Kiitos ja kumarrus!

On tullut aika kiittää ja kumartaa meidän puolestamme! Me, Tanja, Johanna ja Tiina, olemme työskennelleet Maaseutuklusterin parissa tiiviisti viimeiset 1,5 vuotta. Lisäksi Tanja ja Johanna muistetaan myös edeltäneestä Arktinen biotalous -hankkeesta, jonka aikana avattiin muun muassa tämä blogi ja muutkin viestintäkanavat. 

Hankkeemme tarkoituksena on ollut ennen kaikkea viestiä ja koordinoida toimintaa Lapin maaseudulla liittyen Maaseutuklusterin keihäänkärkialoihin eli elintarvikkeisiin ja luonnontuotteisiin sekä uusiutuvaan energiaan. 

Kaiken keskiössä on ollut innostava viestintä. Olemme tuottaneet laajan verkoston käytettäväksi lukuisia erilaisia infograafeja ja muita viestintämateriaaleja, saaneet näkyvyyttä lappilaisille toimijoille eri medioissa sekä kertoneet päättäjille muun muassa lähihankintojen positiivisesta vaikutuksesta aluetalouteen. Yksi tärkeä painopiste oli Lapin kuntiin suuntautuva viestintä: kiersimme kuntia ja puhuimme valtuustoille ja virkamiehille Lapin maaseudun mahdollisuuksista. 

Olemme sparranneet muita hanketoimijoita ja yrittäjiä, jotta he saisivat käyttöönsä uusimman tiedon alalta liittyen muun muassa erilaisiin rahoituksiin ja yhteistyömahdollisuuksiin. Olemme käyneet parastamassa ideoita muualta maailmalta ja kertoneet saamistamme opeista lappilaisille toimijoille. Seikkailimme niin Berliinissä kuin ympäri Itävaltaa. 

Olemme vierailleet eri oppilaitoksissa kertomassa Lapin maaseudun ja biotalousalan mahdollisuuksista tulevaisuuden tekijöille. Olemme antaneet mahdollisuuden tehdä Maaseutuklusterille tai sen verkostoon kuuluville organisaatioille opinnäytetyön tai harjoittelun. Hankkeen aikana paketoimme klusteripalvelut pelikorttien muotoon, jotka ovat myöhemmin näkyvissä www.lapinelintarviketalo.fi, www.lapinenergiakonttori.fi sekä Lapin materiaalipankissa, jonne kirjautuminen on kaikille maksutonta. Kirjautumisen jälkeen kaikki materiaalit ovat vapaasti käytettävissäsi. 

Yksi suurimmista ponnistuksista hankkeemme aikana on ollut koostaa uusi Lapin maaseutuohjelma, joka julkaistiin lopulta 17.12. Maaseutuohjelma ohjaa tulevan EU-ohjelmakauden 2021 - 2027 rahoitusta Lapin maaseudulla. Ohjelma on tarkoitettu teille kaikille, joita Lapin maaseudun parempi tulevaisuus kiinnostaa. 

Lapin maaseutuohjelma julkaisuna: https://issuu.com/lapinliitto/docs/lapin_maaseutuohjelma_2021-2027

Lapin maaseutuohjelma tekstimuodossa (pdf ilman kuvia): https://drive.google.com/open?id=1JPskKkNQ1hyT4HMqMllexT8fcW3DwESL

Video: https://www.youtube.com/watch?v=HAJ2Ptwidc0

Parhaiten pääset kärryille hankkeen toiminnasta tuoreen loppuraportin kautta (linkki). Lukaise ihmeessä ja pistä myös jakoon!

Miten tästä eteenpäin?

Hankkeen viestintäkanavat jäävät elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin. Biotalousuutiset-blogin ylläpitämistä jatkaa Lapin keino -viestintähanke, jonka viestinnästä vastaa jatkossa Johanna Asiala. Facebook, Twitter ja Instagram jäävät käyttöön ainakin toistaiseksi ja näiden kanavien käyttäjätunnuksia jaetaan Maaseutuklusterin verkostossa eteenpäin halukkaille ylläpitäjille. Rovaniemen REKO-rengas jatkaa normaalisti toimintaansa, jakelut aina parittomien viikkojen torstaina Rovaniemellä, osoitteessa Laajakaista 3.

Mutta miten uusi vuosikymmen alkaa meidän hankkeen toteuttajien osalta? 

Tanja Häyrynen:

"On ollut ilo johtaa Lapin maaseutuohjelman prosessia sekä oppia Lapin maaseudun toimijoilta lisää meidän rakkaasta Lapistamme. Maaseutuklusterin viestinnän projektipäällikkönä on ollut mahtava jakaa oppeja joita olen saanut teiltä ja maailmalta koko Lapin hyväksi. Tulevaisuudessa toivon, että pääsen hyödyntämään oppeja, joita on kertynyt verkostojen johtamisesta sekä erilaisten strategioiden luomisesta Lapissa. Loppuvuoden 2019 on tarkoitus lepäillä ja nauttia oman perheen seurassa Lapin luonnosta. Tulevalla vuosikymmenellä aloitan aktiivisen työnhaun, jotta voin jatkaa ansiokasta työskentelyä Lapin elinvoimaisuuden edistämiseksi. Minuun voi olla yhteydessä jos tulee tarve innokkaalle visionäärille, joka ei pelkää tarttua kovimpiinkaan haasteisiin! Yhteyden saat esimerkiksi LinkedInin kautta: https://www.linkedin.com/in/tanja-h%C3%A4yrynen-747464122/ tai sähköpostitse tanja.tuulikki.hayrynen@gmail.com.”

Johanna Asiala:

"Olen todella onnellinen siitä, että olen saanut aloittaa työurani juuri Lapin liitolla ja Maaseutuklusterin toimintaa toteuttavissa hankkeissa. Mentorinani on toiminut rautainen asiantuntija, nimittäin Häyrysen Tanja, jonka opeista olen ikuisesti kiitollinen! Aloitan 7.1. Lapin keinoja -hankkeessa viestintäkoordinaattorina. Astun suuriin saappaisiin, sillä hankkeella on pitkä perinne, mitä tulee maaseuturahaston ja Lapin Leader-rahoituksen onnistumisten viestintään. Olen tosi iloinen siitä, että saan jatkaa tässä uudessa roolissani myös Biotalousuutiset-blogin ylläpitämistä, sillä blogista on tullut vähän niin kuin minun lempilapseni. Odotan innolla, että pääsen kiertämään Lappia juttukeikoilla ja kuulemaan, millaisia yrittäjätarinoita meidän maaseudulta löytyy ja miten lappilaisten kylien elinvoimaisuutta käytännössä kehitetään. Minuun saa vuoden alusta alkaen yhteyttä sähköpostitse johanna.asiala@outokaira.fi." 

Tiina Liuska:

"Maaseutuklusterin viestintä -hankkeessa työskentely graafikkona oli kokemuksena mahtava, ammatillisesti antoisa ja sopivan haastava monipuolisine työtehtävineen. Hankkeen tarkoitus on tärkeä ja olen kiitollinen, että sain antaa työpanokseni visuaalisella puolella. Ensi vuonna jatkan freelancerina etsien uusia, mielenkiintoisia projekteja. Rakastan infografiikkaa, kuvittamista ja visuaalisten ilmeiden luontia, ja olisi huippua päästä työskentelemään tällaisten tehtävien parissa lisää!"

Tämän huipputekijän löydät seuraavien linkkien takaa:

https://www.linkedin.com/in/tiinaliuska/

http://liuskadesign.com/



KIITOS kaikille yhteistyökumppaneille ja matkan kanssamme jakaneille - rauhallista joulua ja onnea tulevalle vuosikymmenelle! <3

t. Tanja, Johanna & Tiina

Rovaniemen REKO tutkimuslasin alla!

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat Sanna Köngäs ja Päivi Upola tekivät opinnäytetyönsä Rovaniemen REKOsta. Idea ja aihe saatiin Lapin liiton käynnissä olevalta Maaseutuklusterin viestintä -hankkeelta. Aihe tuntui läheiseltä molemmille tekijöille:

- Olemme kasvaneet lapsuutemme Rovaniemen alueen maaseudulla. Lähellä kasvatettu ruoka on meille tärkeä valintakysymys!

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Rovaniemen REKO-renkaan toimintaa kuluttajan, ravintolan ja tuottajan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena REKO-renkaan toiminta koetaan tällä hetkellä sekä mitä voitaisiin tehdä ja kehittää, jotta tietoisuus REKOn olemassaolosta kasvaisi ja käyttäjien määrä lisääntyisi.

