 |
| kuva: Maaseutuklusterin viestintä |
14:00 – 14:45 Sisäilmaongelmat ja puurakentaminen, Martti Mylly, Ammattiopisto Lappia
14.45 – 15.30 Lapin Energiakonttori ja energiatehokkuussopimukset kunnille, Otto Pesonen, Lapin ammattikorkeakoulu
15.30 – 16.00 Lisää työkaluja maatilayrittäjille, Mikko Lampela, ProAgria Lappi
16.15 – 19 YLEISÖTILAISUUS
16.15 – 16.30 Tilaisuuden avaus, kunnanjohtaja Mauri Posio
16.30 – 17.20 Maaseutuklusterin viestintä, Lapin maaseudun tulevaisuuden puolesta, Tanja Häyrynen Lapin liitto
17.20 – 18.00 Keminmaan kylien kehittäminen, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi
18.00 – 18.40 Puurakentaminen ja metsäbiotalous, Timo Pisto, Suomen metsäkeskus
18.40 – 19.00 Keskustelua illan teemoista – miten tästä eteenpäin Keminmaassa?
Sekä kunnan tekniselle puolelle suunnattu alun kaksituntinen että illan yleisötilaisuus olivat varsin keskustelevia. Martti Mylly Ammattiopisto Lappialta kertoi muun muassa siitä, miten sisäilmaongelmat vaivaavat nykyään varsin useita kehnosti rakennettuja tai ilmastoituja julkisia rakennuksia. Merkittävä tekijä sisäilmaongelmissa on se, että rakennukset ovat huonosti tiivistettyjä. Puurakentamisesta Mylly totesi, että se on yksi avaintekijöistä ilmastonmuutosta torjuttaessa - betonia tulee pyrkiä aktiivisesti korvaamaan puulla! Tällöin katse kääntyy julkiseen rakentamiseen, jonka pitäisi olla suunnannäyttäjä puurakentamisessa. Esimerkiksi CLT:stä on jo tehty kerrostaloja Suomessa ja nyt ensimmäinen nousee myös Lappiin, kun DAS:n Riihipellonpuisto-opiskelijatalo rakennetaan Rovaniemelle. Keminmaalla kunnanvirasto tarvitsisi pikaisesti remonttia - miten olisi yksikerroksinen CLT-rakennus? Esimerkiksi Pudasjärven hirsikampus on saanut monenlaista rahoitusta, ja kunnanviraston rakentamisessa kumppanina voisi toimia Ammattiopisto Lappia. Näillä eväillä Keminmaan kunta voi lähteä miettimään suunnitelman konkreettista toteuttamista! Katso Martin esitys TÄÄLLÄ.
 |
| kuva: Maaseutuklusterin viestintä |
Paljon puhetta herätti myös Otto Pesosen esittelemä Lapin Energiakonttori (lapinenergiakonttori.fi) sekä energiatehokkuussopimus. Keminmaassa kunnan valtuusto on käsitellyt liittymistä energiatehokkuussopimukseen ja uusi palaveri tämän tiimoilta on jo sovittu Lapin AMK:n kanssa. Kunnassa on pyritty julkisten kiinteistöjen osalta pääsemään pois öljylämmityksestä, samoin suorassa sähkölämmityksessä on enää vain vähän kiinteistöjä. Pääasiallinen lämmitysmuoto on hakepohjainen kaukolämpö. Huolta Keminmaassa on herättänyt se, etteivät tavalliset kuluttajat toistaiseksi ole saaneet investointitukea lämmitysmuodon vaihtamiseksi, ja tätä asiaa luvattiin viedä Maaseutuklusterin voimin eteenpäin aina komissiotasolle asti! Katso Oton esitys TÄÄLLÄ.
