Elintarvikealan yrittäjä - tiedätkö sinä, mitä tarkoittaa maaseutuklusteri?

Mikä ihmeen maaseutuklusteri? Jos et ole ikinä kuullutkaan Arktinen älykäsmaaseutuverkosto -klusterista, niin nyt on korkea aika sille! Maaseutuklusteri työskentelee laajalla yhteistyöverkostolla tavoitteenaan pysäyttää Lapin maaseutua vaivaava pääomapako. Suurin osa alueemme pääomasta valuu ulos Lapista ja jopa Suomesta elintarvikkeiden ja energian hankintojen myötä. Mikäli pystymme pysäyttämään tämän negatiivisen kierteen ja kääntämään kehityksen rattaat pyörimään toisin päin, näkyy tämä aluetaloudessa ja lappilaisten ihmisten hyvinvoinnissa positiivisesti. Yhdessä tekemällä pystymme tähän - aletaan suosia paikallista lähellä tuotettua ruokaa ja luonnontuotteita! Klusteriimme on jo nyt liittynyt 24 elintarvikealan yrittäjää, jotka näkevät klusteriin kuulumisen tärkeänä osana liiketoimintaansa. Tule sinäkin mukaan!

Maaseutuklusterin tekemä työ on vahvasti esillä myös lähestyvässä Lapin Elintarvikepäivässä, jota vietetään Rovaniemellä MTI:n tiloissa 19.5. Tule mukaan Elintarvikepäivään kuulemaan, mitä kaikkea maaseutuklusterin toiminta mahdollistaakaan elintarvike- ja luonnontuotealalla ja miten yrityksesi voi hyötyä klusteriin kuulumisesta!

Oletko sinä valmis olemaan yksi heistä? Mikäli olet, niin kalenteri auki ja päivämäärä ylös - tätä ei kannata missata mistään hinnasta! Ole mukana muutoksen eturintamassa parantamassa paikallisten elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden tilaa Lapissa - meiltä saat tähän tukea!

Lapin elintarvikepäivän yhteydessä julkaistaan myös Lapin elintarvikeohjelma, jota on työstetty elintarvike-teemaryhmässä. Elintarvikeohjelmassa avataan myös visio, jota lähdemme konkreettisten toimenpiteiden avulla tavoittelemaan. Tuottamalla ja jalostamalla 30 % tietyistä raaka-aineista Lapissa voimme saada 100 miljoonaa euroa jäämään alueelle vuoteen 2020 mennessä. Paikallisten elintarvikkeiden suosimisesta oivan esimerkin antaa Sodankylän kunta, jossa omavaraisuusprosentti on saatu julkisella puolella nousemaan yli 30 %:iin. Tätä muutosta kaivataan muissakin Lapin kunnissa - miksi emme söisi lähiruokaa?

Lapin maakunta on maakuntauudistuksen kynnyksellä valmis panostamaan toden teolla paikallisiin tuotteisiin ja lähiruokaan. Noste on olemassa, nyt on vain aika liittyä mukaan siihen. Käy tutustumassa Arktinen biotalous -hankkeen toimintaan seuraavien linkkien kautta. Tykkää, keskustele ja jaa - tämä on kaikkien yhteinen asia!  

Facebook, Twitter, nettisivut, Biotalousuutiset-blogi, tilaa uutiskirje

Elintarvike-teemaryhmä

Hajautettu uusiutuva energia -teemaryhmä

Sininen biotalous -teemaryhmä

Puurakentaminen-teemaryhmä

Etsintäkuulutus - tuottajaksi Rovaniemen REKO-rinkiin!

Oletko sinä kuullut jo REKO-ringistä? Sen tavoitteena on saada ruoka suoraan tuottajalta kuluttajalle ilman välikäsiä. Näiden rinkien kasvu on ollut huimaa sosiaalisessa mediassa, ja nyt Meri-Lapin REKO-lähiruokarengas sekä Enontekiön REKO-rengas saavat seuraa Lappiin, kun Rovaniemellä aloitetaan myös REKO-toiminta.

