Elinvoimainen Kittilä panostaa vähähiilisyyteen

Kittilä on eittämättä yksi Lapin elinvoimaisimmista kunnista. Maaseutuklusteri pääsi kuntakierroksellaan vierailemaan Kittilässä torstaina 19. syyskuuta. 

Ohjelma
17.00 Avaussanat, Antti Jämsen, Kittilän vt. kunnanjohtaja
17.10–17.50 Maaseutuklusteri ja uusiutuvan energian kehittäminen Lapissa, Tanja Häyrynen, Lapin liitto
17.50–18.30 Kuntien energiatehokkuussopimukset ja Lapin Energiakonttori, Markus Latvala, Feasib Consulting
18.30–19.10 Puurakentaminen ja puun hankinta, Timo Pisto, Suomen metsäkeskus
19.10–19.30 Yhteenveto ja mahdollisuus loppukeskustelulle

Antti Jämsen.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kittilän vastaava kunnanjohtaja Antti Jämsen kertoi heti tilaisuuden aluksi ilouutisia: Kittilän kunta sai 7,5 miljoonaa euroa Köngäs-Hanhimaa-maantien kunnostukseen. Tätä on kunnassa odotettu ja ajettu eteenpäin jo monta vuotta, ja vihdoin asialle saatiin vihreää valoa ja rahoitusta. Maantiellä on suuri merkitys puutavarakuljetukseen, matkailuun sekä tietysti paikallisten ihmisten mahdollisuuksiin liikkua paikasta toiseen. Tien alkupuolelle Könkäälle tulee myös kevyenliikenteenväylä. 

Jämsen korosti aloituspuheessaan, että Kittilä on metsäkunta. Laajan metsävarannon ja vahvan matkailualan ansiosta Kittilässä on nähty myös suuri potentiaali puurakentamisessa. 

- Olemme jo nyt puurakentamisen edelläkävijöitä, kiitos Levin. Levi Kylpylä Spa taitaa olla Suomen suurin puuhotelli.

Jämsen valotti myös kunnan tulevaisuuden suunnitelmia puurakentamisen suhteen:

- Leville on suunnitteilla useita useita puurakenteisia isoja rakennuksia. Kaavoituksessa on otettu puu huomioon: nyt on valmistumassa 32 rivitaloasuntoa puuelementeistä. 

Kunnalla menee siinäkin mielessä hyvin, että väkiluku kasvaa, ja Kittilän on todettu olevan Suomen 5. paras elinvoimaisuuden lisääjä. Suurin työnantaja on Agnico Eagle 1 500 työpaikallaan, ja heidän työntekijöistään peräti yli puolet tulee Kittilästä ja jopa 90 % Lapin alueelta. Myös kunnan toinen kivijalkatoimiala matkailu työllistää paljon, noin 2 000 henkeä. 

Tanja Häyrynen.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

- Kuntastrategiamme visioon kuuluu vahvasti vähähiilisyys. Pohdimme hankkeiden avulla muun muassa miten järjestää ympäristöystävällisesti matkailutapahtumia ja miten edistää muovittomuutta, kertoi Jämsen.

Kittilän kunta onkin saanut Lapin liitolta rahoitusta 277 000 € kestävän matkailun kehittämiseen. Hanke "Kasvua kestävästä matkailusta" alkaa lokakuussa 2019, ja se on rahoitettu EAKR:n kautta.  

Lapin liiton Tanja Häyrynen haastoi kittiläläiset kysymällä, millainen kunnan hankesalkku on. Kunta on toteuttamassa useita hankkeita joko päätoteuttajana, osatoteuttajana tai yhteistyökumppanina. Kaikki hankkeet liittyvät tavalla tai toisella vähähiilisyyteen. Hakuunkin on menossa uusia hankkeita. 

- Vähähiilisyys näkyy esimerkiksi siten, että sähköautojen latauspisteitä löytyy useita Leviltä, jossa suurimmat kiinteistöt lämpenevät hakkeella,  lähiruoan hyödyntämisen prosentti on noin 15 %, vaikka kunnan ruokapalvelut ovat mukana Lapin keskussairaalan hankintarenkaassa... muistelivat Jämsen, kunnan elinkeinojohtaja Katariina Palola sekä projektipäällikkö Katja Kaunismaa. 

kuva: www.kideve.fi/hankintaopas

Kittilässä on panostettu myös Maaseutuklusterin rummuttamiin aluetaloutta tukeviin hankintoihin. Kunta onkin julkaissut hankintaoppaan nettisivuillaan - kurkkaapa tänne: www.kideve.fi/hankintaopas! Opas on todella helppolukuinen ja selkeäksi tehty ja ennen kaikkea kaikille avoin. Opas antaa tietoa:

• päättäjille: miten hankinnoilla saadaan hyötyä aluetaloudelle ja paikallisille yrityksille & parhaat vinkit kunnan hankintatoimen kehittämiseen
• hankinnan toteuttajille: miten määritellä tapauskohtaisesti hankinnan kohde sekä ottaa huomioon alalla vallitseva markkinatilanne - ota haltuun hankintaprosessi alusta loppuun!
• yrittäjille/tarjoajille: julkiseen kilpailutukseen tarjoamisen kulmakivet - näin pääset kasvattamaan liiketoimintaasi

Koulutuksia liittyen julkisiin hankintoihin järjestetään säännöllisesti. Useat koulutukset ovat pääkaupunkiseudulla, mutta niihin on silti erittäin tärkeää osallistua, sillä Lapissakin tarvitaan lisää osaamista hankintojen onnistuneeseen toteuttamiseen. Hankintakoulutuksista löytyy lisätietoa esimerkiksi täältä: https://www.koulutus.fi/haku/. 

Kuntien energiatehokkuussopimuksia sekä Lapin Energiakonttorin toimintaa (www.lapinenergiakonttori.fi) esitteli Markus Latvala. Feasib Consulting jalkauttaa Motivan energianeuvontaa kolmeen pohjoiseen maakuntaan, Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen käytössään Motivan materiaalit. Latvala tiimeineen on vastuussa Lapin Energiakonttorin nettisivujen päivittämisestä. Lapin Energiakonttorin uudistuville nettisivuille linkataan neuvontapuhelimen numero - neuvontapuhelimeen voivat soittaa myös yritykset liittyen vaikkapa lämmitysjärjestelmien muutokseen.
- Viestinnän tueksi valmistuu myös videoita innostavista esimerkeistä uusiutuvan energian saralta, lupaili Latvala.

Kuva: Markus Latvalan PowerPoint-esitys

Latvala houkutteli myös Kittilän kuntaa liittymään mukaan kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Sopimukseen liittyminen edellyttää vuosittaista raportointia energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista hiilidioksipäästöjen vähentymisestä. Liittyminen sopimukseen ei maksa kunnalle mitään. Lue lisää energiatehokkuussopimuksesta: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/. Kittiläläiset halusivat kuulla lisää energiatehokkuussopimuksesta sekä siitä, mitä se tarkoittaisi nimenomaan Kittilän kunnalle - Markus Latvala lupasikin valottaa tätä erillisessä palaverissa kittiläläisten kanssa  29.10., kun hän saapuu puhumaan kunnanhallitukselle ja virkamiehille.
- Esimerkiksi jos haluaa Hinku-kunnaksi edellytyksenä on, että liittyy myös kuntien energiatehokkuussopimukseen.
Latvala esitteli oman puheenvuoronsa lopuksi lukuisia hienoja esimerkkejä energiatehokkaista toimista ympäri Suomen. Parhaita toimintamalleja löytyy lisää osoitteesta: www.energialoikka.fi!  

Illan kruunasi Suomen metsäkeskuksen metsäbiotalouskoordinaattori Timo Piston puheenvuoro puurakentamisesta sekä puun hankinnasta. Puun jalostamisasteen nostolle on Lapissa hyvät mahdollisuudet, sillä tukkipuuta riittää. Lapin hehtaarituotto on keskimäärin muuta Suomea paljon pienempi, joten jalostukselle maakunnassa olisi todella tilausta.

Jalostettua puuta voidaan käyttää esimerkiksi puurakenteisissa taloissa. Suomalaisista noin 46 % asuu kerrostaloissa, joten kerrostaloja olisi tärkeä saada puurakenteiseksi. Omakotitalot ovatkin pääosin puurakenteisia.
- Vaikka kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin CLT-elementeistä, se ei tekisi millään muotoa edes lovea Suomen metsiin. Metsät kasvavat 600 puukerrostalon tarpeisiin reilussa vuorokaudessa, havainnollisti Pisto.

Kiitos Kittilä, nähdään taas!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Puurakentamisen edistämisessä kuntien tekemät päätökset ovat merkittävässä roolissa. Kittilässä kiinnostusta puurakentamista kohtaan tuntuu löytyvän. Kunta on kiinnostunut rakentamaan uuden koulun puurakenteisena, kuten on menetelty jo useassa eri kunnassa ympäri Suomen.
- Rakennettu ympäristö aiheuttaa n. 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän takia rakentamisen ekologisuutta on pakko edistää ja suosia puurakentamista!

Päivän esitykset löydät kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ.