Pelkosenniemi kehittää elinkeinoelämäänsä suurella sydämellä

Pienen ja piskuisen itälappilaisen Pelkosenniemen slogan on pienen suurella sydämellä. Kunta kutsui Maaseutuklusterin karavaanin kylään tiistaina 19. helmikuuta, sillä se haluaa kehittää alueen yrittäjyyttä ja omavaraisuutta sekä energian että elintarvikkeiden suhteen. Kunta siis todella toimii sloganinsa mukaisesti suurella sydämellä paremman tulevaisuuden puolesta. Lue alta, millaista keskustelua Pelkosenniemellä käytiin!

Pelkosenniemen kuntatilaisuuden ohjelma:

15.00 - 15.45 Elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jatkojalostaminen ja sen kannattavuus lappilaisella maaseudulla, Tanja Häyrynen, Lapin liitto

15.45 - 16.30 Pienet energiantuotannon yksiköt lappilaisilla maatiloilla, Pekka Myllylä, ProAgria Lappi

16.30 - 17.15 Miten edetä konkreettisesti jatkojalostuksen polulla? Arctic Ice Cream Factoryn tarina, Anna-Riikka Lavia, ProAgria Lappi

17.15 - 18.00 Elintarvikkeiden tuotantotilat ja elintarvikealan kehittäminen hankkeiden kautta Lapin kunnissa, Krista Stauffer & Merja Ahola, Sodankylän kunta

18.00 - 18.30 Loppukeskustelu - mitä jäi mieleen, miten tästä eteenpäin?

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Tanja Häyrynen kertoi pelkosenniemeläisille heti alkuun herätteleviä faktoja lappilaisesta elintarviketuotannosta ja pääomapaosta. Erilaiset infograafit nostivat kulmia - eikö lähiruokaa todella hyödynnetä tämän enempää Lapin kunnissa? Häyrynen esitteli tilaisuudessa myös Grüne Woche -messujen parhaan annin Lapin osalta. Yritykset voivat aidosti hyötyä yhteistyöstä esimerkiksi messuilla, jolloin kustannukset ovat pienemmät kuin yksin maailmalla liikkuessa. Puhuttiin myös investoinneista. Pelkosenniemelle on viimeisen kolmen vuoden aikana saatu hyvin investointeja, noin 10 miljoonan euron edestä, joten pikkurahoista ei puhuta. Aina ei tarvitse yrittää saada haaviin sitä suurinta kalaa, vaan monta pientäkin voi ajaa saman asian. Lopuksi heitettiin ilmoille ajatus Itä-Lapin yhteisestä REKO:sta - kannattaa jäädä kuulolle, sillä tämä saatetaan polkaista alulle lähiaikoina! Psst, myös Sodankylä on kiinnostunut hyppäämään mukaan Itä-Lapin REKO:on! Katso Tanja Häyrysen esitys täältä. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Pekka Myllylä ProAgria Lapista kertoi maatilojen biokaasuntuotannon mahdollisuuksista. Loistava esimerkki biokaasun tuottamisesta kylissä on Saijan kylä Sallassa, jossa on otettu jo iso harppaus kohti konkretiaa, kun Saijan bioenergia oy on perustettu. Nyt uudella hankkeella selvitetään, mitä syötteitä biokaasun tuotantoon on saatavilla esim. Sallatunturista ja kunnasta, jotta tulevan laitoksen tuotantoa voidaan skaalata. Tahtotila on myös saada kasvihuoneyrittäjä kylälle hyödyntämään biokaasulaitoksen tuottamaan lämpöä. Saijan bioenergia oy:n omistavat kyläläiset, jotka ovat päässeet yhtiöön mukaan vain 100 euron panoksella. Pelkosenniemeläisiä kiinnosti, kuinka paljon esimerkiksi heinäpaaleja, lantaa tai haketta laitos syö päivässä. Saijan biokaasulaitoksen mittakaavassa yksi heinäpaali päivässä riittää lannan ja hakkeen ohella, mutta jos esimerkiksi ravintoloista saadaan sivuvirtoja laitokseen, ei paaleja tarvita lainkaan. Katso Pekka Myllylän esitys täältä.

Käväise lukemassa myös uusimman Vihreän talouden loppuraportti suomeksi! Raportissa on tutkittu kylien pääomapakoa ja mallinnettu, miten sitä voidaan vähentää Lapin kylissä esim. uusiutuvan energian paikallisilla ratkaisuille. Erillinen Kieringin kylää koskevaan raportti TÄÄLLÄ. Voit myös halutessasi treenata englannin kieltäsi ja lukaista Green Economy Process Modelling -raportin TÄÄLTÄ. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Anna-Riikka Lavia, herkullisten Arctic Ice Cream Factoryn jäätelöiden äiti, korosti pelkosenniemeläisille, että jos aikoo alkaa elintarviketuottajaksi, lainsäädännön tunteminen sekä ammattimainen toiminta on äärimmäisen tärkeää jo päivästä yksi lähtien. Tämä ei ole kuitenkaan rakettitiedettä, mutta hihat tulee silti kääriä ja ottaa asioista selvää. Onneksi auttajia löytyy kunnista ja myös netistä - lapinelintarviketalo.fi-sivustolle kerätään myös lainsäädäntöön liittyvää tietoa, ja lisäksi aitojamakuja.fi-sivusto auttaa alkuun!

Lavian puheenvuoron aikana keskustelua herätti myös elintarvikehuoneiston ja laitoksen ero. Laitoksessa on kireämmät vaatimukset, vaikka tiloina näissä kahdessa ei ole juuri eroa. Huoneistossakin pitää toki olla asianmukaiset tilat, mutta laitoksesta tulee ottaa tuotenäytteitä eli valvonta on tiukempaa. Laitos kuitenkin mahdollistaa enemmän - huoneistossa kun ei voi tehdä kaikkea jalostustoimintaa. Paikalla ollutta ravintolayrittäjää kiinnosti, mistä löytää paikallisia uusia tuotteita. Aitojamakuja.fi-sivusto on vastaus tähänkin, sieltä nimittäin löytyvät tällä hetkellä 62 lappilaista yritystä - tänne kannattaa siis ilmoittaa tietonsa, mikäli haluaa olla helposti löydettävissä! Maaseutuklusteri vastaa Lapin yrittäjien tietojen päivittämisestä aitojamakua.fi-sivustolle ja auttaa tarvittaessa muutenkin. Ota yhteyttä esim: johanna.asiala@lapinliitto.fi.

Päällimmäisenä mieleen Lavian puheenvuorosta jäi se, että pieni ei pärjää yksin. Siksi kannattaakin verkostoitua muiden yrittäjien kanssa, koska esim. messut ovat halvemmat yhdessä, samoin eri laitteita ja tiloja voi käyttää yhdessä. Myös sosiaalisen median hyödyntäminen oli Lavian mielestä erinomaisen tärkeää. Some on uskomattoman hyvä kanava ilmaiseen markkinointiin pientuottajalle. Se tuo tuotannolle myös läpinäkyvyyttä ja tarinallisuutta. Katso Anna-Riikka Lavia esitys täältä. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Sodankylän tehokaksikko Merja Ahola ja Krista Stauffer puhuivat elintarvikealan kehittämisestä hankkeiden kautta sekä julkisista elintarvikehankinnoista. Keskustelua heräsi erityisesti keskuskeittiöiden lähiruoan hyödyntämisestä. Mitkä ovat taikasanat, joilla kaikki kuntapäättäjät saadaan huomaamaan lähiruoan tärkeys ja vaikutus koko alueen talouteen? Jos kunnat oikeasti haluavat panostaa lähiruokaan, Merja Aholan mielestä on tärkeintä tehdä kunnassa virallinen päätös, miten lappilaisia elintarvikkeita saadaan käyttää kunnan julkisissa ruokapalveluissa. Monia ennakkoluuloja taklattiin puheenvuoron aikana. Tuottajia ei ole liian vähän - mutta ehkä heidän välinen yhteistyönsä on vielä liian vähäisellä tasolla. Yhdessä yrittäjät voivat tarjota suurempia eriä vaikkapa paikallista siikaa, muikkua tai perunaa esimerkiksi keskuskeittiöille. Myöskään kilpailutusta ei pidä nähdä mörkönä - Sodankylän kunta on tästä oikea malliesimerkki. Hankintoja voi pilkkoa pienempiin osiin ja markkinavuoropuhelua käydä, kuten Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnat tekivät viime syksynä leipähankintojen suhteen. On siis muistettava, ettei kuntienkaan tarvitse painia haasteiden kanssa yksin, vaan Maaseutuklusteri voi auttaa yhyttämään samassa tilanteessa olevia kuntia, jotta kunnat voivat toimia tehokkaammin yhdessä. Katso Merjan ja Kristan esitys täältä. 

Maaseutuklusterin väki kiittää pelkosenniemeläisiä aktiivisesta ja runsaslukuisesta osallistumisesta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä!

Miten meni Grüne Woche -messuilla?

Nyt on koittanut kauan odotettu hetki - nimittäin maailman suurimpien kuluttajille suunnattujen elintarvikemessujen eli Grüne Wochen matkaraportti on nyt julkaistu!

Käy palaamassa tammikuisiin tunnelmiin TÄÄLLÄ. Lue, miten tuotteet menivät kaupaksi, mikä kiinnosti saksalaisia kuluttajia, miten yhteistyö sujui ja mitä kaikkea kulisseissa tapahtui ja ennen kaikkea - miten tästä eteenpäin.

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Lappi jatkaa matkailun strategista kehittämistä uusin työkaluin

Infograafi: Lapin materiaalipankki

Lapin matkailu on kasvanut kohisten muutaman vuoden ajan. Erityisesti kansainvälisten matkailijoiden määrä on ollut kasvusuuntainen. Talvi on edelleen kuuminta sesonkiaikaa Lapissa, mutta myös kesämatkailua halutaan kehittää, jotta tulevaisuudessa Lappi voisi olla entistä enemmän ympärivuotinen matkailukohde. Yksi tärkeä työkalu Lapin matkailun kehittämiseen on Lapin matkailustrategia, jota työstetään paraikaa Lapin liiton Lapin arktinen matkailuekosysteemi -hankkeessa.

- Syksyllä teimme aluekierroksen strategian pohjaksi. Alueen matkailutoimijoiden tavoitteet ja ylipäänsä ajatukset Lapin matkailun kehittämisestä on nyt koottu yhteen, kertoo Lapin arktinen matkailuekosysteemi -hankkeen projektikoordinaattori Hanna Baas.

Osallistujiksi aluekierrokselle on saatu Baasin mukaan niin matkailuyrittäjiä kuin kuntien edustajia ja aluekehittäjiäkin.

- Osallistujia oli yli 100 yhteensä yhdeksässä eri tilaisuudessa, mihin olemme erityisen tyytyväisiä!

 

Lapin matkailustrategiaa laaditaan vuosille 2018–2022, mutta sen pitkän aikavälin visio yltää aina vuoteen 2030 saakka.

- Tarkoituksena on saada aikaan tiekarttamainen strategia, joka sisältää paljon konkretiaa. Aluekierroksen tulosten perusteella tärkeimmät kehittämisen teemat ovat lumettoman ajan matkailun kehittäminen, kestävyys, saavutettavuus ja digitalisaatio, kertoo Baas.

Lapin matkailustrategiaa tehdään ohjaamaan niin hankerahoitusta kuin muutakin matkailun kehittämistä. Lapin matkailustrategia on työkalu myös matkailun alueorganisaatioille, joilla on myös omia matkailustrategioitaan.

- Meidän hankkeemme eli Lapin arkinen matkailuekosysteemi on ikään kuin työrukkanen tässä kuviossa. Kokoamme toimijat yhteen, järjestämme heille työpajat, joihin tuomme uusia ideoita ja näkökulmia, ja lopulta vastaamme kokonaisuuden hahmottamisesta, selittää Baas, jonka lisäksi hankkeessa työskentelee projektipäällikkö Kristian Sievers.

 

Horisontissa ympärivuotisesti saavutettava Lappi

 

Infograafi: Lapin materiaalipankki

Matkailustrategian alueellisissa työpajoissa Lapin matkailun valteiksi on nähty odotetusti luonto ja luonnonilmiöt, joita Lapissa voi ihastella. Baasin mukaan Lapissa ollaan valtavasti edellä koko muun Suomen matkailukehitystä kaikessa muussa paitsi saavutettavuudessa.

- Ulkoinen saavutettavuus on edelleen tärkeä kehittämiskohde Lapille, etenkin sesongin ulkopuolella. Tämän lisäksi tekemistä on myös matkaketjuissa eli siinä, miten täällä Lapin sisällä liikutaan.

 

Vaikka usein puhutaan pelkästä Lapin matkailusta, on Lappi maantieteellisenä alueena suuri, joten myös Lapin sisälle mahtuu paljon alueellisia eroavaisuuksia matkailunkin suhteen.

- Joillakin alueilla kuten pienemmillä paikkakunnilla pitäisi kehittää vielä talvimatkailua, kun taas isoissa matkailukeskuksissa halutaan nyt panostaa kesämatkailuun tai ylipäänsä matkailun ympärivuotisuuteen, kertoo Baas.

Matkailustrategian syksyn alueellisissa työpajoissa yleisin huolenaihe oli kuitenkin ympärivuotisuus: matkailusta on saatava kannattava bisnes myös lumettomana aikana.

 

Kohti kevään teemakohtaisia työpajoja

 

Lapin matkailustrategia ei pohjaudu pelkästään syksyn aluekierrokseen. Strategian työstäminen on jatkuva prosessi, jossa vasta taustatyöt on tehty - eli perustukset on valettu, nyt päälle pitäisi rakentaa vielä itse talo.

kuva: Hanna Baas | Lapin liitto

- Tällä hetkellä olemme tarkentamassa lyhyen aikavälin jo olemassa olevaa visiota vuodelle 2025. Lyhyen aikavälin vision pohjalta tehdään strategiset valinnat tulevaan Lapin matkailustrategiaan, ja taas strategiset valinnat käynnistävät pitkän aikavälin visiotyön tähdäten sinne vuoteen 2030, Baas selittää.

 

Seuraavaksi vuorossa on teemakohtainen työskentely sisältötyöpajoissa. Kevään sisältötyöpajoissa teemoina luvassa ovat vielä ainakin laatu ja turvallisuus, saavutettavuus, pitkän aikavälin skenaariot sekä lumettoman ajan kärkiteemat. Työpajoihin kutsutaan kunkin teeman kannalta tärkeät tahot, mutta tilaisuudet ovat kuitenkin avoimia myös muille.

- Esimerkiksi saavutettavuuden osalta olemme saaneet paikan päälle edustajia Finavialta, VR:ltä sekä Finnairilta. Yksi tavoite teemakohtaisissa sisältötyöpajoissa onkin saada mukaan yhteistyökumppaneiden ja ”gurujen” näkemykset!

 

Teemakohtaisessa työskentelyssä on myös mahdollista sukeltaa sellaisiin teemoihin kuin lähiruoka sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen Lapin matkailukohteissa.

- Toistaiseksi syksyllä ja alkutalvesta olemme liikkuneet ”ylätasolla” eli puhuneet yleisesti kestävästä ja vastuullisesta toiminnasta. Voisin kuitenkin kuvitella, että nämä teemat nousevat esille vahvasti kevään sisältötyöpajoissa, Baas pohtii.  

 

Tulevat Lapin matkailustrategian sisältötyöpajat:

 

Laatu ja turvallisuus Lapin matkailustrategiassa 4.2.2019

Saavutettavuus ja Lapin matkailustrategia 5.2.2019

Pitkän aikavälin skenaariot Lapin matkailussa 13.2.2019

Hungry for Lapland ja ruokamatkailu 15.3.2018

 

Linkit viimeisiin työpajoihin päivitetään myöhemmin hankkeen kotisivuille: http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi

Ota haltuun myös Lapin arktinen matkailuekosysteemi -hankkeen Twitter: https://twitter.com/matkailuekosyst

Infograafi: Lapin materiaalipankki

Sallan hiihtokeskuksessa liikutaan sähköautolla

Kestävästä matkailusta on viime aikoina keskustelu kovasti. Mutta millaisia tekoja sen eteen on täällä Lapissa tehty? Lue alta juttu Sallan hiihtokeskuksen satsauksesta sähköautoon - tällaista edelläkävijyyttä tarvitaan! Tiedot juttuun on antanut Sallan hiihtokeskuksen somevastaava Jonne Vaahtera.

kuva: Jonne Vaahtera

"Sallan hiihtokeskus on hankkinut Sallaan ensimmäisen sähköauton (Nissan Leaf). Hankinnassa yhdistyy kaksi erinomaista ilmastotekoa: ilmastoystävällinen liikkuminen sekä jakamistalous. Sähköauto on hankittu yhteiskäyttöön, ja sitä voi vuokrata edullisesti hiihtokeskuksesta.

