Pääomapako Posiolla pienenee

Biokaasutilaisuuksien sarja jatkui torstaina 13. kesäkuuta aurinkoisella Posiolla. Alta näet päivän ohjelman:

12:45–13:00 Kahvit

13:00–13:10 Tilaisuuden avaus, Eija Ahola, Posion vs. kunnanjohtaja

13:10–13:25 Biokaasuntuotanto, oleellinen osa Lapin maaseudun vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta (BiTooL) - hanke-esittely, Tommi Lepojärvi, Vaasan yliopisto

13:25–13:40 Maatilojen yhteiset biokaasulaitoksen rahoitusmahdollisuudet, Pekka Myllylä, ProAgria Lappi

13:40–13:55 Maaseutuklusteri ja bioenergia Lapissa, Tanja Häyrynen, Lapin liitto

13:55–14:10 Miten Posion kuntaa kehitetään?, Veli-Matti Ruotsalainen, Posion kunta

14:10–14:25 Posion biokaasusuunnitelmat, Heikki Lehtiniemi

14:25–14:40 Biokaasulaitosmallit, Johanna Kalmari, Metener Oy

14:40–14:55 Biokaasulaitosinvestointi ympäristöviranomaisen näkökulmasta & biokaasuauton omistajan mietteitä, Eero Leppänen, Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky

14:55–15:00 Loppusanat

15:00 Tilaisuus päättyy

Tommi Lepojärvi, BiTooL-hankkeen projektipäällikkö, totesi, että biokaasun tuotannossa kyse on aina lopulta loppukäyttäjästä ja hänen halukkuudestaan tukea biokaasun tuotantoa. Kyseessä ei siis ole mikään pieni palapeli, jota pyöritellä. Nyt suunnitteilla oleva siirrettävä liikennepolttoaineen tuotantoyksikkö helpottaisi pitkien välimatkojen kanssa painimista. Maatilojen sijainnit kun ovat usein sellaisissa paikoissa, joissa ei ole riittävää kysyntää tuotetulle liikennepolttoaineelle. Lepojärvi näki myös tärkeänä asiana vaikuttamisen poliittisiin päättäjiin, jotta biokaasuautoilu tulee kuluttajalle todelliseksi vaihtoehdoksi tulevaisuudessa. 

Pekka Myllylä ProAgria Lapista esitteli erilaisia yhteisiä biokaasulaitoksen rahoitusmahdollisuuksia. Jotta biokaasua voidaan alkaa Posiolla tuottaa, tarvitaan mukaan useita tiloja ja lisäksi tilojen ulkopuolisia syötteitä, esimerkiksi metsätaloudesta tai ravintoloista. Yhdessä tekemällä myös hyödyistä nautitaan yhdessä - halvempaa ja kestävämpää polttoaineita omiin kulkuneuvoihin! Tavoitteena on luoda malli, jossa raaka-aineiden omistajat ovat myös hyödynsaajia. Esimerkiksi kunnat, kuten Posiokin, voivat lähteä luomaan kysyntää paikalliselle biokaasulle polttoaineena omien kulkuneuvojensa avulla. Yksityisen rahoituksen suhteen voitaisiin tutkailla mahdollisuutta joukkorahoitukseen.

Tanja Häyrynen, Maaseutuklusterin viestintä ja Lapin liitto, kertoi alueellisesta hanketyöstä, jolla edistetään myös muun muassa biokaasun tuotannon mahdollisuuksia. 

Veli-Matti Ruotsalainen, Posion kunnan elinkeinokoordinaattori, kertoi, että myös Posiolla esille ovat tulleet isot trendit kuten pieni hiilijalanjälki. Matkailussa tätä tavoitellaan Posiolla nyt siten, että paikalliset matkailualan yritykset käyvät läpi kestävän kehityksen sertifikaatin hakemista. Jos sertifikaatti myönnetään Posiolla tietylle määrälle matkailuyrityksiä, koko Posion kunta saa samaisen tunnustuksen kestävänä matkailukohteena. Tämä olisi erittäin tärkeä askel entistä ympäristötietoisempien matkailijoiden houkuttelussa. Posiolla on viety esim. muovin kierrätystä eteenpäin, sillä kunnassa ei vielä ole mahdollista kierrättää muovia. Kuitenkin Pentikin kaltaiset suuret yritykset tuottavat paljon pakkausmuovia, joka olisi omiaan tuomaan riittävää massaa muovinkeräykseen. 

Erityisen hyviä uutisia Ruotsalainen toi paikallisten tuotteiden jalostuksen näkökulmasta. Posion ja lähialueen kaupoista löytyy nyt posiolaisesta lihasta tehtyä makkaraa:

- Kun sitä ostaa, niin raha pysyy alueella. Näin pienennetään pääomapakoa, kertoi Ruotsalainen.

Käydäänpä Posiolla myös "ulkomaankauppaa", sillä tuotteita myydään myös Pohjois-Pohjanmaan puolelle Kuusamoon. 

Posio on myös mukana Itä-Lapin kuntayhtymän alueella ensi syksynä käynnistyvässä Vähä-C-hankkeessa, joka keskittyy rakentamisen pieneen hiilijalanjälkeen. Kuntaan rakennetaankin lähiaikoina mahdollisesti uusi rivitalo ja kuntosali - ja niiden rakentamisessa on otettava kestävyys huomioon! Lisäksi tulossa on selvitys siitä, millaisia lähituotteita keskuskeittiöt käyttävät ja mitä ne voisivat käyttää. Kun selvitys valmistuu, voidaan tiloille puolestaan viedä tieto siitä, mitä heidän asiakkaansa eli tässä tapauksessa julkinen puoli haluaa. 

Heikki Lehtiniemi Posion Hämeenkylältä kertoi kyläläisen ja maatilallisen näkökulmasta biokaasun tuotannosta Lapin kylissä. Ensin on oltava päätiedot oikein - biokaasun tuotantoa ei aloiteta, jos sen kannattavuutta ei ole varmistettu! Liikkeelle lähdetään vain puhtaasti liiketoimintapohjalta. Lehtiniemi, kuten monet muutkaan, eivät näe mitään ongelmaa asua hieman syrjemmässä suurista keskuksista, pienissä kylissä, kunhan kyliin saadaan työllisyyttä ja pysäytettyä pääomapako. Myös Arlaa kiinnostavat maatilat, joilla on paljon hyödyntämätöntä energiapotentiaalia. Ehkä tulevaisuudessa pohjoisessa voisi olla Arlan maitoautoille oma biokaasun tankkausasema kylissä? 

Johanna Kalmari, Metener Oy:sta, kertoi biokaasulaitosmalleista hyvin konkreettisella ja selkeällä tasolla. Pienintä järkevää yksikkökokoa biokaasulaitokselle on vaikea sanoa, sillä teknologisesti ratkaisuja voidaan toteuttaa myös kotitalouskohtaisesti, kyse on vain oikean palvelumallin valinnasta. Esityksessä käytiin läpi myös kiinnostavia esimerkkejä muualla Suomessa toimivista biokaasulaitoksista. Esimerkiksi hyvinkääläisessä Palopuron Biokaasu Oy:ssa biomassoina toimivat nurmi, hevosenlanta ja kananlanta, ja tuottona on vuodessa n. 2500 MWh lähinnä liikennekaasua. Kyseistä mallia operoivat maatilat, ja energiayhtiö myy energiaa ulos. Raaka-aineet tulevat alla 5 km säteeltä, luomutiloilta. 

Eero Leppänen, Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveytyön kuntayhtymästä, kertoi viranomaisena oman näkemyksensä biokaasulaitoksista. Viranomaisnäkemyksen lisäksi hänellä on myös omakohtaista kokemusta asiasta, sillä alla on oma biokaasuauto, jolle lähin tankkausasema löytyy tosin tällä hetkellä Oulun Ruskosta. Leppänen korosti, että monesti pelkillä keskusteluilla ympäristöviranomaisen kanssa voidaan kartoittaa ongelmakohtia ja rajoitteita sekä saada selville, voidaanko laitossuunnitelmia ylipäänsä toteuttaa. Kannattaa siis panostaa etukäteiskeskusteluihin!

Päivän kaikki esitykset löydät TÄÄLTÄ. 

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä