Perjantainen iltapäivä Ylitorniolla - mistä kaikesta puhuttiin?

Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen kuntakierros on tiivistänyt lokakuussa tahtiaan. 4.10. vierailimme Posiolla ja 26.10. Ylitorniolla yhdessä klusterin asiantuntijoiden kanssa. 

Ylitorniolla ohjelmassa oli monenlaista puheenvuoroa paikalle saapuneille kunnanvaltuutetuille. Alta näet päivän ohjelman:

• 12.45–13.00 Kahvitarjoilu
• 13.00–13.15 Tilaisuuden avaus - Ylitornio tänään, Tapani Melaluoto, Ylitornion kunta
• 13.15–14.00 Elintarvikkeiden ja energian hankintojen aluetaloudelliset vaikutukset, konkreettiset esimerkit sekä rahoitusmahdollisuudet, Tanja Häyrynen, Lapin liitto. Keskustelua aiheesta, n. 15 min
• 14.15–14.30 Luonnontuotteiden jatkojalostaminen yritystoimintana, Helena Pahkala, Suomen metsäkeskus. Keskustelua aiheesta, n. 15 min 
• 14.45–15.00 Fossiilisilta uusiutuville - energiapuun soveltuvuus energiantuotannossa, Petri Kuisma, Lapin amk. Keskustelua aiheesta, n. 15 min
• 15.15–15.30 Maaseutuklusteri ja miten se voi voimistaa yrittäjyyttä Ylitorniolla, Johannes Vallivaara, ProAgria. Keskustelua aiheesta, n. 15 min
• 15.45–16.00 Keskustelua päivän annista yleensä - mitä seuraavaksi Ylitorniolla?

Lisäksi mukanamme oli Lapin AMK:n projekti-insinööri Otto Pesonen, joka jututti kunnan teknistä puolta ja kertoi heille mm. uudesta Lapin Energiakonttorista - olethan sinäkin löytänyt tiesi jo näille nettisivuille? Muista myös 15.11. pidettävä Lapin energia- ja kiertotalouspäivä - tapahtumaan voit osallistua myös etänä!

Tapani Melaluodon mukaan Ylitornio on vahva maatalouspitäjä, mutta sekin kamppailee monien muiden Lapin kuntien tavoin väestönkehityksen kanssa - väkiluku vähenee ja kylät tyhjenevät. Ylitorniolla ei toistaiseksi ole vahvaa elintarviketoimijoiden keskittymään, kuten paikallista elintarviketaloa, mutta yksi mahdollisuus saada tällainen toimintaan on tarjota paikallisille yrittäjille halvemmalla tilavuokralla yhteiskäyttötiloja. Näin on toimittu muun muassa Kemijärvellä.

Usea paikallinen huipputuote toimitetaan Ylitornioltakin jalostettavaksi muualle, jolloin jalostuksesta syntyvä lisäarvo valuu kunnan ulkopuolelle. Ennen kunnasta löytyi meijereitä, muttei enää - ehkäpä pienimuotoista maidon jatkojalostusta olisi mahdollista saada uudestaan myös Ylitorniolle? REKO-toimintaa ei vielä pyöri Ylitorniolla, mutta erilaisissa ryhmissä Facebookissa on kuitenkin myyty esimerkiksi Leivejoen lihaa - tällainen pienimuotoinen lähiruokatoiminta on selvästi lisääntynty Ylitorniollakin. Tanja Häyrysen esityksessä puhetta herättivät myös Lapin keskuskeittiöiden lähiruokaprosentit - miten Ylitornion kanssa suurin piirtein saman kokoinen Sallan kunta on onnistunut pääsemään 25 % lähiruoan hyödyntämisessä? Käy sinäkin tutustumassa, minkälaista lähiruokaa Sallan kunnassa hyödynnetään. Lue ruokapalvelupäällikön vastaus täällä. 

Ylitorniolla on myös valtavat puuvarannot, joita toistaiseksi hyödyntää paikallisesti vain Kannalan huvilat. Tilaisuuden aikana kuultiin myös terveisiä Suomen metsäkeskuksen Timo Pistolta liittyen Pohjois-Suomen suunnitteilla oleviin suuriin investointihankkeisiin ja hankkeiden puun tarpeeseen. Timo Pisto saikin kunnalta kutsun tulla uudelleen kylään kuntakierroksen merkeissä - ylitorniolaiset haluavat tietää, miten he voivat olla edistämässä Ylitornion metsäbiotaloutta. Piston terveisiä tuonut Helena Pahkala kertoi myös luonnontuotteiden jalostamisesta liiketoimintana. Ylitorniolla luonnontuoteala ei ole toistaiseksi ottanut tuulta purjeidensa alle, mutta hunajaa täälläkin tuotetaan. Pahkala korosti hanketyön tärkeyttä - hankkeen kautta voitaisiin kuntaan saada vaikkapa luonnontuotteiden keruuasema ja keruutoiminnasta kesätöitä kunnan nuorille. 

Lapin ammattikorkeakoulun Petri Kuisma antoi kunnalle loistavia esimerkkejä siitä, miten hankkeiden avulla on saatu tehtyä erilaisia selvityksiä, kuten miten kunnan kiinteistöissä voitaisiin korvata öljyn käyttö ja millaista hyötyä tästä on. Kuisma muistutti, että opiskelijat tekevät mielellään opinnäytetöitä kotiseudulleen, ja tätä resurssia kannattaa hyödyntää väylän varressa! Ylitornion kunta on myös mukana vastikään startanneessa Vähähiilinen Lappi (Väppi) -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa Lapin kuntien energiatehokkuutta sekä tutkia kestävän ja hajautetun energiantuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia. Stay tuned!

Maaseutuklusterin vetäjä Johannes Vallivaara näkee, että maatila on lappilaisen maaseudun perusyritys, joten maatilatoiminnan kehittämistä ei tulisi ajaa paitsioasemaan kunnissa. Tällä hetkellä kunnat eivät huomioi strategioissaan maatilatoimintaa riittävästi. Jos maatalous kuolee, elintarvikeomavaraisuus pienene ja joku voi sammuttaa valot lähtiessään. Tärkeä kysymys on, ymmärretäänkö Lapin kunnissa meidän maamme ja vetemme todellinen arvo? Entä osataanko tätä arvoa hyödyntää? Klusterista voit saada apuja siihen, miten lähteä kaupallistamaan esimerkiksi maatilatoimintaasi.

Kaikki päivän esitysmateriaalit löydät TÄÄLTÄ.

Psst! Olimme Ylitorniolla maaseutuyrittäjyyden teemapäivässä myös vuosi sitten. Voit palata tuon päivän tunnelmiin Biotalousuutisten kautta täältä: http://biotalousuutiset.blogspot.com/2017/11/maaseutuyrittajyys-valokeilaan.html  

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Miltä näyttää ruoan tulevaisuus?

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Levillä keskusteltiin ruoantuotannon tulevaisuudesta 11.-12. lokakuuta, kun hotelli Hullu Poroon kokoontui aiheesta kiinnostuneita eri alojen asiantuntijoita. Päivien ohjelma oli kivenkova - pohjoiseen saatiin osaamista Sitrasta, Mikkelin Ecosairilasta sekä kuuluisa kokki Henri Alén kiertotalousravintola Ultimasta. Lisäksi paikalla oli lappilaisia alan kehittäjiä ja totta kai yrittäjiä. Tilaisuuden ohjelman kokonaisuudessaan näet Sitran sivuilta. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Merja Rehn, Sitra, avasi kaksipäiväisen tilaisuuden torstaina herättelemällä kuulijoita. Vaikka Suomi tunnetaankin edelläkävijänä hyvinvoinnin edistämisessä ja rahoittamisessa, tarvitsemme uusia ratkaisuja kiertotalouteen ja ruokajärjestelmään. Tällä hetkellä tuhlaamme resurssejamme: esimerkiksi 31 % syömäkelpoisesta ruuasta menee hukkaan. Perinteisen ruoantuotannon rinnalle tarvitaan uusia ratkaisuja. Ruokaa voidaan tuottaa tulevaisuudessa yhä enemmän suljetuissa tiloissa kuten tehtaissa hyödyntäen tehtaan sivuvirtoja. Saman mahdollisuuden nosti esille myös Digipoliksen Kari Poikela. Monet tehtaat tuottavat hukkaenergiaa samalla kun tuottavat tuotteitaan ja tämä hukkaenergia on opittava hyödyntämään!

Alueellista ruoantuotantoa ja liiketoimintaa

Panu Jouhimo (tsekkaa esitys täällä!) Mikkelistä kertoi fyysisestä EcoSairilan kehittämisalustasta, joka tituleeraa itseään vihreän teollisuuden kasvukeskukseksi. Laitos on kehittynyt aikanaan jätteenkäsittelykeskuksesta ja nykyään siellä tuotetaan erilaisista biojalostamossa mm. biokaasua ja maanparannustuotteita. Tällaisia konsepteja kaivataan myös Lappiin ja keskustelua yhteistyöstä lappilaisten biojalostamohankkeiden kuten Kemijärven ForestIn ekoteollisuuspuiston kanssa syntyikin jo tilaisuuden aikana. Kemijärvellä on muuten halua tarjota ForestIn-puistoa koealustaksi erilaisille kehittämishankkeille, kertoi Kemijärven Jari Polvi. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Loistava esimerkki kaupallistamisesta ja rohkeasta liiketoiminnasta on torniolaisen Aromtechin tarina, josta Levillä puhui Veli-Markku Korteniemi. Heidän toimintansa on alusta lähtien ollut toimintaa kiertotaloushengessä - toisten sivuvirroista huipputuotteita! Aromtech on tunnettu marjojen siemenistä puristetuista öljyistä, joita hyödynnetään esimerkiksi kosmetiikassa ja ravintolisissä. Uudeksi kasvavaksi tuotteeksi tällä toimialalla Korteniemi mainitsi mustaherukan.

Petri Muje Lapin ammattikorkeakoulusta edusti PoroKala-hanketta, joka tutkii poro- ja kalataloutta osana kiertotaloutta. Hankkeen aikana on selvinnyt, että poron eri osat hyödynnetään maakunnassa jo melko hyvin - esimerkiksi poron sarvia menee vuosittain matkamuistoksi jopa 100 000 kg. Erityinen tarve on tunnistettu veren talteenoton kehittämisessä. 

Kiertotalouden tiekartta 2.0 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Sitran Kari Herlevi totesi, että Suomi on hyvällä mallilla kiertotalouden suhteen, muttei kuitenkaan lähelläkään globaalia kärkeä. Suomen kaltaisen maan tulisi kuitenkin olla etunenässä muutoksessa kohti tehokkaampaa materiaalien uusiokäyttöä. Meillä esimerkiksi muovi ei vielä kierrä tarpeeksi hyvin. Herlevi korosti, että kiertotalous pitäisi ottaa paremmin osaksi julkista hallintoa ja politiikkaa, jotta se saadaan käytäntöön. Silti kansalaiset ovat suurin ratkaiseva osapuoli ja käytännön toteuttaja kiertotaloudessakin!

Ps. Uusi kiertotalouden tiekartta on kommenteilla 22.10.-11.11. ja se julkaistaan keväällä 2019. Pysy siis kuulolla!

Mennään ja tehdään - tai menemä ja tehemä pois!

Kuvassa vertikaaliviljelyä ja sirkkalamppuja.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Leville saatiin myös oikea suomalainen uranuurtaja ja alan timanttinen asiantuntija, kun kokki Henri Alén kertoi kuulijoille Ultima-kiertotalousravintolastaan. Ultimassa kasvatetaan kahvinporoissa sieniä, sirkkoja syötäväksi kierrätyslasista tehdyissä lampuissa sekä ilmaperunoita ja vertikaaliviljellään ravintolan tiloissa, joissa on paikkoja jopa 48 eri kasville. Niinpä niin - kannattaako sitä vettä (rucola, salaatti jne.) kuljettaa Suomeen tuhansien kilometrien päästä, kun voimme sisätiloissa kasvattaa sitä itsekin? Tiesitkö muuten, että sirkkoihinkin voi saada esimerkiksi basilikan maun, kun niitä ruokitaan basilikalla? Ei muuta kuin menemä ja tehemä pois ja pistämä tällaisen ravintolan myös Lappiin! Tässä Ultima lupasi auttaa - tieto on tehty jaettavaksi, varsinkin kun on kyse näin tärkeistä asioista! Lapissa kysyntää kiertotalousravintolalle syntyy jo kasvavan matkailunkin kautta.

Surfaapa itsesi Ultiman sivuille ja lue lisää: https://restaurant-ultima.fi/ 

Mitä tapahtuu paikallisella tasolla?

Sitran tilaisuus järjestettiin hotelli HulluPorossa, jonka Ämmilä-ravintolassa on tarjolla Lappi-lounasta sekä á la carte -lista, jossa on tarjolla perinteistä lähiruokaa modernilla otteella. Pekka Mansikkasalo Meän Lihalta kertoi, että tiivis yhteistyö, jatkuva, rohkea tuotekehitys sekä hyvät verkostot ovat taanneet sen, että kysyntää Meän Lihan tuotteille riittää. Olethan sinäkin jo tutustunut Meän Lihaan? 

Kittilän Raattamasta paikalle oli saapunut Eveliina Pääkkölä, joka kertoi vuodesta 2003 asti toimineesta ArctiFoodista. Kysyntä kasvaa heidänkin poronlihatuotteillaan ja hintakehitys on ollut positiivista. Investointejakin on uskallettu tehdä muun muassa koneiden automatisaation suhteen. Eveliinan esitys täällä. 

grafiikka: Lapin liitto

Krista Stauffer Sodankylästä kertoi alueellisesta elintarvikelogistiikasta ja miten se toimii Lapissa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat avainasemassa elintarvikelogistiikan tehostamisessa. Tämä onnistuu sekä fyysisesti että digitaalisesti Elintarviketalo-konseptin kautta, jota on viety Lapissa yhteisvoimin eteenpäin muun muassa Maaseutuklusterin laajan verkoston kautta. Paikallisia elintarviketaloja onkin syntynyt eri paikkakunnille kuten Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Kristan esitys täällä. 

Lähiruoan saaminen matkailijoiden lautaselle on ollut tavoitteena Lapin AMK:n hankkeessa, jonka vetäjä Milla Hirvaskari totesi, että ruoka on yksi matkailun kiinnostavimmista trendeistä. Matkailijat ovat valmiita yhä useammin maksamaan enemmän siitä, että saavat syödä kuin paikalliset, ja tähän tulisi Lapissa iskeä kiinni. Miksi emme tarjoilisi arktisia herkkujamme kansainvälisille vieraillemme? Millan esitys täällä. 

Meän Lihan toimintaa Louella, Lappian tiloissa.
kuva: Lapin materiaalipankki | Photokrafix.

Osaamisesta ja sen riittävyydestä tietää paljon Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi. Lappian Louen yksikkö yhdistää koulutuksen ja elinkeinoelämän saumattomasti. Koulun tilossa toimii Meän Liha sekä Arctic Ice Cream Factory ja koulun pelloilla viljellään tyrniä Aromtechille. Lisäksi tiloissa koulutetaan tietysti uusia osaajia ruokajärjestelmän eri vaiheisiin.

Merja Paloniemi Suomen yrittäjistä on vetänyt Amis uudistuu -hanketta. Hän totesi Levillä, että osaamisen ja työpaikkojen kohtaaminen on haaste koko maassa. Yksi keskeinen ratkaisu voi olla se, että oppilaitokset, yritykset ja julkinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä osaamisen kehittämisessä. 

Kaksipäiväinen ruokajärjestelmän tulevaisuuteen painottunut tilaisuus Levillä oli varmasti antoisa osallistujille. Tulevaisuus on meidän jokaisen vastuulla, joten on aika ottaa järeät toimet käyttöön myös ruokajärjestelmän kehittämisessä. Kaikissa tuotannon vaiheissa tulee tähdätä vähähiilisyyteen ja tulevaisuudessa meidän tulee voida kasvattaa ruokaa myös muualla kuin maaseuduilla - esimerkiksi tehtaan varjoissa.

Lapin taikamailla suunnitellaan jatkojalostusta

kuva: posio.fi

Maaseutuklusterin karavaani karahti Posiolle torstaina 4. lokakuuta kuntakierroksen merkeissä. Kuulijakunta vaihteli maatilallisista teknisen puolen edustajaan ja kunnanvaltuutettuihin, jotka saivat aimon annoksen tietoa siitä, miten Posion kyliä ja maataloutta voidaan kehittää, parantaa energiatehokkuutta sekä ottaa paremmin huomioon erilaisten hankintojen ja päätösten aluetaloudelliset vaikutukset. Erityisesti maatilallisten kanssa käydyissä keskusteluissa pinnalle nousi ajatus jatkojalostamisen suuresta potentiaalista - ovatko posiolaiset valmiita ottamaan haasteen vastaan?

Päivän avasi tunnin mittaisella keskustelutuokiolla ProAgrian yritysasiantuntija Keijo Siitonen. Keijo kertoi tilaisuuteen kutsutuille noin kymmenelle tilalliselle vastikään startanneesta hankkeesta, jossa tutkitaan biokaasun tuotannon edellytyksiä lappilaisilla maatiloilla eri kylissä Sodankylän, Sallan ja Posion alueella. Posiolla sijaitsevissa Hämeenkylissä on jo maatiloja, jotka ovat sitoutuneet rahoittamaan hankkeen yritysosuuden, sillä hyöty hankkeen tekemistä selvityksistä nähdään suureksi. Biokaasun tuotannon lisäämisen taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja sen ripeästä etenemisestä, ja yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista on liikenne, joka käyttää fossiilisia polttoaineita. Biokaasu on uusiutuva ratkaisu liikenteen päästöongelmiin.

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Toisaalta maatilallisia puhututti myös maidon jatkojalostaminen. Lappilaisissa puhtaissa olosuhteissa alkunsa saanut maito voidaan myydä luksustuotteena esimerkiksi matkailijoille, mutta jalostettuna siitä saa jäämään entistä enemmän pääomaa alueelle. Matkailu kun on kasvava trendi myös Posiolla. Hurjaa loikkaa ei kuitenkaan raaka-aineiden jalostuksen suhteen tarvitse ottaa heti alkuun, vaan kehitystä voi lähteä hakemaan pienin askelin, kuten sallalainen Hannu Lahtela on tehnyt porosipsiensä kanssa. Koska innostusta jatkojalostamiseen ja siten pääomapaon tilkitsemiseen löytyi tilaisuuteen osallistuvien maatilojen keskuudesta, sovittiin uusi tapaamispäivä torstaina 25.10. Tuolloin katsotaan seuraavat konkreettiset askeleet esimerkiksi investointien suhteen. Alueella toimivat yrittäjät ovat tervetulleita mukaan tähän tapaamiseen, jos kiinnostusta oman liiketoiminnan kehittämiseen löytyy. Lisätietoa: Veli-Matti Ruotsalainen, elinkeinokoordinaattori, veli-matti.ruotsalainen@posio.fi, 040 8012 205. Jääkäämme siis kuulolle!

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Lapin Energiakonttoria ja Alueellinen energia- ja ilmastotyön edistäminen -toimeksiantoa esitteli Lapin ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Otto Pesonen. Saimme kuulla, että Posiolla energiankäyttöä seurataan jo tarkasti suurimmissa sähkönkulutuspaikoissa kuten kouluissa, jäähallissa ja terveyskeskuksessa hyödyntäen uusimpia taloautomaatiotekniikoita. Säästöjä energian suhteen onkin saatu jo aikaan lupaavasti. Hienoa on myös se, että Posion suurimmissa kiinteistöissä ei enää käytetä öljyä lämmitykseen, vaan lämmitys tapahtuu hakkeella kaukolämmön kautta. Onko Posio siis ollut energiatehokkuuden ja energiansäästön suhteen piilotettu timanttimme? Tilaisuuden aikana päätettiin myös, että Posiolle tulee stand alone -neuvontapiste energiaan liittyen, ja pisteen paikaksi tulee mahdollisesti Posion kirjasto. Lisätietoa tulossa Lapin Energiakonttorin sivuille! Lapin Energiakonttorin sivuille kootaan myös kaiken aikaa erilaisia energiaan liittyviä palveluita tarjoavia pk-yrittäjiä, joten jos tarjoat vaikkapa asennus-, katselmus- tai kunnossapitopalveluita, käy ilmoittamassa yrityksesi mukaan toimintaan TÄÄLLÄ. Otto Pesosen pitämän esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

Lapin liiton Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen projektipäällikkö Tanja Häyrynen puhui posiolaisille muun muassa erilaisista hankinnoista ja päätöksistä sekä niiden aluetaloudellisista vaikutuksista. Heti alkuun huvitusta herätti se, että Maaseutuklusterin toiminnassa mukana oleva Arctic Superfoods EVÄS-patukoiden isä Jari Kurtti on kotoisin Posiolta - jo tästä syystä kaikkien posiolaisten tulisi maistaa näitä lappilaisia herkkuja! Myös kemijärveläisen Sanna Jämsän Wild from Arctic -vaahtokarkit ovat herättäneet ihailua Posiolla - mutta kuka lähtisi tekemään vastaavanlaista menestystarinaa täällä? Posiolaisista muikuista puhuvat monet, ehkäpä niistä voisi tehdä seuraavan tähtituotteen isommillekin markkinoille? Maaseutuklusterin esille tuomat konkreettiset lukemat erilaisten alueen ulkopuolelta tehtyjen hankintojen vaikutuksesta aluetalouteen herättivät kuhinaa myös posiolaisten kunnanvaltuutettujen keskellä. Tanja Häyrysen esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Iltaosuudessa katsottiin myös Arctic Ice Cream Factoryn omistajan Anna-Riikka Lavian tekemä videotervehdys, jossa hän kertoi omasta hankkeestaan Digiarkkitehtuurin tiekartta lappilaisille elintarvikeyrityksille. Kaikkien posiolaisten elintarvikealan yrittäjien kannattaa käydä katsomassa tämä video ja pistää Anna-Riikalle viestiä, mikäli video herättää kysymyksiä tai toiveita avusta digitalisaatioon liittyen: arlavia@ulapland.fi. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Illan päätti Keijo Siitosen toinen puheenvuoro, jonka kuulijakuntana oli tällä kertaa kunnanvaltuusto. Keijo nosti hyvin esille sen, että suurin este lappilaisen maaseudun kehittymiselle on asenneongelma: eihän täällä kannata mikään! Mutta niin vain taitaa kannattaa, kun katsoo puhtaasti tilastoja: yhtäkkiä Inari on Helsingin ohella niitä harvoja paikkoja, jotka ovat erittäin muuttovoittoisia. Pitää vain uskoa ja lähteä tekemään, sillä raaka-aineet menestykseen löytyvät lappilaiselta maaseudulta, puhtaista luonnonvaroistamme! Kehittämistä kannattaa lähteä tekemään Lego-palikka kerrallaan: ensin saadaan tietoa alueen tilanteesta, sitten aktivoidaan yrittäjiä tai yrittäjiksi aikovia, jotta saadaan uudenlaista yrittäjyyttä. Tämän jälkeen nuoret näkevät maaseudun mahdollisuudet, innostuvat ja jäävät perheineen kyliin asumaan, jolloin emme menetä tulevaisuuden tekijöitä. Näin saamme Lapin säilymään elinvoimaisena jatkossakin. Keijon illan esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Posion 4.10. kuntapäivän esitykset löydät kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ. 

Kysyttävää? Kysy pois: tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130 / johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592

Tarina Lapin tulevaisuudesta

kuva: Hanna-Leena Pesonen.

Tässä on Taisto, paluumuuttaja ja kyläkauppias neljännessä polvessa. Kun Taisto perusti perheen Alexin kanssa, he halusivat taata lapsilleen hyvän elinympäristön. Sellaisen, missä he voivat tuntea tekevänsä osansa maailman kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Paluu Lappiin ja suvun kaupan jatkaminen oli luonnollinen valinta. 

Taisto hörppii kahvia, lukee uutisia keittiön pöytäpinnasta ja tilaa samalla kimppakyydin robottibussin reitin varteen. Alex aikoo jäädä kotitoimistoonsa, koska lapsilla on yhteinen tulevaisuuslukupäivä kiinalaisen kummiluokan kanssa - Haapa ja Kuura sovittelevatkin jo VR-laseja päähänsä. 

- Teethän päivällisen tänään - minulla menee myöhään sen japanilaisen terveysmatkailuryhmän VR-todellisuudessa, Alex pyytää. 

 - Öö, joo, meille tuli kaupalle iso erä haukea kalastajien osuuskunnalta, voisin tehdä jotain siitä.

Alex jatkaa: 

- Ajattele, meillä oli viime viikolla Pyhän metsäterapiassa mies, joka suunnilleen sai paniikkikohtauksen, kun hänen piti riisua sukat ja kävellä rahkasammalella paljain jaloin! Mutta stressilevelit laskivat viikon jaksolla niin, että lääkäri totesi hänet jälleen työkykyiseksi.

Taisto eksyy ajatuksiinsa. Eipä olisi silloin Lappiin muuttaessa uskonut, että lääkärit ympäri maailmaa lähettävät asiakkaita Lapin Luontoon parantumaan, Alexin hoiviin! Yhdessä VR-matkailun kanssa tästä onkin kehittynyt laajan verkoston elinkeino, joka ulottuu aina pohjoiseen Lappiin asti.

Mitenköhän Saana-serkulla siellä menee? Viimeksi kun soiteltiin, hän oli vastaanottamassa asiakkaita luotijunalta. Asiakkaat halusivat ensimmäiseksi nähdä Kestävän Matkailun sertifikaatin. 

kuva: Hanna-Leena Pesonen.

Lähtiessään Taisto vielä muistuttaa Alexia, että pitää illalla laskea, mihin talon ylijäämäsähkö kannattaa tässä kuussa myydä. 

Jahas, tänään onkin yhteisomistusauton puikoissa Havu, biotuotetehtaan kiertotaloussparraaja. Taisto kuulee, että taas joku delegaatio, nyt Piilaaksosta, on tulossa virtuaaliopintomatkalle Lapin kestävän kehityksen malliin - ja viime kuussa oli joukko EU:n virkamiehiä ja yritysjohtajia kiertotalousharjoittelussa. 

Bussissa Taisto ohjaa robotin tarkastamaan tehtaan hukkalämpöä ja aurinkoenergiaa yhdistävän sähköjärjestelmän toimivuuden. Samalla hän tilaa robotille huoltohenkilön - onneksi Saura-säätiöltä saa navettajärjellä ja työkalupakilla varustettuja monitoimiosaajia.

Taisto tervehtii yhteisyrityksen muita jäseniä: Tuohi käyttää jo 3D-tulostinta, Samir on tilannut kaupungintalon kahvioon ruokailuvälineitä ja ikäihmisten perhehoidon koordinaattori kuulolaitteita - ne lähetetään dronella Sodankylään.

Mahmud hihkaisee verkkokaupan myynnin nousseen huimasti sen jälkeen, kun valikoimaan saatiin ”Kemijärven puuvillaa” eli sitä liukosellua hyödyntävä paikallinen vaatebrändi. 

kuva: Hanna-Leena Pesonen.

Taisto kiirehtii auttamaan Kaarnaa, logistikkoa, joka koordinoi pientiloilta tulevia elintarvike-eriä älyrekan kyytiin - ne matkaavat lähiseudun keittiöihin ja matkailukeskuksiin. Yhdessä muiden alueiden tuotteiden kanssa sitä riittää myös etelän asiakkaiden tarpeisiin. Siellä meille jokapäiväinen ja edullisin ruoka on luksusta, ovat kai kyllästyneet siihen labraruokaan, hymähtää Taisto itsekseen. 

Kaarnan laite ilmoittaa, että hiilijalanjälki Pyhälle menevällä villiyrttierällä on pienin dronen ja reittiliikenteen yhdistelmällä. Aivan, se hiilijalanjälkivero, mutisee Taisto ja kävelee kahvihuoneeseen. Hän selaa vielä Arktisen alueen päättäjien yhteiskokouksen materiaalia ja paikallista sirkkaleipää maistaessaan hän ei voi kuin yhtyä Lapin tulevaisuusjohtajan näkemykseen: 

Lappi todellakin on kansainvälinen, luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen ja kiertotalouden mallialue! 

Taisto twiittaa vielä kokouksen trendiharavaan oman heikon signaalinsa: verkkokaupassa kyseltiin , mistä voi ostaa Lapin muistoimplantin?

---------------

Hanna-Leena Pesonen.
Kuva: Lapin liitto

Tarinan Lapin tulevaisuudesta on kirjoittanut Lapin liiton Tulevaisuus Lapista - ennakointi uudessa maakunnassa -hankkeen projektipäällikkö Hanna-Leena Pesonen. Juttu liittyy tänä syksynä aloitetun uuden Lapin maaseutuohjelman laatimiseen. Ohjelman tulevaisuuskuvia ja skenaarioita kerätään muun muassa ympäri Lapin kuntalaisille järjestettävissä kutsupohjoisissa Erätauko-keskusteluissa, joissa äänensä saa kuuluville kuntalaiset, jotka eivät yleensä osallistu erilaisiin kehittäjien järjestämiin työpajoihin ja tilaisuuksiin. Keskustelutilaisuuksia on kolme, joista ensimmäinen on 2.10. Sodankylässä. Lisäksi käynnissä on tällä hetkellä kolmikierroksinen asiantuntijoille lähetetty Delfoi-tutkimus. Näiden jälkeen pidetään yksi laajempi työpaja skenaarioihin liittyen marraskuun loppupuolella. Skenaariot valmistuvat vuoden 2018 loppuun mennessä. 

Vuoden 2019 aikana keväällä käydään vielä koko Lappi läpi Leader-alueittain työpajoissa, joissa kaikki halukkaat saavat äänensä kuuluville yhteistä visiota ja tavoitteita luodessa. Lapin maaseutuohjelma valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. 

Kysymyksiä? Ota yhteyttä:

Hanna-Leena Pesonen, hanna-leena.pesonen@lapinliitto.fi, 040 186 1455

Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130