Kooste Lapin maaseutuohjelman työpajoista

Lapin maaseutuohjelma julkaistaan joulukuussa 2019. Tulevaa EU-ohjelmakauden rahoituksen jakoa Lapissa linjaavan ohjelman työstäminen on alkanut jo syksyllä 2018 Erätauko-keskusteluiden ja Delfoi-asiantuntijakyselyiden kautta. Lue lisää prosessista Biotalousuutisten aiemmasta jutusta. Ohjelman työstämisestä ovat vastuussa Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus. 

Tammikuussa 2019 aloitettiin maaseutuohjelmaan liittyvät työpajat Leader-alueittain yhteistyössä Lapin Leader-ryhmien kanssa. Työpajoja järjestettiin Lapissa kaikkiaan kymmenen: 28.1. Kemijärvellä, 11.2. Pellossa sekä Kolarissa, 12.2. Kittilässä, 18.2. Posiolla, 20.2. Sodankylässä, 21.2. Inarissa, 12.3. Torniossa ja Keminmaassa sekä 3.4. Rovaniemellä. Työpajojen tavoite oli kartoittaa ohjelmalle visio, tavoitteet sekä toimenpiteet. Alta voit lukea lyhyen koosteen kustakin työpajasta. Ps. Kunkin paikkakunnan nimen takaa löytyvät kyseisen työpajan kaikki materiaalit!

Työpajojen visioista on koottu sanapilvi, jossa visioissa esiintyneet sanat ovat perusmuodossaan: 

Koosteet työpajoista 

Kemijärvellä 28.1.

Ensimmäinen työpaja oli 28.1. Kemijärvellä, ja paikalla oli väkeä koko Itä-Lapista. Alueen visioon nostettiin mm. seuraavia asioita: hyvät yhteydet, vetovoimaisuus, ympäristö, peruselinkeinojen kehitys, paikallisuuden arvostus, elinvoimaisuus, työllisyys, turvallisuus, riittävät palvelut sekä omavaraisuus. Itä-Lappi tarvitsee investoijia, ja niitä tulee houkutella alueelle. Konkreettisia nostoja olivat myös elintarvikkeiden tarkastuspiste Sallan raja-asemalle sekä erilaiset kuljetustuet yrittäjille. Peruspalvelujen tulee olla kunnossa, jotta alueelle saadaan osaavaa ja sitoutuvaa työvoimaa ja lapsiperheitä. Toisaalta on tunnistettava todelliset resurssit, joita alueella jo on, kuten kylissä asuvat lapsiperheet ja luonnon tarjoamat harrastusmahdollisuudet, ja pidettävä niistä huolta jatkossakin. 

Pellossa 11.2. maalattiin tulevaisuutta väylänvarrelle yhteistyökykyisenä, uutta kokeilevana, kansainvälisenä, ympärivuotisena helmenä, joka arvostaa kulttuuriperintöään, paikallisia ihmisiään ja luontoaan. Pello ja Länsi-Lappi kaipaavat alueen brändin kirkastamista, jotta käy selväksi, miksi alueelle kannattaa tulla ja jäädä asumaan ja perustamaan perheitä. Saavutettavuus on varmistettava niin fyysisesti tieinfran ja rautatieliikenteen muodossa kuin tietoliikenteenkin osalta. Heitettiinpä keskusteluissa esille ajatus etätyörekrytointi-tapahtumista. Koska Pello on rajapitäjä, tulee myös kansainvälistä yhteistyötä tehdä jatkossakin. 

Kolarin työpajaan 11.2. osallistui myös Risku-koira!

Samana iltana vierailtiin vielä Kolarissa, tarkemmin Ylläksellä. Tunturi-Lapin visioon nostettiin esimerkiksi seuraavat teemat: kansainvälisyys, digitalisuuden hyödyntäminen, kestävyys, kulttuurin arvostaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, aito ja avoin keskustelu, monipuoliset yhteisöt sekä luonto. Tärkeää on puolustaa omaa aluettaan terveellä kotiseutuylpeydellä, samoin vahvistaa yhteisöllisyyttä. Monet asiat ponnistavat luonnosta, ja siksi onkin tärkeää pitää luonto täälläkin puhtaana ja hyödyntää sitä kestävästi. Nuoret voivat käydä maailmalla, mutta heidät tulee myös houkutella takaisin kotiseuduilleen, jolloin avainasemassa ovat mm. työ- ja harrastusmahdollisuudet nuorille. Päätä ei saa kuitenkaan laittaa pensaaseen, vaan työpajalaiset muistivat myös verkostoitumisen tärkeyden esim. kv-yhteistyön muodossa. 

Kittilän Levillä 12.2. visioitiin, että Tunturi-Lappi on elinvoimainen, digitalisoitunut, saavutettava, turvallinen ja tapahtumarikas alue, joka arvostaa kaikkia ikäryhmiään, hyödyntää luontoa ja biotaloutta. Työpajassa keskusteltiin mm. rikkaasta kulttuuriperinteestä, jota Tunturi-Lapin alueella on, ja jolla alue poikkeaa muista Lapin seutukunnista. Tätä perinnettä tulisi hyödyntää entistä paremmin elinkeinotoiminnassa, ja samalla pitää huolta kulttuurin säilymisestä. Lisäksi puhuttiin elinikäisen oppimisen tärkeydestä, esim. ympäristöön ja digitalisaatioon liittyviä teemoja voi ja pitäisi opiskella läpi elämän. Toisaalta tulee turvata myös perinteinen, elinkeinorakenteen vaatima tasokas koulutus peruskoulusta ammattikouluun. Metsiä ja muita luonnonvaroja tulee hoitaa hyvin, sillä metsät antavat hyvinvointia, kokemuksia matkailijoille ja toisaalta myös elantoa. 

Posiolla 18.2.

Posiolle saavuttiin 18.2. Visioissa Posio nähtiin positiivisena, vetovoimaisena, digitalisoituneena, turvallisena, omavaraisena, lapsi- ja ympäristöystävällisenä sekä yhteisöllisenä kuntana, josta yhteydet vievät maailmalle ja tuovat takaisin sieltä. Posiolla tarvitaan yhteistyötä yrittäjien välille esimerkiksi palveluiden tuottamisen suhteen, erikoistumista omista vahvuuksista lähtien, toimiva laajakaista, jotta etätyöskentely ja -palvelut ovat mahdollisia, laadukkaita palveluita houkuttelemaan ja pitämään lapsiperheitä ja nuoria Posiolla sekä yhteisöllisyyttä esim. päätöksenteossa ja aktiivisen yhdistystoiminnan muodossa. Konkreettisina toimina haluttiin mm. lähteä etsimään uusia investoijia, perustaa lähiruokarinki ja aloittaa kunnan oma imagomarkkinointi. 

Pohjois-Lapin kierros alkoi 20.2. Sodankylässä. Siellä Pohjois-Lappi nähtiin työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksien edelläkävijänä, joka huolehtii kyliensä elinvoimaisuudesta ja luonnonvaroista, elinvoimaisena, yhteisöllisenä, vetovoimaisena, turvallisena, viihtyisänä ja kehittyvänä. Tavoitteet olivat varsin kunnianhimoisia, kun puhuttiin esim. täystyöllisyydestä. Toisaalta kuntaan ja koko alueelle tulisi saada uusia asuntoja työvoimalle sekä syntymään erilaisia yhteistyöverkostoja. Turvallisuutta luovat esim. yhteisöllisyys, luonnon puhtaus, avoin keskusteluilmapiiri, viihtyisyyttä taas harrastusmahdollisuudet, palvelut sekä kulttuuri. Konkreettisiksi toimiksi väläyteltiin mm. yrittäjyyskasvatusta peruskoulusta lähtien sekä digitalisaatiokoulutuksia yrittäjille kunnan ja hankkeiden avulla.

Inarin työpajapaikkana toimi kuvankaunis Sajos.

Pohjois-Lapissa jatkettiin seuraavaksi 21.2. Inarissa, jossa visiossa nousivat esille yhdessä tekeminen, luonnon ja kulttuurin arvostus, kestävyys, elävyys, kansainvälisyys sekä ylisukupolvisuus. Inarissa peräänkuulutettiin monipuolisen yritystoiminnan kehittämistä paikallisista lähtökohdista - tärkeänä kestävän matkailun kehittäminen ja luontaiselinkeinot. Saavutettavuus on avainasemassa, jotta alueelle päässään tulemaan, ja toisaalta jotta niinkin arkiset asiat kuin puhelinyhteydet toimivat ympäri alueen, eikä katvealueita jää. Saamelaiskulttuuria tulee ylläpitää ja kunnioittaa, mutta saamelaiskulttuuriin liittyvän toiminnan tulee olla saamelaisten hyväksymään. Luonto on säilytettävä puhtaana vesistöistä valkoisiin hankiin. Konkreettisia tekoja voisivat inarilaisten mielestä olla kierrätyksen helpottaminen, retkeilyinfran kunnossapito ja erilaiset yrittäjien koulutukset. 

Torniossa 12.3. visioitiin, että tulevaisuudessa Tornio on elinvoimainen sekä täynnä mahdollisuuksia yrittäjyyteen, hyvään ympäristöön ja koulutukseen. Torniolaiset nostivat esille mm. erilaisia innovatiivisia ihmislähtöisiä palveluita kuten mummopalveluita tai kotoisia jaksamisterapioita, edunvalvontaa saavutettavuuteen liittyen sekä koulutusorganisaatioden ja yritysten välistä yhteistyötä, tavoitteena proaktiivinen toiminta koulutuksessa, ei vain reagointia jo tapahtuneeseen. Täsmätoimet koulutettavien sijoittamiseksi työelämään olikin torniolaisten mielestä tärkeä toimenpide nostettavaksi esille Lapin maaseutuohjelmaan. Myös alueen kulttuuri tulisi tehdä näkyväksi vastaamaan nuorten kysymykseen "miksi jäisin tänne?" - pitää olla muitakin pitotekijöitä kuin pelkkä koulutus! Ehdotus julkisten resurssien varaamisesta kulttuurityöhön tulikin esille työpajan aikana.

Keminmaassa 12.3.

Samana iltana Lapin tulevaisuutta käsiteltiin vielä Keminmaassa, jossa Meri-Lapin visioissa nousivat esille seuraavat teemat: yhteen hiileen puhaltaminen, omavaraisuus, edelläkävijyys, kasvu ja kotiseutuylpeys. Rohkeasti visioitiin myös, että Meri-Lapin osuus Suomen viennistä ja BKT:sta kasvaisi 8 % aina 10 %:iin. Merilappilaiset halusivat sotepalveluihin aidon valinnanvapauden. Jälleen kerran nähtiin tarpeelliseksi koulutuksen tason nostaminen, jotta nuoret jäävät alueelle kouluttamaan itsensä, eivätkä lähde esim. lähellä sijaitsevaan Ouluun. Yhteisöllisyyttä voidaan nostaa mm. paikallisia verkostoja kehittämällä. Jotta alue voisi olla omavarainen, tulisi myös paikallisten tuotteiden jalostusastetta nostaa. Koska Meri-Lapissa oltiin, keskusteltiin totta kai myös merialueinfrasta, kuten lähisaarten käytöstä. Lisäksi keskustelua oli myös alueen metsäteollisuuden kehittämisestä, jotta saadaan uusia biotuotteita sekä koulutusviennistä.

Eniten osallistujia oli Rovaniemellä 3.4., lähes 40!

Maaseutuohjelman kevään 2019 kiertue päättyi 3.4. Rovaniemelle, jossa tupa oli kirjaimellisesti ääriään myöten täynnä - ryhmiä oli peräti kuusi! Työpajan visioissa Rovaniemi vuonna 2027 sisälsi seuraavia asioita: elinvoimainen, verkostoitunut, turvallinen, kasvavat kylät, lapsiperheiden maaseudulla asumisen mahdollistaminen, yhteistyökykyinen ja Lappi-brändiä hyödyntävä. Tavoitteiden tasolla peräänkuulutettiin toimivia palveluita ja infraa - nämä ovat perusedellytykset Lapin maaseudulla asumiseen. Kasvavalla ja monipuolisella yritystoiminnalla voidaan edistää alueen työllisyystilannetta. Ilman asuntoja ei kylillä asuta, joten tämäkin puoli tulee laittaa kuntoon. Lapin luonto on herkkä alue, ja Lappi elää luonnostaan, joten luonnon hyvinvoinnista tulee jatkossakin huolehtia ja luonnonvaroja käyttää kestävästi. Yksi ylitse muiden työpajassa esille noussut teema oli maaseudun arvostus, joka tulisi nostaa uudelle tasolle - ei enää vastakkainasettelua, vaan rohkeaa Lapin maaseudun veto- ja pitovoiman vahvistamista!

Miten voin vaikuttaa ohjelmaan jatkossa? 

Lapin maaseutuohjelma tulee kommenttikierrokselle tiistaina 25.6. Kommentointiaikaa on aina 18.8. saakka. Kommentteja ja omia nostoja ohjelmaan voi kuitenkin jättää kaiken aikaa jutun lopusta löytyviin osoitteisiin. Lisäksi virallinen lausuntokierros on edessä vielä loka-marraskuussa, mutta tästä lisää myöhemmin! 

Kommenttikierroksista tiedotetaan laajasti Biotalousuutiset-blogissa sekä sähköpostitse työpajaosallistujien yhteystietojen kautta.

Jäikö jotain kysyttävää? Ota yhteyttä: tanja.hayrynen@lapinliitto.fi / johanna.asiala@lapinliitto.fi

Palataan asiaan! T. Maaseutuohjelman työstäjät

Johanna & Tanja

Tanja & Anne.

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Lapin Energiakonttorin verkostoitumispäivän materiaalit

Maaseutuklusteriin kuuluva Lapin Energiakonttorin väki järjesti yhdessä APPROVE-hankkeen kanssa verkostoitumispäivän 7.5. Rovaniemellä teemalla parhaat esimerkit energia-alan hanketoiminnasta sekä yhteistyön rakentaminen hankkeiden välille. Päivän kaikki esitysmateriaalit ovat avoimia kaikkien hyödynnettäväksi. Materiaalit löytyvät TÄÄLTÄ. 

Tilaisuus aloitettiin käynnissä olevan ohjelmakauden loppulöylyillä, ja löylymestarina toimi Lapin liiton aluekehitysasiantuntija Olli Pohjonen. Hän kertoi, että erityisesti lämmityksen osalta olisi nopealla aikataululla päästävä eroon öljylämmityksestä sekä turpeen käytöstä ja siirryttävä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja kuten puuta, aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa. EAKR-rahoituksen alle kuuluvat myös energiansäästöön keskittyvät hankkeet, samoin puurakentamisen tukeminen. Kuluneella ohjelmakaudella on annettu tukea myös vähähiilisyysstrategioiden laatimiseen esimerkiksi Lapin kuntiin. Tällä ohjelmakaudella on vielä jäljellä kaksi hakukierrosta, joista seuraava päättyy 2.10.2019 - rahaa hankkeisiin on jäljellä vielä paljon! Lue lisää EAKR-rahoituksesta: https://www.rakennerahastot.fi/. 

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

APPROVE-hankkeen projektikoordinaattori Eero Purontaus esitteli juuri valmistunutta Lapin energiataseen kuvaajaa. Kuvassa esitellään Lapin energian lähteet sekä energian kulutus koko maakunnan tasolla. Lappi on tällä hetkellä yliomavarainen sähköntuotannon suhteen, kiitos vesivoiman, jota menee myös vientiin maakunnan ulkopuolelle. Öljyä eniten käyttävät kohteet ovat liikenne ja rakennusten lämmitys.

Tanja Häyrynen kertoi Maaseutuklusterin kuulumisia. Esillä olivat mm. Lapin kuntien panostukset bioenergiaan liittyen. Hyvä esimerkki on Sallassa Saijan kylälle perustettu Saijan Energia oy sekä eri kuntien osallistuminen BiTooL-hankkeeseen.  