Naapuripitäjästä Tervolasta paikalle saapui ProAgria Lapin Mikko Lampela, joka kertoi Lapin maatalouden nykytilasta. Hän korosti, että Keminmaalla jos missä voisi toimia maatilayritys, jossa on suoramyyntiä, sillä Keminmaasta on lyhyt matka Lapin mittapuulla joka paikkaan. Onni koko Lapin alueella on se, että lähiruoan arvostus kasvaa koko ajan, ja luomutuotannon ja lähiruoan yhdistämisellä on lyömätön vaikutus kasvavan matkailijajoukon keskuudessa - mutta yhä enenevissä määrin meidän suomalaistenkin keskuudessa! Katso Mikon esitys TÄÄLLÄ.
 |
| kuva: Maaseutuklusterin viestintä |
Maaseutuklusterista kertoi tuttuun tapaan Tanja Häyrynen. Yhteistyö oli päivän sana - kunnat eivät yksin voi päästä mukaan kansainvälisiin verkostoihin hakemaan rahaa, vaan avain verkostotyöhön on olla mukana klustereissa. Byrokratiaa ei tarvitse säikähtää, vaan sen hoitamisen voi ulkoistaa klusterille! Näin kunnat pääsevät helposti käsiksi EU-rahoihin. Monenlaista hanketta on jo olemassa ja klustereissa voimme käydä läpi, millaisin hanketoimin kuntia voidaan auttaa ilmaiseksi hankkeilla. Huolestuttavaa oli kuulla keskusteluiden kautta, että Meri-Lapin REKO-toiminta on säästöliekillä - ehkä uusien tuoteinnovaatioiden, yrittäjien ja säännöllisemmän toiminnan kautta uusia kuluttajia saataisiin houkuteltua Meri-Lapin Rekoonkin? Rovaniemin REKO on tässä mielellään sparrausapuna! Katso Tanjan esitys TÄÄLLÄ.
ProAgria Lapin Keijo Siitonen on varsin tuttu mies myös keminmaalaisille. Hän korosti valtuutetuille hankintojen kokonaistaloudellista merkittävyyttä. Halvin ei ole aina paras vaihtoehto, eteenkään pidemmällä aikavälillä. Asioita tulee tarkastella myös pääomapaon kautta - haluammeko siirtää pääomaamme alueelta pois vai satsata Lappiin? Hankintalaki ei estä lähihankintoja tai hankintojen pilkkomista niin, että lähituottajan on helpompi voittaa tarjouskilpailu. Myös vähähiilisyys voi olla kriteeri tarjouspyyntöä sorvattaessa. Pienet yrittäjät voivat tarjota yhdessä isompia eriä kuin yksin puurtaessa - elintarviketalojen verkosto mahdollistaa tällaisen jatkossa entistä matalammalla kynnyksellä! Keijo Siitonen esitti lopuksi herättelevän kysymyksen: onko Keminmaa valmis yhtestyöhön, jossa Keminmaan eri kyliä aletaan todella kehittämään? Keminmaan kylätukia ollaankin pian päättämässä, ja tuesta 75 % on aktiivisuusosaa, eli kun ensi vuodeksi suunnitellaan kylien kehittämistä, kannattaa klusterin väen esille tuomia asioita ottaa haltuun! Esimerkiksi Liedakkalan kylällä on kiinnostusta saada uusi tilaisuus kylätoimikunnalle ideoiden synnyttämiseksi. Katso Keijon esitys TÄÄLLÄ.
 |
| kuva: Timo Pisto |
Illan päätti Suomen metsäkeskuksen metsäbiotalouskoordinaattori Timo Piston puheenvuoro. Timo korosti paljon puun liikkeelle saamista sekä kertoi suunnitelmissa olevista isoista biojalostamohankkeista Lapissa ja niiden puun tarpeesta. Timo Piston mukaan voisi sanoa, että kilpajuoksu puun käytön suhteen on jo käynnissä - nyt kilpaillaan laadukkaasta raaka-aineesta! Kovan biojalostamopöhinän lisäksi tulee muistaa, että puualan koulutusta tulee kehittää, jotta osaajia löytyy alalle jatkossakin, ja samalla tulee kunnostaa tiestöä ja siltoja, jotta puu saadaan turvallisesti ja nopeasti liikkeelle pohjoisen metsistä. Katso Timon esitys TÄÄLLÄ.
Keskustelu Keminmaalla oli vilkasta ja iloista. Naurahduksia kirvoittivat muun muassa ideat lehmänlannasta tehdyistä vaatteista, joissa salansanana on lehmänlannasta saatava ligniini, sekä puusta jalostetusta lääkkeestä saatava apu esim. virtsatievaivoihin. Meidän metsämme ovat täynnä raaka-ainetta, jolla on lähes rajattomia mahdollisuuksia!
Kaikki päivän materiaalit TÄSSÄ KANSIOSSA.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti