetilla tilaisuudessa. Heikki Törmänen kertoi, että Saijan kylällä tähdätään omien raaka-aineiden hyödyntämiseen oli kyse sitten marjoista, rehuista, puusta tai lihasta. Saijalle tulevaan biokaasulaitokseen on tarkoitus rakentaa biojätteen vastaanottotilat, puhdistuslaitteet, generaattori, erillinen puhdistuslaitos liikennepolttoaineille ja biokaasun varastointipaikka, kuljetussäiliöt sekä jakeluasema. Tarkoituksena on, että puhdistettua kaasua voitaisiin kuljettaa myös muille jakeluasemille kauemmas. Saijan biokaasulaitos kattaisi koko kylän energian ja polttoaineen tarpeen ilman pääomapakoa. Samalla laitos työllistäisi 1–3 henkilöä ja edistäisi kylän muita elinkeinoja kuten omaa elintarviketuotantoa. Jakeita on saatavilla hyvin Saijan ympäristöstä, tämä on selvitetty jo aiemmassa hankkeessa. Lietelanta ja maatalousperäiset jätteet ovat ensisijaisia jakeita, vasta sitten tulevat metsän raaka-aineet sekä lähialueiden muiden yritysten kuten ravintoloiden sivuvirrat.
Iltapäivän päätti ympäristötarkastaja Eero Leppänen, joka kertoi kansalle viranomaisen näkökannan biokaasulaitoksen investointiin. Melu ja muut haitat tulee toki ottaa huomioon laitosinvestointia selvitettäessä, mutta toisaalta on erittäin suositeltavaa, että jätettä jalostetaan esimerkiksi kaasun muotoon, eikä vain polteta satojen kilometrien päässä, kuten tällä hetkellä tehdään. Tilaisuus päättyi varsin asiankuuluvalla tavalla, kun Leppänen myös esitteli paikalle tuomaansa biokaasuautoa. Saapa nähdä, kuinka kauan aikaa vierähtää ennen kuin Sallassa ja muualla Lapissa ajellaan biokaasuautoilla - toivottavasti ei kovin kauaa!
Haluatko meidät vierailulle myös omaan kuntaasi? Ota yhteyttä:
Tanja Häyrynen, projetkipäällikkö, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, projektikoordinaattori, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä, Lapin liitto
Teksti: Johanna Asiala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti