torstai 4. huhtikuuta 2019

Puusta energiaa!

Itävallan energiamatkalla otettiin mallia paitsi itävaltalaisista energiakylistä ja heidän tekemistään ratkaisuista myös muista Suomen alueista. Tässä jutussa kerromme, miten satakuntalainen yritys tekee kotimaisesta puusta energiaa!
Sataenergian lämpölaitos Eurajoella.
Sataenergia Oy (http://www.sataenergia.fi/) on nimensä mukaisesti Satakunnassa toimiva puuenergian ostaja ja tuottaja. Sataenergian toimitusjohtaja Petteri Ojarinta kertoo, että he ostavat energiapuun lämpölaitoksiinsa paikallisilta metsänomistajilta tai yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa.
- Suurin osa käytettävästä energiasta on puuperäistä, esimerkiksi vähintään 95 % lämpöenergiasta tuotetaan puusta. Lisäksi pyrimme pitämään puun osuuden niin korkealla kuin mahdollista. Koemielessä laitoksilla on kokeiltu myös ravinnoksi kelpaamatonta kauraa ja puupelletin polttoa, mutta olemme todenneet metsähakkeen olevan meille helpoin ja kustannustehokkain polttoaine. 
Keskimääräisesti puu tulee Sataenergian lämpölaitoksille noin 30 kilometrin päästä.
- Kuljetusmatka on pyritty pitämään korkeintaan 50 kilometrissä, toteaa Ojarinta. 

Harjavallan hakevarasto.
Toistaiseksi aluetalouden vaikuttavuutta osoittavia laskelmia ei Sataenergian toiminnasta ole tehty, mutta Ojarinnan mukaan Luvialla laskettiin aikanaan kuinka paljon kunta säästää siirryttäessä kevyestä polttoöljystä hakkeen polttoon. 
- Työllisyysvaikutukset alueella ovat kuitenkin merkittävät. Laitokset työllistävät Sataenergian oman henkilökunnan lisäksi hakkuriurakoitsijoita, kuorma-autoilijoita, laitospäivystäjiä sekä kahta traktoriurakoitsijaa. 
Toisaalta Sataenergian laitokset eivät työllistä pelkästään suorasti, vaan myös epäsuorasti puunhankinnan kautta.
- Unohtaa ei sovi noin 2900 kiintokuutiometrin vaikutusta alueen metsänhoitoon ja puun korjuun työllisyysvaikutuksia. Laitosten vuosittainen puun käyttö vastaa noin 60 hehtaarin vuosittaisia harvennushakkuita, muistuttaa Ojarinta. 
Luvian lämpölaitos.

Mutta entäpä sitten puuenergian päästöt alueella? 
- Kun Luvian laitoksen toimintaa käynnisteltiin, Luvian kunta vaati ja maksoi hiukkaspäästöjen mittauksen. Raja-arvona oli 120 mg/MJ, ja mittaus suoritettiin hyväksytysti eli saimme puhtaat paperit, kehuu Ojarinta ja jatkaa:
- Lisäksi rakennusehdoissa oli 20 metrin piippu, jolla taataan savukaasujen siirtyminen pois kuntakeskuksen yltä. Yhtään valitusta laitosten vaikutuksista ympäristöä pilaavasti ei ole tullut, mikä on hieno asia.  

Energian raaka-ainetta.
Uusiutuvalla energialla lämpenee Sataenergian toimesta kiinteistöjä Luvialla, Eurajoella sekä Harjavallassa. 
- Tällä hetkellä meillä on lämmitettävänä Luvian kirkonkylällä 11 kiinteistöä, joista yksi on paikallinen Sale-myymälä, kaksi seurakunnan kiinteistöjä ja loput kunnan kiinteistöjä. Eurajoen kirkonkylän läheisyydessä lämmitämme Eurajoen kristillisen opiston rakennuksia sekä Eurajoen kunnan yläasteen ja lukion rakennusta. Harjavallassa lämmitämme Hopearannan vanhainkotia.
Tulevaisuudessa Sataenergia pyrkiikin laajentamaan järkevästi jo olemassa olevaa lämmitysverkkoa, joka on Luvian kirkonkylällä läpimitaltaan n. 1,6 km ja Eurajoella noin 600 metriä. 
- Haemme kaiken aikaa aktiivisesti uusia lämmityskohteita. Mielenkiintoisia kohteita olisivat esimerkiksi elintarviketeollisuuden kiinteistöt, joissa lämmön- tai höyryntarvetta olisi myös kesäisin, pohtii Ojarinta.
- Myös energiapuun hankintaan tulee jatkossa satsata, sillä suurin osa yrityksemme liikevaihdosta tulee hakkeen myymisestä alueen isoille voimalaitoksille.

Ps. Julkaisemme pian kaksi muutakin Itävallan matkalla esille noussutta uusiutuvan energian esimerkkiä Suomesta, joten jääpä kuulolle!

Kuvat: Sataenergia

torstai 21. maaliskuuta 2019

Kemijärvi sitoutuu lähiruokaan

Maaseutuklusterin viestintä viesti lähiruoasta sekä REKO-renkaan toimintaperiaatteista Lapin järvimailla eli Kemijärvellä tiistaina 19. maaliskuuta. Vierailun teemaksi oli valikoitunut lähiruoka kaupungin omasta toiveesta. Kemijärvellä lähiruoka-asiaa on ajettu hartiavoimin eteenpäin jo monta vuotta, ja kunnan tavoitteena on saavuttaa 30 % lähiruoan käyttöaste vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Lapin koulutuskeskus REDU tarjoaa Kemijärvellä koulutusta liittyen luonnontuotteiden jalostukseen, joten puitteet ovat olemassa.
- Lähiruoan merkitys on korostunut: enää ei puhuta vain siitä, että lähiruoka on puhtaampaa ja vähähiilisempää, vaan myös siitä, että sen hankinnalla on aluetaloudellisia vaikutuksia!, totesi tilaisuuden avannut kaupunginjohtaja Atte Rantanen. 
- Esimerkiksi kaupungin investointi Kemijärven uuteen kalasatamaan Riekonniemessä on hyvä esimerkki siitä, miten tuemme paikallisia yrittäjiä ja lähiruoan käytön kasvua, Rantanen jatkaa. 



Tilaisuudessa kemijärveläisiä perehdytettiin kattavasti REKO-renkaiden toimintaan. Tarkoituksena olisikin saada Itä-Lappiin oma REKO, johon voisi liittyä myös Sodankylän kunta. REKOa varten tarvitaan aluksi innokkaita yrittäjiä, jotka sitoutuvat käyttämään REKOa yhtenä myyntikanavana. Jokaiseen jakeluun ei kuitenkaan tarvitse osallistua. 
- On hyvä muistaa, ettei REKO:ssa toimiakseen tarvitse olla y-tunnuksellinen yrittäjä. Voit myydä myös syksyn marjasatosi REKO:ssa, kannusti Lapin liiton Tanja Häyrynen kemijärveläisiä. 
Katso Häyrysen pitämä esitys TÄÄLLÄ. 

Tieto lähiruoan hyödyistä ja mahdollisuuksista tuli sopivaan saumaan Kemijärvellekin, sillä hankintastrategian päivittäminen on siellä ajankohtainen asia. 
- Kun hankintastrategiassa tai -ohjeessa lukee 30 % lähiruoan käyttötavoite, on kunnasta löydyttävä budjetti lähiruoan hankintaan, muistutti Itä-Lapin kuntayhtymän Anita Ruokamo. 
Kunnat voivat myös hyödyntää tarjouspyyntöjä sorvatessaan Lapin yrittäjien hankinta-asiamies Susanna-Sofia Keskinarkauksen asiantuntemusta. Näin onkin toimittu jo Posiolla. Hankintaosaamisen lisäksi koko lähiruokaketjussa koulutuksesta tuotantotiloihin logistiikkaan ja markkinointiin asti on puutteita, muistutti Kemijärven kehityksen Kimmo Kuparinen. 
- Hungry for Lapland -hanketta kehitellään tilkitsemään näitä pullonkauloja, kertoi Kuparinen. Katso Kuparisen tiivistys Hungry for Lapland -hankeaihion tarpeesta ja taustasta TÄÄLTÄ. 

