Teurastamo pyörien päälle - eettistä lähiruokaa Lappiinkin!

Lapin maaseudulla välimatkat ovat tunnetusti usein pitkiä lähellekin. Nauta, lammas ja poro pitää viedä teurastettavaksi joskus jopa satojen kilometrien päähän, mikä luo lisäkustannuksia pientuottajien arkeen ja pienentää toiminnan katetta. Mutta entäpä jos teurastamo tulisikin tuottajan luokse? Näin toimitaan jo Ruotsissa.

Ruotsi on edistyksellinen maa - siellä teurastamokin kulkee pyörillä asiakkaiden luokse! Mistä ihmeestä on kyse?

Liikkuva teurastamo Sjöbossa. Video: Jouko Ylitervo.

Kyseessä on rekka, joka ajaa paikkakunnalta ja tilalta toiselle teurastamaan lihakarjaa, oli kyseessä sitten nauta, poro tai lammas. Kun rekka kaartaa tilan pihaan, se voi yhdellä työvuorolla teurastaa jopa 8 nautaa, poroja ja lampaita jopa 3-4-kertaisen määrän.

Saman pöydän ääressä Sjöbossa pohtimassa
liikkuvan teurastamon edellytyksiä myös Lappiin.
kuva: Jouko Ylitervo

Liikkuva teurastamo ei ole niin kallis investointi kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Hintaa yhdelle liikkuvalle teurastamolle tulee noin 650 000 €. Rekka pyörisi ympäri Lappia kannattavasti kolmen työntekijän voimin. Hienoa tässä monikäyttöisessä kulkuneuvossa on sekin, että se on omavarainen niin veden, sähkön kuin ongelmajätteen säilytyksenkin suhteen.

Liikkuva teurastamo voisi olla Lapissa osaltaan vahvistamassa lähiruuan kasvavaa kysyntää. Lihaa ei tarvitse lähteä kuljettamaan Utsjoelta tai Enontekiöltä satojen kilometrien päähän leikattavaksi, vaan teurastus voidaan tehdä nopeasti lähellä ja saada liha tehokkaasti paikalliseen käyttöön. Lopputuotteen voi todella sanoa olevan eettistä lihaa, kuten ruotsalaisen liikkuvan teurastamon kyljessäkin lukee. Samalla liikkuvan teurastamon toiminnan kautta on aito mahdollisuus saada lisätienestiä lihatuottajillemme.

Tupailloista vastauksia kysymyksiin

Merja Ahola (vasen) ja Jouko Ylitervo (oikea) Sodankylästä
tutustumassa Pudasjärven Köökin toimintaan.
Kuva: Jouko Ylitervo

Liikkuvaa teurastamoa ollaan hartiavoimin hoitamassa myös Lappiin lihatuottajiemme arjen helpotukseksi ja liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Liikkuvan teurastamon toimintaedellytys -hanke on järjestänyt syksyn aikana tupailtoja eri puolilla Lappia. Tupailtojen ideana on tuoda tietoa liikkuvan teurastamon tuomista mahdollisuuksista suoraan Lapin kuntiin, niin tuottajille, kyläläisille kuin kunnan päättäjillekin. Hankkeen tarkoituksena on selvittää liikkuvan teurastamon kannattavuus ja toimintamahdollisuudet myös Lapin olosuhteissa. 

Tästä syntyy illallinen Pudasjärven tupailtaan.
Kuva: Jouko Ylitervo

- Olemme saaneet erittäin hyvää keskustelua aikaiseksi sekä suoraa palautetta tuottajilta jo pidetyissä tupailloissa. Ihmisiä todella kiinnostaa liikkuvan teurastamon konsepti. Tämä on tietysti ainoastaan hyvä asia, toteaa Sodankylän kunnan Jouko Ylitervo, joka on myös Liikkuvan teurastamon toimintaedellytykset -hankkeen projektipäällikkö. Mukana hänen kanssaan tupailloissa on ollut Luonnonvarakeskuksen raudanluja asiantuntija Rauno Kuha. Luke on toinen hankkeen päätoteuttajista.

- Nyt on aika tuoda vastauksia kysymyksiin ja esitellä uudet mahdollisuudet meidän tuottajillemme. Teurastamisen ei tarvitse enää olla työlästä ja kallista, vaan voimme tehdä siitä yhdessä helppoa!

Joukon valmistama illallinen meni kuin kuumille kiville!
Kuva: Jouko Ylitervo

Vuoden 2018 puolella tupaillat jatkuvat. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja pohjautuvat yhteisiin keskusteluihin.  Kutsuhan kiertue kylään myös omaan kuntaasi - tehdään töitä koko Lapin yhteiseksi hyväksi!

VUODEN 2018 TUPAILLAT:

6.2. Posio, Vapaa-ajantalo Pyrintö, klo 10

13.2. Ranua, Kunnan valtuustosali, klo 12-15

15.2. Taivalkoski, Kunnan valtuustosali, klo 10

16.2. Kuusamo, Kaupungintalon valtuustosalin takaosa, klo 10

Lue lisää tulevista tupailloista TÄÄLLÄ. 

Lisätietoa tupailloista: Jouko Ylitervo, jouko.ylitervo@businesslappi.fi, 040 138 1293

Loput kuvat Pudasjärven tupaillasta ja Ruotsin matkasta löydät täältä. 

Puhelias päivä Pellossa - kehitysideat koukkuun!

Bio- ja kiertotalous ovat nyt kaikkien huulilla. Ne eivät kuitenkaan saa jäädä pelkiksi muotisanoiksi, vaan niiden on tultava käytäntöön lappilaisissa kunnissa ja kylissä.

Porukat koossa - ei muuta kuin hommiin!

Senpä takia suuntasimme karavaanimme kyläkiertueella 20. marraskuuta Pellon Sirkkakoskelle. Vietimme bio- ja kiertotalouspäivää Sirkkakosken kylätalolla, jossa läsnä oli paikallisia kalastajia, Leader-edustaja, kehittäjiä sekä keskuskeittiön edustaja.

Keskustelut olivat päin kirkkain helmi. Keskusteluissa nousi esille muun muassa tarve ottaa seuraava kehitysaskel Sirkkakosken kalasatamassa. Kalanmassasta tulisi päästä eteenpäin, ja alkaa valmistaa keskuskeittiöiden hyödynnettäväksi vaikkapa kalapyöryköitä. Samoin puhuttiin mahdollisuudesta alkaa rohkeasti rekrytoimaan uusia tekeviä käsiä myös Miekojärvelle. Kalaa riittää - mutta riittääkö kalastajia?

Timo Sirkkala Pellon kehitykseltä kertoo
kunnan tahtotilasta. 

Kalastajilta tuli myös toivetta meille kehittäjille: laitetaan pystyyn kansainvälinen sähköinen markkina-alusta! Tällaisella alustalla kalastajat, muiden elintarvikkeiden tuottajat ja vaikkapa käsitöiden tekijät pääsisivät myymään tuotteitaan suoraan Lapin ja muun Suomen lisäksi muuallekin Eurooppaan. Toisin kuin REKO:ssa, sähköisellä alustalla kaupanteko ei olisi sidottu aikaan tai paikkaan. Tätä tarvitaan!

Kiertotalousryhmässä tiivistettiin puolestaan yhteistyötä tunnistamalla jo olemassa olevat mahdollisuudet. Samalla tehtiin päätöksiä siitä, mitä kukin toimija voi tehdä itse omalta osaltaan kiertotalouden edistämiseksi Pellossa.

Päivän esitysmateriaalit ja lopun kuvasadon löydät TÄÄLTÄ.

Kiertotalouslakana sai mukavasti täytettä!

Kuvat: Arktinen biotalous & Lapin AMK Bio

Matkalla Arktisen biotalouden ammattilaiseksi

Kuten olette aiemmin blogista voineet lukea, Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat opinnoissaan toisinaan seurata ja osallistua ammattilaisten työpäivien kulkuun. Perinteisten työharjoittelun ja yritysvierailuiden lisäksi tämä on oiva tapa tutustua tulevan ammatin erilaisiin tehtäviin. Itsekin päädyin osana opintojani Tanja Häyrysen ja Johanna Asialan mukana Lapin elintarvikeohjelman jalkauttamisen teemapäivään 26.9. Arctic Treehouse hotellin Ravintola Rakkaaseen sekä Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaariin 2.11. Tiedekeskus Pilkkeessä.

Elintarvikeohjelman jalkauttamisen työpajapäivässä
Napapiirillä 29. syyskuuta. Kuva: Arktinen biotalous.

Elintarvikeohjelman jalkauttamisen teemapäivän aikana osallistuin työpajaan yhdenvertaisena eri sektoreilla toimivien elintarvikealan ammattilaisten kanssa. Vaikka suurin osa ajasta meni kuunnellessa toisten ajatuksia, olihan paikalla vuosikymmenien edestä elintarvikkeiden parissa työskentelyn kokemusta, sain esittää myös omia näkemyksiäni sekä kysymyksiä, joihin sitten muut antoivat kommentteja ja vastauksia. Mutta niinhän se on, että kun itse puhut, et kuule mitä muut sanovat. Päivä oli antoisa ja opin paljon uutta tulevaa ammattia varten. Tällaisissa työpajoissa ja seminaareissa tulee varomattomalle useasti positiivinen flow-tila, jossa tulee helposti puhuttua ja luvattua kaikenlaista. Niinpä iltapäivällä huomasin luvanneeni kirjoittaa opinnoistani Lapin ammattikorkeakoulussa tänne Biotalousuutiset-blogiin.

Tulevat agrologit ja Lapin maaseutu vuonna 2025. Oikealla Aki Ranta.
Kuva: Arktinen biotalous.

Opiskelen Lapin ammattikorkeakoulussa maa- ja metsätalousaloja sekä maaseutuelinkeinojen että metsätalouden koulutusohjelmissa, tutkintonimikkeinä agrologi ja metsätalousinsinööri. Opintojen sisällöistä minun on turha kertoa, koska ne löytyvät tiivistetysti hakuoppaista ja laajemmin koulun esitteistä ja internet-sivuilta. Entä mikä minusta tulee isona? Koulutukseen ja molempiin tutkintonimikkeisiin sisältyy niin paljon erilaisia asioita ja suuntautumisvaihtoehtoja, että kiinnostavia tulevaisuuden näkymiä riittää, joten jätän asian hautumaan ja odotan mitä tuleman pitää. Siispä kerron lyhyesti omat näkemykseni, kuinka kahden tutkinnon yhtäaikainen suorittaminen on osaltani ollut mahdollista, mitä hyötyä siitä on ollut ja miten se liittyy Arktiseen biotalouteen.

Aikaisempi ammatti ja valinnat olivat kuljettaneet minut Jyväskylään, jossa toimin rakennusalalla työntekijänä toimitila- ja kerrostalorakentamisessa. Kivipölyn läpi betonielementtejä katsellessa Lapin-pojan mieli alkoi kaivata lähemmäs luontoa ja Lappia, joten vähän aikaa asiaa tuumailtuani päätin hakea metsätalousinsinöörin koulutukseen, ja mielikuvissani samoilin metsissä tulistellen. Aloitin opinnot metsätalouden koulutusohjelmassa vuoden 2013 syksynä sen kummemmin alaa tuntematta.  Ensimmäisenä lukuvuotena opiskelu vei mennessään. Minulla oli kova halu oppia, joten tutortunnilla esille tullut mahdollisuus hakea agrologin opintoihin, joissa osan opinnoista pystyisi korvaamaan metsätalouden koulutusohjelman suorituksilla, herätti kiinnostukseni. Niinpä hain myös maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan ja aloitin opinnot vuoden 2014 syksynä.

Vapaa-ajalla voi nauttia vaikka nokipannukahvit Lapin kauniissa luonnossa.
Kuva: Lapin materiaalipankki.

Nykyiset opintosuunnitelmat sisältävät paljon itseohjautuvaa opiskelua, joten aikatauluja suunnittelemalla ja luentoja sekä opintokäyntejä itselle sopivalla tavalla priorisoimalla on ollut mahdollista yhtäaikaisesti edetä molemmissa koulutusohjelmissa. Päällekkäisyyksiä tulee ja joka paikkaan ei kerkeä. Kuitenkin korvaavista suorituksista etukäteen sopimalla saa kurssit halutessaan menestyksellisesti suoritettua. Harmillisesti taskun pohjalla pyörivistä muistilapuista on pakko siirtyä järjestelmälliseen kalenterin käyttöön. Koska molempiin opintoihin kuuluu maaperän ja kasvien sekä käytännön työn tunteminen, on sulan maan aikaan ollut paljon tehtävää. Mutta onhan hienoa kulkea luonnonhelmassa ja välillä antaa sahan laulaa tai upottaa sormet multaan. Tämän hetkisten opintojeni lähetessä loppua ovat talvikuukaudet olleet pakollisten opintojen osalta kohtuullisen väljiä, joten on aikaa kaivaa esille kiireisempänä aikana sivuun jääneet raportit ja muut näyttöpäätteellä tehtävät työt. Lisäksi aikataulu täyttyy kiinnostavista seminaareista ja konferensseista, joissa pystyy laajentamaan ja syventämään osaamistaan. Eikä se opiskelujen ajoittainen kuormittavuus tunnu pahalta, jos muistaa pitää tasapainoisesti vapaa-aikaa. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että on oikealla alalla. Nauti siitä mitä teet, tee sitä mistä nautit.

Lapin ammattikorkeakoulussa maa- ja metsätalousalojen (ent. luonnonvara-alojen) opinnoissa painotus on nimenomaan luonnonvarojen kestävässä ja älykkäässä käytössä pohjoisilla alueilla. Alojen suuntautumisvaihtoehdoista löytyvät omat ominaispiirteensä, mutta kaikkea yhdistää tilan tarve eli maankäyttö ja eri sidosryhmien tarpeiden yhteen sovittaminen. Tästä syystä näen kahden tutkinnon suorittamisen hyödyllisenä, jotta pystyisin tulevaisuudessa hahmottamaan paremmin koko Arktisen biotalouden tuotantoketjun sekä siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet.

Ei se ole ku tehemä pois yhessä rakkauesta Lappiin!
kuva: Lapin materiaalipankki

Luonnonvarojen kestävään ja älykkääseen käyttöön sekä biotalouteen voidaan lukea kuuluvan monenlaista toimintaa muun muassa teollisuudesta, energian tuotannosta ja infrarakentamisesta kalastamiseen ja polttopuiden hakkaamiseen. Mielestäni luonnonvarojen älykkään käytön ja Arktisen biotalouden ytimessä ovat kestävä ruoan ja lämmön tuottaminen sekä hyvinvoinnin edistäminen alueella, jossa toimitaan. 

Teksti: Aki Ranta, opiskelija

Käy myös lukemassa saman kirjoittan ajatuksia Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaarista! 

Ps. Lapin liitto on myös julkaissut upouuden, hienon maakuntaohjelman eli Lappi-sopimuksen. Tutustu ylpeydenaiheeseemme täällä! 

Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaari opiskelijan silmin

kuva: Aki Ranta

Rakentamisen laadusta on puhuttu paljon ja pitkään, eikä se jäänyt 2. marraskuuta pidetyssä Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaarissakaan huomioimatta. Kestävän rakentamisen ehtona on tietysti laadukas rakentaminen: pienten yksityiskohtien suunnittelusta käytännön toteutukseen. Virheitä ja onnistumisia on tehty ja tehdään jatkossakin rakentamisessa materiaaleista riippumatta. Päivän puheenaiheena yksi oli kuitenkin mielestäni ylitse muiden: puurakentaminen ja sen edistäminen.

kuva: Arktinen biotalous

Puun kestävä käyttö perustuu riittävän laadukkaan puumateriaalin tuottamiseen ja siitä tehtäviin pitkäikäisiin tuotteisiin kuten rakennuksiin. Tätä mieltä oltiin myös kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaarissa. Puusta rakennettaessa tuemme aluetaloutta ja hyvinvointia. Laadukkaasti rakennettu puutalo on myös elinkaarikustannuksiltaan edullinen.

