Mielitkö kalastajaksi? Lähde Lokkaan!

Kalastajan ammatissa komeat maisemat ovat työsuhde-etu. Kuva: Marjaana Aarnio.

Sodankylässä vuosi sitten toteutettu ”Uusien kalastajien rekrytoinnin edellytykset” -hanke on poikinut paljon yhteydenottoja Sodankylän tekojärville. Ennen hankkeen alkua Sodankyläkin kärsi tutusta ongelmasta: kalastajien määrä oli vähentynyt ja kalastajakunnan keski-ikä korkea.

- Uusia kalastajia Sodankylään on tullut vuoden aikana neljä, mutta vesistöjen tuotto mahdollistaisi arvioiden mukaan jopa kaksinkertaisen kalastajamäärän nykyiseen verrattuna. Yhteydenottoja onkin tullut kolmisenkymmentä ympäri Suomea, kertoo Sodankylän biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio.

Muualta tulleiden motiivit tulla kalastajaksi Lokkaan ovat selvät: olosuhteet vetävät puoleensa. Lokka-Porttipahta kalastusalue on laaja, infrastruktuuri on kunnossa, markkinat vetävät ja kalastajat ovat sitoutuneita opastamaan uusia kalastajia paikalliseen vesistöön ja pyyntimenetelmiin. Tästä avoimuudesta lokkalaiset ovat erityisesti saaneet kiitosta.

- Merikalastuksen ongelmien takia rannikkoseudulta on ollut kiinnostusta rekrytointia kohtaan. Lokassa ja Porttipahdassa pystyttäisiin kalastamaan kestävästi noin 2–3 kertainen määrä nykyiseen verrattuna, lisää Lokan osuuskunnan kalastaja Risto Pyhäjärvi.

Järvikalalla on kysyntää

Pannuahven on suosittua kalakukkojen valmistuksessa ja ahvensäilykkeissä. Sodankylän keskuskeittiö kehitti ahvenesta suosiota saaneen ”ahvensardiinin”. Kuva: Marjaana Aarnio. 

Lokan kalasta lähes 90 % myydään fileenä tai vastaavana tuotteena markkinoille. Kalatukut ovat tällä hetkellä suurin ostaja ja toimittavat tuotteet vähittäismyyntiin. Kiinnostus lähikalaan on lisääntynyt huomattavasti muuallakin. Sodankylän kunnan linjaus suosia lähiruokaa on toiminut hyvänä esimerkkinä maakunnassa. Lokan osuuskunnalla on tällä hetkellä hankintasopimus kunnan kanssa kalatuotteiden toimittamisesta. Sodankylässä kehitetään myös kovasti kalan reseptiikkaa. Kalamassa on sopiva tuote erityisesti julkisiin ruokailuihin kuten päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin.

Paikalliseen vähittäismyyntiin kuten ravintoloihin ja kauppoihin päätyy vain pieni määrä saaliista. Kysyntä on kuitenkin selvästi kasvussa. Ongelmana ovat usein pienet tilauserät, joissa kuljetuskustannus tulee kalliiksi.

- Toivottavasti ravintoloiden listoilla läheltä pyydetty kala olisi jatkossa entistä paremmin näkyvillä. Tällä hetkellä esimerkiksi Pyhätunturin Huttu-Uula-ravintolasta saa lokkalaista ahvenfilettä, kertoo Aarnio.

- Ihannetilanne olisi se, että Lokan kala hyödynnettäisiin Pohjois-Suomessa. Kulutuksen huomioiden tämä olisi mahdollista meidän saalismäärillä, ja lyhemmät kuljetusmatkat pienentäisivät ekologista tassunjälkeä, sanoo Pyhäjärvi

Markkinoilla Lokan kala on tunnettu korkeasta laadustaan.

- Kalan kehutaan olevan maukasta ja se on kysyttyä, Pyhäjärvi mainitsee.

- Tätä meidän pitäisikin rohkeammin mainostaa, jatkaa Aarnio.

Molemmat peräänkuuluttavat myös tarvittavan muutoksen laajuutta lähellä tuotetun ruoan suosimisessa. Olisi hienoa, jos kaikki Lapin kunnat noudattaisivat yhtenä rintamana Sodankylän mallia.

- Tämä lisäisi paikallisen kalan kysyntää Lapissa. Kaikkien tahto on saada ketjusta lyhyempi kalastajalta asiakkaalle.

Lokassa hauki on arvostettu saalis. Pohjoisten vesien haukea sanotaan punalihaiseksi, kun ravintona on siikaa ja taimenta.  Kuva: Marjaana Aarnio.

Lisätietoa:

Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta, biotalouskoordinaattori, marjaana.aarnio@sodankyla.fi, 040 560 4750

Risto Pyhäjärvi, Lokan luonnonvaraosuuskunta, kalastaja, risto.pyhajarvi@hotmail.com, 0400 222 497

Osta tilalta -päivä tulossa syyskuussa - pistä korvan taa!

Nykypäivänä lähes kaikki kuluttajat ostavat elintarvikkeensa suoraan marketeista. Maidot, rahkat, jukurtit ja leivät on helppoa poimia marketin hyllyltä, mutta samalla kosketus elintarvikkeiden alkuperään hiipuu lähes olemattomaksi. Varmasti monia kiinnostaisi tietää, mistä heidän päivittäin nauttimansa tuotteet ovat peräisin, miten niitä tuotetaan ja millaiset ihmiset näiden tuotteiden takana ovat.

Tätä mysteeriä voi selvittää tulevana syksynä Osta tilalta! -päivän aikana. Päivää vietetään valtakunnallisesti 16.9. Tuolloin kuluttajilla on mahdollisuus ostaa raaka-aineita suoraan itse tuottajilta ja samalla kokea uudenlaisia elämyksiä, tutustua maatiloihin sekä suomalaiseen ruoantuotantoon. Päivä ei tietenkään toteudu ilman innokkaita tilallisia, jotka haluavat myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille ilman välikäsiä. Mukaan voi lähteä, vaikka aikaisempaa kokemusta suoramyynnistä tilalta ei olisikaan. Tämän tempauksen avulla voitkin testata markkinoita ja kuulla suoraa palautetta kuluttajilta!

Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty Osta tilalta! -päivä saavutti suuren suosion niin kuluttajien kuin tuottajienkin keskuudessa. Tempauksessa oli mukana yhteensä 179 tilaa, mutta Lapista vain kolme. Tänä syksynä Lapistakin toivotaan useampaa osallistuvaa maatilaa; tässä on loistava tilaisuus saada näkyvyyttä omalle toiminnalle ja testata omien tuotteiden siipiä kuluttajakentällä!

Viime vuoden Osta tilalta! -päivä keräsi runsaasti ruusuja kuluttajilta ja tuottajilta. Kuluttajat kiittelivät mahdollisuutta nähdä, millaista maatiloilla oikeasti on ja millaisissa oloissa eläimet kasvavat. Tuottajat puolestaan totesivat, että päivä ylitti kaikki odotukset ja oli kaiken vaivan arvoinen. 

TULE MUKAAN!

Tuottaja voi järjestää tapahtuman omalla tilallaan tai kotipuutarhuri voi myydä esimerkiksi oman puutarhan porkkanoita tai omenoita omassa pihapiirissään. Mukaan voit ilmoittautua tapahtuman sivuilla täällä. Nettisivuilla voit myös esitellä tilaasi ja kertoa tuotteistasi jo etukäteen. 

Visuaalista biotaloutta

Arktisen biotalouden visuaalinen tuotanto on nyt valmiina hyödynnettäväksi Lapin materiaalipankissa! Käy kipin kapin tutustumassa materiaaleihin. Lapin materiaalipankin saa käyttöönsä luomalla sinne tunnukset. Materiaalit ovat avoimia kaikille, jotka haluavat viestiä lappilaisista menestystarinoista. Julkaistessa kuvan tai videon yhteydessä tulee vain mainita lähteeksi Lapin materiaalipankki sekä kuvan omistaja tai kuvaaja (nämä tiedot on merkitty kuvan lisätietoihin).

Arktisen biotalouden visuaalisessa tuotannossa ovat esillä kaikki neljä pääteemaamme eli elintarvikkeet ja luonnontuotteet, hajautettu uusiutuva energia, sininen biotalous sekä puurakentaminen. Teemojen kuvat löytyvät Lapin materiaalipankista seuraavan polun kautta:

kuvat > arktinen bisnes > biotalous

Kaikista teemoista on tehty myös noin kahden minuutin mittaiset havainnollistavat videot. Videot löytyvät materiaalipankista sekä suomen että englannin kielisillä teksteillä varustettuna. Teemojen videot löytyvät seuraavan polun kautta:

videot > biotalous

Videot löytyvät myös Arktisen biotalouden uudelta YouTube-kanavalta, jonne on luvassa lisää näyttävää ja monipuolista sisältöä syksyllä!

Ei muuta kuin ilo irti tästä visuaalisesti varsin näyttävästä materiaalista - näillä eväin on hyvä jatkaa Lapin ja sen biotaloustoimijoiden markkinointia eteenpäin!

Kesälukemiseksi elintarvike- ja energiaohjelmat

Nyt ne ovat vihdoin täällä - kauan odotetut kehittämisohjelmat! Arktinen biotalous ylpeänä esittelee laajalle yleisölle uunituoreet ohjelmat:

                             Lapin elintarvikeohjelma

                             Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma

Ohjelmia on laadittu tiiviissä, toimialarajat ylittävässä verkostoyhteistyössä jo viime syksystä lähtien. Elintarviketeemaryhmä sekä energiateemaryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti järjestettäviin työpajoihin pohtimaan alan tulevaisuutta eri teemoista ja näkökulmista. Työpajoissa on vieraillut edustajia aina ministeriötasolta saakka. Ohjelmia on siis laadittu erittäin asiantuntevalla porukalla, mutta viestintä ohjelmista ja niiden työstämisestä on ollut kaiken aikaa avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Voit käydä myös kurkkaamassa teemaryhmien Dropbox-kansioita täällä: elintarviketeemaryhmä ja energiateemaryhmä.

Elintarvikeohjelma julkaistiin 19.5. Lapin Elintarvikepäivän yhteydessä Rovaniemellä Matkailuinstituutin tiloissa. Päivä kokosi yhteen laajalla skaalalla elintarvike- ja luonnontuotealan toimijoita: niin yrittäjiä, opiskelijoita, kehittäjiä kuin muuten vain aiheesta kiinnostuneita. Lukuisat mielenkiintoiset alustukset herättivät paljon keskustelua. Miten pääsemme konkretiaan? Miten saamme omavaraisuusasteemme todellisuudessa 30 %:iin? Tutustu Lapin Elintarvikepäivän materiaaleihin täällä.

Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma julkaistiin 22.5. Myöhemmin ohjelma oli laajasti esillä Lapin Energiapäivässä Rovaniemellä 29.5. Energiapäivässä erityishuomioita saivat case-esimerkit meiltä ja muualta. Lappilaisille toimijoille annettiin vinkkejä siitä, miten he saisivat yritystoimintaansa kannattavammaksi hyödyntämällä erilaisia palveluita ja toimintamalleja. Lapin Energiapäivän materiaalit löydät täältä.

Käy ihmeessä myös kurkkaamassa kuvamateriaalia molemmista päivistä - kuvat löytyvät Arktisen biotalouden Facebook-sivuilta:

Lapin Elintarvikepäivän kuvat

Lapin Energiapäivän kuvat

Tehemä pois ja otamma mallia muista!

Arktinen biotalous pääsi oppimatkalle Ruotsin Skellefteåhon 10.-11.5. Arctic project clustering event -tapahtumaan. Tapahtuma kokosi yhteen laajan joukon asiantuntijoita ja projektityöntekijöitä eri teemoista: terveys, energiatehokkuus, biotalous sekä yrittäjyys.

Tapahtumassa arktisuus nähtiin vahvasti voimavarana, ei haasteena. Maailman markkinat kaipaavat vahvoja esimerkkejä arktisesta yrittäjyydestä, sillä jos erilaiset yrittäjyysmallit toimivat meillä arktisilla alueilla - ne toimivat missä tahansa! Meidän arktisten alueiden asukkien tulisi tehdä yhteistyötä yli rajojen ja muistaa, että vain yhdessä tekemällä voimme päästä pitkälle.

"Jos haluat mennä lujaa - mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle - mene yhdessä!"

Arktisen biotalouden matkaraportista voit lukea muun muassa erilaisista hankkeista, joiden tuloksia voidaan käyttää yritystoiminnan tukemiseen. Koko arktisen alueen kehittämistoiminnan keskiössä on nyt ja tulevaisuudessa liiketoiminnan synnyttäminen alueelle!

Koko Euroopan tasolla tavoitteena on saavuttaa miljoona uutta työpaikkaan vuoteen 2030 biotalouden kautta. Näistä työpaikoista 80 % syntyy maaseudulle. Tähän on siis Lapinkin tartuttava. Tulevaisuudessa Lapin yksi suurimmista työllistäjistä tulee olemaan biotalous. Nyt on siis lappilaisten yrittäjien aika huomata, millaisia mahdollisuuksia tämä laaja biotalouden kenttä heidän toiminnalleen suo.

Olit sitten yrittäjä, kehittäjä tai muuten vaan kiinnostunut biotaloudesta, kannattaa sinun ehdottomasti käydä tutustumassa tämän matkan raporttiin TÄÄLLÄ! Klikkaile auki tiedostoja ja opi paljon uutta - tämä oppimatka on tehty lappilaisen yrittäjyyden tukemiseksi ja vahvistamiseksi eli otetaan siitä kaikki hyöty irti!

Arktisen biotalouden videoblogi on avattu!

Arktinen biotalous on nyt rantautunut myös YouTubeen! Haluamme viestiä arktisen biotalouden tuomista mahdollisuuksista paitsi kuvien myös videojen muodossa. Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta video taas kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa. Käy siis tutustumassa vlogiimme täällä! 

Kanavalta löydät videot kaikista Arktisen biotalouden pääteemoista sekä suomeksi että englanniksi. Tästä löydät suomen kielisten videoiden soittolistan ja tästä englannin kielisten.

Arktisen biotalouden tulevaisuuden mahdollisuudethan ovat:

Elintarvikkeet ja luonnontuotteet
Hajautettu uusiutuva energia
Sininen biotalous
Puurakentaminen

Kanavamme tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa. Ehdotuksia ja vinkkejä kanavan hyödyntämiseen otetaan mielellään vastaan!

Lapin mediapankista voit pian löytää lisää arktiseen biotalouteen liittyvää kuvamateriaalia. Lapin mediapankki on kaikille avoin materiaalipankki. Käy rekisteröitymässä tai kirjautumassa sisään käyttäjäksi tätä kautta!

Puhtia kiertotaloudesta

Mitä on kiertotalous? Mitä hyötyä kiertotaloudesta on ja miksi se olisi tärkeää?

Näitä asioita pääsimme pohtimaan, kun MYSSY-hanke tilasi opinnäytetyöt meiltä. Emme aloittaessamme itsekään tienneet asiasta juuri mitään, mutta kun saimme vähän selvyyttä asiaan, niin aihe alkoi kummasti kiinnostamaan. Kiertotalous on suhteellisen uusi käsite ja moni harjoittaakin sitä tietämättään. Monen yrittäjän toiminnassa syntyy tuotetta, jota hän itse ei käytä tai jonka hän mieltää jätteeksi. Jotkut heistä myyvät sitä eteenpäin ja osa polttaa tai heittää sen suoraan roskakoriin.

Mitäs tämä kiertotalous oikeastaan tarkoittaa?

Aukaistaan tätä vaikka pienen esimerkin kautta:

Patella on hevosia, joita hän käyttää muun muassa ratsastusretkien järjestämisessä. Hevoset tuottavat lantaa, jolle Patella ei ole käyttöä. Läheisen biokaasulaitoksen Jaska käyttää lantaa energian tuottamisessa. Pate ja Jaska ovat sopineet, että Jaska käy hakemassa Patelta lannat. Jaska käyttää lannat energian tuottamiseen, jonka lopputuloksena on mädätejäännös. Naapuripoika Iisakilla on viljelmä, joka tarvitsee ravinteita. Iisakki käy Jaskalta hakemassa mädätejäännöstä, jonka hän käyttää lannoitteena viljelmässään. Pate käy välillä ostamassa Iisakilta rehua hevosillensa. Patella, Jaskalla ja Iisakilla on siis symbioosi, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Tuotteet kiertävät uusiokäyttöön, eivätkä mene hukkaan.

Miksi kiertotalous on tärkeää ja hyödyllistä?

Yksinkertaistettuna kiertotalous vähentää jätetaakkaa ja hyödyttää paikallista taloutta. Tuotteiden ja materiaalien arvoa saadaan säilytettyä mahdollisimman pitkään, ja käyttöiän päätyttyä ne voidaan kierrättää ja saavuttaa siten uutta lisäarvoa. Toiselle tarpeettomat sivuvirrat voivat olla toiselle käyttökelpoista. Nämä yhteydet olisi tärkeä löytää, jotta mahdollisimman paljon materiaalia saataisiin hyötykäyttöön. Kiertotaloudessa on valtava taloudellinenkin potentiaali: Sitran arvion mukaan kiertotaloudessa on 1,5 - 2,5 miljardin euron taloudellinen mahdollisuus.

"Toiselle tarpeettomat sivuvirrat voivat olla toiselle käyttökelpoista"

Päivi, agrologiopiskelija:

Opinnäytetyöni aiheena on hevostalouden sivuvirrat Rovaseudun alueella. Pääpaino työssäni on hevosenlannan hyödyntäminen. Kiinnostusta aiheeseen löytyi jo oman hevostaustan ansiota, sillä olen pienestä pitäen käynyt talleilla, ja kotonani on ollut ravitalli reilun 10 vuoden ajan. Hevosenlannan sijoittamista aloin miettiä oikeastaan vasta, kun saatiin oma talli rakennettua. Tajusin, ettei se lanta noin vain katoakaan, kun sen pukkaa lantalaan.

  

Meillä on onneksemme tilaa käsitellä lantaa tontilla toisin kuin monilla muilla talleilla, jotka sijaitsevat taajamassa. Lanta siirretään lantalasta kompostoitumaan, ja siihen sekoitetaan turvetta ja hiekkaa. Valmis multaseos myydään sitten eteenpäin. Eräänlaista kiertotaloutta tämäkin. Lantalan pohjassa kiertää myös vesiputket, jolloin käyttövesi saadaan esilämmitettyä ja näin säästetään sähkölaskussa.

Opinnäytetyössäni haluan saada tietoa talliyrittäjille ja muille kiinnostuneille tahoille, miten lantaa ja muita sivuvirtoja, kuten muovia ja metallia, voidaan hyödyntää Rovaniemellä, sekä missä ovat pullonkaulat tässä toiminnassa. Näitä asioita voisi ehkä kehittää erilaisten jatkohankkeiden kautta.

"Tajusin, ettei se lanta noin vain katoakaan, kun sen pukkaa lantalaan"  

Eemeli ja Santeri, metsätalousinsinööriopiskelijat:

Meidän opinnäytetyön aiheemme ovat metsätalouden sivuvirtojen ja niiden hyödyntämismenetelmien kartoittaminen Lapin alueella. Santeri etsii yrityksiä, jotka voisivat mahdollisesti tuottaa sivuvirtaa tai -tuotteita. Eemeli puolestaan etsii yrityksiä, jotka käyttävät tai voisivat käyttää omia tai jonkin toisen osapuolen sivutuotteita hyväkseen omassa tuotannossaan. Molemmat myöskin ottavat selvää muun muassa sivuvirtojen ja -tuotteiden tuotantoprosesseista, määristä ja käsittelyistä. Mikäli saatte soiton tästä aiheesta, niin älkää ihmeessä lyökö luuria heti korvaan, sillä vaihdossa saatte rahanarvoisia ideoita kiertotalouteen liittyen! Olettekin saattaneet jo saada soittoa meiltä päin ennen tätä blogikirjoitusta.

Toivomme saavamme tältä toimeksiannolta uusia näkemyksiä ja ideoita metsä- ja kiertotalouteen liittyen ja miksei muuhunkin, ja uskomme, että näin käykin. Parhaassa tapauksessa meistä tulee kiertotalouden rautaisia ammattilaisia!

Santeri, Eemeli ja Päivi opiskelevat Lapin amk:ssa. 

Lisätietoa MYSSY -hankkeesta:
www.lapinamk.fi/myssy

Teksti:

Päivi Ylitalo

Santeri Alatalo

Eemeli Kokko