perjantai 24. toukokuuta 2019

Kooste Lapin maaseutuohjelman työpajoista

Lapin maaseutuohjelma julkaistaan joulukuussa 2019. Tulevaa EU-ohjelmakauden rahoituksen jakoa Lapissa linjaavan ohjelman työstäminen on alkanut jo syksyllä 2018 Erätauko-keskusteluiden ja Delfoi-asiantuntijakyselyiden kautta. Lue lisää prosessista Biotalousuutisten aiemmasta jutusta. Ohjelman työstämisestä ovat vastuussa Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus. 

Tammikuussa 2019 aloitettiin maaseutuohjelmaan liittyvät työpajat Leader-alueittain yhteistyössä Lapin Leader-ryhmien kanssa. Työpajoja järjestettiin Lapissa kaikkiaan kymmenen: 28.1. Kemijärvellä, 11.2. Pellossa sekä Kolarissa, 12.2. Kittilässä, 18.2. Posiolla, 20.2. Sodankylässä, 21.2. Inarissa, 12.3. Torniossa ja Keminmaassa sekä 3.4. Rovaniemellä. Työpajojen tavoite oli kartoittaa ohjelmalle visio, tavoitteet sekä toimenpiteet. Alta voit lukea lyhyen koosteen kustakin työpajasta. Ps. Kunkin paikkakunnan nimen takaa löytyvät kyseisen työpajan kaikki materiaalit!

Työpajojen visioista on koottu sanapilvi, jossa visioissa esiintyneet sanat ovat perusmuodossaan: 


Koosteet työpajoista 


Kemijärvellä 28.1.
Ensimmäinen työpaja oli 28.1. Kemijärvellä, ja paikalla oli väkeä koko Itä-Lapista. Alueen visioon nostettiin mm. seuraavia asioita: hyvät yhteydet, vetovoimaisuus, ympäristö, peruselinkeinojen kehitys, paikallisuuden arvostus, elinvoimaisuus, työllisyys, turvallisuus, riittävät palvelut sekä omavaraisuus. Itä-Lappi tarvitsee investoijia, ja niitä tulee houkutella alueelle. Konkreettisia nostoja olivat myös elintarvikkeiden tarkastuspiste Sallan raja-asemalle sekä erilaiset kuljetustuet yrittäjille. Peruspalvelujen tulee olla kunnossa, jotta alueelle saadaan osaavaa ja sitoutuvaa työvoimaa ja lapsiperheitä. Toisaalta on tunnistettava todelliset resurssit, joita alueella jo on, kuten kylissä asuvat lapsiperheet ja luonnon tarjoamat harrastusmahdollisuudet, ja pidettävä niistä huolta jatkossakin. 

Pellossa 11.2. maalattiin tulevaisuutta väylänvarrelle yhteistyökykyisenä, uutta kokeilevana, kansainvälisenä, ympärivuotisena helmenä, joka arvostaa kulttuuriperintöään, paikallisia ihmisiään ja luontoaan. Pello ja Länsi-Lappi kaipaavat alueen brändin kirkastamista, jotta käy selväksi, miksi alueelle kannattaa tulla ja jäädä asumaan ja perustamaan perheitä. Saavutettavuus on varmistettava niin fyysisesti tieinfran ja rautatieliikenteen muodossa kuin tietoliikenteenkin osalta. Heitettiinpä keskusteluissa esille ajatus etätyörekrytointi-tapahtumista. Koska Pello on rajapitäjä, tulee myös kansainvälistä yhteistyötä tehdä jatkossakin. 

Kolarin työpajaan 11.2. osallistui myös Risku-koira!
Samana iltana vierailtiin vielä Kolarissa, tarkemmin Ylläksellä. Tunturi-Lapin visioon nostettiin esimerkiksi seuraavat teemat: kansainvälisyys, digitalisuuden hyödyntäminen, kestävyys, kulttuurin arvostaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, aito ja avoin keskustelu, monipuoliset yhteisöt sekä luonto. Tärkeää on puolustaa omaa aluettaan terveellä kotiseutuylpeydellä, samoin vahvistaa yhteisöllisyyttä. Monet asiat ponnistavat luonnosta, ja siksi onkin tärkeää pitää luonto täälläkin puhtaana ja hyödyntää sitä kestävästi. Nuoret voivat käydä maailmalla, mutta heidät tulee myös houkutella takaisin kotiseuduilleen, jolloin avainasemassa ovat mm. työ- ja harrastusmahdollisuudet nuorille. Päätä ei saa kuitenkaan laittaa pensaaseen, vaan työpajalaiset muistivat myös verkostoitumisen tärkeyden esim. kv-yhteistyön muodossa. 

