Lähiruoka ja Lapin ravintolat

Nyt kaikki lappilaiset ravintolat kuulolle!

Maaseutuklusteri on yhteistyökumppaneidensa kanssa keräämässä tietoa siitä, minkä verran lappilaisia raaka-aineita käytetään Lapin ravintoloissa tällä hetkellä. Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelman tavoitteena elintarvikkeiden osalta on, että saavutamme 30 % omavaraisuusasteen niiden raaka-aineiden osalta, joita voimme Lapissa tuottaa.

Vastaavaa tietoa on kerätty jo siitä, miten keskuskeittiöt hyödyntävät lähiruokaa. Alla voitte nähdä koosteen keskuskeittiökyselyn tuloksista:

Haluamme tuoda näkyväksi lappilaisen lähiruoan eteen tehtävää loistavaa työtä. Ovatko lappialiset ravintolat valmiita osallistumaan yhteisiin ponnistuksiin?

VASTAA KYSELYYN TÄSTÄ tai suoraan linkistä: https://fi.surveymonkey.com/r/ravintolakysely. Vastausaikaa tähän on perjantaihin 15. kesäkuuta asti. Voit myös vinkata kyselystä ravintola-alalla työskenteleville tutuillesi ja siten levittää tietoa kyselystä eteenpäin. 

Teemme vastaukset näkyviksi heti vastausajan päättymisen jälkeen. Vastausten yhteenvetoja tullaan esittelemään laajasti niin Lapin kuin Euroopankin tasolla.  

Etappeja elintarvikeyrittäjän polulta - osa 2.

Mitä elintarvikealan yrittäjältä vaaditaan? Hyvää makuaistia, isoja hauiksia vai kykyä ennustaa tulevaisuutta? Todennäköisesti kaikki edellämainittuja, mutta paras lähtökohta on kuitenkin innostus!

Pitää olla idea. Mieluiten sellainen, joka ei ole kiveen kirjoitettu ja jota voi muokata, jos ensimmäinen koekakku ei ota onnistuakseen. Osaamistakin tarvitaan, mutta sitä voi hankkia. Erityistaitoja voi ostaa ulkopuolelta ja itsekin voi kouluttautua. Se on usein jopa välttämätöntä jossakin yritystoiminnan vaiheessa. 

kuva: Maaseutuverkosto, Heli Sorjonen.

Pitää myös tykätä työnteosta ja siivoamisesta ja roudaamisesta, ainakin jos tekee itse edes osankin tuotteesta ja palvelusta. Työt eivät lopu. Ikinä. Pitää olla valmis täyttämään lomakkeita ja laskemaan. Ja laskemaan ja laskemaan.

Aika monta hankalaakin asiaa jaksaa kyllä tehdä, jos niiden jälkeen pääsee tekemään jotain itselle mieluista. Yrittämisessähän on pitkälti kyse siitä, että valjastat oman innostuksesi ja taipumuksesi liiketoiminnaksi. Monesti pohjana on oma osaaminen ja halu tehdä jotakin omalla tavalla ja hyödyntää omaa intohimoaan. Joku voi tietenkin yrittää pelkästään siitä ilosta, että on tempaissut tuulesta liikeidean, jolla tehdä rahaa. Siinäkin taustalla on kuitenkin into tienata. 

Täytyy myös olla sinnikäs. Harvemmin tuote myy itse itsensä. Aluksi pitää saada rakennettua nimeä ja työntää jalkaa jos minkä oven väliin. On hyvä käydä messuilla ja olla mukana tapahtumissa.

Paikallismedia on kiinnostunut uusista yrityksistä ja tämä kiinnostus kannattaa tietenkin käyttää hyödyksi!  Hyvällä onnella toimittajat rimpauttavat saman tien, kun olet saanut y-tunnuksen. On omissa käsissä, millä tavalla tämän tilaisuuden hyödyntää. On hyvä, jos yrityksen sisäpiirissä on joku, joka tarvittaessa tykkää olla esillä ja kertoa yrityksen tarinaa.

Varaa itsellesi turvaverkko 

Vaikka olisit kuinka sinnikäs ja innostunut, jossain vaiheessa tulee seinä vastaan. Olet väsynyt ja koko yrittäminen tuntuu toivottomalta. On ihan varmaa, että se hetki tulee, ja että se menee myös ohi. Jos ei muuten, niin lopettamalla koko homman. Väsyneenä pienikin vastoinkäyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, ja joskus niitä tulee myös isoja. Silloin olo voi tuntua yksinäiseltä ja jonkin sortin turvaverkko tulee tarpeeseen.

kuva: Maaseutuverkosto.

Kaikki elintarvikealan yrittäjät, joita tunnen, ovat rautaisia ammattilaisia jollakin osa-alueella yrityksessään, herkkiä innostumaan ja kovia paiskimaan hommia. Kaikilla on monenlaista osaamista ja monipuolinen työhistoria.

Minusta yrittäjät eivät ole yhteiskunnan sankareita, vaikka sitä sädekehää yllemme joskus halutaankin sovitella. Olemme kuitenkin valmiita ottamaan riskejä, kohtaamaan epävarmuutta ja tekemään töitä jonkin itselle tärkeän eteen – meni sitten syteen tai saveen.

kirjoittaja: Anna-Riikka Lavia, Arctic Ice Cream Factory

Etappeja elintarvikeyrittäjän polulta - osa 1.

kuva: Lapin liitto, Tea Nevanperä.

Kun aloitin yrittäjänä, moni sanoi pitävänsä minua rohkeana. Voin kertoa, miksi yrityksen perustaminen ei ollut mitenkään erityisen rohkea teko.

Valmistuin maisteriksi Turun yliopistosta yli kymmenen vuotta ennen yrityksen perustamista. Ehdin olla töissä projektipäällikkönä pitkän ajan ennen kuin yrityksen perustaminen edes kävi mielessäni. Työelämässä olin pärjännyt hyvin, ainakin sillä mittarilla, että töitä oli riittänyt.

Työnteko on aina sopinut minulle. Kun on yksinkertaisesta aloittanut turhia nirsoilematta, on aina löytynyt seuraava ovenrako, johon jalkansa sujauttaa. Teinivuosien kesätyöt kattoivat melkein kaikki tyypilliset pestit siivouksesta mansikanpoimintaan (paitsi jäätelönmyyntiä!). Opiskeluaikoina pakkasin matkahuopia, oikoluin puhelinluetteloita ja toimin lääkekeräilijänä lääketehtaalla. Lisäksi hoidin matkapuhelinmyymälää ja toimin toimistoapulaisena vuokravälitysfirman kautta. 

Muistan vieläkin kaikki työtehtävät, ja jokainen niistä vei kohti seuraavaa vaihetta. Niin sanotuissa oman alan töissä eli aluekehityshankkeissa työllistyin kotiseudulleni Rovaniemelle ja näin monenlaisia paikallisia yrityksiä. Ihastuin pohjoisuuden tarjoamaan potentiaaliin.

Projektityöstä yrittäjyyteen

kuva: Lapin liitto, Tea Nevanperä.

Äitiyslomalla oli aikaa ajatella. Alkoi tuntua siltä, että projektipuolella voisi antaa jo tilaa uusille tekijöille. Olin kyllä osittain väärässä, sillä projektitöitä teen edelleen osa-aikaisesti. Yrityksen perustaminen alkoi pyöriä mielessä. 

Yrityksen perustaminen ei hirvittänyt minua, koska minulla oli: 

1) perheen muodostama turvaverkko, 

2) koulutuksen ja työelämän myötä taitoja ja osaamista, 

3) suunnitelma B, eli mennä takaisin palkkatöihin. 

Nyt yrityksen perustaneena ja siitä oppineena koen olevani entistä parempi työntekijä myös työnantajille.

Itse olen kokenut, että varsinainen yritystoiminta vie niin paljon aikaa, että sinänsä mukavat iltatilaisuudet ja aamukahvit ovat usein jääneet käymättä. Mutta jostakin muut yrittäjät vaan tulevat tutuiksi. Reitit alkavat kulkea samoja uria.

Palasin aika pian töihin puoliaikaiseksi projektipäälliköksi ja huomasin, että Rovaniemellä voi opiskella elintarvikealaa. Mitä jos yritykseni liiketoiminta liittyisi jonkin konkreettisen tuotteen tekemiseen? Vaikka halusin hyödyntää myös aineetonta osaamista ja entisissä töissä syntyneitä verkostoja, pelkkä konsulttina toimiminen ei tuntunut omalta.

Mietin sopivaa tuotetta ja päädyin jäätelöön. Siinähän pohjoisuuden potentiaali tulisi käyttöön koko repertuaarissaan: kylmä, arktinen elintarvike liitettynä omaan elämäntapaamme ja pohjoisiin raaka-aineisiin. Suoritin elintarvikealan tutkinnon yrityksen perustamista varten – saadakseni osaamista ja varmuutta.  

kuva: Riku Lavia, Arctic Ice Cream Factory.

Varmuutta päätökselleni perustaa yrityksen sain myös muualta. Tapasin mieheni 17 vuotta sitten. Olemme aina nauttineet muutoksista. Pitkään reissasimme ja asuimme eri osoitteissa eri kaupungeissa. Sitten muutimme yhteen Rovaniemellä, ja siitä yhdessä Helsinkiin, Brysseliin ja takaisin Rovaniemelle. Työpaikat vaihtuivat. Saimme lapsen. Vuosien varrella miehestä oli muodostunut minulle sellainen peruskallio, jonka tiesin olevan järkähtämätön, vaikka minulle ja yritykselleni kävisi miten. Ja isovanhemmat molemmin puolin olivat valmiit auttamaan lapsen hoidossa. Kotiasiat olivat sillä mallilla, että elämä ei kaatuisi yrityksen alkuajan palkattomiin kuukausiin.

Yrittäjän arjessa töitä riittää

kuva: Lapin liitto, Tea Nevanperä. 

Joskus kuulee sanottavan, että yrittäjä itse valitsee, kuinka paljon tekee töitä. Näinhän se tietenkin on, mutta löysäillen yrityksestä tuskin saa kannattavaa. En tiedä yhtään yrittäjää – ainakaan elintarvikealalla – joka ei tekisi todella paljon töitä.

Omat työpäiväni (seitsemisen tuntia päivällä ja pari tuntia koneella iltaisin) ovat ihan lälläreitä verrattuna kovimpiin tuntemiini työmyyriin. Eikä se ole mikään sankaruuden osoitus – pienyrityksessä töitä vaan tuppaa riittämään.

Kesällä jäätelöfirmassa tehdään töitä niin paljon kuin niitä on. Talvella voin pitää viikonloput suurin piirtein vapaina, ehkä kirjoittaa pyhänä muutaman tunnin kolumnia.  Lomaa pidän syksyllä viikon ja alkuvuodesta viikon.

Työntekoon pitää olla sopiva  asenne. Minulle sopiva elämänkatsomus on sellainen, että loman sijaan odotan lähempänä siintävää hengähdystaukoa – koti-iltaa, juoksulenkkiä, kahvikupillista tai tv-maratonia. Ja niitä täytyykin sitten järjestää itselleen.

Nukun päikkärit vaikka toimistopöydän ääressä ja urheilen luonnossa neljä, viisi kertaa viikossa, usein lapsen mentyä nukkumaan. Jokaisen yrittäjän pitää löytää omat tapansa palautua ja rentoutua, sillä elintarvikealalla harvalla on mahdollisuutta pitää koko vuoden nollaavaa lomaa.

Ja kyllä työelämäkin on kovaa – monet palkkatöissä uraa tekevät ovat ihan yhtä lailla kovasti työllistettyjä kuin yrittäjät. Erona on vain se, että lomat ovat lakisääteisiä ja palkkaa tulee joka kuukausi. Vaikka yrittäjällä voi joskus olla kurjempaa kuin keskivertopalkansaajalla, on hänellä varmasti toisinaan myös hauskempaa!

Yritystä perustaessa kannattaa tavalla tai toisella varmistaa itselleen tarvittavat tukirakenteet, ja ottaa kannettavaksi vain sellainen taakka, jonka pystyy kannattelemaan. Yritykseni perustamiseen tarvittu laina oli sen verran kohtuullinen, että alusta asti olen kokenut selviäväni taloudellisista tappioista yritykseni mahdollisesti kaatuessa menemällä töihin. 

Tätä taustaa vasten epävarmempaakin tulevaisuutta uskaltaa tarkastella suhteellisen rauhallisin mielin!

Kuva: http://www.arcticicecream.fi/tuotteet/

Tutustu Anna-Riikka Lavian yritykseen täällä: http://www.arcticicecream.fi/

Tutustu Anna-Riikan tekemään selvitystyöhön "Elintarvikeyrittäjän polku" TÄÄLLÄ. 

kirjoittanut: Anna-Riikka Lavia

Opiskelijoiden älykästä erikoistumista

Maaseutuklusteri ja muut Arctic Smartness -joukot haluavat tiivistää yhteistyötä Lapin korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Yhteistyö on avattu jo erilaisten Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa suoritettujen harjoitteluiden ja opinnäytetöiden toimeksiantojen kautta - nyt on vuorossa opiskelijajärjestöjen eli Rotkon ja LYY:n aktivointi!

Klusteri - mikä se edes on?
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

- Opiskelijoiden keskuudessa tietoisuus oppilaitosten hanketoiminnasta on valitettavasti vajavaista, totesi Lapin AMK:n opiskelijakunnan Rotkon edustajiston varapuheenjohtaja Tuomas Porkka. 

- Tähän haasteeseen myös Rotko pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan, jatkaa Rotkon edustajiston puheenjohtaja Pekka Sonninen. 

Pirkko Sivonen ja Maiju Jolma-Taylor esittelevät
Lapin liiton kansainvälistä toimintaa.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Älykästä erikoistumista oli Maaseutuklusterin tiimin lisäksi esittelemässä Lappi - arktinen ja kansainvälinen menestyjä -hankkeen Pirkko Sivonen sekä Maiju Jolma-Taylor. Yhdessä he kertoivat, että älykkäällä erikoistumisella ja tästä kummunneella klusteritoiminnalla pyritään rakentamaan lappilaisille pk-yrityksille alustoja, joilta ponnistaa muun muassa kansainvälisille markkinoille menestyksekkäästi. 

Kaiken keskiössä klusterityössä ja älykkäässä erikoistumisessa on yhteistyön tekeminen ja yrittäjyyden kehittäminen, mutta myös oppilaitoksilla on tärkeä rooli paitsi hanketyön myös opiskelijoiden kautta. Esimerkiksi Maaseutuklusterin kautta opiskelijat pääsevät tekemään opinnäytetöitä liittyen tärkeisiin aluekehityksen teemoihin ja voivat saada työllistymisen kannalta hyödyllisiä harjoittelupaikkoja laajasta verkostosta. 

- Tällä hetkellä omaa osaamista ei pääse aina kehittämään haluamallaan tavallaan. Tämä pätee sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon, toteavat sekä LYY:n että Rotkon edustajat. Tämän takia onkin tärkeää, että klusterityössä pyritään yhdistämään aktiiviset opiskelijat ja uusia tekijöitä kaipaava työelämä. Toistaiseksi klusteritoiminta on ollut melko vierasta korkeakouluopiskelijoille. 

Kiinnostusta osuuskuntatoimintaan

Palaverin aikana kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että innostuneenkin opiskelijan motivaatio voi loppua lyhyeen, mikäli heillä ei ole tietoa siitä, mitä tutkinnolla voi tehdä valmistumisen jälkeen. Maaseutuklusteri onkin tuomassa mahdollisuuksia esille aktiivisesti tietoiskujen, luentojen ja erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. Myös tulevaan uuteen Lapin maaseutuohjelmaan tarvitaan opiskelijoiden näkökulmia - miltä tulevaisuuden lappilainen maaseutu näyttää tai miltä se voisi näyttää?

Yhteisöllisen yrittäjyyden malli on vielä työn alla.

Myös yhteisöllisen yrittäjyyden malli puhutti opiskelijoita lyhyen esittelyn jälkeen. Ajatuksena onkin, että Lapin AMK lähtisi viemään yhteisöllisen yrittäjyyden mallia eteenpäin ESR-rahoituksella haettavalla hankkeella. Jo tässä vaiheessa on hyvä ottaa mukaan opiskelijaedustusta, kun opiskelijoilla on kiinnostusta osuuskuntatoimintaan. 

Opiskelijat näkevät osuuskuntatoiminnan lähtökohtaisesti hyvänä ideana, mutta toiminnan ongelmana on jatkuvuuden puute, sillä osuuskunnat ovat sidottu hankkeisiin. Myös osallistujien puute on haaste osuuskuntatoiminnassa, sillä toiminta ei tavoita tarpeeksi hyvin opiskelijoita.

Arctic Smartness -työssä on laitettu merkille, että yritysten kasvun suurin este Lapissa on tällä hetkellä se, ettei osaavaa ja aktiivista työvoimaa tahdo löytyä. Toisaalta ongelma on myös se, etteivät opiskelijat saa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa tietoa siitä, millaista osaamista yritykset oikeasti tarvitsevat.
- Yhteisöllisen yrittäjyyden malli voi toimi tässä apuna, korosti Tanja Häyrynen.

Tieto kuuluu kaikille! 

kuva: Lapin materiaalipankki.

LYY:n eli Lapin yliopiston ylioppilaskunnan nettisivut ovat menossa uudistukseen - ja nyt nettisivuille kaivattaisiin lisää työelämään liittyviä uutisia. 

- Nettisivuille voisi toimittaa listaa vaikkapa opinnäytetyön aiheista, pohtivat LYY:n edustajat, hallituksen jäsen Miikka-Aukusti Heiskanen sekä edunvalvonta-asiantuntija Antti Eteläaho. 

Maaseutuklusterissa rakennettavassa osaamisen keskusvaraamossa voisi jatkossa olla tietoa paitsi maakunnan sisällä tarjottavasta koulutuksesta ja alueen työllistymismahdollisuuksista myös tietoa opiskelijoista - vaikkapa ansioluettelotyyppisesti! 

Kaikki palaverissa olivat vahvasti yhtä mieltä siitä, että opiskelijapotentiaali tulisi saada jäämään Lappiin elinkeinoelämän hyödyksi. Henkistä pääomapakoa on vältettävä siis viimeiseen asti.
- Yksi haaste on vaihto-opiskelijoiden saaminen mukaan työelämään täällä Lapissa. He eivät saa niin helposti töitä, vaikka osaamista olisi. Tämä johtunee ennakkoluuloista ja joissain tapauksissa kielimuurista, opiskelijat tuumivat.

kuva: Lapin materiaalipankki

-    

Maaseutuklusterin edustajat ovat parin seuraavan vuoden aikana jalkautumassa lappilaisiin eri asteen oppilaitoksiin kertomaan nuorille, opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle biotalouden ja maaseudun mahdollisuuksista. Jos olet jonkin oppilaitoksen edustaja tai teemasta kiinnostunut opiskelija älä epäröi - hyppää mukaan nyt! 


Yhteydenotot:

Projektipäällikkö Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Projektikoordinaattori Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592

Maaseutuklusteri valmentaa opiskelijoita kohti työelämää

Annika Leinonen käymässä Lapin liiton toimistolla.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Maaseutuklusteri on saanut uuden toimijan kehittämään Lapin maaseutua! Annika Leinonen aloitti ProAgria Lapissa toukokuussa 2018 agrologikoulutuksen erikoistumisharjoittelun sekä opinnäytetyön työstämisen. 

- Olen lähtöisin Kittilästä, ja opiskelen nyt Iisalmessa agrologiksi. Tulevaisuuteni näen kuitenkin Lapissa, Annika kertoo. Into lähteä opiskelemaan agroloksi heräsi Annikan kotieläinpihassa saaman kokemuksen sekä ystävän kanssa käydyn keskustelun jälkeen.

 - Tein ensimmäisen harjoitteluni Saksassa monipuolisella tilalla, jossa oli muun muassa 100 hevosta. Olen nauttinut opiskeluistani ja menestynyt hyvin myös arvosanojen valossa, Annika summaa. 
Annikalla ei ole aikaisempaa kokemusta maataloudesta. Annika onkin loistava esimerkki siitä, miten ennakkoluulottomasti ja rohkeasti nuoret voivat lähteä rakentamaan tulevaisuutta.

Opinnäytetyö ylämaan karjan lihan kysynnästä

Ylämaan karjan liha kävi kaupaksi
ensimmäisessä REKO-jakelussa Rovaniemellä 7.7.2017.
Kuva: Artkinen biotalous

Annika tekee opinnäytetyötä ylämaan karjan lihan kysynnästä Lapissa. Kyselytutkimuksessa hän tiedustelee kuluttajilta erityisesti sitä, onko ylämaankarjan lihalle kysyntää, millaisia tuotteita kuluttajat haluavat ja mistä he haluavat tuotteita ostaa. 
- Haluaisin kartoittaa muun muassa sen, olisiko olemassa 10 hengen joukkoa, jotka haluaisivat yhdessä ostaa kokonaisen eläimen vuosittain, pohtii Annika. 

Annikan opinnäytetyössä pohditaan myös REKO-renkaiden kehittymismahdollisuuksia sekä näiden teemojen hankkeistamisesta. Opinnäytetyö valmistunee alkuvuodesta 2019. Annika tekee opinnäytetyötään osittain erikoistumisharjoittelun ohessa. 

- Erikoistumisharjoittelulta odotan saavani nähdä, miten ProAgria Lappi toimii ja miten erityisesti tilakäynnit menevät. Kiinnostusta herättää myös se, miten aluekehitystä tehdään ja miten sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi naudanlihan jalostuksen eteenpäin viemisessä. 
Annikan harjoittelu ProAgria Lapissa kestää elokuulle 2018.

Mistä ruoka lautasellesi tulee? 

Esittelimme Annikalle Maaseutuklusterin toimintamallia Tervolassa 16.5. kunnan päättäjille pidetyn esityksen kautta.  
- Maaseutuklusterin malli on hyvä, sillä siinä mietitään koko kuvaa - esimerkiksi mitä tarpeita biotalouskentällä on. Lisäksi toimintamallissa otetaan kantaa siihen, miksi Lapissa ei käytetä lähituotteita. Hienoa on se, että keskitytään Lappiin ja täällä oleviin tarpeisiin, toteaa Annika. 

kuva: Lapin materiaalipankki.

- Maatalous on kaiken perusta. Elämässä ei pärjää ilman maataloutta, ruoan ja viljan täytyy tulla jostain. Tällä hetkellä maataloutta arvostetaan mielestäni aivan liian vähän. Tämän takia tarvitaan lisää tietoisuutta esimerkiksi siitä, mistä ruoka oikeasti tulee ihmisten lautasille. Pienet tilat tekevät työtä koko sydämellä, joten meidän täytyy olla valmiita tekemään töitä sen eteen, että he voivat jatkaa työtänsä edelleen, tiivistää Annika maatalouden tärkeydestä.

Tulevaisuus Lapissa

Annika ja Aslakki-sonni poseeraavat.
kuva: Annika Leinonen

Annikalla on selkeä näkemys tulevaisuudesta:

- Toivon, että naudanlihalle saataisiin samanlainen tilanne kuin poronlihalle. Tätä varten olen haastattelemassa opinnäytetyössäni eri prosessin edustajia, jotta voidaan yhdessä miettiä, miten asioita viedään eteenpäin, kertoo Annika. 

Lapissa on vasta toiminut Liikkuvan teurastamon toimintaedellytykset -hanke, jossa selvitettiin liikkuvan teurastamon kannattavuutta Lapissa. Lisää tästä hankkeesta voit lukea 23.3. Loueella pidetyn Lähilihapäivän materiaaleista TÄÄLTÄ sekä Biotalousuutisten jutusta. 

- Tulevaisuudessa haluan työskennellä maatalouden parissa Muoniossa. Aion ainakin kokeilumielessä ottaa ylämaankarjaa, vaikka tiedän sen voivan olevan haasteellista. Näin kuitenkin näen, voisiko se työllistää minut jossain vaiheessa kokoaikaisesti, Annika unelmoi.

Maaseutuklusterin ja oppilaitosten yhteistyö tiiviimmäksi

Maaseutuklusterin viestinnän yksi työpaketeista on oppilaitosyhteistyön tiivistäminen viestinnällä. Tämä tarkoittaa sitä, että Maaseutuklusterin edustajat jalkautuvat lappilaisiin eri asteen oppilaitoksiin kertomaan nuorille, opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle biotalouden ja maaseudun mahdollisuuksista. Vierailut voivat pitää sisällään lyhyempiä tietoiskuja, pidempiä luentoja jostain tietystä teemasta tai esiintymisiä seminaareissa. 

Jos olet jonkin oppilaitoksen edustaja tai teemasta kiinnostunut opiskelija älä epäröi - hyppää mukaan nyt! Voit ottaa meihin yhteyttä ja esittää toiveitasi vierailusta ja puheenaiheista. Opiskelijat voivat myös tehdä opinnäytetöitä Maaseutuklusterille - annamme mielellämme vinkkejä opinnäytetyön aiheista tai ohjaamme sinut verkoston sisällä oikeiden tahojen luo.

Yhteydenotot:
Projektipäällikkö Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Projektikoordinaattori Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592

Mitä kuuluu Lappi-sopimukselle? Osa 1. Uusi juttusarja alkaa!

Vaikuttamisen tiimi koolla!
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Lapin liiton vaikuttamisen tiimin kehittämispäivänä huhtikuussa esiteltiin laajasti vastikään julkaistua ja painettua Lappi-sopimusta. Lappi-sopimus on lakisääteinen maakuntaohjelma, joka ohjaa laajasti koko maakunnan kehittämistä aina vuoteen 2021 saakka. Lappi-sopimus on toiminnallinen siinä mielessä, että vision, strategian ja kehittämistavoitteiden lisäksi siinä ovat esillä muun muassa keskeisimmät hankkeet. 

Lappi-sopimuksen visio vuoteen 2021.
kuva: Lapin liitto

Lappi-sopimus on tärkeä kaikille lappilaisille, sillä se vaikuttaa aidosti lappilaisten tulevaisuuteen. Sopimuksella ohjataan yhteistä tekemistä ja aluekehitystä neljän strategisen valinnan kautta: 1) Arktinen talous vahvistuu, 2) Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä, 3) Puhdas luonto, hyvä elinympäristö, kulttuuri ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia sekä 4) Hyvä saavutettavuus mahdollistaa kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin.

Voit käydä tutustumassa Lappi-sopimukseen ja sen lisämateriaaleihin seuraavista linkeistä:

• LAPPI-SOPIMUS
• ESITYS
• KUVAMATERIAALIA

Lappi-sopimus liittyy erittäin vahvasti myös Lapin biotalousalan kehittämiseen. Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelma voidaankin nähdä Lappi-sopimuksen toimialakohtaisena alaohjelmana. Tämän vuoksi Biotalousuutisissa aloitetaan Mitä kuuluu Lappi-sopimukselle? -juttusarja. Näissä jutuissa tehdään lyhyt katsaus siihen, miten Lappi-sopimusta on toimeenpantu ja millaisia seuraavia askeleita maakunnan aluekehittämisessä on luvassa. Jää siis seuraamaan!

Lisää Lappi-sopimuksesta kertoo mielellään:

Mervi Nikander

mervi.nikander@lapinliitto.fi

050 444 5606

Ps. Tämän jutun on kirjoittanut Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen projektikoordinaattori Johanna Asiala, jota kuvailtiin Lapin liiton vaikuttamisen tiimissä mystiseksi taitajaksi. Hankkeen vetovastuussa puolestaan on projektipäällikkö Tanja Häyrynen, joka on visuaalinen biotalouden ihme!

Kuntakierros starttasi biokunnasta

Onko Tervola valmiina?
kuva: Arktinen biotalous

Maaseutuklusterin viestintä rantautui uunituoreen Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelman kanssa Tervolaan 14.5. kertomaan, millaisia mahdollisuuksia elintarvikkeiden ja energian jalostus tuovat kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kehittämiselle.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keränen
avasi tilaisuuden.
kuva: Arktinen biotalous

Tervolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keränen avasi tilaisuuden kertomalla keväällä 2017 toteutetusta kuntalaiskyselystä, joka keräsi yli 300 vastausta. Vastauksista hahmottui kuntalaisten näkemys siitä, että Tervolaan tulisi houkutella lisää lapsiperheitä.

- Kaikki päätökset, mitä kunta tekee, liittyvät kuntalaisten hyvinvointiin tavalla tai toisella, totesi Keränen varsin osuvasti.

Tervolassa myös koetaan, että kuntalaiskyselyn tulokset palvelevat hyvin kunnan tekemään strategiatyötä. Tämän strategiatyön takia Tervolan kunta kutsuikin eri alojen asiantuntijoita esittelemään tulevaisuuden kuumia teemoja kesäiseen maanantai-iltaan.

Aluetaloudelliset vaikutukset ohjaavat päätöksentekoa Iissä

Iin kunta on ollut usein tapetilla menestyksekkäästä ilmastotyöstään. Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava piti puhuttelevan puheenvuoron Tervolassa.

- Silloin, kun öljypohjaisesta yhteiskunnasta muututaan kohti biopohjaista yhteiskuntaa, liikkeellä ovat isot muutosvoimat ja myös vastusvoimat, muistutti Alatossava.

Iissä jäte nähdään pitkälti raaka-aineena, kuten se tulisi nähdä muuallakin Suomessa, mikäli Suomi haluaa saavuttaa EU:n uudet kiertotaloustavoitteet. EU:ssa tähdätään siihen, että vuoteen 2025 mennessä 55 % yhdyskuntajätteistä kierrätetään.

Muutamia lukuesimerkkejä siitä, miten Ii on hyötynyt
uusiutuvaan energiaan panostamisesta.
Kuva: Ii.

Iin kunta on ottanut vahvan etukenon myös kunnan kilpailutusosaamisessa. Esimerkiksi uutta koulua hankittaessa erityistä painoarvoa annettiin energiatehokkuudelle, jolloin pelkästään hinta ei ollut ratkaiseva tekijä. Erilaisten hankintojen aluetaloudelliset vaikutukset on haluttu Iissä tehdä näkyväksi myös päättäjille.

- Päästöt on yhtä kuin säästöt siinä mielessä, että kun saamme päästövähennyksiä aikaan esimerkiksi käyttämällä sähköautoja työmatkoillamme ja kehittämällä julkista liikennettämme, saavutamme myös merkittäviä säästöjä.

Ii on vastannut #Energiahaasteeseen!
Kuva: Arktinen biotalous

Alatossavan mielestä kunta voi näyttää esimerkkiä ilmastotyössä ja olla omalla panoksellaan vahvasti vaikuttamassa asioihin.

- Iin kunnassa valtuusto on vahvasti sitoutunut ilmastotyöhön, mutta sitoutuminen on ollut helppoa saavuttaa, kun on ollut näyttää säästölukuja, iloitsi Alatossava.

 

Verkoston tieto-taito hyötykäyttöön!

Tervolan kunta on tunnettu statuksestaan biokuntana, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

- Tervola on sähkön suhteen 500 % omavarainen, kiitos vesi- ja tuulivoiman, kertoi Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska.

Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen projektipäällikkö Tanja Häyrynen esitteli tervolalaisille myös muita lukuja, jotka aiheuttivat salissa puheensorinaa.

- Vuonna 2017 Tervola on ilmoittanut, että 8 % sen keskuskeittiön käyttämistä raaka-aineista tulee Lapin alueelta. Joissakin kunnissa ollaan jo lähes 30 %:ssa.

Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen Tervolan esitykseen voit käydä kurkkaamassa TÄÄLLÄ. 

Tervolan kunta voi rohkeasti lähteä toteuttamaan Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä sekä ottamaan niitä haluamiltaan osin osaksi päivityksen alla olevaa kuntastrategiaa. Maaseutuklusteri auttaa mielellään kuntaa ja sen toimijoita selvittämään, mikä on milläkin kylällä ja alueella kannattavaa tehdä. Maaseutuklusteri voi olla apuna esimerkiksi lähiruokahankintoja suunniteltaessa, uusia REKO-renkaita perustettaessa tai silloin, kun päättäjät tarvitsevat faktoja erilaisten päätösten aluetaloudellisista vaikutuksista.

Esillä Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelman visio.
Kuva: Arktinen biotalous

- Maaseutuklusterin yksi päätehtävistä on viestiä kuntien onnistumisista ja uusista innovaatioista. Erityiseen seurantaan kannattaakin ottaa Biotalousuutiset-blogi , muistutti Häyrynen.

- Meihin kannattaa muutenkin olla yhteydessä, kun kohtaatte haasteita tai ette tiedä, miten jotakin asiaa pitäisi lähteä viemään eteenpäin. Laajan verkoston tuen avulla löydetään oikeat asiantuntijat ratkomaan ongelmia ja edistämään asioita!

Myös kommenttipuheenvuorossa ollut Paakkolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Janne Okkonen innostui illan alustuksista kyläläisen näkökulmasta.

- Lappilaisiin kyliin voi syntyä oikeasti uusia työpaikkoja. Täytyy olla valmis innovoimaan radikaalisti eri alueiden tulevaisuutta. Ideat konkretian tasolle! peräänkuulutti Okkonen.

Tällaisia toimijoita tarvitaan ympäri Lapin, jotta Lapin Arktisen biotalouden visio toteutuu. 

Tällaiset esimerkit puhuttelevat!
kuva: Tea Nevanperä / Lapin liitto

Maaseutuklusterin viestintä jatkaa Lapin Arktisen biotalousohjelman esittelyä läpi vuoden 2018. Koko Lapin kattava kuntakierros tulee painottumaan syksyyn 2018. Joko sinun kuntasi on valmis ottamaan uutta tietoa vastaan? Ota yhteys Maaseutuklusteriin, niin sovitaan vierailupäivät ja pistetään rattaat pyörimään!

Yhteydenotot:

Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130

Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi., 040 661 2592

Maaseutuklusterin viestintä - kehittäminen jatkuu!

Hyvin alkanutta työtä ei kannata lopettaa kesken! Tämän vuoksi 30.4.2018 päättynyt Arktinen biotalous -hanke sai jatkoa, kun 1.5.2018 käyntiin pyörähti Elintarvikkeiden ja energian mahdollisuudet - Maaseutuklusterin viestintä -hanke, joka tunnetaan paremmin nimellä Maaseutuklusterin viestintä.

Maaseutuklusterin viestintä tulee jatkamaan siitä, mihin Arktinen biotalous jäi. Erityinen painopiste on edellisessä hankkeessa laaditun Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelman jalkauttaminen ympäri koko Lapin, mutta myös ympäri Suomen erilaisissa tapahtumissa ja verkostotapaamisissa. Tietoa ohjelmasta, sen visiosta ja toimenpiteistä viedään muun muassa kaikkiin Lapin kuntiin kuntakierroksilla, jotka starttaavat vauhdikkaasti jo toukokuussa 2018. Kuntapäättäjät kuulolle!

Uusi hanke jatkaa samojen sosiaalisen median kanavien hyödyntämistä saman Arktinen bitotalous -brändinimen alla. Näin ihmisten ei tarvitse etsiä uusia nettisivuja ja sometilejä, vaan linkit pysyvät yhä samoina. Alta löydät linkit Maaseutuklusterin viestintäkanaviin:

Kotisivut 

Facebook

Twitter

Instagram

YouTube

Alle on koottu vielä tiivistetysti Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen kaikki kuusi työpakettia. Laajemmin hankken työpaketeista, tavoitteista, riskeistä ja taloudesta voit lukea TÄÄLTÄ. 

HANKKEEN TYÖPAKETIT:

1. Yleinen viestintä

Työpaketissa viestitään Arktinen biotalous -hankkeessa laadituista ohjelmista (Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelma, Lapin elintarvikeohjelma, Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma) esim. Lapin kuntakierroksella ja eri tapahtumissa ympäri Suomen ja kv-tasolla. Työpaketissa tuotetaan 10 faktavideota, 2 roll-up -esitettä, 20 infograafia ja muuta tarvittavaa viestintämateriaalia Maaseutuklusterin kärkien faktoista ja mahdollisuuksista. Myös Biotalousuutiset-blogi pidetään aktiivisena.

2. Sparraustilaisuudet

Työpaketissa pidetään Lapin elintarvike- ja energia-alan yrittäjille yhteensä 6 sparraustilaisuutta ja hanketoimijoille 5 sparraustilaisuutta. Sparraustilaisuuksissa kannustetaan toimijoita toteuttamaan Lapin elintarvike- ja energiaohjelman toimenpiteitä ja tarkistetaan, mitä kaikkea on jo saatu aikaan sekä onko kehittämisen suunta oikea vai tulisiko siihen tehdä korjaavia liikkeitä.

3. Parastamismatkat

Työpaketissa tehdään vähintään kaksi kansainvälistä parastamismatkaa sekä kaksi Suomen sisäistä parastamismatkaa. Matkoilta haetaan parhaimpia käytäntöjä jalkautettavaksi Lapin tasolle. Parhaat mallit tiivistetään myös videomuotoon.

4. Oppilaitosyhteistyön tiivistäminen viestinnällä

Työpaketissa tiivistetään yhteistyötä Lapin eri asteen oppilaitosten kanssa, jotta nuoret saadaan paremmin aktivoitua työelämään ja koulutuksen puolella on ajantasaisin tieto Maaseutuklusterin toiminnasta. Nuoria voidaan myös ottaa mukaan hanketoimintaan ja työelämään esimerkiksi erilaisten tapahtumien, harjoitteluiden ja opinnäytetöiden toimeksiantojen kautta. Työpaketissa pidetään vähintään 6 tietoiskua eri asteen oppilaitoksissa ympäri Lapin.

5. Klusteripalveluiden paketointi viestinnän keinoin

Työpaketissa klusteritoimintaa monipuolistetaan ja vakiinnutetaan ympäri Lapin. Työpaketissa liitetään Maaseutuklusterin jäseniksi 100 elintarvikealan yrittäjää, 40 energia-alan yrittäjää sekä 40 kehittäjä-, koulutus-, kunta- ja muita organisaatiota. Työpaketissa kootaan yhteen Maaseutuklusteriin kuuluvien organisaatioiden tarjoamia palveluita. Paketteja syntyy 10 kappaletta, muun muassa yrittäjyyspaketti.

6. Skenaariotyö ja uusi maaseutuohjelma

Työpaketissa päivitetään Lapin maaseutuohjelma vastaamaan kehittämisen haasteisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yhteisissä työpajoissa.

kuva: Lapin liitto / Tea Nevanperä

Tässä kuussa on tulossa juttua myös tulevista Maaseutuklusterin teemoihin liittyvistä opinnäytetöistä. Lisäksi aloitamme piakkoin Mitä kuuluu Lappi-sopimukselle? -juttusarjan, joten pysyhän kuulolla ja vinkkaa kavereillekin Biotalousuutisista! 

---------

PS. Muista myös lähestyvä Ylä-Savon ja Lapin yhteiset ruokainnovaatiot -tilaisuus Sodankylässä 6.6.! 

ILMOITTAUDU MUKAAN

TUTUSTU OHJELMAAN