Miltä näyttää ruoan tulevaisuus?

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Levillä keskusteltiin ruoantuotannon tulevaisuudesta 11.-12. lokakuuta, kun hotelli Hullu Poroon kokoontui aiheesta kiinnostuneita eri alojen asiantuntijoita. Päivien ohjelma oli kivenkova - pohjoiseen saatiin osaamista Sitrasta, Mikkelin Ecosairilasta sekä kuuluisa kokki Henri Alén kiertotalousravintola Ultimasta. Lisäksi paikalla oli lappilaisia alan kehittäjiä ja totta kai yrittäjiä. Tilaisuuden ohjelman kokonaisuudessaan näet Sitran sivuilta. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Merja Rehn, Sitra, avasi kaksipäiväisen tilaisuuden torstaina herättelemällä kuulijoita. Vaikka Suomi tunnetaankin edelläkävijänä hyvinvoinnin edistämisessä ja rahoittamisessa, tarvitsemme uusia ratkaisuja kiertotalouteen ja ruokajärjestelmään. Tällä hetkellä tuhlaamme resurssejamme: esimerkiksi 31 % syömäkelpoisesta ruuasta menee hukkaan. Perinteisen ruoantuotannon rinnalle tarvitaan uusia ratkaisuja. Ruokaa voidaan tuottaa tulevaisuudessa yhä enemmän suljetuissa tiloissa kuten tehtaissa hyödyntäen tehtaan sivuvirtoja. Saman mahdollisuuden nosti esille myös Digipoliksen Kari Poikela. Monet tehtaat tuottavat hukkaenergiaa samalla kun tuottavat tuotteitaan ja tämä hukkaenergia on opittava hyödyntämään!

Alueellista ruoantuotantoa ja liiketoimintaa

Panu Jouhimo (tsekkaa esitys täällä!) Mikkelistä kertoi fyysisestä EcoSairilan kehittämisalustasta, joka tituleeraa itseään vihreän teollisuuden kasvukeskukseksi. Laitos on kehittynyt aikanaan jätteenkäsittelykeskuksesta ja nykyään siellä tuotetaan erilaisista biojalostamossa mm. biokaasua ja maanparannustuotteita. Tällaisia konsepteja kaivataan myös Lappiin ja keskustelua yhteistyöstä lappilaisten biojalostamohankkeiden kuten Kemijärven ForestIn ekoteollisuuspuiston kanssa syntyikin jo tilaisuuden aikana. Kemijärvellä on muuten halua tarjota ForestIn-puistoa koealustaksi erilaisille kehittämishankkeille, kertoi Kemijärven Jari Polvi. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Loistava esimerkki kaupallistamisesta ja rohkeasta liiketoiminnasta on torniolaisen Aromtechin tarina, josta Levillä puhui Veli-Markku Korteniemi. Heidän toimintansa on alusta lähtien ollut toimintaa kiertotaloushengessä - toisten sivuvirroista huipputuotteita! Aromtech on tunnettu marjojen siemenistä puristetuista öljyistä, joita hyödynnetään esimerkiksi kosmetiikassa ja ravintolisissä. Uudeksi kasvavaksi tuotteeksi tällä toimialalla Korteniemi mainitsi mustaherukan.

Petri Muje Lapin ammattikorkeakoulusta edusti PoroKala-hanketta, joka tutkii poro- ja kalataloutta osana kiertotaloutta. Hankkeen aikana on selvinnyt, että poron eri osat hyödynnetään maakunnassa jo melko hyvin - esimerkiksi poron sarvia menee vuosittain matkamuistoksi jopa 100 000 kg. Erityinen tarve on tunnistettu veren talteenoton kehittämisessä. 

Kiertotalouden tiekartta 2.0 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Sitran Kari Herlevi totesi, että Suomi on hyvällä mallilla kiertotalouden suhteen, muttei kuitenkaan lähelläkään globaalia kärkeä. Suomen kaltaisen maan tulisi kuitenkin olla etunenässä muutoksessa kohti tehokkaampaa materiaalien uusiokäyttöä. Meillä esimerkiksi muovi ei vielä kierrä tarpeeksi hyvin. Herlevi korosti, että kiertotalous pitäisi ottaa paremmin osaksi julkista hallintoa ja politiikkaa, jotta se saadaan käytäntöön. Silti kansalaiset ovat suurin ratkaiseva osapuoli ja käytännön toteuttaja kiertotaloudessakin!

Ps. Uusi kiertotalouden tiekartta on kommenteilla 22.10.-11.11. ja se julkaistaan keväällä 2019. Pysy siis kuulolla!

Mennään ja tehdään - tai menemä ja tehemä pois!

Kuvassa vertikaaliviljelyä ja sirkkalamppuja.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Leville saatiin myös oikea suomalainen uranuurtaja ja alan timanttinen asiantuntija, kun kokki Henri Alén kertoi kuulijoille Ultima-kiertotalousravintolastaan. Ultimassa kasvatetaan kahvinporoissa sieniä, sirkkoja syötäväksi kierrätyslasista tehdyissä lampuissa sekä ilmaperunoita ja vertikaaliviljellään ravintolan tiloissa, joissa on paikkoja jopa 48 eri kasville. Niinpä niin - kannattaako sitä vettä (rucola, salaatti jne.) kuljettaa Suomeen tuhansien kilometrien päästä, kun voimme sisätiloissa kasvattaa sitä itsekin? Tiesitkö muuten, että sirkkoihinkin voi saada esimerkiksi basilikan maun, kun niitä ruokitaan basilikalla? Ei muuta kuin menemä ja tehemä pois ja pistämä tällaisen ravintolan myös Lappiin! Tässä Ultima lupasi auttaa - tieto on tehty jaettavaksi, varsinkin kun on kyse näin tärkeistä asioista! Lapissa kysyntää kiertotalousravintolalle syntyy jo kasvavan matkailunkin kautta.

Surfaapa itsesi Ultiman sivuille ja lue lisää: https://restaurant-ultima.fi/ 

Mitä tapahtuu paikallisella tasolla?

Sitran tilaisuus järjestettiin hotelli HulluPorossa, jonka Ämmilä-ravintolassa on tarjolla Lappi-lounasta sekä á la carte -lista, jossa on tarjolla perinteistä lähiruokaa modernilla otteella. Pekka Mansikkasalo Meän Lihalta kertoi, että tiivis yhteistyö, jatkuva, rohkea tuotekehitys sekä hyvät verkostot ovat taanneet sen, että kysyntää Meän Lihan tuotteille riittää. Olethan sinäkin jo tutustunut Meän Lihaan? 

Kittilän Raattamasta paikalle oli saapunut Eveliina Pääkkölä, joka kertoi vuodesta 2003 asti toimineesta ArctiFoodista. Kysyntä kasvaa heidänkin poronlihatuotteillaan ja hintakehitys on ollut positiivista. Investointejakin on uskallettu tehdä muun muassa koneiden automatisaation suhteen. Eveliinan esitys täällä. 

grafiikka: Lapin liitto

Krista Stauffer Sodankylästä kertoi alueellisesta elintarvikelogistiikasta ja miten se toimii Lapissa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat avainasemassa elintarvikelogistiikan tehostamisessa. Tämä onnistuu sekä fyysisesti että digitaalisesti Elintarviketalo-konseptin kautta, jota on viety Lapissa yhteisvoimin eteenpäin muun muassa Maaseutuklusterin laajan verkoston kautta. Paikallisia elintarviketaloja onkin syntynyt eri paikkakunnille kuten Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Kristan esitys täällä. 

Lähiruoan saaminen matkailijoiden lautaselle on ollut tavoitteena Lapin AMK:n hankkeessa, jonka vetäjä Milla Hirvaskari totesi, että ruoka on yksi matkailun kiinnostavimmista trendeistä. Matkailijat ovat valmiita yhä useammin maksamaan enemmän siitä, että saavat syödä kuin paikalliset, ja tähän tulisi Lapissa iskeä kiinni. Miksi emme tarjoilisi arktisia herkkujamme kansainvälisille vieraillemme? Millan esitys täällä. 

Meän Lihan toimintaa Louella, Lappian tiloissa.
kuva: Lapin materiaalipankki | Photokrafix.

Osaamisesta ja sen riittävyydestä tietää paljon Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi. Lappian Louen yksikkö yhdistää koulutuksen ja elinkeinoelämän saumattomasti. Koulun tilossa toimii Meän Liha sekä Arctic Ice Cream Factory ja koulun pelloilla viljellään tyrniä Aromtechille. Lisäksi tiloissa koulutetaan tietysti uusia osaajia ruokajärjestelmän eri vaiheisiin.

Merja Paloniemi Suomen yrittäjistä on vetänyt Amis uudistuu -hanketta. Hän totesi Levillä, että osaamisen ja työpaikkojen kohtaaminen on haaste koko maassa. Yksi keskeinen ratkaisu voi olla se, että oppilaitokset, yritykset ja julkinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä osaamisen kehittämisessä. 

Kaksipäiväinen ruokajärjestelmän tulevaisuuteen painottunut tilaisuus Levillä oli varmasti antoisa osallistujille. Tulevaisuus on meidän jokaisen vastuulla, joten on aika ottaa järeät toimet käyttöön myös ruokajärjestelmän kehittämisessä. Kaikissa tuotannon vaiheissa tulee tähdätä vähähiilisyyteen ja tulevaisuudessa meidän tulee voida kasvattaa ruokaa myös muualla kuin maaseuduilla - esimerkiksi tehtaan varjoissa.