Päivi Ekdahl puhumassa. Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl esitteli uuden EU-ohjelmakauden raameja. Huolena on, että koko Suomen kattava rahoitusta ohjaava EU-ohjelma ei tule palvelemaan tarpeeksi hyvin harvaanasuttua Lappia. Tämän takia tavoitteena on saada myös IP:n eli Itä- ja Pohjois-Suomen oma ohjelma. IP-alueen tavoitteet tulevalle ohjelmakaudelle on jo koottu, seuraavaksi ovat vuorossa sidosryhmätilaisuudet alueella, jossa puretaan tärkeimmät asiat. Enää ei siis olla vain viranomaisvalmisteluvaiheessa, vaan nyt osallistetaan myös laajempaa asiantuntijaporukkaa!

Parhaat esimerkit ja yhteistyötarpeet 

Lapin ELY-keskuksen johtava toimiala-asiantuntija Heino Vasara toi terveisensä Lapin valmistautumisesta tuleviin suurinvestointeihin. Keskeistä valmistautumisessa on yhteistyö eli mukana on oltava sekä alueorganisaatiot että oppilaitokset. Tarkoitus on, että maakunnalliset toimijat tukevat alueellista toimintaa, sillä esim. kuntien elinkeinoyhtiöiden hartiat ovat kovin kapeat suurinvestointien valmisteluun. Nyt päivitetään aluueellista tilannekuvaa suurhankkeiden kuten Kemijärven Boreal Biorefin, Kemin biotuotetehtaan osalta ja kaivossuunnitelmien osalta.

Rovaniemen koulutuskeskus REDU:lla pyörii Puusta liikenteen polttoaineeksi -esiselvityshanke, josta oli kertomassa Vesa-Matti Ruismäki. Ajatuksena on tuottaa polttoainetta liikenteelle ympäristöystävällisesti ja paikallisesti sekä hyödyntää prosessin hukkalämpö kaukolämpöverkossa. Puukaasutustekniikka on jo olemassa, pullonkaulana on tällä hetkellä vain puukaasun metanisointi.

Team Botnian Tiina Pelimanni esitteli Lapin kaasutaloussuunnitelma -hanketta, jossa tarkoituksena on mm. selvittää Meri-Lapin biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuus, toteutettavuus ja sijoitusvaihtoehdot. Selvityksen alla on myös kaasutankkausasemien sijainnit niin raskaalle liikenteelle kuin yksityisautoilullekin. Mukana hankkeessa on useita kuntia, sillä asia on tärkeä koko Lapin kannalta. 

Tommi Lepojärvi Vaasan yliopistosta esitteli BiTooL-hanketta. Nimi on lyhenne sanoista biokaasuntuotanto, oleellinen osa Lapin maaseudun vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Hanke pyörii aina vuoden 2021 loppuun, osatoteuttajinaan Sodankylän, Sallan ja Posion kunnat, ja selvityksen alla tulee olemaan mm. erilaiset biokaasulaitoksen teknologioihin ja logistiikkaan liittyvät haasteet. Yksi vaihtoehto on myös liikkuva biokaasulaitos, jolloin metaania saataisiin useista eri kohteista kerralla.

Saijan Energia Oy:tä edusti Heikki Törmänen, joka totesi, että kylän omasta biokaasuntuotannosta riittäisi biokaasua polttoaineeksi noin sadalle kaasuautolle. Yhtiön tavoitteena onkin oman biokaasulaitoksen perustaminen kylälle. 

Sodankylän kunnan kuulumiset toi Ville Pyhäjärvi, joka kertoi, että heillä meneillään on energiastrategian kehittämistyö sekä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Lisäksi suunnitelmissa on siirtyminen elintarviketiloissa tehokkaampiin energiantuotantomalleihin, ja kala-alan laitoksiin on hankinnassa aurinkopaneeleita vastaamaan jäähdytyksestä. Kunnan uuden hyvinvointikeskuksen läheisyyteen on tulossa kaukolämpölaitos, joka tulee palvelemaan koko kylän eteläosaa. Sodankylän toiveena on saada asiantuntijoita käyttöön eri hankkeista ympäri Lapin, jotta energia-alaa voidaan edistää tehokkaasti myös Sodankylässä. 

Yhteistyöhön valmista porukkaa! Kuva: Maaseutuklusterin viestintä. 

ProAgrian Harri Salow tarjoaa maatiloille neuvontaa uusiutuvan energian investointeihin liittyen. Maatilojen perusselvityksen tehdänä Neuvo 2020 -rahoituksella, ja käytettävissä on 10 000 € yhtä tilaa kohden. Suurin osa Lapin maatiloista ei ole vielä hyödyntänyt tätä rahoitusta, joten kannattaa ottaa yhteyttä Harriin (harri.salow@proagria.fi / 040 553 0817)! 

Ympäristöviranomaisen näkökulmaa toi tilaisuuteen Eero Leppänen, joka muistutti, että biokaasulaitoksenkin yhteydessä jätteenkäsittelyn tulee olla ammattimaista. Hän myös kertoi kokemuksiaan kaasuautoilusta - valitettavasti tällä hetkellä Lapista katsottuna lähin tankkausasema on Oulun Ruskossa, mutta kenties tulevaisuudessa eri selvitysten ja hankkeiden toteutumisen myötä myös Lapissa voi tankata autoon biokaasua? 

Tanja Lepistö Suomen metsäkeskukselta kertoi Arktisen älykkään metsäverkoston kuulumisista. Verkostolla on yhteistyötä Sallan kunnan kanssa, ja siellä onkin pyörähtänyt käyntiin Leader-hanke Kiertotaloutta energiapuusta. Lisäksi Lepistö muistutti Metsästä puhetta -kirjoitussarjasta Lapin kansassa - jatkokirjoituksista voidaan lähteä nyt neuvottelemaan, kunhan verkosto nostaa juttuaiheita esille! Mikäli sinulla on mielessäsi jokin metsätalouteen, -teollisuuteen tai investointeihin tai muuten vain metsään liittyvä juttu, niin ota yhteyttä: tanja.lepisto@metsakeskus.fi / 029 432 5233. Myös Pilkkeen sivuille voi käydä ilmiantamassa erilaisia esittelykohteita kohdetyypin (esim. maastokohteet, sähköiset palvelut) tai teeman (esim. ilmastonmuutos, elinkeinojen yhteensovittaminen) mukaan. Huomathan, että kohteet voivat olla myös yksityismailta!

Yrittäjä Matti Henttunen esitteli "Siltavoima"-hankettaan, jonka tarkoituksena on kineettisen energian talteenottaminen virtaavista vesistöistä niitä rasittamatta. Pienvesivoimalla voitaisiin parantaa kylien elinvoimaisuutta ja omavaraisuutta. 

Lapin AMK:lta Kemin yksiköstä oli paikalle saapunut Mikko Rintala, joka kertoi Interreg Pohjoinen -rahoitteisesta EEBAK-hankkeesta, jossa tutkitaan rakennusten energiatehokkuutta aktisissa ympäristöissä. Suomessa pilottikohteita ovat Sodankylä, Kolari, Pello ja Kemi. Mukana on niin vanhaa kiinteistökantaa 70- ja 80-luvuilta kuin uusiakin rakennuksia. Erityisen mielenkiinnon kohteena on, mikä on oleellisin asia, joka rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttaa. Tärkeää on viedä tutkimustieto arktisille kunnille. Hanke onkin jakanut tietoa Lapin kunnissa hankeyhteistyössä järjestettyjen energiailtojen kautta.

Tilaisuus oli samalla myös Interreg Europe -rahoitetun APPROVE-hankkeen sidosryhmätilaisuus. APPROVE:n kuulumiset kertasi Eero Purontaus. Tarkoituksena on, että sidosryhmät, kuten 7.5. koolla ollut porukka, voivat koota ajankohtaista tietoa ja substanssiosaamista uusiutuvaan energiaan liittyen esim. APPROVE-hankkeelle, joka sitten edistää asioita EU-tasolla. Tuokaa siis uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyviä epäkohtia esille, niin esteitä voidaan purkaa! Yhteydenotot: eero.purontaus@lapinliitto.fi. 

Päivän kruunasi Lapin liiton yhteistyökoordinaattori Maiju Jolma-Taylorin puheenvuoro, jossa hän kertoi Interreg Pohjoisen rahoitusmahdollisuuksista päivän teemoihin liittyen. Yksi toimintalinja Interreg Pohjoinen ohjelmassa on yrittäjyyteen liittyvä, josta esim. Lapissa toimivat kehitysyhtiöt sekä ProAgria voisivat ottaa kopin ja edistää siten Interreg Pohjoinen -rahoituksen käyttöä. Tälle ohjelmakaudelle on vielä kaksi hakukierrosta jäljellä, ja mahdollista on saada myös 100 % rahoitusta! Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista: http://www.interregnord.com/fi/.

Vahva viesti päivän aikana oli se, että on erittäin tärkeää, että tieto kulkee eteenpäin hankkeelta toiselle. Päällekkäistä työtä voidaan välttää, kun levitetään tietoa esim. erilaisten selvitysten tuloksista muille organisaatioille, jolloin uudet hankkeet voivat lähteä viemään selvitysten tuloksia eteenpäin kohti käytäntöä. 

Opinnäytetyö Lapin kuntien energiaomavaraisuudesta

Maaseutuklusterille on valmistunut Lapin AMK:sta opinnäytetyö, jossa tutkitaan Lapin kuntien energiaomavaraisuutta. Oparin voit käydä lukemassa täältä: LINKKI.

Alla pieni katkelma opinnäytetyön tekijän Kalle Salmisen tunnelmista valmistumisen jälkeen. 

Opinnäytetyön tekijä Kalle Salminen.
Kuva: Kalle Salminen.

"Sain opinnäytetyöni toimeksiannon Lapin liitolta keväällä 2018 liittyen Lapin Arktisen biotaloudenkehittämisohjelmaan. Opinnäytetyön nimi on "Lapin kuntien energiaomavaraisuus ja suhtautuminen Lapin biotalousohjelman tavoitteisiin". Tavoitteena oli selvittää Lapin kuntien tahtotilaa uusiutuvan energian käyttöön ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen sekä kuntien suhtautumista Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Tulosten avulla voidaan edistää Lapin liiton ja Maaseutuklusterin aloittamaa työtä nostamalla esiin uusiutuvaa energiaa käyttäviä kuntia erilaisissa viestintäkanavissa sekä tarvittaessa tarjoamalla asiantuntijapalveluita ja neuvontaa kunnille, jotka haluavat parantaa omaa energiaomavaraisuuttaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kaikkiin 21 Lapin kuntaan lähetettyä laadullista kyselytutkimusta. Vastaanottajat olivat muun muassa kuntien teknisiä johtajia, kunnaninsinöörejä, rakennusmestareita, toimialajohtajia, rakennustarkastajia ja kiinteistöpäälliköitä. Vastauksia saatiin 16 kunnasta.

Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelman tavoitteeseen saada 10 energiaomavaraista kylää tai asumiskeskittymää Lappiin  vuoteen 2025 mennessä suhtauduttiin varovaisen toiveikkaasti, ja tavoite herätti kunnissa kiinnostusta. Taloudelliset ongelmat ja hankkeiden rahoitus koettiin ongelmiksi, mutta selkeinä positiivisina vaikutuksina tavoitteiden toteuttamisessa nähtiin muun muassa aluetalouden kohentuminen, imagon parantuminen ja paikallisen yritystoiminnan vilkastuminen. Mahdollisia pilottikohteita energiaomavaraisiksi kyliksi tuotiin esille, mutta asiassa kaivattiin neuvontaa ja apua. 

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Uusiutuva energia näkyy kuntien strategiassa ja painopisteissä vähintään epäsuorasti, ja uusiutuvaan energiaan investoidaan. Enemmistö vastanneiden kuntien kuntastrategioista tuki Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelman tavoitetta 10 energiaomavaraisesta kylästä tai asumiskeskittymästä vähintään epäsuorasti. Vastanneiden kuntien arvio tämänhetkisestä energiaomavaraisuudestaan oli keskimäärin 27 %. Maaseutukunnissa omavaraisuusaste arvioitiin korkeammaksi kuin kaupunkikeskuksissa.

Opinnäytetyöprosessi oli opettavainen, ja haluttuihin tavoitteisiin päästiin. Tällä hetkellä olen valmistunut metsätalousinsinööriksi ja olen töissä Metsäkeskuksella Oulaisissa seuraavat viisi kuukautta."