Tutkimuksessa haastateltiin yksityisiä Rovaniemen ravintoloiden ruoka-ammattilaisia. Ravintolaosuudessa haluttiin saada selville, voivatko paikallisravintolat käyttää REKOn palveluita. Tällä hetkellä ravintolat eivät voi hyödyntää REKOn palveluita nykymuodossa. Ravintolat tarvitsevat suorat toimittajasopimukset lähiruokatoimittajiin varmistaakseen raaka-aineiden saannin oikea-aikaisesti. Tuottajien ja ravintoloiden yhteistyötä tulee kehitää ja tietoisuutta lisätä. Paikallinen ravintola tarjoaa mielellään lähellä tuotettua ruokaa, ja ravintola-alan ammattilainen ymmärtää lähiruoan merkityksen ja lisäarvon.

- Olemmehan matkailukaupunki, joten puhdas luonto sekä puhtaat paikalliset raaka-aineet ovat oleellinen osa matkailijan ja paikallisen kokemuksessa. Lähiruoka tuo lisäarvoa ravintolallemme, kertoi Marko Huttunen, ravintola Nilin toimitusjohtaja. 

REKO-renkaan Facebook-kyselyssä kysyttiin käyttäjien näkemyksiä tämän hetken REKOn toiminnasta, paikallisten raaka-aineiden ja tuotteiden merkityksestä vastaajien kotitalouksissa sekä kehitysideoita REKOn toimintaan. Tuottajien haastattelussa kysyttiin heidän näkemyksiään tämän hetken tilanteesta REKOsta ja kehitysideoita toimintaan. Tuottajien ja käyttäjien vastauksissa selvisi, että nykyinen tilauskanava Facebookissa tarvitsee rinnalleen jonkin toisen kanavan. Facebook koettiin hyvänä, helppona ja edullisena vaihtoehtona, mutta Facebook ei ole kaikilla käytössä, joten kaikkia asiakkaita ei ole mahdollista sitä kautta tavoittaa. Tuottajat esittivät vaihtoehdoksi REKO-verkkokauppaa, jollainen on jo käytössä esimerkiksi Oulun REKOssa. 

Sekä tuottajien että asiakkaiden vastauksissa kävi myös ilmi, että REKOn näkyvyyttä kaivattiin lisää. Jakelupaikka osoitteessa Laajakaista 3 koettiin syrjäisenä. Vastaajat kokivat, että sijainti lähempänä keskustaa lisäisi jo sinällään tietoisuutta REKOsta. Toisaalta REKO-renkaaseen kirjautuneita jäseniä on jo yli 5500 ja jakotilaisuuksissa käy tuottajien mukaan noin 100 - 150 henkeä, joten tietoisuutta REKOsta jo on. Yhtenä esteenä REKO-tuotteiden ostamiseen mainittiin muun muassa liian korkeat hinnat.

Yhteinen piirre REKOa käyttävien joukossa tutkimuksen mukaan on arvomaailma. Lähiruoan käyttö koetaan ekologisena valintana, logistiikkaketjut ovat lyhyet ja lähiruokaa käytettäessä tiedetään, mistä ruoka tulee. Lähiruoka koetaan terveellisenä, hyvän makuisena ja vastauksissa korostettiin lähiruoan käytön tuottavan hyvää mieltä. 

- REKO on siis kokonaisvaltainen tunne pelkän ruoan ostamisen sijaan, summaavat Köngäs ja Upola.

Opinnäytetyöt opinnäytteensä tarkastusseminaarissa
- vasemmalla Sanna, oikealla Päivi.
Kuva: Sanna Köngäs & Päivi Upola.

Lähellä tuotetun paikallisen ruuan valinnalla on monia positiivisia vaikutuksia. Valitsemalla lähiruokaa arvostetaan suomalaista ruokakulttuuria ja vahvistetaan lähialueiden elinvoimaisuutta. Lisäämällä yhteistyötä sekä tuottajien verkostoitumisella ja uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotolla vastataan lähiruoan yhä kasvavaan kysyntään.

- Käyttämätöntä kapasiteettia on paljon!, totesikin eräs Rovaniemen REKOn tuottajista.

Kirjoittajat: Sanna Köngäs & Päivi Upola

Luonnosta voimaa ja viisautta Muoniolle

kuva: Antti Pentikäinen

Maaseutuklusterin viestinnän viimeinen kuntatilaisuus pidettiin 28.10. Muoniossa. Teemana oli luonnontuotteet, hankinnat sekä energiaviisaus. 

Kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki avasi tilaisuuden.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Muoniolla pyyhkii kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäen mukaan hyvin. Kunnassa on paljon erilaista toimintaa; kunnasta löytyy mm. matkailua, kylmäteknologiaa ja älytietä. Muonio tukee uudenlaista yrittäjyyttä, tavoitteena jalostusarvon nostaminen esimerkiksi hyvinvointituotteilla. Väestöennusteet näyttävät suhteellisen hyviltä, mutta yhä riittää parannettavaa - mistä uutta väkeä Muonioon? Muonio haluaa erottua edukseen kuntamarkkinoilla, ja yksi keino tähän voi olla energiaviisaus - kunnan ja elinkeinotoiminnassa täytyy ottaa kestävyys kaikin puolin huomioon, ja energiaviisaus voi olla avain tähän. 

Maaseutuklusterin esittely pureutui tällä kertaa syvemmin REKO-toimintaan, jota on koitettu saada jaloilleen myös Tunturi-Lapissa. Enontekiöllä on jo vuosia toiminut pieni oma REKO-rengas (linkki ryhmään!), joka olisi lähellä myös muoniolaisia. Toisaalta Muoniossa on potentiaalia omaankin REKO:on. Muoniolaiset ovat myös lausumassa Lapin maaseutuohjelmaan, jota onkin jo kunnassa luettu.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Rainer Peltola piti tilaisuudessa herättelevän puheenvuoron lappilaisten luonnontuotteiden valteista. Vain viikko tilaisuuden jälkeen julkaistiinkin puhutteleva tutkimus, jonka mukaan puolukka voi jopa kumota rasvaisen ruokavalion vaikutuksia. Tutkimustuloksia, jotka puhuvat arktisten luonnoherkkujemme puolesta, on siis olemassa. Marjat pitäisi saada vain metsästä liikkeelle ja jalostettavaksi. Korkean jalostusasteen marjatuotteita menee toki jo nyt vientiin, mutta potentiaali on paljon suurempi. Rainer Peltolan pitämässä esityksessä tuotiin esille lukuisten raporttien tuloksia, jotka ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. 

Tilana toimi Kiela ja ulkona paukkui pakkanen!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Tiesitkö muuten, että saatavuus on suurin ongelma luonnontuotteissa? Esimerkiksi marjasadosta talteen saadaan vain noin 1 %. Keskustelua herätti puheenvuoron päätteeksi myös luonnontuotteiden yhteydessä tarvittava infran kunto. Ilman kunnossa olevia metsäautoteitä eivät marjat ja sienet pääse kulkemaan Lapin metsistä maailmalle.

Marko Merkkiniemi, ProAgria Lapin uusi yritysasiantuntija, esitteli ProAgrian yrittäjille tarjoamia palveluita. Lappilaisille elintarvikkeille ja luonnontuotteille ollaan suunnittelemassa yhteistä brändiä mahdollisesti hyödyntäen Lapland Food Clubia. Tarkoitus on saada tuotteet nykyaikaisesti verkkokauppaan, jotta kuka tahansa voi ostaa niitä milloin tahansa ja mistä tahansa. Yhteistä brändiä on mietitty jo Arinan suhteen, jotta tuotteita saataisiin myös fyysisesti S-ryhmän kauppoihin. Paikallisille yrittäjille REKO-renkaat voivat toimia hyvinä aloitusalustoina, sen jälkeen tuotteet voivat siirtyä myyntiin verkkokauppaan ja viimeinen steppi olisi myynti S-ryhmän kaupoista.

Markon viesti muoniolaisille oli selkeä: ProAgria auttaa kaikkia yrityksiä yrityskohtaisesti! Ottakaa yhteyttä, ja ratkaistaan yhdessä haasteet. ProAgria on yrittäjän kaveri, jonka kautta yrittäjä saa käsiinsä laajat verkostot. ProAgrialla on käynnissä Maaseudun yritysten kasvuhanke - tuttavallisemmin MaKu - jossa yrittäjät voivat varata päivän yritysasiantuntijan kanssa.

Myös Muonioon oli saatu Savukosken tilaisuuden tapaan mukaan hankintojen asiantuntija Susanna-Sofia Keskinarkaus. Sanoma oli selvä: hankintalaki ei estä kuntia hankkimasta lähituotteita keittiöihinsä - kunhan kilpailutuksen laatii huolella ja ajan kanssa. Keskinarkaus muistutti kuulijota myös eräästä tärkeästä seikasta: hankintoja ja kilpailutuksia ei tule sälyttää yksinomaan ruokapalvelujen päällikön hartioille, vaan hänellä on hyvä olla takana hankintatiimin tuki. Esimerkiksi Saksassa julkisissa ruokahankinnoissa on hyödynnetty vanhempien raatia pisteyttämässä tarjoajien valmisteiden makua.

Johanna Kutuniva kertoi energiaviisaudesta käytännössä.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Muonio mielii myös energiaviisaaksi. Tilaisuudessa oli mukana myös Lapin Energiakonttorin vetämisestä vastaavat Markus Latvala sekä Johanna Kutuniva Feasib Consultingista. Kutunivan mukaan energiaviisaus liittyy moneen asiaan: maankäyttöön, uudis- ja korjausrakentamiseen, rakennusten ylläpitoon ja tietysti uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Yksi energiaviisas teko on liittyä mukaan kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Jo 77 % Suomen kunnista on väkimäärään suhteutettuna liittynyt mukaan kuntien energiatehokkuussopimuksiin. Tavoitteena Latvalalla ja Kutunivalla on saattaa kaikki Lapin kunnat sopimuksen piiriin. Toistaiseksi mukana ovat Lapista vain Enontekiö, Kemi, Simo, Tervola ja Utsjoki.

Kiitos vanhalle työkaverillemme Laura Enbuska-Mäelle
viimeisen kuntatilaisuuden emännöinnistä!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kaikki kuntalaiset Muoniossakin voivat vaikuttaa siihen, miten energiaviisaita he ovat omassa arjessaan. Tähän saa myös ilmaista tukea. Lapin Energiakonttori tarjoaa puhelinneuvontaa maananataisin klo 9 -12 numerossa: 044 971 3681. Siispä jos mietit kestävämpää toimintaa omassa kotitaloudessasi, tartu luuriin ja pirauta neuvontanumeroon!

Kaikki Muonion tilaisuuden materiaalit TÄÄLLÄ. 

Sole ko tehä - puhdasta lähiruokaa Savukoskellekin!

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Savukoski, noin tuhannen asukkaan itälappilainen kunta, jossa sijaitsee Joulupukin kotina tunnettu Korvatunturi, otti vastaan Maaseutuklusterin keskiviikkona 23. lokakuuta. Talven ensipäivinä aiheena oli lähiruoka Lapissa. Kaikki Savukosken tilaisuuden esitykset löydät TÄÄLTÄ.

Reija Aaltonen, Savukosken vs. elinkeino-maaseutusihteeri, kertoi, että Savukoskella on tulossa muutoksia alueelliseen ruokapalveluun. Tahto käyttää entistä enemmän lähiruokaa julkisissa ruokailuissa on kunnassa olemassa. Tämän vuoksi oli tärkeää saada paikalle asiantuntijoita, jotka osaavat kertoa, miten julkisissa hankinnoissa voidaan aidosti antaa lähiruoan tuottajille mahdollisuus menestyä suuria tukkuja vastaan. Kuulijakuntana oli niin paikallisia luonnontuote- ja matkailualan yrittäjiä, kuntalaisia kuin kuntapäättäjiäkin.

Lapin maaseutuohjelma on nyt lausuntokierroksella (lue lisää), joten tilaisuudessa esiteltiin totta kai myös tulevan EU-ohjelmakauden rahoitusta Lapissa ohjaavaa asiakirjaa. Lapin liiton Tanja Häyrynen kertoi, että lähiruoka on otettu huomioon myös maaseutuohjelmassa - ja mikäli lähiruokateemaan liittyen on vielä jotain lisättävää, lausuntoaikaa on 10.11. saakka.

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Kuten kuvasta voi huomata, ovat vaikutukset koko Lapin aluetaloudelle suuret, kun tyydymme ostamaan ruokamme Lapin ulkopuolelta. Menetämme paitsi rahaa aluetaloudesta myös konkreettisia työpaikkoja elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden tuotannon ja jalostuksen puolelta. Tämän haasteen taklaamiseksi tehdään töitä ympäri Lapin muun muassa erilaisten hankkeiden avulla. Tuomalla tietoa kuntiin päättäjille ja hankkijoille sekä kuluttajille, voimme saada aikaan muutoksen. Kun alamme suureen ääneen vaatia lähiruokaa ruokapöytiimme, muutos alkaa myös tapahtua.

Taloudellisen tehokkuuden maailma kaipaa vastapainetta - perusteluina lähiruoalle voivat toimia esimerkiksi sen positiiviset ilmasto- ja aluetalousvaikutukset. Kuluttajat voivat myös itse päättää tukea alueellista REKO-toimintaa, joka pyörii tällä hetkellä Lapissa ainakin Rovaniemen, Meri-Lapin, Ranuan ja Enontekiön alueella - osassa tosin epäsäännöllisemmin. Lisäksi suunnitteilla on Tunturi-Lapin sekä Itä-Lapin REKOt. Rovaniemen Rekoon kokoontuu joka toinen torstai erilaisia tuottajia ympäri Lapin, tarjolla kaikkea arktisesta jäätelöstä hunajaan, poron- ja naudanlihaan, kalaan ja leipään. Rovaniemen REKO-rengas löytyy täältä. 

Yritysten ei tarvitse pelastaa maailmaa yksin, vaan tukea on saatavissa eurojen muodossa. Lapin ELY-keskuksen ryhmäpäällikkö Anne Ristioja tiesi kertoa, että toistaiseksi yritysrahoituksista on mennyt matkailuyrityksille lähes 80 %, ja elintarvike- ja luonnontuoteyrityksille vain noin 18 %. Lähes kaikki myönnetty tuki on ollut investointitukea, kuten tukea erilaisiin laiteinvestointeihin, kylmävarastoihin tai tuotantotiloihin. Investointituessa tukiprosentti on enintään 35 %. Yritysryhmähankkeita peräänkuulutetaan yhä - yhdessä yritykset saavat paremman tukiprosentin, jopa 75 % muu julkinen rahoitus huomioiden! 

Alkuperäisnimisuoja kertoo kuluttajalle, että tuotetta valmistaessa on noudatettu perinteistä valmistustapaa ja että kyseessä on alueelle perinteinen tuote. Lapissa suojattu alkuperänimitys (SAN) on vain neljällä tuotteella: Lapin Poron lihalla, Lapin Poron kuivalihalla, Lapin Poron kylmäsavulihalla sekä Lapin puikulalla, kertoi Paliskuntain yhdistyksen Matti Särkelä. Suomen ja Lapin puhtaat raaka-aineet kuten kala, poro, marjat ja kerkkä tulisi myydä maailmalle brändinä, ei bulkkituotteena. Särkelä peräänkuuluttikin oman käden työn arvon lisäämistä tuotteeseen. Tällöin myös tuottaja saa takaisin kulun, minkä on tuotantoon sijoittanut. EU-hankerahaa Särkelä kannustaa myös hyödyntämään: hankkeiden kautta porotalousyrittäjätkin ovat voineet hankkia osaamista esimerkiksi porotalouden ja matkailun yhdistämiseen ja loppu on, kuten sanotaan, historiaa. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Illan ehkä mielenkiintoisinta antia oli Lapin yrittäjien hankinta-asiamies Susanna-Sofia Keskinarkauksen puheenvuoro, jossa käsiteltiin lähihankintoja ja niiden reunaehtoja. Keskinarkaus auttaa mielellään kaikkia lappilaisia yrittäjiä ja kuntia hankintoihin liittyvissä teemoissa. Illan aikana hän antoi käytännön esimerkkejä siitä, miten julkisissa hankinnoissa voidaan arvottaa muitakin seikkoja kuin hintaa - suosimatta ketään tai rikkomatta hankintalakia, mitä kunnissa usein pelätään suotta. Esimerkiksi kaikkia juureksia ei tarvitse kilpailuttaa aina kerrallaan, vaan kilpailutuksen voi tehdä erikseen porkkanan, nauriin ja perunan osalta. Minimikriteereillä on tärkein merkitys tarjouksessa - tarjouksessa voidaan pyytää vaikkapa tarjoajaa ohjeistamaan, miten kala tulee käsitellä keittiössä.

kuva: Susanna-Sofia Keskinarkauksen PP-esitys

Hankintalaki ei siis sulje pois paikallisia pk-yrityksiä - päinvastoin, heillä tulisi aina olla mahdollisuus osallistua hankintaan. Kuntien tulee itse tarkoin määritellä, mitä lähiruoka heille tarkoittaa, puhutaanko esimerkiksi kunnan, seutukunnan vai maakunnan alueella tuotetuista tuotteista. Suuri kivi kengässä tuntuu usein olevan markkinavuoropuhelun käyminen: kuntien tulee nähdä vaivaa ja ottaa jo ennen hankinnan aloittamista selvää siitä, mitä toimijoita alueella on, mitä tuotteita ja raaka-aineita voidaan pyytää ja saada paikallisesti. Markkinavuoropuhelusta kunnan ja yrittäjien välillä voi luoda myös toistuvan käytännön, kunhan muistaa käydä keskusteluja hankinta-ajan ja tarjousajan ulkopuolella! 