Rovaniemen REKO-ringin lähtölaukaus koetaan Lapin Elintarvikepäivän yhteydessä 19.5., ja sen ensimmäinen jakelupäivä on kesäkuussa. Jos sinä olet kiinnostunut tai tiedät jonkun, joka on kiinnostunut siitä, miten päästä mukaan REKO-rinkiin ja saada lähiruokaa suoraan paikallisille kuluttajille, tule mukaan Elintarvikepäivään! Voit myös toimia elintarvikealan amorina ja ilmiantaa mielestäsi sopivan yrityksen REKO-ringille. Nyt on oikea aika antaa arvoa puhtaalle, korkealaatuiselle lähiruoalle. Lähdetään yhdessä tekemään muutosta!

Rekorder-sivuilta saat rutkasti lisätietoa tästä tärkeästä toiminnasta ja voit muun muassa tehdä ilmaiseksi REKO-tilauksia. Luvassa Elintarvikepäivässä on lukuisia mielenkiintoisia puheenvuoroja - tällaista kattausta ei kannata ohittaa!

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan ja käy myös tutustumassa Arktinen biotalous -hankkeen toimintaan seuraavien linkkien kautta. Lue, keskustele, jaa - ole osa lappilaisen maaseudun parempaa tulevaisuutta!

Facebook, Twitter, nettisivut, Biotalousuutiset-blogi, tilaa uutiskirje

Elintarvike-teemaryhmä

Hajautettuuusiutuva energia -teemaryhmä

Sininenbiotalous -teemaryhmä
Puurakentaminen-teemaryhmä

REKO - mitä se tarkoittaa?

REKO tulee ruotsin kielen sanoista Rejäl konsumption, joka tarkoittaa luotettavaa kuluttamista reilussa hengessä

Kuluttajat ja tuottajat kohtaavat ilman välikäsiä

Suositaan paikallisesti, eettisesti ja pääosin ekologisesti tuotettuja tuotteita

Kuluttajat tietävät ostamansa tuotteen alkuperän ja tukevat aluetaloutta

Toimii Facebookissa suljetuissa ryhmissä, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan.

Sai alkunsa Thomas Snellmanin toimesta 2013, kasvanut huimasti viime vuosien aikana.

Tällä hetkellä n. 150 ryhmää ja 200 000 käyttäjää ympäri Suomen.

Puurakentamisen tulevaisuus - vaikutetaan nyt!

Puurakentaminen puhuttaa ympäri Lappia, Suomea ja Eurooppaa. Se on myös tärkeä osa arktista biotalouttamme - miten hyödynnämme metsiemme laajaa raaka-ainepohjaa kestävästi ja luomme terveelliset ja turvalliset asuin- ja työolosuhteet ihmisille. Nyt jos koskaan on aika tarttua tuumasta toimeen ja alkaa edistää yhdessä kaikille tärkeää asiaa - nyt on puurakentamisen aika!

Arktinen biotalous -hanke on ollut viime aikoina vahvasti edistämässä puurakentamista yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Keskiviikkona 19.4. oli erityisen tehokas päivä Tiedekeskus Pilkkeellä. Päivä alkoi lounaalla komeissa maisemissa Vintti-kokoustiloissa. Läsnä oli vieraita Helsingistä ympäristöministeriöstä asti. Keskustelu virisi vilkkaana - miten pääsemme parhaiten edistämään puurakentamisen konkretiaa Lapissa ja ylipäänsä koko Suomessa.

Iltapäivällä Pilkkeen kirjastossa esillä olivat hienot puurakentamisen esimerkit Lapista sekä valtakunnallisella tasolla. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla DAS:n Riihipellonpuisto-hankkeen uusimmat kuulumiset sekä Rovaniemen kaupungin tahtotila puurakentamisen suhteen. Näistä voit tulla kuulemaan lisää Rovaniemen puutietoiskuun 9.5., joka pidetään niin ikään Tiedekeskus Pilkkeessä klo 8:30 - 12:00. Lisäksi Arktinen biotalous -hanke kertoi laajasti siitä, millaisin panotuksin Lapin liitto on edistämässä puurakentamisen edellytyksiä Lapissa. Hankkeen iltapäivän esityksen voit nähdä täältä.

Illalla vuorossa oli vielä Pilke Café -tapahtuma, avoin tilaisuus, jossa esiteltiin arktisen biotalouden kokonaisuutta Lapissa. Kuulijoiden joukossa oli niin luonnontuotepuolen opiskelijoita, maatalousyrittäjiä kuin muuten vain teemasta kiinnostuneita. Aihe herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä. 

Biotalous on kaikkien huulilla, mutta terminä se on vielä melko lavea. Monet eivät ehkä huomaakaan, mitä kaikkea konkreettista biotalouden alle kuuluukaan. Biotalous ei ole vain liikennepolttoaineiden tuottamista uusiutuvista lähteistä taikka maidon jatkojalostusta, vaan paljon muutakin. Lapin biotalouden kokonaisuuden avaaminen oli siis paikallaan. TÄÄLLÄ voit käydä tutustumassa Pilke Café -esitykseen.

Muista vielä tulla mukaan puutietoiskuun Pilkkeeseen 9.5.! Käy tutustumassa ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan TÄÄLLÄ. Vinkkaa tapahtumasta myös kaverille, sukulaisille ja naapurille - kaikki ovat tervetulleita! 

Saijan kylällä tapahtuu monenlaista

Laatikollinen valmiita porosipsejä. 

Itä-Lapissa Sallan kunnan Saijan kylällä katsellaan tulevaisuuteen avoimin, positiivisin mielin. Paljon on suunnitteilla ja paljon on jo tehty. Porosta bioenergiaan - Saijan kylä on oikea hiomaton timantti!

Sallan kirkonkylältä noin 40 kilometriä pohjoiseen, lähellä Savukosken rajaa, sijaitsee kauniiden luonnonmaisemien ympäröimä Saijan kylä. Täällä Kuola- ja Tenniöjoen varrella sijaitsevassa kylässä on noin 150 asukasta ja 80 taloutta, joista seitsemässä karjaa. Vaikka kylä sijaitseekin syrjässä kunnan keskuksesta, se on kaikkea muuta kuin hiljainen. Saija on tullut tutuksi muun muassa maailman pienimmästä jazzfestivaalista Saijazzista ja Viinakauppahiihdosta. Kylällä toimii myös varsin aktiivinen kyläyhdistys, joka järjestää myös muita tapahtumia ympäri vuoden.

Parhaat ideat syntyvät vahingossa

Näistä tangoista sipsit syntyvät.

Saijalla on myös jo vuosi kausia ollut elintarvikkeiden jalostustoimintaa. Hannu Lahtelan vuonna 1998 perustettu Maltiolan Jaloste Oy on niittänyt mainetta ympäri Suomen kuuluisilla porosipseillään. Sipsit tehdään ”onnellisen poron lihasta”, sillä täällä poroja ei tarhata tai ruokita, vaan ne tuleva toimeen omillaan ja saavat elää mahdollisimman stressitöntä elämää puhtaassa lappilaisessa luonnossa. Lahtelan poronliha on saanut myös raaka-aineen nimisuojan.

Porosipsit syntyivät pitkän yrittämisen kautta lopulta puolivahingossa.

- Ajattelin jo, että ei tästä tule mitään. Kun sitten viimeisen kerran siivutin lihaa, kuivatin sen tangossa ja laitoin yön yli pussiin, oli pussin helma yöllä auennut ja yksi siivu tipahtanut lattialle. Yön aikana lattialämmitys oli tehnyt tehtävänsä eli siivusta oli syntynyt sipsi, muistelee Lahtela hymyssä suin.

Maltiolan Jalosteen poronlihatuotteita myydään ympäri Suomen huippuravintoloissa. Jopa Michelin tähden saaneet ravintolat ovat ottaneet Lahtelan poronlihaa mielellänsä vastaan. Kysyntää on siis riittänyt. Lahtelalla on myös tiedossa seuraavat askeleet.

- Tuotekehitysprosessi on vielä kesken. Tarkoitus olisi tehdä sekä natural että oikein mausteinen versio sipsistä. Myös ajatus karhu- ja hirvisipsien kehittämisestä kiehtoo.

Kolmen haalarin taktiikalla

Lahtelalle myönnettyjä tunnustuksia. 

Helppoa ei yrittäjän arki Lapissa ole. Töitä saa paiskia 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Lahtela kertookin käyttävänsä jo sujuvasti kolmen haalarin taktiikkaa.

- Vaihdan työhaalarit sesongin mukaan lennosta. Jalostustoiminnan lisäksi minulla maatila hoidettavana ja teen myös metsätöitä, Lahtela selittää.

Lahtelan tilalla vierailee usein myös huippukokkeja ja tarjoilijoita ympäri Suomen oppimassa kädestä pitäen poronlihan käsittelyä. Tästä ”mestari-kisälli”-tyyppisestä toiminnasta on muodostunut jo perinne.

- Nuoret ihmiset ovat olleet ihan haltioissaan vieraillessaan täällä. Erityisesti poroerotus on ihastuttanut, kertoo Lahtela ja paikallinen poromies, yrittäjä Tarmo Yrjänheikki vierestä lisää:

- En ole kertaakaan kuullut mitään negatiivisia kommentteja näiltä kokeilta tai tarjoilijoilta, vaikka he ovat todella rehellistä ja suorapuheista porukkaa.

Kylällä on paljon mahdollisuuksia

Tarmo Yrjänheikki ja Hannu Lahtela ansaitulla kahvitaolla.

Saijan kylällä on tehty selvityksiä myös energian suhteen ja kylällä ollaankin toiveikkaita sen suhteen, että kiertotalous voisi jonakin päivänä toteutua Saijalla.

- Saijalaisilla on aina ollut tapana ajatella ja tehdä asioita uudella tavalla, toteaa Yrjänheikki.

Laskelmia on ollut tekemässä ProAgrian asiantuntijat Keijo Siitonen ja Pekka Myllylä Vihreä talous -hankkeen kautta. Hankkeen loppuraportti osoittaa selvästi, että Saijan kylälle voitaisiin kannattavasti rakentaa bioenergialaitos. Tämä voisi tuoda uusia työpaikkoja kylälle ja houkutella uusia asukkaita.

- Selvityksistä kävi heti ilmi, että kylässämme kyllä resursseja riittää!

- Tavoitteenamme on seuraavaksi hakea yritysryhmähanketta, jotta saataisiin hommat liikkeelle. Kyseessä on kuitenkin pilottihanke ja pilottikylä, toteavat Yrjänheikki ja Lahtela. Myöhemmin investointien tulon myötä on tarkoitus siirtyä tuumasta toimeen. Saijalla on esimerkiksi katsottu jo valmiiksi tontti biolaitokselle.

Sekä Yrjänheikki että Lahtela näkevät Saijan tulevaisuuden valoisana.

- Tilanne on joko tai. Joko tartumme tuumasta toimeen tai sitten heitämme hanskat tiskiin. Saijan kylällä on kuitenkin paljon toivoa laajojen resurssien vuoksi, pohtii Yrjänheikki ja Lahtela lisää:

- Jos kaikki menee hyvin, 10 vuoden päästä täällä voisi olla toimiva biolaitos, elintarvikepalvelupiste, yhdellä maitotilalla jatkojalostusta ja tänne olisi muuttanut 2-3 uutta perhettä. 

Kuvat: Johanna Asiala, Lapin liitto

Yrityksillä olisi kapasiteettiä enempäänkin puurakentamiseen

Puurakentamisesta kohistaan nyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Päättäjät ovat heränneet puurakentamisen etuihin, sillä puurakennusten hiilijalanjälki on pieni, ja koko rakennusprosessi on sekä ekologinen että taloudellinen.

Mielenkiinnon heräämisestä huolimatta trendi ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt isona piikkinä lappilaisten hirsiyritysten myyntitilastoissa.

Pellopuu Oy on yksi Suomen vanhimmista hirsialan yrityksistä, ja sijaitsee nimensä mukaisesti Pellossa, lähellä Suomen ja Ruotsin rajaa. Perinteikäs yritys on tuottanut hirsirakennusmateriaaleja niin yksityisasumuksiin kuin suurempiinkin rakennuskomplekseihin jo useamman vuosisadan ajan.

Pellopuun myyntipäällikkö Aatos Keskitalo kertoo, että hirsi on rakennusmateriaalina ylivertainen asuin- ja käyttörakennuksissa.

- Hirsi on käyttöikänsä puolesta taloudellinen ratkaisu, sillä kerran rakennettu hirsitalo kestää käyttöä tutkitusti jopa 300 vuotta. Lapissa on jopa yli 300-vuotiaita hirsirakennuksia, jotka ovat edelleen täydessä asuinkäytössä, Keskitalo kertoo.

- Kun hirsitalo tulee asuinkäyttöikänsä päähän, sen voi käyttää esimerkiksi polttopuuna. Siitä ei siis synny purkujätettä, hän jatkaa.

Hirsi on myös nopea rakentaa. Esimerkkinä Keskitalo mainitsee viime vuonna rakennetun Ritavalkean lomakeskuksen, joka nousi perustuksiltaan käyttövalmiiksi alle puolessa vuodessa.

Aatos Keskitalo haluaa kannustaa hirsirakentamiseen erityisesti julkisella sektorilla, sillä hirsirakennusten sisäilman laatu on erinomainen. Hirsi on kosteutta ja lämpöä sitova ja tasapainottava matariaali, joka pitää esimerkiksi ilmankosteuden tasaisena.

- Puurakennuksilla on todettu olevan myös muita terveysvaikutuksia. Jos esimerkiksi kaikki koulut ja päiväkodit saataisiin rakennettua rehellisestä hirrestä, olisi jo moni iso ongelma ratkaistu.

Pellopuu Oy:n hirsimökki Seita 104 A. Kuva: www.pellopuu.fi

Kaavoituksessa kangertaa

Asuintalojakin Aatos Keskitalo rakentaisi hirrestä mielellään enemmän, mutta hirsitaloja on vaikeampi saada pystytettyä kasvukeskuksiin. Kaupungeissa kun ei ole juurikaan kaavoitettu alueita pientaloille.

Tonttien käytön kannalta kustannustehokasta rakentaa kerrostaloja. Kuitenkin moni yksityishenkilö aina lapsiperheistä vanhuksiin haluaisi asua omakotitalossa.

- Olisi hyvä jos tähän asiaan tartuttaisiin jo kaavoitusvaiheessa, kun tehdään suunnitelmia uusista asutuskeskuksista, Keskitalo huomauttaa.

- Uskon, että myös kaupunkien lähiöissä olisi enemmän tilaa omakotiasumiselle, jos niitä vain haluttaisiin siihen käyttöön kaavoittaa, Keskitalo pohtii.

Kuva: Arto Komulainen, Lapin materiaalipankki

Puun käyttö on alimitoitettua

Puurakentaminen ei Keskitalon mukaan jää kiinni raaka-ainepulaan, sillä Suomen metsiä pitäisi hakata moneen kertaan sen verran, mitä nykyisellään harvennetaan.

- Metsät kasvavat huonosti, jos niitä ei harvenna. Liian tiheässä kasvavat puut jäävät ohuiksi riuúiksi, Keskitalo harmittelee.

Hän painottaa, että hakkuumateriaalia voisi myös hyödyntää monipuolisemmin kuin nykyään. Samoin koko Suomen puutuoteteollisuutta pitäisi saada jollakin keinolla monipuolistettua.

- Sekä kotimaisilla että ulkomaisilla markkinoilla olisi kysyntää huomattavasti suuremmalle määrälle puutuotteita, kuin mitä Suomessa nyt tuotetaan. Ja niinhän se on, että jos me emme niitä tuotteita sinne markkinoille tee, niin joku muu tekee ja nappaa rahat, Keskitalo hymähtää.