Päivän parasta antia oli kuitenkin lyhyiden alustusten jälkeen vedetty keskusteleva työpaja. Työpajassa haastettiin valtuutetut ja yrittäjät vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1) Miten Kemijärvellä tartutaan lähiruoan edistämisen haasteeseen? 
2) Mihin alueena sitoudutaan? 
3) Mitkä ovat seuraavat askeleet?

Työpajan vastaukset syötettiin Menti-järjestelmään. Voit tutustua kysymysten vastauksiin täällä. Lisäksi olemme laatineet työpajan ja koko iltapäivän keskusteluista tiiviin yhteenvedon, joka kannattaa ehdottomasti lukaista läpi - kemijärveläiset nimittäin hyvin yksimielisesti kokivat Itä-Lapin REKO:n ja elintarviketalon tarpeelliseksi. Myös viestinnän rooli korostui keskusteluissa: pitää viestiä mistä lähiruokaa saa, miksi se on parempaa kuin muualta ostettu ruoka ja miksi kuntien tulisi lähiruoan hankintaan panostaa. YHTEENVETO täällä.

Maaseutuklusterin väki kiittää kemijärveläisiä erittäin aktiivisesta osallistumisesta työpajaan! Seuraavat askeleet on kirjattu yllä olevan linkin takana löytyvään yhteenvetoon - jäämme odottamaan muun muassa Kemijärven uuden hankintastrategian valmistumista!


Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Sodankylän kuntatilaisuus - mukaan tulevaan Itä-Lapin REKO:on?

kuva: Lapin materiaalipankki | Anna Muotka
Maaseutuklusterin karavaani karahti Sodankylään keskiviikkona 20. helmikuuta kuntakierroksen merkeissä. Tuolloin pienellä, mutta asiantuntevalla joukolla puhuttivat kovasti muun muassa kaivosasiat sekä lähiruoka Lapissa.

Ohjelma:
16.15 - 16.45 Elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jatkojalostaminen ja sen kannattavuus lappilaisella maaseudulla, Tanja Häyrynen, Lapin liitto 
16.45 - 17.15 Pienet energiantuotannon yksiköt lappilaisilla maatiloilla, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi 
17.15 - 17.45 Elintarvikkeiden tuotantotilojen ja elintarvikealan kehittäminen hankkeiden kautta Lapin kunnissa, Krista Stauffer, Sodankylän kunta 
17.45 - 18.15 Elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostustilojen käytännön rahoitusvaihtoehtoja, Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus 

Voit käydä tsekkaamassa päivän esitysmateriaalin TÄÄLLÄ. 

Kuva: Lapin materiaalipankki | Eeva Mäkinen
Ennen kaikkea tilaisuuden aikana esillä oli huoli kaivosten vaikutuksesta lappilaisiin luonnontuotteisiin. Lappi nojaa paljon arktisiin, puhtaisiin raaka-aineisiin sekä luomu-statukseen erityisesti luonnontuotteiden suhteen. Tilaisuudessa peräänkuulutettiinkin mahdollisuutta tutkia kaivosten läheisyydessä olevaa maaperää, kuten lunta ja siinä mahdollisesti olevia jäämiä. Huolta viedään eteenpäin myös Maaseutuklusterin taholta. Mikäli kaivosasiat jäivät askarruttamaan, voit ottaa meihin yhteyttä, niin välitämme kysymyksesi eteenpäin (johanna.asiala@lapinliitto.fi). 

Esillä oli myös Lapin elintarviketalon toimintamalli. Tarkoituksena näillä sivuilla on auttaa elintarvikealan yrittäjiä Lapissa sekä koota heidän toimintaansa yhteen sivuille myöhemmin julkaistavan karttapohjan avulla. Puhuttiin myös REKO-toiminnasta. Kenties pian alulle ponnistettavaan Itä-Lapin REKO:oon voisi liittyä myös Sodankylän alue? Sodankylässä on muutenkin puhuttu lähiruokatapahtumien tarpeesta.
kuva: Lapin materiaalipankki

maanantai 25. helmikuuta 2019

Pelkosenniemi kehittää elinkeinoelämäänsä suurella sydämellä

Pienen ja piskuisen itälappilaisen Pelkosenniemen slogan on pienen suurella sydämellä. Kunta kutsui Maaseutuklusterin karavaanin kylään tiistaina 19. helmikuuta, sillä se haluaa kehittää alueen yrittäjyyttä ja omavaraisuutta sekä energian että elintarvikkeiden suhteen. Kunta siis todella toimii sloganinsa mukaisesti suurella sydämellä paremman tulevaisuuden puolesta. Lue alta, millaista keskustelua Pelkosenniemellä käytiin!

Pelkosenniemen kuntatilaisuuden ohjelma:

15.00 - 15.45 Elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jatkojalostaminen ja sen kannattavuus lappilaisella maaseudulla, Tanja Häyrynen, Lapin liitto
15.45 - 16.30 Pienet energiantuotannon yksiköt lappilaisilla maatiloilla, Pekka Myllylä, ProAgria Lappi
16.30 - 17.15 Miten edetä konkreettisesti jatkojalostuksen polulla? Arctic Ice Cream Factoryn tarina, Anna-Riikka Lavia, ProAgria Lappi
17.15 - 18.00 Elintarvikkeiden tuotantotilat ja elintarvikealan kehittäminen hankkeiden kautta Lapin kunnissa, Krista Stauffer & Merja Ahola, Sodankylän kunta
18.00 - 18.30 Loppukeskustelu - mitä jäi mieleen, miten tästä eteenpäin?

kuva: Maaseutuklusterin viestintä
Tanja Häyrynen kertoi pelkosenniemeläisille heti alkuun herätteleviä faktoja lappilaisesta elintarviketuotannosta ja pääomapaosta. Erilaiset infograafit nostivat kulmia - eikö lähiruokaa todella hyödynnetä tämän enempää Lapin kunnissa? Häyrynen esitteli tilaisuudessa myös Grüne Woche -messujen parhaan annin Lapin osalta. Yritykset voivat aidosti hyötyä yhteistyöstä esimerkiksi messuilla, jolloin kustannukset ovat pienemmät kuin yksin maailmalla liikkuessa. Puhuttiin myös investoinneista. Pelkosenniemelle on viimeisen kolmen vuoden aikana saatu hyvin investointeja, noin 10 miljoonan euron edestä, joten pikkurahoista ei puhuta. Aina ei tarvitse yrittää saada haaviin sitä suurinta kalaa, vaan monta pientäkin voi ajaa saman asian. Lopuksi heitettiin ilmoille ajatus Itä-Lapin yhteisestä REKO:sta - kannattaa jäädä kuulolle, sillä tämä saatetaan polkaista alulle lähiaikoina! Psst, myös Sodankylä on kiinnostunut hyppäämään mukaan Itä-Lapin REKO:on! Katso Tanja Häyrysen esitys täältä. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä
Pekka Myllylä ProAgria Lapista kertoi maatilojen biokaasuntuotannon mahdollisuuksista. Loistava esimerkki biokaasun tuottamisesta kylissä on Saijan kylä Sallassa, jossa on otettu jo iso harppaus kohti konkretiaa, kun Saijan bioenergia oy on perustettu. Nyt uudella hankkeella selvitetään, mitä syötteitä biokaasun tuotantoon on saatavilla esim. Sallatunturista ja kunnasta, jotta tulevan laitoksen tuotantoa voidaan skaalata. Tahtotila on myös saada kasvihuoneyrittäjä kylälle hyödyntämään biokaasulaitoksen tuottamaan lämpöä. Saijan bioenergia oy:n omistavat kyläläiset, jotka ovat päässeet yhtiöön mukaan vain 100 euron panoksella. Pelkosenniemeläisiä kiinnosti, kuinka paljon esimerkiksi heinäpaaleja, lantaa tai haketta laitos syö päivässä. Saijan biokaasulaitoksen mittakaavassa yksi heinäpaali päivässä riittää lannan ja hakkeen ohella, mutta jos esimerkiksi ravintoloista saadaan sivuvirtoja laitokseen, ei paaleja tarvita lainkaan. Katso Pekka Myllylän esitys täältä.

Käväise lukemassa myös uusimman Vihreän talouden loppuraportti suomeksi! Raportissa on tutkittu kylien pääomapakoa ja mallinnettu, miten sitä voidaan vähentää Lapin kylissä esim. uusiutuvan energian paikallisilla ratkaisuille. Erillinen Kieringin kylää koskevaan raportti TÄÄLLÄ. Voit myös halutessasi treenata englannin kieltäsi ja lukaista Green Economy Process Modelling -raportin TÄÄLTÄ. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä
Anna-Riikka Lavia, herkullisten Arctic Ice Cream Factoryn jäätelöiden äiti, korosti pelkosenniemeläisille, että jos aikoo alkaa elintarviketuottajaksi, lainsäädännön tunteminen sekä ammattimainen toiminta on äärimmäisen tärkeää jo päivästä yksi lähtien. Tämä ei ole kuitenkaan rakettitiedettä, mutta hihat tulee silti kääriä ja ottaa asioista selvää. Onneksi auttajia löytyy kunnista ja myös netistä - lapinelintarviketalo.fi-sivustolle kerätään myös lainsäädäntöön liittyvää tietoa, ja lisäksi aitojamakuja.fi-sivusto auttaa alkuun!

Lavian puheenvuoron aikana keskustelua herätti myös elintarvikehuoneiston ja laitoksen ero. Laitoksessa on kireämmät vaatimukset, vaikka tiloina näissä kahdessa ei ole juuri eroa. Huoneistossakin pitää toki olla asianmukaiset tilat, mutta laitoksesta tulee ottaa tuotenäytteitä eli valvonta on tiukempaa. Laitos kuitenkin mahdollistaa enemmän - huoneistossa kun ei voi tehdä kaikkea jalostustoimintaa. Paikalla ollutta ravintolayrittäjää kiinnosti, mistä löytää paikallisia uusia tuotteita. Aitojamakuja.fi-sivusto on vastaus tähänkin, sieltä nimittäin löytyvät tällä hetkellä 62 lappilaista yritystä - tänne kannattaa siis ilmoittaa tietonsa, mikäli haluaa olla helposti löydettävissä! Maaseutuklusteri vastaa Lapin yrittäjien tietojen päivittämisestä aitojamakua.fi-sivustolle ja auttaa tarvittaessa muutenkin. Ota yhteyttä esim: johanna.asiala@lapinliitto.fi.

Päällimmäisenä mieleen Lavian puheenvuorosta jäi se, että pieni ei pärjää yksin. Siksi kannattaakin verkostoitua muiden yrittäjien kanssa, koska esim. messut ovat halvemmat yhdessä, samoin eri laitteita ja tiloja voi käyttää yhdessä. Myös sosiaalisen median hyödyntäminen oli Lavian mielestä erinomaisen tärkeää. Some on uskomattoman hyvä kanava ilmaiseen markkinointiin pientuottajalle. Se tuo tuotannolle myös läpinäkyvyyttä ja tarinallisuutta. Katso Anna-Riikka Lavia esitys täältä. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä
Sodankylän tehokaksikko Merja Ahola ja Krista Stauffer puhuivat elintarvikealan kehittämisestä hankkeiden kautta sekä julkisista elintarvikehankinnoista. Keskustelua heräsi erityisesti keskuskeittiöiden lähiruoan hyödyntämisestä. Mitkä ovat taikasanat, joilla kaikki kuntapäättäjät saadaan huomaamaan lähiruoan tärkeys ja vaikutus koko alueen talouteen? Jos kunnat oikeasti haluavat panostaa lähiruokaan, Merja Aholan mielestä on tärkeintä tehdä kunnassa virallinen päätös, miten lappilaisia elintarvikkeita saadaan käyttää kunnan julkisissa ruokapalveluissa. Monia ennakkoluuloja taklattiin puheenvuoron aikana. Tuottajia ei ole liian vähän - mutta ehkä heidän välinen yhteistyönsä on vielä liian vähäisellä tasolla. Yhdessä yrittäjät voivat tarjota suurempia eriä vaikkapa paikallista siikaa, muikkua tai perunaa esimerkiksi keskuskeittiöille. Myöskään kilpailutusta ei pidä nähdä mörkönä - Sodankylän kunta on tästä oikea malliesimerkki. Hankintoja voi pilkkoa pienempiin osiin ja markkinavuoropuhelua käydä, kuten Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnat tekivät viime syksynä leipähankintojen suhteen. On siis muistettava, ettei kuntienkaan tarvitse painia haasteiden kanssa yksin, vaan Maaseutuklusteri voi auttaa yhyttämään samassa tilanteessa olevia kuntia, jotta kunnat voivat toimia tehokkaammin yhdessä. Katso Merjan ja Kristan esitys täältä. 

Maaseutuklusterin väki kiittää pelkosenniemeläisiä aktiivisesta ja runsaslukuisesta osallistumisesta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä!

torstai 21. helmikuuta 2019

Miten meni Grüne Woche -messuilla?



Nyt on koittanut kauan odotettu hetki - nimittäin maailman suurimpien kuluttajille suunnattujen elintarvikemessujen eli Grüne Wochen matkaraportti on nyt julkaistu!

Käy palaamassa tammikuisiin tunnelmiin TÄÄLLÄ. Lue, miten tuotteet menivät kaupaksi, mikä kiinnosti saksalaisia kuluttajia, miten yhteistyö sujui ja mitä kaikkea kulisseissa tapahtui ja ennen kaikkea - miten tästä eteenpäin.




Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

maanantai 28. tammikuuta 2019

Lappi jatkaa matkailun strategista kehittämistä uusin työkaluin


Infograafi: Lapin materiaalipankki
Lapin matkailu on kasvanut kohisten muutaman vuoden ajan. Erityisesti kansainvälisten matkailijoiden määrä on ollut kasvusuuntainen. Talvi on edelleen kuuminta sesonkiaikaa Lapissa, mutta myös kesämatkailua halutaan kehittää, jotta tulevaisuudessa Lappi voisi olla entistä enemmän ympärivuotinen matkailukohde. Yksi tärkeä työkalu Lapin matkailun kehittämiseen on Lapin matkailustrategia, jota työstetään paraikaa Lapin liiton Lapin arktinen matkailuekosysteemi -hankkeessa.
- Syksyllä teimme aluekierroksen strategian pohjaksi. Alueen matkailutoimijoiden tavoitteet ja ylipäänsä ajatukset Lapin matkailun kehittämisestä on nyt koottu yhteen, kertoo Lapin arktinen matkailuekosysteemi -hankkeen projektikoordinaattori Hanna Baas.
Osallistujiksi aluekierrokselle on saatu Baasin mukaan niin matkailuyrittäjiä kuin kuntien edustajia ja aluekehittäjiäkin.
- Osallistujia oli yli 100 yhteensä yhdeksässä eri tilaisuudessa, mihin olemme erityisen tyytyväisiä!
 
Lapin matkailustrategiaa laaditaan vuosille 2018–2022, mutta sen pitkän aikavälin visio yltää aina vuoteen 2030 saakka.
- Tarkoituksena on saada aikaan tiekarttamainen strategia, joka sisältää paljon konkretiaa. Aluekierroksen tulosten perusteella tärkeimmät kehittämisen teemat ovat lumettoman ajan matkailun kehittäminen, kestävyys, saavutettavuus ja digitalisaatio, kertoo Baas.
Lapin matkailustrategiaa tehdään ohjaamaan niin hankerahoitusta kuin muutakin matkailun kehittämistä. Lapin matkailustrategia on työkalu myös matkailun alueorganisaatioille, joilla on myös omia matkailustrategioitaan.
- Meidän hankkeemme eli Lapin arkinen matkailuekosysteemi on ikään kuin työrukkanen tässä kuviossa. Kokoamme toimijat yhteen, järjestämme heille työpajat, joihin tuomme uusia ideoita ja näkökulmia, ja lopulta vastaamme kokonaisuuden hahmottamisesta, selittää Baas, jonka lisäksi hankkeessa työskentelee projektipäällikkö Kristian Sievers.
 

Horisontissa ympärivuotisesti saavutettava Lappi

 
Infograafi: Lapin materiaalipankki
Matkailustrategian alueellisissa työpajoissa Lapin matkailun valteiksi on nähty odotetusti luonto ja luonnonilmiöt, joita Lapissa voi ihastella. Baasin mukaan Lapissa ollaan valtavasti edellä koko muun Suomen matkailukehitystä kaikessa muussa paitsi saavutettavuudessa.
- Ulkoinen saavutettavuus on edelleen tärkeä kehittämiskohde Lapille, etenkin sesongin ulkopuolella. Tämän lisäksi tekemistä on myös matkaketjuissa eli siinä, miten täällä Lapin sisällä liikutaan.
 
Vaikka usein puhutaan pelkästä Lapin matkailusta, on Lappi maantieteellisenä alueena suuri, joten myös Lapin sisälle mahtuu paljon alueellisia eroavaisuuksia matkailunkin suhteen.
- Joillakin alueilla kuten pienemmillä paikkakunnilla pitäisi kehittää vielä talvimatkailua, kun taas isoissa matkailukeskuksissa halutaan nyt panostaa kesämatkailuun tai ylipäänsä matkailun ympärivuotisuuteen, kertoo Baas.
Matkailustrategian syksyn alueellisissa työpajoissa yleisin huolenaihe oli kuitenkin ympärivuotisuus: matkailusta on saatava kannattava bisnes myös lumettomana aikana.
 

Kohti kevään teemakohtaisia työpajoja

 
Lapin matkailustrategia ei pohjaudu pelkästään syksyn aluekierrokseen. Strategian työstäminen on jatkuva prosessi, jossa vasta taustatyöt on tehty - eli perustukset on valettu, nyt päälle pitäisi rakentaa vielä itse talo.
kuva: Hanna Baas | Lapin liitto
- Tällä hetkellä olemme tarkentamassa lyhyen aikavälin jo olemassa olevaa visiota vuodelle 2025. Lyhyen aikavälin vision pohjalta tehdään strategiset valinnat tulevaan Lapin matkailustrategiaan, ja taas strategiset valinnat käynnistävät pitkän aikavälin visiotyön tähdäten sinne vuoteen 2030, Baas selittää.
 
Seuraavaksi vuorossa on teemakohtainen työskentely sisältötyöpajoissa. Kevään sisältötyöpajoissa teemoina luvassa ovat vielä ainakin laatu ja turvallisuus, saavutettavuus, pitkän aikavälin skenaariot sekä lumettoman ajan kärkiteemat. Työpajoihin kutsutaan kunkin teeman kannalta tärkeät tahot, mutta tilaisuudet ovat kuitenkin avoimia myös muille.
- Esimerkiksi saavutettavuuden osalta olemme saaneet paikan päälle edustajia Finavialta, VR:ltä sekä Finnairilta. Yksi tavoite teemakohtaisissa sisältötyöpajoissa onkin saada mukaan yhteistyökumppaneiden ja ”gurujen” näkemykset!
 
Teemakohtaisessa työskentelyssä on myös mahdollista sukeltaa sellaisiin teemoihin kuin lähiruoka sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen Lapin matkailukohteissa.
- Toistaiseksi syksyllä ja alkutalvesta olemme liikkuneet ”ylätasolla” eli puhuneet yleisesti kestävästä ja vastuullisesta toiminnasta. Voisin kuitenkin kuvitella, että nämä teemat nousevat esille vahvasti kevään sisältötyöpajoissa, Baas pohtii.  
 

Tulevat Lapin matkailustrategian sisältötyöpajat:

 
Pitkän aikavälin skenaariot Lapin matkailussa 13.2.2019
Hungry for Lapland ja ruokamatkailu 15.3.2018
 
Linkit viimeisiin työpajoihin päivitetään myöhemmin hankkeen kotisivuille: http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
Ota haltuun myös Lapin arktinen matkailuekosysteemi -hankkeen Twitter: https://twitter.com/matkailuekosyst

Infograafi: Lapin materiaalipankki


tiistai 8. tammikuuta 2019

Sallan hiihtokeskuksessa liikutaan sähköautolla

Kestävästä matkailusta on viime aikoina keskustelu kovasti. Mutta millaisia tekoja sen eteen on täällä Lapissa tehty? Lue alta juttu Sallan hiihtokeskuksen satsauksesta sähköautoon - tällaista edelläkävijyyttä tarvitaan! Tiedot juttuun on antanut Sallan hiihtokeskuksen somevastaava Jonne Vaahtera.


kuva: Jonne Vaahtera
"Sallan hiihtokeskus on hankkinut Sallaan ensimmäisen sähköauton (Nissan Leaf). Hankinnassa yhdistyy kaksi erinomaista ilmastotekoa: ilmastoystävällinen liikkuminen sekä jakamistalous. Sähköauto on hankittu yhteiskäyttöön, ja sitä voi vuokrata edullisesti hiihtokeskuksesta.

Kuva: https://www.ekoenergy.org/fi/ecolabel/
Salla Ski Resortin sähköauton käyttö on todellinen ilmastoteko. Sallan hiihtokeskus käyttääkin kaikessa toiminnassaan 100 % uusiutuvaa sähköenergiaa. Myös sähköauto ladataan hiihtokeskuksessa aina 100 % uusiutuvalla energialla. Hiihtokeskuksen käyttämä ja sähköautoon ladattava sähkö on lisäksi EKOenergia-sertifioitua. EKOenergia on Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifikaatti uusiutuvalle energialle, ja se kertoo, että energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävästi, eikä sen tuotannossa vaaranneta luonnonympäristöjä kuten kalojen kulkureittejä tai lintujen pesimäalueita.




kuva: Jonne Vaahtera
Hiihtokeskuksen sähköauto tulee helppoon yhteiskäyttöön Sallaan tuleville matkailijoille ja myös sallalaisille. Matkailija voi siis helposti matkustaa Sallaan lomalle käyttäen julkisia kulkuvälineitä tai yhteiskyytejä. Omiin menoihin voi loman aikana vuokrata yhteiskäyttöistä sähköautoa. Auton voi vuokrata korkeintaan kahdeksi tunniksi ja näin hoitaa vaikkapa kauppareissun Sallan kirkonkylään. Kahden tunnin vuokraus maksaa 29 euroa, ja autoon mahtuu mukavasti 4-5 henkilöä.

Tee ilmastoteko valitsemalla kauppareissullesi hiihtokeskuksen sähköauto. Samalla pääset helposti kokeilemaan tulevaisuuden liikkumismuotoa! Suomen kansallisen ilmastostrategian mukaan liikenteessä tulee tapahtua selkeä muutos ilmaston hyväksi, ja muutos saadaan aikaan nimenomaan sähköautojen osuutta kasvattamalla. Salla Ski Resort on edelläkävijänä mukana tässä tärkeässä työssä ja viitoittaa ekologisempaa tulevaisuutta meille kaikille. Ole sinäkin osa tätä tulevaisuutta - jo nyt!"

Lue lisää Sallan hiihtokeskuksen toiminnasta ja tule seuraamaan somessa:
nettisivut: https://ski.salla.fi, http://visitsalla.fi/
Facebook
Twitter
Instagram