Monitoiminen metsämies tutkii biomassoja

Tervehdys kaikille! 

Mie voisin tähän alkuun vähän kertoa ensiksi ittestäni, että kuka oon ja mitä oon teheny. Kaikki sai alkunsa vuonna 1984, ku Kemmiin synty pikkunen poijjan koltiainen. Tämä poitsu nimettiin Petri Postiksi ja on sitä edelleenkin. Jokku kutsuu myös leikkisästi ”Peteksi”. Oon nyt vanhehtunu jo 34-vuotiaaksi ja opiskelen tällä hetkellä viimeistä vuotta Lapin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Aikaisemmin olen opiskellut myös konetekniikkaa samaisessa koulussa. 

kuva: Petri Posti

Mikä sai minut opiskelemaan metsätaloutta? 

Olen aina viihtyny enemmän ulkosalla kuin sisällä eli jokku vois sanoa et jonku sortin ulkoilmaihminen olen. Harrastuksina on ollu jo pitkään esimerkiksi lumilautailu, vaeltaminen (joskus vaikuttaa vähän jopa ”haahuilulta”) ja kalastaminen eli voisko sanoa, että luonto on tuttu ja kiinnostava elementti. Lisää opittavaa on silti ja paljon luontoon liittyen. Muita harrastuksia on frisbeegolf, sulkapallo ja sählääminen niin yleisesti kuin se pelikin (sähly). Suuremman kipinän sain metsätaloutta kohtaan jokunen vuosi sitten, kun alkoi tämä ”biotalousbuumi” ja tuli sillon tutkittua biodieseliä tarkemminkin. Silloin alkoi myös kiinnostaa, että mistä biodieselin raaka-aine on peräisin. Pari vuotta kypsyttelin ajatusta, ja sitten rohkaistuin hakemaan opiskelupaikkaa Rovaniemeltä. Sillä tiellä ollaan vielä tänä päivänä ja päivääkään en vaihtaisi pois! 

kuva: Lapin materiaalipankki | Eeva Mäkinen

Pikkusen voisin vielä raottaa lisää omaa historiaa, että mitä muuta on tullut tehtyä. Jos työhistoriaa katsastaa, niin olen toiminut laskettelu- ja lumilautailuopettajana Keminmaassa Kallinkankaalla jokusen vuojen (HUIPPU paikka!), Outokummun terästehtaalla Torniossa prosessimiehenä, urheilukaupan myyjänä hetken City Sportissa sekä SK-Importissa sekä ollut rakentamassa yhdeksänä viime vuotena Kemiin lumilinnaa. Metsäalan töitä olen tehnyt parina viime kesänä, ja oppia on tullut paljon. Ensimmäisen työharjoittelupaikan sain Lapin Metsäpalveluilta ja toisen harjoittelupaikan Suomen metsäkeskukselta. Molemman erittäin opettavaisia ja hienoja 

Opinnäytetyö biomassoista

Mikä sitten on opinnäytetyöni aihe ja miten sen sain? Aikaisemmin tuli mainittua sana biotalous, ja se on itseäni erittäin paljon kiinnostava aihealue. Olin jo alkanut pyörittelemään ajatusta opinnäytetyön tekemisestä koskien biotaloutta. Sitten se tapahtui! Sähköpostiini tuli tarjous Lapin liitolta tehdä tutkimustyö biomassojen käytöstä Lapissa tai jonkin tietyn kunnan alueella. Nähtyäni sähköpostin otin välittömästi yhteyttä Häyrysen Tanjaan, ja nyt olen hahmottelemassa tarkemmin tutkimusaluetta. Opinnäytetyössäni selvitän, mitä biomassoja hyödynnetään jo käytössä ja mitä mahdollisesti tullaan ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa tehdessä. Koskeeko tutkimus koko Lappia vai tiettyä kuntaa, tulee tarkentumaan ihan lähiaikoina. 

Lopuksi toivotan erittäin hyvää ja toimeliasta loppu vuotta kaikille! Iso kiitos myös Lapin liitolle ja Maaseutuklusterille mahdollisuudesta tutkia mielenkiintoista ja tärkeää aihetta. 