kuva: Arktinen biotalous

Päivän aikana saatiin kuulla muun muassa EU-lainsäädäntöhankkeiden sekä Suomen lainsäädännön vaikutuksesta puurakentamiseen. Oulun yliopistolta käytiin kertomassa rakennustekniikan DI-koulutuksesta. Lisäksi esiteltiin toteutettuja, toteutuksessa olevia sekä suunnitteilla olevia puurakentamisen hankkeita ja puurakentamista edistäviä kaavoitussuunnitelmia. Puun käyttö niin julkisessa kuin yksityiskäytössä on lisääntynyt ja nousu näyttäisi yhä jatkuvan. Perinteisten hirsirakennusten määräkin näyttäisi olevan kasvamaan päin, mikä erityisesti lämmittää sydäntäni. Mielenkiintoisinta tällä kertaa oli mielestäni puurakentamisen uudemmat menetelmät sekä etenkin Ron Aasholmin alustus liittyen parametriseen puuarkkitehtuuriin ja sen mahdollisuuksiin. Alustus oli mielestäni edistyksellinen ja mielenkiintoinen. Toivottavasti alustuksen mukaisia puurakennelmia nähdään vielä täällä Lapissa. Puu todella taipuu moneksi!

Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaarin esitysmateriaalit ja kuvat tilaisuudesta löydät TÄÄLTÄ!

Kirjoittanut Aki Ranta, Lapin amk:n opiskelija

Maaseutuyrittäjyys valokeilaan

Maaseutuklusteri ei olisi mitään ilman maaseutuyrittäjiä, joita varten tehdään töitä hartiavoimin. Nyt onkin aika rantautua kuntiin yrittäjien luokse ja saada kasvotusten palautetta siitä, missä mennään ja mihin suuntaan jatkossa pitäisi kulkea!

Ylitorniolla vietettiinkin maanantaina 6. marraskuuta maaseutuyrittäjyyden päivää. Paikalla oli mukavasti ylitorniolaisia maatilallisia, muita maaseutuyrittäjiä sekä kunnan edustajia kuulemassa, millaisia panostuksia eri alojen asiantuntijat ja kehittäjät ovat valmiita tekemään maaseudun elinvoimaisuuden puolesta.

Tilaisuudessa kuultiin myös, mitä sanottavaa maaseutuklusterilla ja Arktisella biotaloudella oli ylitorniolaisille. Mitä kaikkea maatiloilla voi tehdä lisätienesti saavuttamiseksi? Miten yritystoimintaa voi toden teolla lähteä kehittämään ja liikevoittoa kasvattamaan? Arktisen biotalouden esityksen voit nähdä täältä, maaseutuklusterin esityksen puolestaan täältä. 

Maaseutuklusteri on valmis auttamaan maaseudun yrittäjiä heidän kohtaamissaan pulmissa. Tuokaa rohkeasti esille haasteet, jotka estävät liiketoimintanne kehittymisen - me autamme haasteen voittamisessa! Asiantuntemuksemme on nyt ja jatkossa kaikkien lappilaisten maaseudun yrittäjien käytettävissä. Ei se ole kuin nykäiskää hihasta, niin tehemä yhessä pois!

Jatkossa on tarkoitus järjestää yhä useammin tällaisia maaseudun yrittäjyyspäiviä, jossa kuulijoina ovat yrittäjien lisäksi kyseisen kunnan päättäjät. Tarvitsemme myös paikallisilta päättäjiltä panostuksia kehittämiseen. Myös heidän tulee ymmärtää, mitä haasteita maaseudun yrittäjät kohtaavat ja miten esimerkiksi kunnan julkinen puoli voi auttaa heitä. 

Tule mukaan jo perjantaina 10.11. Tornioon, jossa järjestetään vastaavanlainen päivä! Lisätietoa täällä. 

Mikäli olet kiinnostunut maaseudun yrittäjyyspäivistä ja haluaisit, että konsepti rantautuu myös sinun kuntaasi, ota meihin yhteyttä, niin pistetään hommat pyörimään!

Yhteydenotot:
Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592
Johannes Vallivaara, johannes.vallivaara@proagria.fi, 040 684 5741

kuvat: Arktinen biotalous