Kittilän Levillä 12.2. visioitiin, että Tunturi-Lappi on elinvoimainen, digitalisoitunut, saavutettava, turvallinen ja tapahtumarikas alue, joka arvostaa kaikkia ikäryhmiään, hyödyntää luontoa ja biotaloutta. Työpajassa keskusteltiin mm. rikkaasta kulttuuriperinteestä, jota Tunturi-Lapin alueella on, ja jolla alue poikkeaa muista Lapin seutukunnista. Tätä perinnettä tulisi hyödyntää entistä paremmin elinkeinotoiminnassa, ja samalla pitää huolta kulttuurin säilymisestä. Lisäksi puhuttiin elinikäisen oppimisen tärkeydestä, esim. ympäristöön ja digitalisaatioon liittyviä teemoja voi ja pitäisi opiskella läpi elämän. Toisaalta tulee turvata myös perinteinen, elinkeinorakenteen vaatima tasokas koulutus peruskoulusta ammattikouluun. Metsiä ja muita luonnonvaroja tulee hoitaa hyvin, sillä metsät antavat hyvinvointia, kokemuksia matkailijoille ja toisaalta myös elantoa. 

Posiolla 18.2.
Posiolle saavuttiin 18.2. Visioissa Posio nähtiin positiivisena, vetovoimaisena, digitalisoituneena, turvallisena, omavaraisena, lapsi- ja ympäristöystävällisenä sekä yhteisöllisenä kuntana, josta yhteydet vievät maailmalle ja tuovat takaisin sieltä. Posiolla tarvitaan yhteistyötä yrittäjien välille esimerkiksi palveluiden tuottamisen suhteen, erikoistumista omista vahvuuksista lähtien, toimiva laajakaista, jotta etätyöskentely ja -palvelut ovat mahdollisia, laadukkaita palveluita houkuttelemaan ja pitämään lapsiperheitä ja nuoria Posiolla sekä yhteisöllisyyttä esim. päätöksenteossa ja aktiivisen yhdistystoiminnan muodossa. Konkreettisina toimina haluttiin mm. lähteä etsimään uusia investoijia, perustaa lähiruokarinki ja aloittaa kunnan oma imagomarkkinointi

Pohjois-Lapin kierros alkoi 20.2. Sodankylässä. Siellä Pohjois-Lappi nähtiin työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksien edelläkävijänä, joka huolehtii kyliensä elinvoimaisuudesta ja luonnonvaroista, elinvoimaisena, yhteisöllisenä, vetovoimaisena, turvallisena, viihtyisänä ja kehittyvänä. Tavoitteet olivat varsin kunnianhimoisia, kun puhuttiin esim. täystyöllisyydestä. Toisaalta kuntaan ja koko alueelle tulisi saada uusia asuntoja työvoimalle sekä syntymään erilaisia yhteistyöverkostoja. Turvallisuutta luovat esim. yhteisöllisyys, luonnon puhtaus, avoin keskusteluilmapiiri, viihtyisyyttä taas harrastusmahdollisuudet, palvelut sekä kulttuuri. Konkreettisiksi toimiksi väläyteltiin mm. yrittäjyyskasvatusta peruskoulusta lähtien sekä digitalisaatiokoulutuksia yrittäjille kunnan ja hankkeiden avulla.

Inarin työpajapaikkana toimi kuvankaunis Sajos.
Pohjois-Lapissa jatkettiin seuraavaksi 21.2. Inarissa, jossa visiossa nousivat esille yhdessä tekeminen, luonnon ja kulttuurin arvostus, kestävyys, elävyys, kansainvälisyys sekä ylisukupolvisuus. Inarissa peräänkuulutettiin monipuolisen yritystoiminnan kehittämistä paikallisista lähtökohdista - tärkeänä kestävän matkailun kehittäminen ja luontaiselinkeinot. Saavutettavuus on avainasemassa, jotta alueelle päässään tulemaan, ja toisaalta jotta niinkin arkiset asiat kuin puhelinyhteydet toimivat ympäri alueen, eikä katvealueita jää. Saamelaiskulttuuria tulee ylläpitää ja kunnioittaa, mutta saamelaiskulttuuriin liittyvän toiminnan tulee olla saamelaisten hyväksymään. Luonto on säilytettävä puhtaana vesistöistä valkoisiin hankiin. Konkreettisia tekoja voisivat inarilaisten mielestä olla kierrätyksen helpottaminen, retkeilyinfran kunnossapito ja erilaiset yrittäjien koulutukset. 

Torniossa 12.3. visioitiin, että tulevaisuudessa Tornio on elinvoimainen sekä täynnä mahdollisuuksia yrittäjyyteen, hyvään ympäristöön ja koulutukseen. Torniolaiset nostivat esille mm. erilaisia innovatiivisia ihmislähtöisiä palveluita kuten mummopalveluita tai kotoisia jaksamisterapioita, edunvalvontaa saavutettavuuteen liittyen sekä koulutusorganisaatioden ja yritysten välistä yhteistyötä, tavoitteena proaktiivinen toiminta koulutuksessa, ei vain reagointia jo tapahtuneeseen. Täsmätoimet koulutettavien sijoittamiseksi työelämään olikin torniolaisten mielestä tärkeä toimenpide nostettavaksi esille Lapin maaseutuohjelmaan. Myös alueen kulttuuri tulisi tehdä näkyväksi vastaamaan nuorten kysymykseen "miksi jäisin tänne?" - pitää olla muitakin pitotekijöitä kuin pelkkä koulutus! Ehdotus julkisten resurssien varaamisesta kulttuurityöhön tulikin esille työpajan aikana.

Keminmaassa 12.3.
Samana iltana Lapin tulevaisuutta käsiteltiin vielä Keminmaassa, jossa Meri-Lapin visioissa nousivat esille seuraavat teemat: yhteen hiileen puhaltaminen, omavaraisuus, edelläkävijyys, kasvu ja kotiseutuylpeys. Rohkeasti visioitiin myös, että Meri-Lapin osuus Suomen viennistä ja BKT:sta kasvaisi 8 % aina 10 %:iin. Merilappilaiset halusivat sotepalveluihin aidon valinnanvapauden. Jälleen kerran nähtiin tarpeelliseksi koulutuksen tason nostaminen, jotta nuoret jäävät alueelle kouluttamaan itsensä, eivätkä lähde esim. lähellä sijaitsevaan Ouluun. Yhteisöllisyyttä voidaan nostaa mm. paikallisia verkostoja kehittämällä. Jotta alue voisi olla omavarainen, tulisi myös paikallisten tuotteiden jalostusastetta nostaa. Koska Meri-Lapissa oltiin, keskusteltiin totta kai myös merialueinfrasta, kuten lähisaarten käytöstä. Lisäksi keskustelua oli myös alueen metsäteollisuuden kehittämisestä, jotta saadaan uusia biotuotteita sekä koulutusviennistä.

Eniten osallistujia oli Rovaniemellä 3.4., lähes 40!
Maaseutuohjelman kevään 2019 kiertue päättyi 3.4. Rovaniemelle, jossa tupa oli kirjaimellisesti ääriään myöten täynnä - ryhmiä oli peräti kuusi! Työpajan visioissa Rovaniemi vuonna 2027 sisälsi seuraavia asioita: elinvoimainen, verkostoitunut, turvallinen, kasvavat kylät, lapsiperheiden maaseudulla asumisen mahdollistaminen, yhteistyökykyinen ja Lappi-brändiä hyödyntävä. Tavoitteiden tasolla peräänkuulutettiin toimivia palveluita ja infraa - nämä ovat perusedellytykset Lapin maaseudulla asumiseen. Kasvavalla ja monipuolisella yritystoiminnalla voidaan edistää alueen työllisyystilannetta. Ilman asuntoja ei kylillä asuta, joten tämäkin puoli tulee laittaa kuntoon. Lapin luonto on herkkä alue, ja Lappi elää luonnostaan, joten luonnon hyvinvoinnista tulee jatkossakin huolehtia ja luonnonvaroja käyttää kestävästi. Yksi ylitse muiden työpajassa esille noussut teema oli maaseudun arvostus, joka tulisi nostaa uudelle tasolle - ei enää vastakkainasettelua, vaan rohkeaa Lapin maaseudun veto- ja pitovoiman vahvistamista!

Miten voin vaikuttaa ohjelmaan jatkossa? 


Lapin maaseutuohjelma tulee kommenttikierrokselle tiistaina 25.6. Kommentointiaikaa on aina 18.8. saakka. Kommentteja ja omia nostoja ohjelmaan voi kuitenkin jättää kaiken aikaa jutun lopusta löytyviin osoitteisiin. Lisäksi virallinen lausuntokierros on edessä vielä loka-marraskuussa, mutta tästä lisää myöhemmin! 

Kommenttikierroksista tiedotetaan laajasti Biotalousuutiset-blogissa sekä sähköpostitse työpajaosallistujien yhteystietojen kautta.

Jäikö jotain kysyttävää? Ota yhteyttä: tanja.hayrynen@lapinliitto.fi / johanna.asiala@lapinliitto.fi

Palataan asiaan! T. Maaseutuohjelman työstäjät
Johanna & Tanja

Tanja & Anne.
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti