Uusia eväitä maidon jatkojalostamiseen

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Lapinlehmän maito markkinoille -hanke eli tuttavallisemmin Lapparikoulu kävi maidon jatkojalostamisen oppimatkalla Etelä-Suomessa 19.–22.9. Lue tämä Biotalousuutisten juttu ja saat tietää, mitä kaikkea tuolla matkalla opittiin, sillä tieto on tehty jaettavaksi! 

Osa matkaväestä ja lapinlehmä Noaidi Ahlmanilla. kuva: Anne Tuomivaara.

Idea oppimatkalle saatiin jo Lapparikoulua edeltäneessä Lappari-hankkeessa, jossa oli tiiviisti mukana Ahlamanin aikuis- ja ammattiopisto Tampereen läheltä. Ahlmanin opisto toimikin reissaajien tukikohtana syyskuussa. 

- Oppimatka oli yhteinen Kasvua suomenkarjasta -kehittämishankkeen kanssa. Katsoimme yhdessä, millaista sisältöä haluamme matkallemme, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Anne Tuomivaara. 

Matkan aikana saatiin tutustua moneen erilaiseen maitoa jalostavaan tilaan. 

- Tällaisia tilameijerikonsepteja meillä ei täällä Lapissa ole vielä hyödynnetty, mutta syytä olisi todellakin ottaa parhaat ideat käyttöön myös tänne Lappiin, toteaa Lapparikoulu-hankkeen johtaja Päivi Soppela. 

Löydä oma juttusi! 

Harri Alakapee esittelee Ahlmanin maitobaarin toimintaa.
kuva: Päivi Soppela. 

Ahlmanin koulutilalla tutustuttiin meijerituotteiden tekoon. Ahlmanin konseptissa erilaisten koulutusten lisäksi keskiössä on tilamyynti. Ahlmanilta löytyy muun muassa maitobaari, josta kaupunkilaiset voivat käydä hakemassa ehtaa lähimaitoa. Ahlmanin sijainti on myös ihanteellinen - esimerkiksi Tampereelle on matkaa vain noin 5 kilometriä! 

- Ahlmanhan sijaitsee käytännössä kaupunkiasutuksen keskellä. Maito ei siis voisi tulla lähempää kaupunkilaisille! 

Kaupunkilaiset voivat myös kesäisin käydä ihastelemassa erirotuisia lehmiä vapaana laitumella. Ahlman on siis tuonut maaseudun lähelle kaupunkia luontevasti. 

Peter Döring ja Herkkujuustolan uusi energiaa säästävä kypsytyskellari.
kuva: Päivi Soppela.

Matkan ensimmäisenä päivänä tutustuttiin myös Peter Dörigin Herkkujuustolaan, jossa valmistuu sekä sveitsiläistä että suomalaista juustoa. Juustoa valmistetaan täällä perinteitä kunnioittaen, mutta silti avoimena uudistuksille - ehkä jatkossa Dörigin juustosta osa on alkuperäiskarjan maidosta jalostettua? Lisäksi Dörigin valttina on täysin ekologinen kypsytyskellari juustolle. Kellarissa ei nimittäin käytetä keinotekoista jäähdytystä. 

- Herkkujuustola antoi opiskelijoillemme loistavan esimerkin siitä, miten tuotteistamisessa voi onnistua. Juustolasta toimitetaan tuotteita paljon kaupoille ja muuhun jälleenmyyntiin, kertoo Tuomivaara. 

Riitta Saloniemi ja kurssilaiset juustolan puodissa.
kuva: Päivi Soppela.

Matkan toinen päivä oli ohjelmaa ja näkemistä täynnä. Ensimmäiseksi vierailtiin Laitilassa Saloniemen juustolassa, jossa valmistettiin monenmoisia tuotteita luomumaidosta. 

- Saloniemellä valmistettiin vuohen- ja lehmänmaitojuustoa, rahkaa, jukurttia, toffeeta sekä kirkastettua voita, joka on hittituote markkinoilla tällä hetkellä. Lisäksi siellä myytiin myös raakamaitoa, muistelee Soppela. 

Saloniemen navetta ei ollutkaan ihan mikä tahansa navetta, vaan hybridinavetta, jonka katon alla viihtyivät niin erirotuiset lehmät kuin kilit ja vuohetkin. Koko hommaa pyöritettiin Saloniemellä pienillä henkilöresursseilla, apuna muun muassa perinteinen paimenkoira. 

- Heidän tuotteensa myytiin herkkukaupoille, ei ketjuille. Visuaaliseen ilmeeseen ja mielikuvien luomiseen on heillä todella panostettu, lisäksi heidän tuotteensa ovat olleet luomua jo vuodesta 2010 alkaen, kehuvat Tuomivaara ja Soppela. Tärkein oppi Saloniemen vierailulla olikin heidän mielestään se, että hyvin toteutetulla brändityöllä pienikin toimija voi pärjätä. 

Kolatun juustosta osa myydään kuvassa olevasta
kiertävästä myyntivaunusta.
kuva: Päivi Soppela.

Toisena reissupäivänä vierailtiin myös Somerolla Kolatun juustolassa. Kolatun tila on ollut olemassa jo 1800-luvulla, joten perinteitä sillä on jo olemassa. Liikkeelle lähdettiin vuohenjuuston tuottamisesta, mutta nykyään Kolattu ostaa maidon ulkopuolelta vuohenjuuston valmistukseen. Kolattu on mahtava esimerkki pienjuustolan menestystarinasta - tuotteita myydään Kolatulla esimerkiksi pienessä myyntivaunussa, joka kulkee kätevästi mukana auton perässä messuilla ja tapahtumissa ympäri Etelä-Suomen. 

- Yksi Kolatun hittituotteista on hämäläinen munajuusto, joka vastaa meidän leipäjuustoamme, kertovat Tuomivaara ja Soppela. 

Mitä matkalta opittiin? 

Ahlmanin tilameijerin tähtituote Selinin Sininen on päässyt
valtiovieraidenkin pöytiin
kuva: Päivi Soppela.

Reissulle osallistui hyvin innokkaita alan ihmisiä Lapista - ja olipa mukana yksi vauvakin! 

- Meitä oli kaikkiaan yhdeksän, jotka lähtivät pikkubussilla Lapista matkaan, joukossa myös kaksi agrologiopiskelijaa OAMK:sta. 

Tuomivaaran ja Soppelan mukaan matkalle osallistui myös sellaisia tilallisia, joilla on jo itsellään lapinlehmiä. Osallistujat olivat enimmäkseen nuoria ja tilajalostamisesta kiinnostuneita, joten he olivat otollista kohderyhmää tällaiselle oppimatkalle. Monille matka olikin silmiä avaava kokemus. 

- Monet tajusivat matkan varrella, ettei jalostuksen suhteen tarvitse heti pyrkiä valtaviin tuotantomääriin, vaan aloittaa voi pienestäkin! Alkuun voi päästä käytetyillä laitteilla, jotka ovat varsin edullisia, kertoo Tuomivaara. 

Sekä Tuomivaara että Soppela ovat sitä mieltä, että matkalle osallistujista huokui toiveikkuus sekä usko omaan tekemiseen. Erityisen hyödyllistä nuorille oli varmasti kuulla esimerkiksi Herkkujuustolan historiasta, sillä tämä antoi samaistumapintaa: 

- Jalkatyöstä heidänkin toimintansa on lähtenyt, ja nyt tilamyynti kukoistaa ja konsepti toimii moitteettomasti, summaavat Tuomivaara ja Soppela. 

Tule kouluttamaan itseäsi Lapparikoulun kursseilla! 

Näin valmistuu juustomassa!
kuva: Päivi Soppela.

Syyskuussa toteutettu maidon jatkojalostukseen keskittynyt oppimatka ei ole suinkaan ainoa, joka Lappari-koulu-hankkeessa tehdään. Keväällä 2019 on luvassa uusi matka, tällä kertaa Pohjois-Ruotsiin, jossa tarkoituksena on tutustua pohjoisruotsalaiseen tunturikarjaan ja sen maidon jalostukseen. Oppia meille Lappiin on siis tulossa lisää, joten stay tuned! 

Lisäksi hanke järjestää erilaisia kursseja toimintansa aikana. Kurssimodulit löydät hankkeen sivuilta: https://www.arcticcentre.org/FI/Lappari/koulutus. Mikäli käytät Facebookia, kannattaa myös seurata Lapparikoulun Facebook-sivuja, sillä myös siellä välitetään ajankohtaista tietoa kursseista ja oppimatkoista. Sivu löytyy Facebookista nimellä Lapinlehmän maito markkinoille. Lapparikoulu -hanketta tukevat Lapin ELY-keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä yritykset. 

Rakkautta ensisilmäyksellä!
Lapinlehmävasikka Pyhä tutustuu nuorimpaan opintomatkalaiseen.
kuva: Päivi Soppela.

Lapparikoulu-hankkeen tekemä työ on erittäin tärkeää, sillä tällä hetkellä Lapissa, eikä muuallakaan koko maassa Hämeenlinnaa lukuun ottamatta, ole saatavilla meijerialan koulutusta. Kysyntää maidosta jalostetuille erikoistuotteille kuitenkin on yhä enenevissä määrin, kiitos kasvavan matkailun. Tuomivaaran ja Soppelan mielestä Lapissa kannattaisikin panostaa koulutuksessa muun muassa tuotekehitykseen sekä tuotteiden brändäämiseen. 

Kirjoittanut: Johanna Asiala, Lapin liitto