Vaikka puurakentamisen buumi lähtisi nousuun yhdessä yössä, ja koko Suomen joka ainoa julkinen rakennus päätettäisiin rakentaa puusta, olisi yrittäjäpohja siihen valmis ja käytettävissä. Näin arvioi Aatos Keskitalo.

- Se ei jää siitä kiinni, etteikö metsässä kasvaisi tarpeeksi puuta, tai ettei olisi osaavia alan yrityksiä tekemässä. Nykyisillä, jo olemassa olevilla yrityksillä olisi kapasiteettiä paljon nykyistä runsaampaan puurakentamiseen, Aatos Keskitalo summaa.

Teksti: Anne Jaakola

Riihipellonpuistosta on tulossa pienen ekojalanjäljen kohde

Kuva: Havainnekuva, Riihipellonpuisto-hankkeen arkisto

Miltä kuulostaisi asua opiskeluaikana kerrostaloasunnossa, jossa on kotoisat puupaneeliseinät, erinomainen sisäilma ja akustiikka, ja pihassa käyttövalmiina taloyhtiön auto tai polkupyörä? Mitä jos samassa korttelissa olisi opiskelupaikan lisäksi tiede- ja taideyhteisöjen tutkimus- ja palvelupisteitä, ja katolla aurinkopaneelit sähkölaskuja pienentämässä? Entä jos vuokrakaan ei olisi sen suurempi kuin tavallisessa vuokra-asunnossa?

Ensi vuonna tämä voi olla totisinta totta. Viime syksynä Rovaniemellä polkaistiin käyntiin hanke, joka toteutuessaan on kaikkea edellä mainittua ja vielä vähän parempaakin. Riihipellonpuiston tontti sijaitsee aivan Lapin yliopiston päärakennuksen läheisyydessä, ja alueen käytöstä on tehty moderneja suunnitelmia.

Domus Arctica -säätiö järjesti syyskuussa aamukahvitilaisuuden teemalla ”Rovaniemen vetovoimaisuuden lisääminen opiskelijakaupunkina – yhteisöllistä asumista kiertotalouden arktisessa mallikaupungissa”. Tilaisuuteen osallistuivat muiden muassa Rovaniemen kaupunginjohtaja ja kaupunginarkkitehti, edustajia Lapin yliopistolta ja ammattikorkeakoululta sekä Lapin yliopiston opiskelijajärjestö LYY.

Riihipellonpuisto-hankkeessa tehdään yhteistyötä monien tahojen kesken ja hankkeen edetessä mukaan on otettu myös opiskelijoista koostuva sparrausryhmä. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Lapin ammattikorkeakoulun osaamista muun muassa kylmärakentamisessa sekä Rovaniemen Kehityksen yrityspuiston tutkimusta. Alueelle toteutettavat rakennukset tulevat palvelemaan oppilaitosten ja alueen asukkaiden sekä yrittäjien tarpeita.

Tavoitteena on parantaa opiskelija-asumisen laatua

Kuva: Lapin materiaalipankki

Domus Arctica -säätiön (DAS) toiminnanjohtaja Kirsti Saviaro kertoo, että aamukahveilla tontille visioitiin kumppanuuskaavan avulla toteutettavaa yritys-, tiede- ja taidepuistoa sekä DAS:n opiskelijakerrostaloa.
- Tontilla voisi olla opiskelija-asuntojen lisäksi korkeakoulukonsernin hallintorakennuksia, muotoiluyritysten yhteenliittymä sekä tiloja matkailuyrittäjille. DAS:n kohteessakin voitaisiin yhdistää taidetta, ekologisuutta sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, Saviaro luettelee.

Ideana on tuottaa kortteliin kaupunkikuvallisesti ja ekologisesti merkittävä opiskelija-asuinkerrostalo, jossa olisi vähintään 100 viihtyisää, monimuotoista, yksilöllisen asunnon sekä toimivat yhteistilat tarjoavaa asumisen vaihtoehtoa. Rakentamisessa otetaan huomioon Rovaniemen kaupungin kiertotalousstrategia, kestävän kehityksen periaatteet, digitalisaation tuomat innovaatiot ja vaihtoehtoiset energiantuottamislähteet.
- Kokonaisuutena kortteli toimisi omalta osaltaan Rovaniemen vetovoimatekijänä, kun kilpaillaan opiskelijoista, Saviaro täsmentää.

Puu on vahva vaihtoehto

Riihipellonpuiston asuintalokohteen rakentamiseen käydään läpi eri vaihtoehtoja. Ajatuksena on toteuttaa kohde puukerrostalona, mikäli kustannukset mahdollistavat sen.
- Haluamme toteuttaa hankkeen kohtuuhintaisena ARA-rahoitteisena vuokratalona, joten rakennuskustannukset pitää saada mahtumaan ARA:n rajoihin, toteaa Kirsti Saviaro.
- Ainakin itse uskon, että niihin rajoihin vielä päästään. Onnistuessaan tämä hanke voisi toimia mallikohteena, joka olisi opiskelijan kukkarolle edullinen vaihtoehto.

Säästöjä syntyy opiskelijalle muussakin kuin vuokrassa. Kohteessa on tarkoitus kokeilla erilaisia innovaatioita lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmissä ja lukituksessa. Kokeiluun pääsee myös muita innovatiivisia ratkaisuja, kuten jakamistalouden periaatteiden tuominen asumiseen ja uudenlaisen yhteisöllisyyden mahdollisuudet. Tavoitteena on saada samalla myös tutkimustietoa puurakentamisen prosessista, hankkeessa käytettävistä tekniikoista ja materiaaleista sekä niiden toimivuudesta Napapiirin tuntumassa.
- Suunnittelu- ja rakentamisprosessista kertyvää kokemusta ja tietämystä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa muihin kohteisiin, ja koostaa esimerkiksi opinnäytetöinä, Saviaro pohtii.

DAS:n ja Rovaniemen kaupungin yhteisenä tavoitteena on myös tutkia kaavallisesti, miten yhteispaikoitusalue (LPA) toimisi muodostettavassa korttelissa. Kortteliin yhdistettäisiin nyt kaavoitettava tontti sekä säätiön Rantavitikan kohteita.
Yhteisautopaikoitus palvelisi kaikkien kolmen opiskelijakerrostalon autopaikoitustarvetta, mahdollisen sähkökäyttöisen yhteiskäyttöauton sijoitusta sekä DAS:n työautojen paikoitusta. Uudistettu autopaikoitusmitoitus ja säätiön Rantavitikan alueella sijaitsevat muut autopaikoitusalueet mahdollistavat tämän kokeilun. Samalla tullaan ideoimaan katoksellinen polkupyöräparkki ja polkupyörien lainauspiste.

Riihipellonpuiston kohteen ja korttelin kaavan alustava suunnittelu on aloitettu syyskuussa 2016 ja tavoitteena on, että kaavaan liittyvät asiat ovat valmiina 2017 loppuun mennessä. Rakentamisvaiheeseen päästään mahdollisesti vuoden 2018 aikana.

Ympäristö- ja talousystävällistä rakentamista edistämässä

Tahtotila puurakentamisen edistämiseen on vahva alueiden lisäksi myös valtiovallan osalta. Hallitusohjelmakin linjaa uudet tuotteet metsästä yhdeksi kärkihankkeistaan. Ympäristöministeriön puolelta ohjelmapäällikkö Petri Heinon toimenkuvaan kuuluu edistää puurakentamista Suomessa valtakunnallisella tasolla.

- Puurakentamista pyritään tällä hetkellä valtakunnallisesti edistämään määräyksiä kehittämällä. Uusimmat puurakentamista tukevat täsmennykset rakennusmääräyksiin astuvat voimaan ensi vuoden alusta, kertoo Heino.

Resurssitehokkuus keskiössä

Resurssitehokkuus on yksi rakentamisen trendeistä, ja sitä painotetaan myös EU-tasolla. Rakentamisen resurssitehokkuus tarkoittaa rakentamiseen käytettyjen materiaalien, luonnonvarojen ja energian kestävää käyttöä.

- Yksi työkalu resurssitehokkuutta arvioitaessa on elinkaariarvio. Se jakautuu tarkemmin muun muassa hiilijalanjäljen, materiaalin käytön, terveellisten tilojen ja elinkaarikustannusten tarkasteluun, selittää Heino.

- Osa näistä on ympäristöön liittyviä indikaattoreita, osa puhtaasti sosiaalisia kuten tilojen tarkastelu viihtyisyyden ja terveellisyyden näkökulmasta. Lisäksi joukossa on taloudellisia indikaattoreita kuten elinkaarikustannusten tarkastelu.

Puurakentaminen on usein paljon muuta rakentamista resurssitehokkaampaa, joten jo siitä syystä sitä tulisi suosia laajemminkin. EU pyrkiikin toimillaan siihen, että julkinen sektori olisi edelläkävijä esimerkiksi rakentamisen resurssitehokkuudessa.

Korkealaatuista ja ympäristöystävällistä

Yksi puurakentamisen suurista hyödyistä on sen ympäristöystävällisyys. Myös EU:ssa on reagoitu tähän lisäämällä ympäristöasioiden painoarvoa julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä.

- Hiilijalanjälki on tulossa määräyksiin luultavasti 8–10 vuoden sisään. Tämä tulee vaikuttamaan rakentamiseen lähitulevaisuudessa siten, että rakennuttajat alkavat arvioimaan elinkaari- sekä ympäristövaikutuksia ja ohjaamaan rakentamista kohti puun käyttöä, arvioi Heino.

Koko puurakentamisen edistämisen tavoitteena ympäristöministeriön tasolla on saada rakentamisen ympäristövaikutukset alhaisiksi ja taloudelliset vaikutukset kuriin. Tällä hetkellä rakennuskustannusten nousu on ongelma.

- Puurakentamisessa laatu on korkeampaa, mutta kustannukset voivat olla harjaantumisen jälkeen jopa alhaisempia!

Puurakentamisen osaamisesta uusi vientivaltti?

Lapin puurakentamiseen liittyvät mahdollisuudet Heino näkee varsin valoisina.

- Lapissahan on tällä hetkellä käynnissä valtava matkailubuumi ja matkailurakentamisessa on suuret mahdollisuudet. Mielestäni on kovin nurinkurista, että esimerkiksi Levillä suurin osa rakennuksista on rakennettu betonielementeistä, toteaa Heino.

Heino kaipaakin matkailurakentamisen puolelle omaa hanketta, joka pureutuisi matkailurakentamisen haasteisiin ja loisi mielikuvaa siitä, millaista puuelementtituotantoa alueella voisi lähteä kehittämään.

                                               

- Yritystoiminnan tulisi olla teollista elementtituotantoa ja Lapissa. Markkina-alueena olisi koko arktinen alue.

Tällä hetkellä puurakentaminen edistyy Heinon mielestä hitaasti mutta varmasti. Alalle on tulossa koko ajan lisää osaavia toimijoita ja kiinnostus myös rakennuttajapuolella on kasvamassa. Jarruttavana tekijänä on ajatusmaailma, jonka mukaan puu kuuluu rakennusmateriaaliksi ainoastaan pientaloihin.

- Kuitenkin puurakentaminen yleistyy kaiken aikaa myös kerrostalorakentamisessa, Heino huomauttaa.

Maailmalta on tullut myös vahvaa viestiä siitä, että suomalaisen puurakentamisen osaamisella olisi vahvat markkinat viennissä.

- Puurakentamisen teema nousee esille usein virkamiestasolla eri maiden edustajien kanssa. Kiinnostusta on tullut esimerkiksi Iranista, Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta, kertoo Heino.

Suomessa on hyvä perusosaaminen puurakentamisesta ja lisäksi ymmärrämme materiaalista ja sen käytöstä paljon. Tältä tasolta on hyvä lähteä kehittämään puurakentamista yhä eteenpäin ja viemään suomalaista rakennusosaamista myös maailmalle!

Käy myös lukemassa Heinon blogikirjoitus ympäristöministeriön Ynnä Muuta -blogissa. 

Kuva: Tanja Häyrynen, Lapin liitto