Lämpimin terveisin, 

Petri Posti

kuva: Lapin materiaalipankki | Terhi Tuovinen

Mitä kuuluu Lappi-sopimukselle? Osa 2: nyt me tehemä oikiasti yhessä!

Aloitimme Biotalousuutisissa Mitä kuuluu Lappi-sopimukselle? -juttusarjan viime keväänä (lue juttu 18.5.). Nyt on luvassa sarjan toinen osa - hyppää mukaan lakisääteisen maakuntaohjelman maailmaan! 

kuva: Lapin materiaalipankki | Simo Vilhunen.

Lappi-sopimuksen toimeenpano on lähtenyt kohisten käyntiin. Yhdessä laadittu sopimus on alkanut toteuttaa itse itseään, vieläpä yllättävän nopealla tahdilla. Ilahduttavaa on, että kaikessa Lappi-sopimusta toteuttavassa toiminnassa näkyy yhdessä tekeminen. Verkostojen arvo on Lapissakin ymmärretty, ja verkostoja on alettu hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Tieto on tehty jaettavaksi - ja nyt sitä uskalletaan oikeasti jakaa! Seuraavaksi nostamme esille muutamia Lappi-sopimuksessa linjattuja tärkeitä toimia, jotka on saatu liikkeelle kuluneen vuoden aikana. 

kuva: Lapin materiaalipankki | Visit Rovaniemi

Ohjaamotoiminnan menestys on ollut erityisen hieno juttu. Matalan kynnyksen palvelut nuorten työllistämisessä ovat vahvistuneet, ja samanlaisia matalan kynnyksen palveluita on suunniteltu siirrettäväksi useammille eri kohderyhmille, mikä on loistava uutinen. Näin ohjaamotoiminnasta pääsevät hyötymään muutkin! 

Maaseudun kehittämisessä on otettu nopealla tahdilla suuri loikka erityisesti yritystoiminnan suhteen. Maaseudulla puhutaan yritystoiminnasta nyt aivan eri mittakaavassa, sillä lappilaisella maaseudulla on nyt ennätysmäärä yrityksiä. Yrityksien toimialat vaihtelevat perinteisestä maataloudesta luonnontuotteiden jalostukseen, matkailuun ja rakentamiseen. 

Lappi myös modernisoituu esimerkiksi oppilaitosten osalta. Tästä malliesimerkki on Louen osaamiskeskus, joka yhdistää koulutuksen ja elinkeinoelämän saumattomasti yhteen, saman katon alle. Louella toimivat tällä hetkellä Meän Liha sekä Arctic Ice Cream Factory, joka ottaa maidon jäätelöihinsä suoraan Louen maatilalta. Louella Ammattiopisto Lappia kouluttaa uusia maaseudun moniosaajia muun muassa maaseutuyrittäjiksi, metsäpalveluiden tuottajiksi ja eläintenhoitajiksi. Tutustu Louen toimintaan tämän videon kautta! Osaamisen kehittämisen näkökulmasta katsottanut Lapissa toimijat ovat muutenkin aktiivisia, liikkeellä on paljon osaamista ja tutkimusta kehittävää hanketoimintaa. 

Kuva: Lapin materiaalipankki | Marko Junttila.

Lappi-sopimuksessa tähdätään myös kestävyyteen. Kestävyyttä testataankin nyt tositoimissa, kun Lapin matkailustrategiaa lähdetään työstämään. Samalla on suunnitteilla maakunnan oma agenda kestävälle kehitykselle, ja tämä on tarkoitus toteuttaa laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä. 

Lappi-sopimuksessa on vahva painotus kansainvälisyydessä. Kansainvälisyyden suhteen onkin tapahtunut hurjasti ja monilla eri sektoreilla, monien eri tahojen toimesta. Esimerkiksi älykkään erikoistumisen kautta Lappi on saanut hyvää näkyvyyttä eurooppalaisilla kentillä: Lappi on pystynyt yhdellä äänellä vaikuttamaan muun muassa komission poliittisiin aloitteisiin. Yksin pienet toimijat eivät välttämättä saa ääntänsä ns. isoissa saleissa kuuluviin, mutta yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa! Yksi esimerkki lappilaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen osalta on Lapland Food Clubin toiminta. Lapland Food Clubiin kuuluu lappilaisia elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden tuottajia, jotka ovat lähdössä suurille kuluttajamessuille, Grüne Wochelle, tammikuussa Berliiniin samalla visuaalisella ilmeellä ja nimellä.

kuva: Lapin materiaalipankki | Eeva Mäkinen.

Metsään liittyviä hankekokonaisuuksia on Lapissa paljon liikkeellä, samoin kuin valmistavan teollisuudenkin osalta. Näissä kaikissa keskiössä on toimialan modernisaatio sekä kestävyys. Lapissa on lähtenyt vahvasti liikkeelle Arktinen älykäs metsäverkosto -klusteri, joka yhdistää lappilaiset metsäalan toimijat tavoitteenaan synnyttää yhteistyötä, lisätä arktisen metsäosaamisen tunnettavuutta ja luoda yhteyksiä EU:n ja muiden kansainvälisten hankekumppaneiden kanssa. Klusteri toimii siis ruohonjuuritason metsäalan yrityksistä aina EU-komissioon asti. 

Matkailun osalta kesämatkailun kasvua tavoittelevia hankkeita on päässyt vauhtiin ja tuloksia odotellaan näkyväksi jo ensi kesälle. Matkailun supertalvi näkyy kuitenkin vielä vahvasti rahoitus- ja kehittämistoiminnassa. Ilahduttavaa on, että House of Laplandin vetämän Löydä paikkasi Lapissa -kampanjan kautta on saatu lupaava joukko uusia lappilaisia Lappiin - uusia tekijöitä #tehemäpois-joukkueeseen tarvitaan aina!

kuva: Lapin materiaalipankki | Lapin Safarit.

Teollisuuden modernisaatiossa on otettu pitkä yhteistyöaskel Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kesken. Lappi on yksi kymmenestä Euroopan alueesta, jotka Euroopan Komissio on valinnut elinkeinot murroksessa -alueiden pilottiinsa. Lisäksi mukaan on valittu kaksi valtiota. Valituiksi tulleiden alueiden viranomaiset pääsevät kehittämään aluekehittämisstrategioitaan omien älykkään erikoistumisen prioriteettiensa pohjalta. Tavoitteena on alueen teollisuuden uudistaminen kestävällä tavalla ja alueen luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi. Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa tiivistävät pilotin aikana yhteistyötään sekä viranomaisten että sidosryhmien tasolla. Lisätietoa: ELMO:n Lapin maakunnallinen yhdyshenkilö Kaarina Mäcklin (kaarina.macklin@lapinliitto.fi, 040 168 0137). 

Lappi-sopimus on siis toteutuksen alla kaiken aikaa. Sitä toteutetaan aktiivisesti, värikkäästi ja vauhdilla. Vivahteita on erilaisia ja tekijöitä monennäköisiä, mutta yksi yhdistää - rakkaus Lappiin! 

Juttu perustuu Lapin liiton strategiapäällikkö Mervi Nikanderin (mervi.nikander@lapinliitto.fi, 050 444 5606) haastatteluun.

Energiaa auringosta

On varsin pilvinen syyskuun aamupäivä Välikummun tilalla, Toljan kylässä Ranualla. Konehallin katolla lepäävät 84 uunituoretta aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä myös tällaisilla ilmoilla. 

- Keskipäivällä aurinkoisella säällä paneelien tuottama sähkö riittää koko kulutukseen, joitain kilowattitunteja menee myös myyntiin. Marras–helmikuun välinen aika on laskettu ns. nollakuukausiksi, mutta sateisinakin päivinä näin syyskuussa paneelit tuottavat noin 6 kWh tunnissa päivällä, kertoo tilan isäntä Jani Sääskilahti.

Jani Sääskilahti tekee myös koneurakointia.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Välikummun tila ei ole siis ihan perinteinen maatila. Lypsäviä lehmiä on navetassa 70, joista 3 on lapinlehmiä, ja lisäksi pihamaalla voi törmätä kanoihin, koiriin, hevosiin sekä poniin. Jani Sääskilahden lisäksi maatilalla on töissä hänen vaimonsa Katja Salmela sekä yksi työntekijä hoitamassa peltotöitä ja huoltamassa konekantaa. Kotitalouteen kuuluu myös kaksi kouluikäistä lasta. 

Maatilan lisäksi elantoa Sääskilahdille tulee myös koneurakoinnin kautta. Sääskilahdet päättivät kuitenkin kohentaa maatilansa kannattavuutta, kun he saivat viime keväänä idean investoida aurinkoenergiaan. 

- Kuulin tästä mahdollisuudesta ensi kerran Sarkamessuilla Seinäjoella, siitä syntyi kiinnostus. Sen jälkeen meillä kävi aurinkojärjestelmien myyjä ihan kotikäynnillä kolme kertaa. ProAgria Lapin konsultti Harri Salow teki meille laskelmat, jotka selkeästi osoittivat, että investointi aurinkoenergiaan on tilallamme kannattava, muistelee Sääskilahti. 

Ideasta käytäntöön 

Sääskilahti haki investointiinsa tukea Lapin ELY-keskukselta, jonka tuki kattaa 40 % investoinnin verottomasta hinnasta. Paneelien hankinta kilpailutettiin ELY:n ohjeiden mukaisesti. Investointitukien hakeminen erilaisine vaiheineen oli kuitenkin jo entuudestaan tuttua Sääskilahdelle. 

- Takaisinmaksuajaksi tälle investoinnille laskettiin 6–7 vuotta, mutta näyttäisi siltä, että investointi maksaa itsensä takaisin jo aiemmin. Erityisesti viime kesä oli tuoton kannalta hyvä. 

Taustalla konehallin katolla pilkistävät aurinkopaneelit.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Sääskilahti osti aurinkopaneelit suoraan asennettuina: asennustyö tehtiin 11.6. ja paneelit alkoivat tuottaa sähköä heti seuraavana päivänä. Asennuksen voi tosin tehdä itsekin, mikäli teknistä taitoa löytyy. 

- Paneelien huolto on varsin yksinkertaista - kunhan muistaa pitää paneelit puhtaana esimerkiksi lumesta!

Paneelit tuottavat sähköä vuodessa keskimäärin 25 000–32 000 kWh, ja tuoton huippukuukaudet ovat yleensä maalis- ja huhtikuu. Säästöjä tilan sähkölaskussa Sääskilahti laskee saavansa hyvän tuoton vuotena jopa 2 000 € vuodessa. Kun paneelit eivät tuota sähköä, sähköjärjestelmä siirtyy jouhevasti käyttämään verkosta tulevaa virtaa. Välikummun tilalla on tehty myös muita investointeja uusiutuvaan energiaan, kun tila siirtyi hakelämmitykseen jo vuonna 2002. 

Aurinkoenergian tulevaisuus erityisesti maatiloilla näyttää Sääskilahden mielestä valoisalta. 

- Kyseessä on ehdottomasti yleistyvä ilmiö. Toistaiseksi näin isoja investointeja ei ole maatiloilla Lapissa tehty, joskin tiedän, että sellaisia on suunnitteilla. Luvituksessa kannattaa ottaa selvää kuntakohtaisista eroista: joissain kunnissa voidaan vaatia erilaisia rakennuslupia, mutta Ranuan kunnalta mitään erityistä lupaa ei tarvittu. 

Laadukkaita tuotteita tilalta 

Välikummun tilan 70 lypsylehmää tuottavat maitoa tällä hetkellä Arlalle. Sääskilahdet ovat myös miettineet tilan jatkojalostusmahdollisuuksia, ja koe-eriäkin on tehty. 

- Olemme kuitenkin päättäneet toistaiseksi keskittyä raaka-aineen tuottamiseen. Jos joku haluaa hyödyntää maitoamme paikallisessa jalostuksessa, se onnistuu kyllä, toteaa Jani Sääskilahti. 

Navetasta kurkkivat hiehot. Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Kirkonkylässä Ranualla, noin 10 kilometrin päässä Välikummun tilalta, toimii myös Ranuan REKO-lähiruokarengas. Toistaiseksi Sääskilahdilla ei ole kuitenkaan ollut resursseja osallistua jakelupäiviin oman tilansa lihan tai maidon kanssa. 

- Myymme lihaa toisinaan suoramyyntinä, mutta silloin puhutaan ¼ tai puolikkaasta ruhosta, ei pienestä jauhelihapaketista, kertoo Jani Sääskilahti.

Maitotilallisena Sääskilahti haluaa korostaa kuluttajille suomalaisten tuotteiden tukemisen tärkeyttä. 

- Kannattaa katsoa, että tuotteessa on Hyvää Suomesta -merkki eli tuttu joutsenlippu. Näin tiedät ostavasi suomalaisen tuotteen ja tukevasi kotimaista maataloustuotantoa! 

teksti: Maaseutuklusterin viestintä, Johanna Asiala

Kohti biokaasun tuotantoa lappilaisissa kylissä - Saijan Energia oy perustettu

Saijan Energia Oy julkaisi elokuussa 2018 alla olevan lehdistötiedotteen:

Muutaman vuoden ajan on Saijalla ollut vireillä vihreän talouden ja kiertotalouden kehittämishanke, jonka tavoitteena on saada tuotettua yhä suurempi osa kylän asutuksen tarvitsemasta energiasta paikallisesti omista raaka-ainelähteistä. Hankkeessa on selvitelty puun energiakäytön uusimpia sovelluksia, aurinkoenergiaa ja biokaasun tuottamista. Selvitettävänä on ollut biokaasun tuottaminen karjan lannasta ja huonompilaatuisesta tuorerehusta sekä muista biojätteistä kuten ravintoloiden, kauppojen ja suurkeittiöiden elintarvikerasva- ja ruokajätteet. 

Biokaasulaitos Louella, Tervolassa.
Kuva: Arktinen biotalous

Biokaasun tuotannon etuja ovat prosessissa syntyvän lietelannan parempi soveltuvuus kasveille, parempi mahdollisuus lannan levitykseen ja tästä syntyvät lannoitekustannussäästöt, hajuttomuus sekä prosessista saatava biokaasu. Kaasua voidaan käyttää lämmön ja sähkön tuotantoon ja jatkojalostettuna liikennepolttoaineena. 

Biokaasulaitos voi toimia myös kaasun tuotantoon soveltuvan yhdyskuntajätteen käsittelylaitoksena. Biojätteen sisältämät ravinteet tulisivat maatilojen viljelykäyttöön ja biokaasu hyödynnettäisiin samoin kuin muukin kaasu. Tavoitteena on olla edullisempi vastaanottopiste ravintoloiden, suurkeittiöiden sekä kauppojen elintarvike- ja ruokajätteille kuin muut jätteenkäsittelyvaihtoehdot. 

Biokaasulaitos sisältää lietelannan, paalurehun ja muiden biojätteiden vastaanottotilat, kaasutusreaktorin, kaasun puhdistuslaitteet, kaasua käyttävän lämmityskattilan sekä generaattorin. Erillinen kaasun puhdistuslaitos tarvitaan liikennepolttoaineelle, jonka puhtausvaatimus on suurempi. Lisäksi tarvitaan kaasun varastointi, kuljetussäiliöt ja jakeluasema. Puhdistettua kaasua voidaan kuljettaa kauempana oleville tankkausasemille. Prosessissa tarvittavaa lämpöä voidaan tuottaa puulla. 

kuva: Photokrafix | Lapin materiaalipankki. 

Biokaasu on muita polttoaineita edullisempi polttoaine. Sitä voidaan käyttää autoihin ja koneisiin, jotka ovat joko tehdastekoisina kaasukäyttöisiä tai jälkiasennuksella kaasua käyttäviksi muutettuja. Hallitus haluaa Suomen teille 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on pienentää liikenteen päästöjä. Biokaasuauton päästöarvot ovat hyvin alhaiset. 

Kaasuautolla voi ajaa yhdellä tankkauksella esimerkiksi 400 km kaasulla ja saman matkan vielä bensiinillä. Tankkauspisteverkosto on tiheämpi Etelä-Suomessa, mutta matkailuelinkeinon vuoksi on näillekin autoille hyvä saada tankkauspisteitä matkailukeskusten lähelle. 

Näiltä pohjilta ja näillä ajatuksilla on kesän 2018 aikana perustettu Saijalle Saija Energia Oy jatkamaan hankkeen kehitystyötä. Yhtiön toimialaa on energian tuottaminen ja markkinointi. 

Ensi töinään päätti yhtiö liittyä kolmivuotiseen Biokaasun tuotanto, oleellinen osa Lapin maaseudun vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta -hankkeeseen ja sitoutua maksamaan hankkeen yksityisrahoitusosuuden, mikäli hanke saa myönteisen päätöksen ja toteutuu. Lisäksi yhtiö päätti hakea bioenergialaitokselle investointitukea hallituksen kärkihanke-haussa. 

Ensi vaiheessa yhtiö ryhtyy tekemään selvitystä alueelta saatavista bioenergia syötteistä ja biokaasun käyttäjistä sekä tarvittavista laitteista ja tekniikasta. Uuden hankkeen puitteissa käydään keskustelut paikallisten ravintoloiden ja muiden biopohjaista sivuvirtaa tuottavien yritysten kanssa. Aiheena mm. biokaasun tarve yrityksessä sekä saatavan biokaasulaitokseen sopivan biomassan määrä ja laatu.

kuva: Arktinen biotalous

Lue myös maaliskuussa 2017 Biotalousuutisissa julkaistu juttu saijalaisten suunnitelmista. Jutun löydät TÄÄLTÄ. 

REKO-uutiskirjeen viimeinen osa - tule mukaan CITY-REKOon 1.9.!

Nyt voit nauttia vielä viimeiset palat maaliskussa julkaistusta REKO-uutiskirjeestä. Hyppää mukaan paikallisten tuottajien maailmaan ja muista myös, että Rovaniemen lähiruokarengas REKO jalkautuu lauantaina 1.9. Rovaniemen keskustaan! CITY-REKO:n jakelu tapahtuu City Hotellin parkkihallin yläkerrassa, keskellä Likimarkkinoita. Liity ryhmään ja tutustu keskustan jakelun tapahtumaan TÄÄLLÄ. 

-------------------------------------------------

Arctic Ice Cream Factory

kuva: Riku Lavia, Arctic Ice Cream Factory

1. Yleisesittely

Nimi: Anna-Riikka Lavia, Arctic Ice Cream Factory Oy

Toimipaikkakunta: Rovaniemi

Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Paikallista lappilaista jäätelöä.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa?

Arctic Ice Cream Factory on toiminut vuodesta 2015.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?

Tällainen lähiruokaan keskittynyt, paikallinen myyntikanava tietenkin kiinnostaa. REKO-toiminta on myös hyvä esimerkki lyhyen ketjun toiminnasta ilman välikäsiä. On myös mukavaa, että asiakkkaat pääsevät tapaamaan tuottajia ja toisinpäin.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?

Alamme käyttää tänä keväänä lappilaista tilamaitoa, jolloin jäätelöistämme tulee vielä entistä paikallisempia. Samalla kehitämme makuvalikoimaamme entistä pohjoisempaan suuntaan.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?

Mielestäni REKO-toiminta on Rovaniemellä alkanut hyvin. Itse emme ole aina päässeet paikalle, mutta kaiken kaikkiaan tuottajat ovat olleet aktiivisia.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille…

Joskus voi olla vaikeaa ostaa lähiruokaa, vaikka haluaisikin. REKO on hyvä esimerkki siitä, kuinka lähiruuan tuotantoa voi konkreettisesti tukea. Talvella jakelut ovat aika pikaisia tilaisuuksia, jo olosuhteidenkin pakosta. Ehkä REKO:sta muodostuu kesällä ihana, runsas lähiruokatori, jossa tarkenee viivähtää hieman pitempäänkin!

-------------------------------------------------

Minna Kataja

kuva: Minna Kataja

1. Yleisesittely

Nimi: Minna Kataja
Toimipaikkakunta: Inari ja Rovaniemi
Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Villiyrttejä, pakuria, luonnontuotteista valmistettuja elintarvikkeita (mm. nokkosnäkkäriä, hillahilloa, villiyrttisinappia, yrttijuomia, yrtti- ja sienisuolaa, sieniä) ja yrttiteetä. Erilaisia sesonkituotteita.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa? 
En ole elintarvikepuolen yrittäjä, vaan yksityinen reko-tuottaja. Aloitin Rekossa kesällä 2017.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?
Siskoni käyttävät aktiivisesti Reko-ruokapiirejä Etelä-Suomessa ja joskus olen myös näihin piireihin toimittanut tuotteita. Rovaniemi on minulle helposti saavutettavissa, ja on mukavaa saada myös tänne lähiruoan myyntikanava. Reko on helppo myyntikanava yksityiselle ihmiselle.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?
Olemme perustamassa Laajakaista 3:een luonnontuotteiden ympärillä toimivaa osuuskuntaa. Osuuskunnan kanssa tulemme kehittämään uusia tuotteita villiyrteistä, marjoista, sienistä ja erikoisluonnontuotteita myös Reko-renkaan saataville.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?
Rekossa on aina hyvä henki ja asiakkaat ovat poikkeuksetta noutaneet tilaamansa tuotteet.
Rovaniemen REKO-jaon aika on varsinkin näin talviaikaan kohtuuttoman pitkä. Yleensä REKO-jakotilaisuus ei ole lisämyynnin hankkimista varten (käsittääkseni se ei edes ole oikein REKO-hengen mukaista) vaan siellä odotetaan ja odotetaan jalat kohmeessa asiakkaita. Ehkäpä pieni tietopaketti REKO:n toimintatavoista olisi hyvä kertauksen vuoksi.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille…
Tulkaa mukaan, kokeilkaa rohkeasti tuotteita ja tilatkaa tuotteet ennakkoon. REKO on mahtava konsepti, ja mitä enemmän saamme kuluttajia mukaan, sitä enemmän mukaan liittyy myös tuottajia.

-------------------------------------------------

Kannialan tila

kuva: Kirsti Kanniala

1. Yleisesittely

Nimi: Kirsti Kanniala

Toimipaikkakunta: Sodankylä ja Rovaniemen REKO 

Millaisia tuotteita tuotat REKO-renkaaseen: Alkuperäiskarjan maitoa ja lihaa.

2. Mistä lähtien olet toiminut elintarvikepuolen yrittäjänä Lapissa?

Suoranaisena alkutuottajana Lapissa vuodesta 2002 lähtien.

3. Mistä sait innostuksen lähteä hyödyntämään Rovaniemen REKO-rengasta suoramyyntikanavana?

Halu tuoda paikallista elintarviketta kuluttajille. Meillä täällä Lapissa on mahdollisuus saada tuottajilta suoraan erilaisia tuotteita.

4. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on yritystoimintasi suhteen - oletko kehittelemässä esimerkiksi uusia tuotteita markkinoille?

Tuotteita olisi kehitteillä, mutta matka siihen, että tuotteet saadaan markkinoille, tuottaa ongelmia.

5. Mikä on mielestäsi toiminut hyvin Rovaniemen REKO-renkaassa? Entä minkä suhteen on vielä parannettavaa?

Talvijakelut ovat haastavia, sillä lypsykarjataloudessa ei pääse irtautumaan aina perjantain jakoihin talvisin. Tämän takia en ole voinut osallistua jakoihin talvella. Lomitusta ei ole aina mahdollista saada.

6. Vapaa sana - esimerkiksi terveisiä lähiruuasta kiinnostuneille, REKO-kuluttajille…

Meiltä voi kysellä halutessaan tuotteita myös muutakin kautta kuin REKO:sta. Toimitamme tuotteita muutenkin perille kuluttajille.

Mitä oikeasti tapahtui? - loppuraportit sen kertovat!

kuva: Tea Nevanperä, Lapin liitto

Maaseutuklusteria on viety vuosien 2016 - 2018 aikana eteenpäin Lapin liiton toimesta erityisesti Arktisen biotalouden sekä Uuden talouden valmisteluhankkeen avulla. Hankkeilla on luotu resurssit klusterin rakentamiselle ja toiminnan organisoimiselle. Tänä keväänä molemmat hankkeet ovat kuitenkin tulleet päätökseensä. Työ kuitenkaan ei ole tullut päätökseensä, päin vastoin. Kehittämistä, koordinointia ja viestintää jatketaan yhä määrätietoisesti, ainoastaan eri hankenimellä - olettehan jo törmänneet Maaseutuklusterin viestintään?

kuva: Tea Nevanperä, Lapin liitto

Sekä Arktisen biotalouden että Uuden talouden valmisteluhankkeen loppuraportit ovat valmistuneet ja nyt kaikkien luettavissa. Mikäli haluat tietää, mitä hankkeissa on puuhattu ja millaisia tuloksia niillä on saatu aikaiseksi, klikkaa alla olevia linkkejä - ja laita myös jakoon!

Artkinen biotalous loppuraportti - loppuraportin liiteet

Uuden talouden valmisteluhanke loppuraportti - loppuraportin julkiset liitteet 

Mikäli haluat tietää jostain teemasta enemmän tai jokin kohta jäi askarruttamaan, vastaamme kysymyksiisi mielellämme! Otahan yhteyttä: tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130.

Syksy on lähtenyt Maaseutuklusterin suhteen vauhdikkaasti käyntiin. Lähiviikkojen aikana Biotalousuutisiin on tulossa juttua muun muassa kesäisestä Food Business Summitista, REKO-yrittäjistä sekä Lappi-sopimuksesta. Stay tuned! Ja juttuaiheita saa myös ehdotella ja myös lähettää - tulemme mielellään juttukeikalle ja otamme vastaan vieraskynäkirjoituksia! Käy myös tsekkaamassa Maaseutuklusterin Lapin tapahtumakalenteri, jonka löydät oikeasta sivupalkista hankkeen kotisivuilta täältä. Vilkkaan syksyn aikana tapahtumia lisätään kalenteriin lähes päivittäin.  

Haluatko sinäkin shoppailla suoraan tilalta?

Tänä vuonna vietetään jälleen tilamyynnin juhlapäivää, kun ympäri Suomen erikokoiset ja -tyyliset tilat avaavat ovensa kuluttajille. Päivää vietetään lauantaina 15. syyskuuta. Voit käydä tsekkaamassa tapahtuman sivuilta, missä kaikkialla voit ostoksilla vierailla ja miten päivään kannattaa varautua, olit sitten ostoksille tuleva kuluttaja tai päivään osallistuva tuottaja.

kuva: Osta tilalta

Pienen haasteen meille lappilaisille Osta tilalta! -päivässä muodostaa se seikka, ettei Lapista mukana ole vielä ainuttakaan tilaa. Viime vuonna yksi rohkea tilallinen Kittilästä uskalsi lähteä kokeilemaan tuotteidensa siipiä tapahtuman turvin. Tämä onkin viimeinen kuulutus lappilaisille tuottajille ja tilallisille - tule mukaan! Voit myydä kuluttajille vaikkapa ylijäämämarjasatoa, perunoita, omien lehmien maidosta jalostettua leipäjuustoa taikka suussasulavia leipäsiä. Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana!

kuva: Osta tilalta.

Mukaan liittyminen on varsin yksinkertaista. Klikkaile itsesi osoitteeseen https://ostatilalta.fi/rekisteroidy/, lue lyhyet ohjeet ja täytä lomake - kas näin, olet mukana tuomassa kuluttajille kokemuksia sekä samalla mahdollisesti testaamassa uusimman reseptisi toimivuutta. 

Maaseutuklusterin viestintä -hankkeella on myös hallussaan erilaista markkinointimateriaalia päivään osallistuville lappilaistiloille. Mikäli siis päätät osallistua, otahan yhteyttä, niin saat laminoidun esitteen sekä muuta materiaalia maksutta itsellesi! Yhteydenotot: johanna.asiala@lapinliitto & tanja.hayrynen@lapinliitto.fi

Ps. Mikäli tilaltasi löytyy myös ihmisrakkaita eläimiä, voit päästää ostoksille tulijat myös tutustumaan eläimiin!

Pps. Myös Rovaniemen REKO-rengas suunnittelee osallistumista tähän päivään ylimääräisellä jakelupäivällä, jonka aika ilmoitetaan myöhemmin. Pistähän tämäkin tieto jo nyt korvan taa!

kuva: Osta tilalta.