Kuva: https://www.ekoenergy.org/fi/ecolabel/

Salla Ski Resortin sähköauton käyttö on todellinen ilmastoteko. Sallan hiihtokeskus käyttääkin kaikessa toiminnassaan 100 % uusiutuvaa sähköenergiaa. Myös sähköauto ladataan hiihtokeskuksessa aina 100 % uusiutuvalla energialla. Hiihtokeskuksen käyttämä ja sähköautoon ladattava sähkö on lisäksi EKOenergia-sertifioitua. EKOenergia on Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifikaatti uusiutuvalle energialle, ja se kertoo, että energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävästi, eikä sen tuotannossa vaaranneta luonnonympäristöjä kuten kalojen kulkureittejä tai lintujen pesimäalueita.

kuva: Jonne Vaahtera

Hiihtokeskuksen sähköauto tulee helppoon yhteiskäyttöön Sallaan tuleville matkailijoille ja myös sallalaisille. Matkailija voi siis helposti matkustaa Sallaan lomalle käyttäen julkisia kulkuvälineitä tai yhteiskyytejä. Omiin menoihin voi loman aikana vuokrata yhteiskäyttöistä sähköautoa. Auton voi vuokrata korkeintaan kahdeksi tunniksi ja näin hoitaa vaikkapa kauppareissun Sallan kirkonkylään. Kahden tunnin vuokraus maksaa 29 euroa, ja autoon mahtuu mukavasti 4-5 henkilöä.

Tee ilmastoteko valitsemalla kauppareissullesi hiihtokeskuksen sähköauto. Samalla pääset helposti kokeilemaan tulevaisuuden liikkumismuotoa! Suomen kansallisen ilmastostrategian mukaan liikenteessä tulee tapahtua selkeä muutos ilmaston hyväksi, ja muutos saadaan aikaan nimenomaan sähköautojen osuutta kasvattamalla. Salla Ski Resort on edelläkävijänä mukana tässä tärkeässä työssä ja viitoittaa ekologisempaa tulevaisuutta meille kaikille. Ole sinäkin osa tätä tulevaisuutta - jo nyt!"

Lue lisää Sallan hiihtokeskuksen toiminnasta ja tule seuraamaan somessa:
nettisivut: https://ski.salla.fi, http://visitsalla.fi/
Facebook
Twitter
Instagram

Lapin maaseutuohjelman kevään työpajat - pistä päivät muistiin!

Lapin maaseutuohjelman työstäminen jatkuu keväällä tiiviiseen tahtiin, kun rantaudumme yhteensä kymmenelle eri paikkakunnalle ympäri Lapin. Vuorossa on Leader-ryhmien kanssa yhteistyössä järjestetyt työpajat, joissa tarkoituksena on luoda visio, tavoitteet ja toimenpiteet Lapin maaseutuohjelmalle. 

Lapin maaseutuohjelma tulee ohjaamaan lappilaisen maaseudun kehittämistä seuraavalla EU-ohjelmakaudella eli vuosina 2021–2027. Ohjelma kattaa niin ESR, MSR kuin EAKR:n. Ohjelmaan halutaan kuuluville kaikkien lappilaisten ääni tasa-arvoisena - ja nyt on oiva mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia konkreettisia tavoitteita ja toimia ohjelmaan kirjataan. Olet täten kutsuttu osallistumaan tuleviin työpajoihin. Voit osallistua mihin tahansa työpajaan - tai vaikka useampaankin! Luvassa on innovatiivista, uudenlaista ryhmätyöskentelyä rakkauesta Lappiin. <3 

Nyt siis kynät käteen ja kalenterit auki - tässä ovat tulevien Lapin maaseutuohjelman työpajojen päivämäärät ja paikkakunnat! Tarkemmat tilaisuuden pitopaikat ilmoitetaan ilmoittautuneille myöhemmin, samoin niistä tullaan tiedottamaan laajasti somessa. Tule mukaan yhteen, useampaan tai vaikka kaikkiin työpajoihin halutessasi! 

Lapin maaseutuohjelman kevään työpajat:

• ma 28.1. klo 12–15 Kemijärvi, AnnaBriitta, Kirkkokatu 3
• ma 11.2. klo 12–15 Pello, kunnanvirasto, Kunnantie 4
• ma 11.2. klo 17–20 Ylläs, Luontokeskus Kellokas, Tunturintie 54
• ti 12.2. klo 12–15 Levi, Levi Hotel Spa, Levintie 1590
• ma 18.2. klo 9–12 Posio, kunnanvirasto, Kirkkotie 1
• ke 20.2. klo 12–15 Sodankylä, kunnanvirasto, Jäämerentie 1
• to 21.2. klo 16–19 Inari, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2 
• ti 12.3. klo 12–15 Tornio, Hotelli Mustaparta, Hallituskatu 6
• ti 12.3. klo 17–20 Keminmaa, Motel Käpylä, Torniontie 7
• ke 3.4. klo 9–12 Rovaniemi, Tiedekeskus Pilke, Ounasjoentie 6

Lapin maaseutuohjelmaa on jo syys-talven 2018 aikana työstetty Delfoi-kyselyiden sekä kuntalaisia osallistavien Erätauko-keskusteluiden kautta. Lue lisää näistä prosesseista Biotalousuutisista täältä: http://biotalousuutiset.blogspot.com/2018/12/eratauon-paikka.html. 

Ilmoittaudu mukaan TÄÄLLÄ: https://fi.surveymonkey.com/r/maaseutuohjelma. Kyselyssä voit valita, mihin tilaisuuteen olet tulossa mukaan. 

Erätauon paikka!

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto.

Uusi EU-ohjelmakausi häämöttää horisontissa. Lapissa valmistaudutaan kauden vaihtumiseen luomalla yhteinen Lapin maaseutuohjelma, joka tulee tulevalla ohjelmakaudella ohjaamaan rahoitusta maaseudulla niin EAKR-, ESR- kuin MSR-hankkeissa. Koska Lapin maaseutuohjelma vaikuttaa koko Lapin kehittämiseen, on se työstämiseen haluttu osallistaa laajasti lappilaisia vauvasta vaariin. Kyseessä on Lapin kehittämisen kannalta erittäin tärkeä työväline, jonka sisältöihin on voinut vaikuttaa kuluneen syksyn aikana muun muassa Erätauko-keskusteluissa, ja vaikuttamismahdollisuudet jatkuvat tulevana keväänä Leader-alueittain järjestettävissä työpajoissa, joissa ohjelmalle määritellään visio, tavoitteet sekä toimenpiteet. Ensi viikolla julkaistaan työpajojen päivämäärät, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Erätauko-keskustelutilaisuuksia pidettiin neljä eri puolilla Lappia. Tilaisuuksiin kutsuttiin henkilökohtaisella kutsulla erilaisia Lapin maaseudun ihmisiä, jotka eivät yleensä saa niin helposti ääntään kuuluville kehittämisessä. Kaikkien mielipide on kuitenkin tärkeä, ja Erätauko-keskusteluissa haluttiin luoda luottamuksen ilmapiiri, jossa ihmiset saivat kertoa oman näkemyksensä Lapin maaseudusta sekä omien kokemuksien kautta ajatuksia siitä, mikä Lapin maaseudun kehittämisessä on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Yhteisymmärrykseen ei ollut tarkoitus pyrkiä, vaan tuoda rohkeasti esille erilaisia näkökulmia ja ajatuksia, joista on myöhemmin lähdetty työstämään erilaisia skenaarioita Lapin maaseudun tulevaisuudesta.

Erätaukoilemassa ympäri Lapin - lue mikä kuntalaisia puhututti!

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kaikki alkoi tiistaina 2.10. Sodankylästä. Sodankylän keskustelussa oli vahvasti läsnä maaseudun yhteisöllisyys ja sen merkitys kylien asuttuna ja elävänä pitämisessä. Naapuriapua pidettiin Sodankylässä erittäin korkeassa avussa - tämä nähtiin erittäin suurena vahvuutena Lapin maaseudulle. Myös logistiikka puhututti. Nuoret kyllä pääsevät kylistä liikkumaan, mutta entäs vanhempi polvi? Miten asiat voidaan järjestää niin, että heille tärkeät palvelut ovat jatkossa turvattu Lapin maaseudulla?

Tunnelma ensimmäisessä keskustelussa oli hyvin lämmin. Kotiinlähdön hetkellä moni totesi, että keskustelu sai heidät uskomaan siihen, että lappilaisilla kylillä ja maaseudulla on tulevaisuutta niin kauan, kun ihmiset ajattelevat kotiseudustaan lämpimästi ja niin kauan, kun ihmiset ovat valmiita työskentelemään sen puolesta, että maaseudulla voi asua jatkossakin. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Seuraavana pysäkkinä oli Keminmaa maanantaina 5.11. Keminmaan keskustelussa osallistujia huoletti erityisesti ilmastonmuutos, joka näyttää etenevän myös Lapin maaseudulla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi talveen koettiin merkittäväksi. Monet ihmiset asuvat talven takia Lapissa ja nauttivat talvisista harrastuksistaan - mitä käy, jos jatkossa lunta ei tulekaan kuin muutamaksi viikoksi tai jos pakkaset loppuvat? Miten käy matkailun ja toimeentulomme? Mitä jos tulevaisuudessakin kesät ovat yhtä tukalia pitkine hellejaksoineen? Toisaalta myös sosiaalinen media mietitytti mahdollisuuksineen ja uhkakuvineen. Some voi olla Lapin maaseudulla monelle ihmiselle ainoa väylä ilmaista tuntemuksiaan muille, toisaalta siellä myös negatiiviset asenteet pääsevät leviämään helposti.

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kolmanneksi Erätauko vihellettiin käyntiin Kemijärvellä keskiviikkona 14.11. Paikalla oli mukavan eri-ikäistä väkeä ja keskustelussa nousikin esille huoli siitä, tiedostavatko lappilaiset nuoret Lapin maaseudun mahdollisuudet esimerkiksi etätyön suhteen vai muutetaanko maaseudulta pois vain sen takia, ettei siellä nähdä minkäänlaisia mahdollisuuksia ansaita toimeentuloa? Myös kemijärveläiset korostivat omakohtaisissa kokemuksissaan luonnon ja sen rauhan arvoa - tällaista ei ole missään muualla Suomessa! Järvimaisemaa todella osataan Lapin järvimailla arvostaa. Toisaalta kemijärveläiset pohtivat, miksemme saa Lapissa nauttia nykyistä enemmän puhdasta lähiruokaamme - sehän olisi ilmastonkin kannalta parempi ratkaisu. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Viimeinen Erätauko vietettiin Rovaniemen Hirvaan kylässä tiistaina 20.11. Hirvaan koululla jakauduimme kahteen ryhmään, joista toinen keskusteli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Lapin tulevaisuuteen ja toinen taas ruoan tulevaisuudesta sekä teknologiasta.

Ilmastoryhmässä puhututti liikenteen järjestäminen kylistä niin, että se kuormittaisi mahdollisimman vähän ilmastoa. Kimppakyytejä kyllä on, mutta ne eivät ole kovin organisoituja. Esille nousi myös huoli siitä, etteivät yksittäiset kuluttajat aina tiedä, millainen valinta on ilmaston kannalta paras: valitako kierrätysmuovista valmistettu muovikassi vai ulkomailta poimitusta puuvillasta valmistettu kangaskassi? Informaatiota on saatavilla paljon, mutta vain harva ehtii käymään kaikkea läpi.

Teknologian ja ruoan tulevaisuutta pohtivassa ryhmässä uskottiin, että lappilainen ruoantuotanto tulee nousemaan uudelle tasolle, ja lappilaisesta arjesta tulee matkailijoille oikea elämys. Keskustelijat totesivat, että tulevaisuudessa kylät voisivat erikoistua eri tuotantosuuntiin ja elinkeinoihin, sillä digitalisaatio luo tälle oivan mahdollisuuden. Digitalisaation nähtiinkin luovan lähes rajattomat mahdollisuudet työelämälle - mutta kuka käärii digitalisaation hyödyt: paikallinen yritys vai globaali jätti? 

Miten tästä eteenpäin?

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Lapin maaseutuohjelman tulevaisuuden skenaarioille on saatu pohja Erätauko-keskusteluista sekä Delfoi-asiantuntijakyselystä, joka toteutettiin Erätauon rinnalla sähköisesti kolmessa osassa. Molemmat prosessit on nyt viety loppuun ja skenaarioita on tarkasteltu työpajassa 30.11. Seuraavaksi aletaan suunnitella kevään työpajoja Leader-alueittain. Näissä työpajoissa luodaan tälle tärkeälle ohjelmalle visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Pysy siis kuulolla ja ota kutsu vastaan, niin pääset jatkossakin vaikuttamaan Lapin maaseutuohjelman lopulliseen muotoon!

Erätauko-keskustelujen tarinat jäävät elämään - lupaamme viedä eteenpäin kuntalaisten viestiä kuten huolenaiheita, iloja, haasteita ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Viesti kulkee paitsi lappilaisten aluekehittäjien keskuudessa myös aina EU-kabineteissa asti. 

Nähdään kevään työpajoissa!
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Uuselintarvikeasiaa Rovaniemellä - tutustu materiaaleihin!

Rovaniemellä pidettiin maanantaina 26. marraskuuta Eviran uuselintarvikeasetuksen keskustelutilaisuus. Saimme vieraaksemme ylitarkastaja Anna Mizrahin, jolle osallistujien oli mahdollista lähettää myös ennakkokysymyksiä, joiden vastaukset käytiin läpi esityksen yhteydessä. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Ensi alkuun kerrottiin osallistujille Maaseutuklusterin uusimmat kuulumiset ja muistuteltiin joulukuussa julkaistavasta uutiskirjeestä, jonka teemana on luonnontuotteet. Mikäli mieleesi siis juolahtaa jotakin hyviä nostoja uutiskirjeeseen, niin otahan yhteyttä: johanna.asiala@lapinliitto.fi. Kerromme mielellämme niin yritys- kuin hankekuulumisiakin ja erilaisista tulevista tapahtumista laajalle verkostollemme. Maaseutuklusterin viestinnän päivän esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

Anna Mizrahin esitys herätti paljon keskustelua paikalle saapuneissa luonnontuotealan yrittäjissä ja hanketoimijoissa. Evira on koostanut taulukon suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttöhistoriasta, josta voi kätevästi tarkistaa, onko kasvilla tai kasvinosalla ollut käyttöä ennen vuotta 1997. Nämä tulkinnat pienimuotoisesta käytöstä ovat käytössä vain Suomessa. Lisäksi olemassa on muitakin luetteloita, kuten tanskalainen plante list sekä EU-komission uuselintarvikkeiden tarvittaessa päivitettävä lista.

kuva: Anna Mizrahin esitys

Uuselintarvikeprosessi on nykyään entistä avoimempi, sillä komission sivuilla on nähtävissä kaikki hakemukset. Lisäksi sähköinen hakujärjestelmä sekä selkeät aikarajat ovat helpottaneet prosessia kokonaisuudessaan. 

Tärkeää on huomata, että Eviran uuselintarvikelistaus ei suinkaan ole kaiken kattava ja täysin aukoton, vaan jos kasvia ei listalta vielä löydy, ei se tarkoita sitä, että kasvi olisi automaattisesti kielletty. Listausta päivitetään aina tarvittaessa. 

kuva: Lapin materiaalipankki | Terhi Tuovinen.

Erityisesti juomapuoli puhutti osallistujia. Jos kerran useista luonnontuotteista kuten hillan lehdistä ja pakurista saa tehdä teetä, miksei kylmäjuomia sallita? Kyseessä ei ole kuitenkaan tuolloin teejuomasta, jos juomaan lisätään esimerkiksi hiilihappoa tai makeutusainetta. Tällöin raaka-aineet eivät enää ole perinteisessä käytössään, johon niiden elintarvikestatus perustuu. Myös luonnontuotteiden aromi- ja maustekäyttö mietitytti. Yrittäjän tulee nimittäin tarkoin miettiä, milloin kyseessä on luonnontuotteen aromikäytöstä ja milloin maustekäytöstä, sillä näihin pätee eri asetukset (mauste: elintarvikeasetus, aromi: aromiasetus). Nyrkkisääntönä on, että jos lopputuotteeseen tulee paloja tuotteesta (kuten mustikasta), kyseessä on maustekäytöstä, jos taas tuotteesta tulee lopputuotteeseen pelkkää aromia, kyseessä on aromikäytöstä. Evira on lisäksi laatimassa aromiainesluetteloa. Maustamisessa ja aromatisoinnissa tulee kiinnittää huomiota myös elintarvikeryhmään eli maustetaanko esimerkiksi alkoholia vai karkkia. Konkreettisena esimerkkinä esille nousi lännenmaariaheinä, josta ei löydy dokumentoitua käyttöä ennen vuotta 1997. Lännenmaariaheinää saa tällä hetkellä käyttää ainakin alkoholijuomien maustamisessa ja ravintolisissä. Muuta käyttöä luvattiin selvittää Eviran toimesta. 

Mutta mitä sitten, jos yrittäjät haluavat saada muutoksen esimerkiksi teeaineksien kuten väinönputkijuuren käyttöön hiilihapotetuissa juomissa, miten tulee menetellä? Komissio on lopulta se, joka päätökset tekee, mutta Evira ja sieltä ylitarkastaja Anna Mizrahi ovat hyvä väylä edetä prosessissa. Lisäksi ylitarkastaja Kirsi-Helena Kannisella on yksityiskohtaista tietoa juomien maustamisesta, joten häneenkin voi olla suoraan yhteydessä. (etunimi.sukunimi@evira.fi). 

Annan esityksen löydät TÄÄLTÄ.

Kysymyksiä ja vastauksia? - ne löydät TÄÄLTÄ.