Tarjouspyynnössä voidaan myös määritellä tarkoin, miten ja milloin tuote tulee toimittaa perille. Esimerkiksi leipomotuotteiden kohdalla tarjouspyynnössä voidaan kertoa, milloin tuotteet pitää olla paistettu ja toimitettu perille - tämä luonnollisesti karsii pidemmän matkan päästä saapuvat leivät ja pullat. Vaikka tasavertaisuutta tuleekin noudattaa, on syytä muistaa, ettei jokaisessa koulussa, päiväkodissa ja palvelutalossa tarvitse syödä lappilaista kalaa juuri samana päivänä. Saman ruuan voi tarjoilla eri paikoissa eri päivinä tai viikkoina. 

Illan kruunasi Sodankylän kunnan Krista Staufferin kommenttipuheenvuoro lappilaisesta elintarvikelogistiikasta. Staufferin Alueellinen elintarvikelogistiikka -hankkeessa on kartoitettu myös lähituottajia sekä tuotteidensa potentiaalia hankekuntien eli Sodankylän ja Kittilän osalta. Tarkoituksena on ollut yhdistää ostajien sekä tuottajien tarpeita. Haasteita on - Lapissa useampi tuottaja on viime aikoina lopettanut, mutta onneksi myös uusia aloittanut. Tästäkin kuntatilaisuudesta Stauffer nappasi mukaansa uusia kontakteja, kun paikalla oli paikallinen luonnontuotealan yrittäjä. Stauffer on myös kerännyt listausta lappilaisista elintarvike- ja luonnontuotealan tuottajista ravintoloita varten. Monet ovat huolehtineet siitä, että ravintolat voivat tilata enemmän kuin yrittäjällä on myydä. Tässä kuitenkin auttaa verkosto. Tuottajien verkoston tarkoitus on taata se, että erilaisia tuotteita löytyy laajasti ympäri Lapin, ja kysyntään voidaan vastata joustavasti usean eri tuottajan voimin.

Terkkuja Savukoskelta!
kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Staufferin hanke järjestää marraskuun 18. päivänä Rovaniemellä Lapin liiton tiloissa KaikkiKyytiin-työpajan, jossa käsitellään nimenomaan harvaanasutun maaseudun elintarvikkeiden kuljetuksia ja sitä, miten kuljetuksia voitaisiin uudistaa. Työpaja on avoin tilaisuus, jonne kaikki teemasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. 

Ilmoittautuminen 11.11. mennessä: https://fi.surveymonkey.com/r/kaikkikyytiin

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/1281960821965250/

Kaikki Savukosken tilaisuuden esitykset löydät TÄÄLTÄ.

ELY-keskus auttaa yrittäjyyden tiellä

Yrittäjä: tunnetko sinä ELY-keskuksen yrityksesi kehittämiseen tarjoamat palvelut? Soittaako yhteishankintakoulutus kelloja? Entä oletko joskus miettinyt, miten saada rekrytoitua toimintasi kannalta osaavia tekijöitä tai miten varmistaa, että henkilöstön osaaminen pysyy muuttuvien vaatimusten tasolla? Lukaise tämä Biotalousuutisten juttu niin tiedät, mistä lähteä liikkeelle! 

kuva: Lapin materiaalipankki | Photokrafix

Lapin ELY-keskuksen yrityspalveluasiantuntija Minna Uusihanni tietää paljon lappilaisten yritysten osaamistarpeista. Hän vastaa Lapissa Yhteishankintakoulutuksen kolmesta eri tuotteesta: TäsmäKoulutuksesta, RekryKoulutuksesta sekä MuutosKoulutuksesta. 

- Tällä hetkellä nämä erittäin matalan kynnyksen ja kustannuksen koulutukset ovat liian alikäytettyjä, toteaa Uusihanni. 

Byrokratiaa ei yrityksien tarvitse pelätä koulutuksia hakiessaan - ELY-keskus hoitaa koulutuksen toteuttajien kilpailuttamisen ja muut byrokraattiset stepit. Yritykset voivat siis ikään kuin astella valmiiseen pöytään. Uusihanni valottaa koulutusten teknistä puolta: 

- Koulutuksien vähimmäiskesto on 10 päivää. RekryKoulutuksissa kesto vaihtelee kuitenkin keskimäärin kahdesta kuukaudesta neljään. Koulutuksiin hakeutuminen tapahtuu TE-toimiston kautta, mutta työntekijän ei suinkaan tarvitse olla työtön kouluttautuessaan - tosin he eivät ole työsuhteessa koulutuksen aikana, eikä työnantajalla ole siten palkanmaksuvelvollisuutta koulutuksen ajalta. 

Yhteishankintakoulutukset yritysten tukena muutostilanteissa 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä, Lapin liitto

TäsmäKoulutus on yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöityä koulutusta. TäsmäKoulutus on sopiva vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen päivittämistä. Koulutuksessa ei suoriteta tutkintoja tai osatutkintoja, vaan tavoitteena on kehittää yrityksen henkilöstön ammattitaitoa. Koulutusta voidaan toteuttaa myös määräaikaisten lomautusten aikana taikka niiden asemasta - pyrkimys TäsmäKoulutuksella onkin estää lomautuksia ja irtisanomisia. 

- Tavoitteena on, että koulutuksen suorittaneet myös jatkavat nykyisen työnantajansa palveluksessa. 

Yrityksen maksuosuus vaihtelee 30–50 % kustannuksista - loput kulut maksaa ELY-keskus, kertoo Uusihanni. 

RekryKoulutus järjestetään ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteistyönä. Nimensä mukaisesti se on tarkoitettu uusien työntekijöiden rekrytointiin ja on Yhteishankinnan koulutuksista eniten hyödynnetty. 

- Osaavan työvoiman saatavuus on Lapissa tällä hetkellä suuri haaste. Siksi onkin tärkeää, ettei yritys kanna riskiä rekrytoinnissa. Henkilö, joka osallistuu RekryKoulutukseen, ei vielä ole työsuhteessa, vaan vasta kouluttautuu tulevaan työtehtäväänsä. 

Uusihannin mukaan yrityksillä ei ole velvoitetta palkata RekryKoulutukseen osallistuneita henkilöitä, mutta tämä on toki tavoitteena. RekryKoulutuksessa yritys maksaa 30 % kuluista. 

Lue lappilaisten yritysten positiivisista kokemuksista RekryKoulutukseen liittyen: 

https://www.lapinkansa.fi/mista-yritykselle-osaavat-tekijat-rekrykoulutus-ol/167776

https://www.lapinkansa.fi/rekrykoulutuksen-avulla-20-uutta-osaajaa-tapojarve/169609

kuva: Maaseutuklusterin viestintä, Lapin liitto.

MuutosKoulutus sopii Uusihannin mukaan tilanteisiin, jossa yritys joutuu irtisanomaan henkilöstöä, mutta haluaa tarjota irtisanottaville henkilöille lisäkoulutusta. 

- Tätä hyödynnetään vielä varsin vähän, mutta esimerkiksi Elisa Oyj ja Outokumpu Stainless Oy ovat käyttäneet MuutosKoulutusta hyödykseen. 

Tarkoituksena on siis auttaa irtisanottuja työntekijöitä löytämään itselleen uusi ammatti tai työpaikka. MuutosKoulutus on myös kaikista edullisin yritykselle - kuluista yrityksen piikkiin tulee vain 20 %. 

ELY-keskuksen Yhteishankintakoulutuksia markkinoidaan Rovaniemellä seuraavan kerran 20.11. Y-Northin tiloissa (Aittatie 3) klo 12–15 Team Finlandin pop up -tilaisuudessa. Esillä on tuolloin myös muita palveluita ja rahoituksia, joita yritykset voivat hyödyntää. Lue lisää: https://tinyurl.com/TF-Rovaniemi.

- Tiedon saanti ei tietenkään ole yrityksien vastuulla, vaan meidän markkinoijien. Toivommekin tähän tilaisuuteen saapuvan paljon yrityksien edustajia, kertoo Uusihanni. 

Koulutuksia markkinoidaan myös Seudullisen yrityspalveluverkoston eli SYP-verkoston avulla. Verkostoa on rakennettu yli 10 vuotta koko maakunnan osalta. Kyseessä on erittäin lähellä asiakasta eli yritystä toimiva yhteystaho, jonka kautta tieto kulkee puolin ja toisin sujuvasti. 

Tuote kunnossa, mutta miten on liiketoimintaosaamisen laita? 

Lapin ELY-keskuksessa autetaan yrityksiä kehittymään myös yritysten kehittämispalvelujen kautta. Yrityskehitysasiantuntija Jari Uusinarkaus kertoo, että ELY-keskukselta voi saada paitsi rahoitusta erilaisiin investointeihin myös erilaisia kehittämispalveluita kuten nykytila-analyysia, konsultointia sekä koulutuksia pk-yritysten avainhenkilöille. 

- Koulutuspuolella meillä on tarjota kolmenlaisia ohjelmia: kasvuun johdattaminen, talouden ja tuottavuuden johtaminen sekä markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen, kertoo Uusinarkaus. 

kuvakaappaus: https://www.youtube.com/watch?v=PSOHYzZVEME

Yritysten kehittämispalveluissa tarkastellaan yrityksen tilanne aidosti ja rehellisesti. Kehittämispalveluiden piiriin haetaan mukaan tavoitteellisia yrityksiä, jotka tähtäävät kannattavaan liiketoimintaan. 

- Tuotteen tulee olla kunnossa yrityksen lähtiessä markkinoille, se on selvä. Mutta liiketoimintaosaamiseen voi hakea tukea esimerkiksi meidän kauttamme yritysten kehittämispalveluista. Merkittävä osa kehittämispalveluiden konsultointien sekä koulutusten kustannuksista maksetaan julkisista varoista, joten kyse on yrityksille varsin edullisesta tavasta hankkia osaamista liiketoiminnan pyörittämiseen, kannustaa Uusinarkaus. 

- Ei tarvitse olla iso yritys, jotta uskaltaa lähteä mukaan. On meillä mukana myös yhden henkilön yrityksiä! 

Yritysten kehittämispalveluista on kerätty palautetta niitä käyttäneiltä yrityksiltä, ja palaute on ollut erinomaista. Konsultointien ja koulutusten toteuttajina ovat maan parhaat voimat - asiantuntijoilla on korkea koulutus- ja osaamistaso sekä paljon kokemusta alalta. Näin taataan, että koulutukseen osallistuvat yritykset saavat huipputason koulutuksen ja siten rahoillensa parasta mahdollista vastinetta! Yritysten maksuosuus yritysten kehittämispalveluissa on vain 20–30 % palvelun hankintahinnasta. 

kuvakaappaus: https://www.youtube.com/watch?v=PSOHYzZVEME

- Kannustan kaikkia lappilaisia yrityksiä ottamaan rohkeasti meihin yhteyttä! Meidän koulutuksillamme investoidaan osaamiseen ja tulevaisuuteen. 

Lue lisää yritysten kehittämispalveluista: 

www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Linkki kehittämispalveluita esittelevään videoon: https://www.youtube.com/watch?v=PSOHYzZVEME

Millaiset ovat Lapin näkymät? 

Sekä Uusihanni että Uusinarkaus toteavat, että Lappi tarvitsee uusia osaajia lähes alalle kuin alalle. Tällä hetkellä maakunnassa painitaan työvoimapulan kanssa. 

- Erityisen hyvin vetävät teollisuus- ja kaivosala. Maanrakennus- ja kaivosala ovat hyödyntäneet kaikista eniten RekryKoulutusta, samoin kysyntää tälle koulutukselle on tullut kuljetuspuolelta. 

Myös maahanmuuttajat ovat tärkeä resurssi työvoimapulaa selätettäessä. Yrittäjyysvalmennuksia on yritetty järjestää maahanmuuttajille, mutta nämä ovat peruuntuneet toistaiseksi liian vähäisen osallistumisen vuoksi. 

Jari ja Minna auttavat mielellään lappilaisia yrittäjiä
kehittämään toimintaansa.

- Tarjoamme koulutuksia suomen ja ruotsin lisäksi englannin kielellä, muistuttaa Uusihanni. 

Lapin ELY-keskuksella on alkamassa Yritysten neuvontapalvelu -kumppanuuspilotti, joka toimii vuoden 2020 loppuun saakka. Pilotissa annetaan tukea rekrytointiin ja yritysmielikuvan kehittämiseen: pakettiin kuuluu 4 tuntia konsultointipalvelua ja kolme kilpailutettua asiantuntijaa, jotka ovat yritysten käytettävissä. 

- Ilokseni voin ilmoittaa, että pilotin palvelut ovat yrityksille maksuttomia!, kertoo Uusihanni. 

Pilotti on kohdennettu ainakin aluksi kumppanuuskunnille eli Rovaniemelle, Kemijärvelle, Posiolle, Pelloon ja Keminmaalle. Palveluja on tarjolla kaikille toimialoille. 

Jäikö jokin askarruttamaan? Ota yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijoihin: 

Yrityspalveluasiantuntija Minna Uusihanni, minna.uusihanni@ely-keskus.fi

Yrityskehitysasiantuntija Jari Uusinarkaus, jari.uusinarkaus@ely-keskus.fi

Lausuntoja vaille valmis - anna lausuntosi Lapin maaseutuohjelmasta!

Lapin maaseutuohjelman laadinnassa on käsillä jo kauan odotettu hetki: virallisen lausuntokierroksen alku. Lausuntokierros startataan nyt eli perjantaina 11. lokakuuta. Lausua voi neljän viikon ajan aina sunnuntaihin 10. marraskuuta saakka.

Voit lukea ohjelman työstämisestä lisää näistä Biotalousuutisten jutuista (linkit otsikossa):

• Erätauon paikka! - kaikki, mitä haluat tietää Erätauko-keskusteluista
• Kevään visio, tavoitteet ja toimenpiteet -työpajojen aikataulu
• Kooste kevään työpajoista
• Ohjeet kesän kommentointikierrokselle

Ohjeet lausuntojen jättämiselle:

• Löydät lausuntokierroksella olevan Lapin maaseutuohjelman täältä: https://tinyurl.com/lapinmaaseutuohjelma. Kansiosta löydät ohjelman niin Word- kuin pdf-tiedostonakin. Saat tiedostot ladattua omalle koneellesi klikkaamalla ruudun oikeassa ylänurkassa olevaa alasvetovalikkoa ja sieltä vaihtoehtoa "download"
• Pyydämme lausuntoja sähköpostitse osoitteeseen: info@lapinliitto.fi. Muistathan laittaa viestisi otsikoksi "Lapin maaseutuohjelma, lausunto, 193/00.01.05.30/2018".
• Lausuntoosi voit kirjata mm. mitä hyvää, kehitettävää tai lisättävää Lapin maaseutuohjelmassa mielestäsi on. Ilmaisutyyli lausunnossa on vapaa. 

Miksi asia on tärkeä?

Lapin maaseutuohjelma tulee linjaamaan lappilaisen maaseudun kehittämistä tulevalla EU-ohjelmakaudella eli vuosina 2021 - 2027. Ohjelmalla katetaan kaikki Lapin maaseudulla tapahtuva kehittäminen kuten EAKR-, ESR- ja maaseuturahaston rahoittamat kehittämistoimet. 

Virallisen lausuntokierroksen on tarkoitus taata jokaiselle asiasta kiinnostuneelle mahdollisuus vaikuttaa Lapin maaseutuohjelman lopulliseen sisältöön. Aiemmin ohjelmaan on ollut mahdollisuus vaikuttaa kesän aikana käynnissä olleella kommentointikierroksella. Kommentointikierroksen jälkeen ohjelma on kuitenkin muokkaantunut paljon, joten mikäli jätit tuolloin kommentin, kannattaa nyt käydä tutustumassa lausuntokierroksella olevaan ohjelmaan ja tsekata, löytyykö siitä jotakin uutta kommentoitavaa!

Ohjelma julkaistaan julkaisutilaisuudessa, joka pidetään Rovaniemellä 17. joulukuuta klo 13 - 16. Tilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin lisää.

Elinvoimainen Kittilä panostaa vähähiilisyyteen

Kittilä on eittämättä yksi Lapin elinvoimaisimmista kunnista. Maaseutuklusteri pääsi kuntakierroksellaan vierailemaan Kittilässä torstaina 19. syyskuuta. 

Ohjelma
17.00 Avaussanat, Antti Jämsen, Kittilän vt. kunnanjohtaja
17.10–17.50 Maaseutuklusteri ja uusiutuvan energian kehittäminen Lapissa, Tanja Häyrynen, Lapin liitto
17.50–18.30 Kuntien energiatehokkuussopimukset ja Lapin Energiakonttori, Markus Latvala, Feasib Consulting
18.30–19.10 Puurakentaminen ja puun hankinta, Timo Pisto, Suomen metsäkeskus
19.10–19.30 Yhteenveto ja mahdollisuus loppukeskustelulle

Antti Jämsen.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kittilän vastaava kunnanjohtaja Antti Jämsen kertoi heti tilaisuuden aluksi ilouutisia: Kittilän kunta sai 7,5 miljoonaa euroa Köngäs-Hanhimaa-maantien kunnostukseen. Tätä on kunnassa odotettu ja ajettu eteenpäin jo monta vuotta, ja vihdoin asialle saatiin vihreää valoa ja rahoitusta. Maantiellä on suuri merkitys puutavarakuljetukseen, matkailuun sekä tietysti paikallisten ihmisten mahdollisuuksiin liikkua paikasta toiseen. Tien alkupuolelle Könkäälle tulee myös kevyenliikenteenväylä. 

Jämsen korosti aloituspuheessaan, että Kittilä on metsäkunta. Laajan metsävarannon ja vahvan matkailualan ansiosta Kittilässä on nähty myös suuri potentiaali puurakentamisessa. 

- Olemme jo nyt puurakentamisen edelläkävijöitä, kiitos Levin. Levi Kylpylä Spa taitaa olla Suomen suurin puuhotelli.

Jämsen valotti myös kunnan tulevaisuuden suunnitelmia puurakentamisen suhteen:

- Leville on suunnitteilla useita useita puurakenteisia isoja rakennuksia. Kaavoituksessa on otettu puu huomioon: nyt on valmistumassa 32 rivitaloasuntoa puuelementeistä. 

Kunnalla menee siinäkin mielessä hyvin, että väkiluku kasvaa, ja Kittilän on todettu olevan Suomen 5. paras elinvoimaisuuden lisääjä. Suurin työnantaja on Agnico Eagle 1 500 työpaikallaan, ja heidän työntekijöistään peräti yli puolet tulee Kittilästä ja jopa 90 % Lapin alueelta. Myös kunnan toinen kivijalkatoimiala matkailu työllistää paljon, noin 2 000 henkeä. 

Tanja Häyrynen.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

- Kuntastrategiamme visioon kuuluu vahvasti vähähiilisyys. Pohdimme hankkeiden avulla muun muassa miten järjestää ympäristöystävällisesti matkailutapahtumia ja miten edistää muovittomuutta, kertoi Jämsen.

Kittilän kunta onkin saanut Lapin liitolta rahoitusta 277 000 € kestävän matkailun kehittämiseen. Hanke "Kasvua kestävästä matkailusta" alkaa lokakuussa 2019, ja se on rahoitettu EAKR:n kautta.  

Lapin liiton Tanja Häyrynen haastoi kittiläläiset kysymällä, millainen kunnan hankesalkku on. Kunta on toteuttamassa useita hankkeita joko päätoteuttajana, osatoteuttajana tai yhteistyökumppanina. Kaikki hankkeet liittyvät tavalla tai toisella vähähiilisyyteen. Hakuunkin on menossa uusia hankkeita. 

- Vähähiilisyys näkyy esimerkiksi siten, että sähköautojen latauspisteitä löytyy useita Leviltä, jossa suurimmat kiinteistöt lämpenevät hakkeella,  lähiruoan hyödyntämisen prosentti on noin 15 %, vaikka kunnan ruokapalvelut ovat mukana Lapin keskussairaalan hankintarenkaassa... muistelivat Jämsen, kunnan elinkeinojohtaja Katariina Palola sekä projektipäällikkö Katja Kaunismaa. 

kuva: www.kideve.fi/hankintaopas

Kittilässä on panostettu myös Maaseutuklusterin rummuttamiin aluetaloutta tukeviin hankintoihin. Kunta onkin julkaissut hankintaoppaan nettisivuillaan - kurkkaapa tänne: www.kideve.fi/hankintaopas! Opas on todella helppolukuinen ja selkeäksi tehty ja ennen kaikkea kaikille avoin. Opas antaa tietoa:

• päättäjille: miten hankinnoilla saadaan hyötyä aluetaloudelle ja paikallisille yrityksille & parhaat vinkit kunnan hankintatoimen kehittämiseen
• hankinnan toteuttajille: miten määritellä tapauskohtaisesti hankinnan kohde sekä ottaa huomioon alalla vallitseva markkinatilanne - ota haltuun hankintaprosessi alusta loppuun!
• yrittäjille/tarjoajille: julkiseen kilpailutukseen tarjoamisen kulmakivet - näin pääset kasvattamaan liiketoimintaasi

Koulutuksia liittyen julkisiin hankintoihin järjestetään säännöllisesti. Useat koulutukset ovat pääkaupunkiseudulla, mutta niihin on silti erittäin tärkeää osallistua, sillä Lapissakin tarvitaan lisää osaamista hankintojen onnistuneeseen toteuttamiseen. Hankintakoulutuksista löytyy lisätietoa esimerkiksi täältä: https://www.koulutus.fi/haku/. 

Kuntien energiatehokkuussopimuksia sekä Lapin Energiakonttorin toimintaa (www.lapinenergiakonttori.fi) esitteli Markus Latvala. Feasib Consulting jalkauttaa Motivan energianeuvontaa kolmeen pohjoiseen maakuntaan, Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen käytössään Motivan materiaalit. Latvala tiimeineen on vastuussa Lapin Energiakonttorin nettisivujen päivittämisestä. Lapin Energiakonttorin uudistuville nettisivuille linkataan neuvontapuhelimen numero - neuvontapuhelimeen voivat soittaa myös yritykset liittyen vaikkapa lämmitysjärjestelmien muutokseen.
- Viestinnän tueksi valmistuu myös videoita innostavista esimerkeistä uusiutuvan energian saralta, lupaili Latvala.

Kuva: Markus Latvalan PowerPoint-esitys

Latvala houkutteli myös Kittilän kuntaa liittymään mukaan kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Sopimukseen liittyminen edellyttää vuosittaista raportointia energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista hiilidioksipäästöjen vähentymisestä. Liittyminen sopimukseen ei maksa kunnalle mitään. Lue lisää energiatehokkuussopimuksesta: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/. Kittiläläiset halusivat kuulla lisää energiatehokkuussopimuksesta sekä siitä, mitä se tarkoittaisi nimenomaan Kittilän kunnalle - Markus Latvala lupasikin valottaa tätä erillisessä palaverissa kittiläläisten kanssa  29.10., kun hän saapuu puhumaan kunnanhallitukselle ja virkamiehille.
- Esimerkiksi jos haluaa Hinku-kunnaksi edellytyksenä on, että liittyy myös kuntien energiatehokkuussopimukseen.
Latvala esitteli oman puheenvuoronsa lopuksi lukuisia hienoja esimerkkejä energiatehokkaista toimista ympäri Suomen. Parhaita toimintamalleja löytyy lisää osoitteesta: www.energialoikka.fi!  

Illan kruunasi Suomen metsäkeskuksen metsäbiotalouskoordinaattori Timo Piston puheenvuoro puurakentamisesta sekä puun hankinnasta. Puun jalostamisasteen nostolle on Lapissa hyvät mahdollisuudet, sillä tukkipuuta riittää. Lapin hehtaarituotto on keskimäärin muuta Suomea paljon pienempi, joten jalostukselle maakunnassa olisi todella tilausta.

Jalostettua puuta voidaan käyttää esimerkiksi puurakenteisissa taloissa. Suomalaisista noin 46 % asuu kerrostaloissa, joten kerrostaloja olisi tärkeä saada puurakenteiseksi. Omakotitalot ovatkin pääosin puurakenteisia.
- Vaikka kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin CLT-elementeistä, se ei tekisi millään muotoa edes lovea Suomen metsiin. Metsät kasvavat 600 puukerrostalon tarpeisiin reilussa vuorokaudessa, havainnollisti Pisto.

Kiitos Kittilä, nähdään taas!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Puurakentamisen edistämisessä kuntien tekemät päätökset ovat merkittävässä roolissa. Kittilässä kiinnostusta puurakentamista kohtaan tuntuu löytyvän. Kunta on kiinnostunut rakentamaan uuden koulun puurakenteisena, kuten on menetelty jo useassa eri kunnassa ympäri Suomen.
- Rakennettu ympäristö aiheuttaa n. 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän takia rakentamisen ekologisuutta on pakko edistää ja suosia puurakentamista!

Päivän esitykset löydät kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ. 

Aistimatkalle ruokamaailmaan

Tuomarit arvioivat tuotteita koko lauantaipäivän.

Maaseutuklusteri osallistui syyskuussa 2019 Artesaaniruoan SM-kilpailuihin Jyväskylässä. Kyse on tuotekilpailusta, joka on suunnattu kaikille Pohjoismaiden sekä Baltian maiden elintarvikeyrittäjille, jotka käyttävät paikallisia raaka-aineita ilman säilöntäaineita, väriaineita ja synteettisiä aromeja. Kaikki ruoan maku, haju sekä väri ovat artesaaniruoassa lähtöisin siis aidoista raaka-aineista, joita luonto tarjoilee. Tarkoituksena artesaaniruoan SM-kisoilla on tehdä tunnetuksi artesaaniruoan perinnettä ja auttaa sitä kehittymään. 

Kaskiyön nauris vei voiton kotiin!

Kilpailu järjestettiin nyt jo neljättä kertaa, ja osallistujia oli tällä kertaa yli 120. Kilpailukategorioita oli 11, luokkia peräti 60 juomista kastikkeisiin sekä liha- ja kalatuotteisiin. Mukana oli myös lappilaisia yrittäjiä omilla pohjoisilla artesaanituotteillaan. Palkintojakin tuli kotiin: lämminsavukala-luokassa voiton vei ranualainen Arctic Circle Delight Ahven herkullaan (he saavuttivat myös innovatiivinen artesaaniruoka -sarjassa hopeaa haukinugeteillaan!) ja maustekastikkeissa puolestaan kultaa saavutti Arktinen aurinko osuuskunta kaskiyön nauris chutney -tuotteellaan. Tulokset kokonaisuudessaan täällä. 

Tärkeää kilpailuun osallistuneille yrityksille on saada näkyvyyttä tuotteille sekä asiantuntevaa palautetta mausta ja muista tuotteen ominaisuuksista. Toisaalta tapahtuma on oiva alusta verkostoitua muiden artesaaniruoan valmistajien kanssa ja saada siten uusia ideoita tuotteiden kehittämiseen. 

Ensi vuonna Artesaaniruoan SM-kisat pidetään Raisiossa. 

Tuomarointi vei mielikuvamatkalle 

Alkoholittomien juomien tuomarit!

Maaseutuklusterilla oli kunnia edustaa kilpailun tuomaristossa, kun klusterin varajohtaja Tanja Häyrynen pääsi yhdeksi tuomariksi alkoholittomat juomat -ryhmään. 

- Kisat avasivat minulle artesaaniruoan maailman, kun pääsin päivän ajaksi uppoutumaan alkoholittomien juomien pyörteisiin ja makuihin. Sain kokonaan uudenlaisen käsityksen siitä, miten monipuolisia artesaanituotteita meiltä Suomesta löytyy!

Yllätyksiäkin oli luvassa, sillä yleensä Häyrynen ei juuri välitä glögeistä. Kilpailussa tarjolla ollut glögi maistui kuitenkin todella hyvältä, ja hän voisi kuvitella juovansa sitä ensi jouluna.

- Jännintä oli ehkä se, että tuotteet toivat aivan erilaisia mielikuvia kuin mitä yleensä. Tuli kiinnitettyä runsaasti huomiota esimerkiksi hajuun, suutuntumaan sekä väriin. Juomia maistellessa mieli saattoi vaeltaa vaikkapa maalaismaisemaan heinälatoon kesäsäällä.

Pohjoismaisten juomien kategoriassa kultaa muissa alkoholittomissa juomissa vei Rosensaft Kullas Gårdilta, Kemiöstä. Kyseessä oli Häyrysen mukaan oikea luksustuote, joka maistui herkulliselta ja täytti kaikki kuohujuoman odotukset.

- Usein alkoholittomia kuohujuomia ei arvosteta niin paljon kuin alkoholillisia juomia. Tällä kertaa sain kuitenkin kokea positiivisen yllätyksen, sillä Rosensaft maistui todella laadukkaalta ja hyvältä! 

Seminaarista tietoa, villiyrttityöpajasta käytännön kokemusta

Lavalla Turun yliopiston Saara Lunden.

Kisojen yhteydessä järjestettiin myös kaksipäiväinen seminaari, jossa käsiteltiin teemaa laajasti useasta eri näkökulmasta. Seminaarissa korostui useassa puheenvuorossa se, että ruokakokemus voi olla moniaistillinen kokemus, joka ei nojaudu pelkästään makuaistiin. Oletko sinä pysähtynyt koskaan miettimään, että vaikka jäätelö maistuukin kuumana kesäpäivänä hyvältä, ei makuelämystä määritä pelkästään maku? Jäätelön syönnissä myös jäätelötötterön rapiseva ääni voi olla avainasemassa ruokaelämyksen syntymisessä. Aistikas asiakaskokemus onkin suurin kilpailuvaltti nykymarkkinoilla, joissa myydään elämyksiä. Turun yliopistossa tutkitaan moniaistillista ruokakokemusta sekä miten sitä voitaisiin hyödyntää tuotekehityksessä. Testitiloissa Kupittaalla on tarjolla muun muassa hajulaitteistot, kuvaseiniä sekä monikanavaista ääntä, joiden avulla voidaan testata eri aistiärsykkeiden vaikutuksia ihmisten ruokailukokemuksiin. 

Artesaaniruoalla voi ponnistaa myös maailmalle. Copy and improve on hyvä toimintamalli - mene maailmalle ja tutustu, millaista artesaaniruokaa siellä on tarjolla, palaa kotiin ja pistä paremmaksi! Maailman elintarviketrendeissä jyllävät ekologisuus, eettisyys, vastuullisuus, terveys, hyvinvointi sekä välipalakulttuuri. Ihmiset haluavat nopeaa välipalaa vaikkapa palavereiden tai muiden menojen välillä, sillä aikaa lämpimän aterian nauttimiseen ei välttämättä ole. Hyviä uutisia: Fennopromon kansainvälisten asioiden johtaja Jukka-Pekka Inkinen toteaa, että lähes mikä tahansa ruoka voi olla välipala, kunhan se on helppo syödä ja kuljettaa mukana! Kenties tulevaisuudessa esimerkiksi lappilaiset marjapatukat yleistyvät terveellisinä ja ekologisina välipaloina? Muista myös mistä tulet - Suomen ominaispiirteitä kuten puhdasta luontoa voi ylpeästi korostaa maailmalla!

Villiyrttityöpajan raaka-aineet.

Seminaarissa tarjoiltiin myös nostoja artesaanituottajilta. Herkulliset ja helppokäyttöiset Järki Särki -kalasäilykkeet Korpilahdelta, Keski-Suomesta, sopivat niin nopeaksi arkiruoaksi kuin hienompiinkin illanistujaisiin. Tuotteita löytyy ympäri Suomenniemen K- ja S-ryhmän pienistäkin kaupoista. Joko sinä olet löytänyt Järki Särki -herkkuja Lapista?
- Onhan tämä tietynlaista jongleerausta, jossa ilmassa on monta palloa: laadukkaan raaka-aineen saanti, markkinointi, hyvä tiimi, tuotekehitys..., kertoi Järki Särki Oy:n Ari Seppälä. 
- Tuotteiden tulee olla visuaalisesti kauniita, koska niitä annetaan usein lahjaksi ja laitetaan näytille eri tilaisuuksissa, ja tähän olemmekin panostaneet.
Seppälän mukaan Järki Särki on herkullinen ympäristöteko. Järki Särki haluaa olla tiennäyttäjä vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisessä.

Hakamaan lammastila Petäjävedeltä sai alkunsa, kun kaksi kaupunkilaista muutti maalle sydämessään kiinnostus oman ruoan kasvatusta kohtaan. Tilalta löytyy 60 uuhen lampola, tilapuoti täynnä laadukkaasti ja luonnollisesti tuotettuja elintarvikkeita sekä syötäväksi kasvispainotteista kotiruokaa. Kaikki toiminta Hakamaan lammastilalla on avointa ja rehellistä. Ihmiset saavat tulla tarkastelemaan, miten eläimiä tilalla pidetään - eläinten hyvinvoinnista ei tällä tilalla tingitä.
- Ilman hyvinvoivia eläimiä ei voi saada käyttöönsä laadukkaita raaka-aineita, muistutti Hakamaan lammastilan Maija Suutarinen. 

Tässä valmistuu villiyrttityöpajan jälkiruoka.

Tärkeää Hakamaan lammastilalla on yhdessä tekemisen fiilis. Kaksi hillontuottajaa voivat myydä yhdessä, eikä heidän tarvitse kilpailla keskenään. Yhdessä saadaan tuotteille enemmän näkyvyyttä! Suutarinen korosti myös messukokemusten tärkeyttä:
- Olimme mukana viime tammikuussa Grüne Wochella Berliinissä, jossa opimme ihan järjettömän paljon. Pääsimme messuille mukaan yritysryhmähankkeen avulla. Sellaista palautetta ei saa mistään muualta - ei tullut mitään perus "ihan hyvää" -kommentteja, vaan palautetta, joka oikeasti auttaa meitä eteenpäin!

Villiyrttityöpajassa lauantai-iltapäivällä loihdittiin ruokaa muun muassa kotimaisista raaka-aineistatä kuten nokkosesta,  sienistä, siiasta, pensasmustikoista. Myös osallistujat pääsivät kauhan varteen, mikä oli virkistävää vaihtelua - oppiihan tekemällä usein parhaiten.

Koko viikonlopun ajan Lutakon aukiolla pyöri myös Wemmi-markkinat. Lisäksi Artesaaniruoan SM-kilpailun voittajat olivat sunnuntaina esillä Jyväskylän Paviljongissa.

Villiyrttityöpajan lopputulemana oli näin kaunis ja herkullinen lautanen!

Voittajat esillä Paviljongissa. 

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Luomustatuksella on väliä

Suomi on tullut tunnetuksi maana, jossa sijaitsee maailman suurin luomukeruualue. Viimeaikaisten luomukeruualueiden todennukseen liittyvän uudistuksen myötä luomukeruualamme on kuitenkin pirstaloitunut ja pienentynyt. Erinäisten arvioiden mukaan jopa puolet luomukeruupinta-alasta on menetetty, sillä metsien luomustatuksen todentaminen on käynyt entistä monimutkaisemmaksi.

Mikä ihmeen uudistus? Taustaa luomukeruualueista

Luomukeruualueen perustamista kansallisesti ohjaava ”Luonnonmukainen tuotanto, yleiset ja kasvintuotannon ehdot” (lue lisää) julkaistiin kesällä 2018. Ohjeuudistuksen myötä luomukeruualueen perustamisen lähtökohtana on nyt metsänomistajakohtainen sopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen luomustatuksen haluava metsänomistaja sitoutuu luomujärjestelmään. Hän sitoutuu myös tekemään ilmoituksen luomuvalvonnalle, mikäli aikoo käyttää luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia. Tällöin alue on kolmen vuoden siirtymäajan pois luomutoiminnasta palautuen jakson jälkeen takaisin luomuun. Lannoitteissa ja kantokäsittelyaineissa on olemassa luomukeruualueelle soveltuvia vaihtoehtoja, jolloin siirtymäaikoja ei tarvita. Luomusertifiointi ja metsätalous eivät siis sulje toisiaan pois.

Metsänomistaja voi liittää tilansa luomuun useilla eri tavoilla. Hän voi esimerkiksi hakeutua itse alueensa ELY-keskuksen kautta luomuvalvontajärjestelmään, jolloin tila itse hoitaa velvoitteet ja kustannukset. Valvontaan voi hakeutua myös ns. selvittäjätoimijan kautta. Selvittäjä kokoaa luomukeruualueen, varmistaa sen luomukelpoisuuden ja liittää sen luomuvalvontaan. Metsätila voi antaa luomusitoumuksen maksuttomasti myös Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän, maksuttoman metsään.fi-palvelun kautta. Tilan liittäminen luomuvalvontajärjestelmään tapahtuu tällöin selvittäjän tekemänä, mikä on maksullista toimintaa. Mallin kustannuksien kohdistumisesta sovitaan aina etukäteen. 

Luomukeruualue kootaan näkyväksi luomukeruualuekartoille. Luomuraaka-aineiden ostajat käyttävät karttoja raaka-aineensa alkuperän todentamisessa. Kartoille merkityt luomualueet ovat olleet tällä poimintakaudella epäyhtenäisiä, koska toistaiseksi vain osa metsänomistajista on tehnyt luomusitoumuksen. Kartat eivät ole julkisia. 

Positiivinen asia ja iso mahdollisuus on se, että metsiemme luomukelpoisuus ei ole mitenkään heikentynyt. Edelleen yli 90 % metsäpinta-alastamme on luomukelpoista, ja pohjoisessa osuus on tätäkin suurempi. Luonnonvarakeskuksen tilastoista käy ilmi, että kemikaalien käyttö metsissämme on vähäistä, ja lannoitusalueiden osuus ei myöskään ole aiempaan verrattuna ratkaisevasti muuttunut. 

Miksi luomustatuksella on väliä? 

Luomukeruualueeseen liittyvät muutokset ovat koskettaneet erityisesti Suomen itäisiä ja pohjoisia maakuntia, joissa luonnontuotealan yrittäminen nojaa pitkälti erilaisiin luonnosta saataviin keruutuotteisiin. Pohjoisissa maakunnissa ovat sijainneet Suomen laajat ja yhtenäiset luomukeruualueet. Nyt tapahtuneen uudistuksen myötä luomusertifioitujen keruualueiden määrä on laskenut ja alueet ovat pirstaloituneet pahoin.

Luomu on kovassa huudossa paitsi meillä Suomessa myös maailmalla, jossa yhä vastuullisemmat kuluttajat haluavat panostaa siihen, että esimerkiksi heidän nauttimansa ruoka ja kuluttamansa kosmetiikka on luomuperäistä. Tämän vuoksi monen luonnontuotealan yrittäjän toiminta perustuu raaka-aineiden luomustatukselle. Onkin erittäin tärkeää, että näiden yrittäjien liiketoiminnan esteeksi ei muodostu kotimaisen luomuraaka-aineen riittämätön saatavuus. Pahimmassa skenaariossa yrittäjät joutuvat jatkossa hankkimaan raaka-aineet tuotteisiinsa naapurimaista, kuten Venäjältä, samaan aikaan, kun marjat, kerkät ja erilaiset sienet jäävät keräämättä suomalaisista puhtaista metsistä. 

Miten tästä eteenpäin?

Helsingissä pidettiin tiistaina 10. syyskuuta luomukeruutilaisuus, jonka koollekutsujina toimivat kaikki seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa. Tilaisuuteen kokoontui joukko luomualan asiantuntijoita, metsäalan edustajia, yrittäjiä sekä viestijöitä keskustelemaan siitä, miten asiaa tulisi konkreettisesti viedä eteenpäin, jotta suomalaiset luomuluonnontuotteet pääsisivät jatkossakin tehokkaasti markkinoille ja kuluttajien pöytiin ympäri maailman. Tilaisuudessa kuultiin monta teemaa ja sen tärkeyttä hyvin pohjustavaa alustusta. Tilaisuudessa pidetyt PowerPoint-esitykset löytyvät täältä, ja muistiinpanot käydystä keskustelusta puolestaan täältä. Kaikki päivän materiaalit: https://tinyurl.com/luomukeruumateriaalit. 

Tilaisuuden tavoitteena oli saada aikaan teemaa edistävää monipuolista keskustelua, joka tunnistaa luomuluonnontuotteiden mahdollisuudet eri näkökulmista. Business Finlandin puheenvuorossa tuli vahvasti esiin markkinoiden kasvava kiinnostus metsiemme luomuaarteisiin. Alan kärkiyrityksien puheenvuorot toivat esiin karun todellisuuden: luomuraaka-aineen saanti on vaikeutunut merkittävästi ja luomulaatua on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta. Elinkeinoministerin terveisissä kuultiin, että yrityksien haasteet on kuultu ja huomioitu valtion tasollakin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari oli huolissaan yritystoiminnan edellytysten heikentymisestä. Hän muistutti, että hallitusohjelman tahtotila on viedä eteenpäin suomalaista luomutuotantoa. Kalmari toi myös esiin Kansallisen metsästrategia 2025 tahtotilan edistää metsien monikäyttöön perustuvaa elinkeinotoimintaa. 

Tilaisuudessa tuli vahvasti esille koordinoidun viestinnän selkeä tarve. Keruuluomuteeman haasteellisuus ja laajan yhteistyöverkoston eri näkökulmat korostavat viestinnän tarvetta. Viestinnän toimia on jo käynnistelty Maa- ja metsätalousministeriön koollekutsumassa viestintäryhmässä syyskuussa 2019. Ryhmän tehtävänä on tukea uuteen metsään.fi-palveluun liittyvää, erityisesti yksityismetsänomistajille suunnattavaa, viestintää. Ryhmä kokoaa yhteen tavoitteen, viestit, kohderyhmät ja toimenpiteet luomukeruuteemaan liittyen. Viestintäryhmä koostaa marraskuuhun 2019 mennessä vastauspankin, jossa esitetään vastaukset kysymyksiin, joita vaikkapa metsänomistajille tai luonnontuotealan yrittäjille voi nousta mieleen luomukeruualueisiin ja -sertifiointiin liittyen. Viestinnässä tullaan panostamaan selkeään kieleen, jotta monimutkaisemmatkin luomukiemurat avautuisivat helposti kaikille. 

Luomukeruuteemaa lähdetään edistämään säännöllisesti kokoontuvan työryhmän avulla, jonka Pohjois-Suomen maakuntaliitot kutsuvat koolle. Jo ennen työryhmän kokoontumista otetaan päivän polttavia asioita työn alle, kuten edellä mainittu viestinnän vastauspankki. Metsien monikäyttöön ja luomusertifiointiin liittyvät teemat on tärkeää pitää esillä jatkossa niin maakuntaliittojen kuin muidenkin toimijoiden osalta. 

Lopputulemana voi todeta, että aiheen kehittäminen vaatii edelleen vahvoja toimia. Tärkeää on luomujärjestelmän kehittäminen toimialojen yhteistyössä sekä viestintään panostaminen. Askel askeleelta on hyvä lähteä ratkaisemaan luomukeruualueisiin liittyvää haastetta. Pääasia on se, että olemme nyt kaikki samalla kartalla - Suomi haluaa edelleen kärkisijalle luomukeruualueiden koossa, ja meidän tulee pystyä takaamaan yrittäjille varmuus siitä, että he saavat jatkossakin riittävästi kotimaisia, luomulaatuisia raaka-aineita ainutlaatuisten tuotteidensa valmistamiseen. 

Kirjoittanut: Johanna Asiala, Lapin liitto & Eija Vuorela, Youngfour Oy
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä