Aistimatkalle ruokamaailmaan

Tuomarit arvioivat tuotteita koko lauantaipäivän.

Maaseutuklusteri osallistui syyskuussa 2019 Artesaaniruoan SM-kilpailuihin Jyväskylässä. Kyse on tuotekilpailusta, joka on suunnattu kaikille Pohjoismaiden sekä Baltian maiden elintarvikeyrittäjille, jotka käyttävät paikallisia raaka-aineita ilman säilöntäaineita, väriaineita ja synteettisiä aromeja. Kaikki ruoan maku, haju sekä väri ovat artesaaniruoassa lähtöisin siis aidoista raaka-aineista, joita luonto tarjoilee. Tarkoituksena artesaaniruoan SM-kisoilla on tehdä tunnetuksi artesaaniruoan perinnettä ja auttaa sitä kehittymään. 

Kaskiyön nauris vei voiton kotiin!

Kilpailu järjestettiin nyt jo neljättä kertaa, ja osallistujia oli tällä kertaa yli 120. Kilpailukategorioita oli 11, luokkia peräti 60 juomista kastikkeisiin sekä liha- ja kalatuotteisiin. Mukana oli myös lappilaisia yrittäjiä omilla pohjoisilla artesaanituotteillaan. Palkintojakin tuli kotiin: lämminsavukala-luokassa voiton vei ranualainen Arctic Circle Delight Ahven herkullaan (he saavuttivat myös innovatiivinen artesaaniruoka -sarjassa hopeaa haukinugeteillaan!) ja maustekastikkeissa puolestaan kultaa saavutti Arktinen aurinko osuuskunta kaskiyön nauris chutney -tuotteellaan. Tulokset kokonaisuudessaan täällä. 

Tärkeää kilpailuun osallistuneille yrityksille on saada näkyvyyttä tuotteille sekä asiantuntevaa palautetta mausta ja muista tuotteen ominaisuuksista. Toisaalta tapahtuma on oiva alusta verkostoitua muiden artesaaniruoan valmistajien kanssa ja saada siten uusia ideoita tuotteiden kehittämiseen. 

Ensi vuonna Artesaaniruoan SM-kisat pidetään Raisiossa. 

Tuomarointi vei mielikuvamatkalle 

Alkoholittomien juomien tuomarit!

Maaseutuklusterilla oli kunnia edustaa kilpailun tuomaristossa, kun klusterin varajohtaja Tanja Häyrynen pääsi yhdeksi tuomariksi alkoholittomat juomat -ryhmään. 

- Kisat avasivat minulle artesaaniruoan maailman, kun pääsin päivän ajaksi uppoutumaan alkoholittomien juomien pyörteisiin ja makuihin. Sain kokonaan uudenlaisen käsityksen siitä, miten monipuolisia artesaanituotteita meiltä Suomesta löytyy!

Yllätyksiäkin oli luvassa, sillä yleensä Häyrynen ei juuri välitä glögeistä. Kilpailussa tarjolla ollut glögi maistui kuitenkin todella hyvältä, ja hän voisi kuvitella juovansa sitä ensi jouluna.

- Jännintä oli ehkä se, että tuotteet toivat aivan erilaisia mielikuvia kuin mitä yleensä. Tuli kiinnitettyä runsaasti huomiota esimerkiksi hajuun, suutuntumaan sekä väriin. Juomia maistellessa mieli saattoi vaeltaa vaikkapa maalaismaisemaan heinälatoon kesäsäällä.

Pohjoismaisten juomien kategoriassa kultaa muissa alkoholittomissa juomissa vei Rosensaft Kullas Gårdilta, Kemiöstä. Kyseessä oli Häyrysen mukaan oikea luksustuote, joka maistui herkulliselta ja täytti kaikki kuohujuoman odotukset.

- Usein alkoholittomia kuohujuomia ei arvosteta niin paljon kuin alkoholillisia juomia. Tällä kertaa sain kuitenkin kokea positiivisen yllätyksen, sillä Rosensaft maistui todella laadukkaalta ja hyvältä! 

Seminaarista tietoa, villiyrttityöpajasta käytännön kokemusta

Lavalla Turun yliopiston Saara Lunden.

Kisojen yhteydessä järjestettiin myös kaksipäiväinen seminaari, jossa käsiteltiin teemaa laajasti useasta eri näkökulmasta. Seminaarissa korostui useassa puheenvuorossa se, että ruokakokemus voi olla moniaistillinen kokemus, joka ei nojaudu pelkästään makuaistiin. Oletko sinä pysähtynyt koskaan miettimään, että vaikka jäätelö maistuukin kuumana kesäpäivänä hyvältä, ei makuelämystä määritä pelkästään maku? Jäätelön syönnissä myös jäätelötötterön rapiseva ääni voi olla avainasemassa ruokaelämyksen syntymisessä. Aistikas asiakaskokemus onkin suurin kilpailuvaltti nykymarkkinoilla, joissa myydään elämyksiä. Turun yliopistossa tutkitaan moniaistillista ruokakokemusta sekä miten sitä voitaisiin hyödyntää tuotekehityksessä. Testitiloissa Kupittaalla on tarjolla muun muassa hajulaitteistot, kuvaseiniä sekä monikanavaista ääntä, joiden avulla voidaan testata eri aistiärsykkeiden vaikutuksia ihmisten ruokailukokemuksiin. 

Artesaaniruoalla voi ponnistaa myös maailmalle. Copy and improve on hyvä toimintamalli - mene maailmalle ja tutustu, millaista artesaaniruokaa siellä on tarjolla, palaa kotiin ja pistä paremmaksi! Maailman elintarviketrendeissä jyllävät ekologisuus, eettisyys, vastuullisuus, terveys, hyvinvointi sekä välipalakulttuuri. Ihmiset haluavat nopeaa välipalaa vaikkapa palavereiden tai muiden menojen välillä, sillä aikaa lämpimän aterian nauttimiseen ei välttämättä ole. Hyviä uutisia: Fennopromon kansainvälisten asioiden johtaja Jukka-Pekka Inkinen toteaa, että lähes mikä tahansa ruoka voi olla välipala, kunhan se on helppo syödä ja kuljettaa mukana! Kenties tulevaisuudessa esimerkiksi lappilaiset marjapatukat yleistyvät terveellisinä ja ekologisina välipaloina? Muista myös mistä tulet - Suomen ominaispiirteitä kuten puhdasta luontoa voi ylpeästi korostaa maailmalla!

Villiyrttityöpajan raaka-aineet.

Seminaarissa tarjoiltiin myös nostoja artesaanituottajilta. Herkulliset ja helppokäyttöiset Järki Särki -kalasäilykkeet Korpilahdelta, Keski-Suomesta, sopivat niin nopeaksi arkiruoaksi kuin hienompiinkin illanistujaisiin. Tuotteita löytyy ympäri Suomenniemen K- ja S-ryhmän pienistäkin kaupoista. Joko sinä olet löytänyt Järki Särki -herkkuja Lapista?
- Onhan tämä tietynlaista jongleerausta, jossa ilmassa on monta palloa: laadukkaan raaka-aineen saanti, markkinointi, hyvä tiimi, tuotekehitys..., kertoi Järki Särki Oy:n Ari Seppälä. 
- Tuotteiden tulee olla visuaalisesti kauniita, koska niitä annetaan usein lahjaksi ja laitetaan näytille eri tilaisuuksissa, ja tähän olemmekin panostaneet.
Seppälän mukaan Järki Särki on herkullinen ympäristöteko. Järki Särki haluaa olla tiennäyttäjä vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisessä.

Hakamaan lammastila Petäjävedeltä sai alkunsa, kun kaksi kaupunkilaista muutti maalle sydämessään kiinnostus oman ruoan kasvatusta kohtaan. Tilalta löytyy 60 uuhen lampola, tilapuoti täynnä laadukkaasti ja luonnollisesti tuotettuja elintarvikkeita sekä syötäväksi kasvispainotteista kotiruokaa. Kaikki toiminta Hakamaan lammastilalla on avointa ja rehellistä. Ihmiset saavat tulla tarkastelemaan, miten eläimiä tilalla pidetään - eläinten hyvinvoinnista ei tällä tilalla tingitä.
- Ilman hyvinvoivia eläimiä ei voi saada käyttöönsä laadukkaita raaka-aineita, muistutti Hakamaan lammastilan Maija Suutarinen. 

Tässä valmistuu villiyrttityöpajan jälkiruoka.

Tärkeää Hakamaan lammastilalla on yhdessä tekemisen fiilis. Kaksi hillontuottajaa voivat myydä yhdessä, eikä heidän tarvitse kilpailla keskenään. Yhdessä saadaan tuotteille enemmän näkyvyyttä! Suutarinen korosti myös messukokemusten tärkeyttä:
- Olimme mukana viime tammikuussa Grüne Wochella Berliinissä, jossa opimme ihan järjettömän paljon. Pääsimme messuille mukaan yritysryhmähankkeen avulla. Sellaista palautetta ei saa mistään muualta - ei tullut mitään perus "ihan hyvää" -kommentteja, vaan palautetta, joka oikeasti auttaa meitä eteenpäin!

Villiyrttityöpajassa lauantai-iltapäivällä loihdittiin ruokaa muun muassa kotimaisista raaka-aineistatä kuten nokkosesta,  sienistä, siiasta, pensasmustikoista. Myös osallistujat pääsivät kauhan varteen, mikä oli virkistävää vaihtelua - oppiihan tekemällä usein parhaiten.

Koko viikonlopun ajan Lutakon aukiolla pyöri myös Wemmi-markkinat. Lisäksi Artesaaniruoan SM-kilpailun voittajat olivat sunnuntaina esillä Jyväskylän Paviljongissa.

Villiyrttityöpajan lopputulemana oli näin kaunis ja herkullinen lautanen!

Voittajat esillä Paviljongissa. 

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Luomustatuksella on väliä

Suomi on tullut tunnetuksi maana, jossa sijaitsee maailman suurin luomukeruualue. Viimeaikaisten luomukeruualueiden todennukseen liittyvän uudistuksen myötä luomukeruualamme on kuitenkin pirstaloitunut ja pienentynyt. Erinäisten arvioiden mukaan jopa puolet luomukeruupinta-alasta on menetetty, sillä metsien luomustatuksen todentaminen on käynyt entistä monimutkaisemmaksi.

Mikä ihmeen uudistus? Taustaa luomukeruualueista

Luomukeruualueen perustamista kansallisesti ohjaava ”Luonnonmukainen tuotanto, yleiset ja kasvintuotannon ehdot” (lue lisää) julkaistiin kesällä 2018. Ohjeuudistuksen myötä luomukeruualueen perustamisen lähtökohtana on nyt metsänomistajakohtainen sopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen luomustatuksen haluava metsänomistaja sitoutuu luomujärjestelmään. Hän sitoutuu myös tekemään ilmoituksen luomuvalvonnalle, mikäli aikoo käyttää luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia. Tällöin alue on kolmen vuoden siirtymäajan pois luomutoiminnasta palautuen jakson jälkeen takaisin luomuun. Lannoitteissa ja kantokäsittelyaineissa on olemassa luomukeruualueelle soveltuvia vaihtoehtoja, jolloin siirtymäaikoja ei tarvita. Luomusertifiointi ja metsätalous eivät siis sulje toisiaan pois.

Metsänomistaja voi liittää tilansa luomuun useilla eri tavoilla. Hän voi esimerkiksi hakeutua itse alueensa ELY-keskuksen kautta luomuvalvontajärjestelmään, jolloin tila itse hoitaa velvoitteet ja kustannukset. Valvontaan voi hakeutua myös ns. selvittäjätoimijan kautta. Selvittäjä kokoaa luomukeruualueen, varmistaa sen luomukelpoisuuden ja liittää sen luomuvalvontaan. Metsätila voi antaa luomusitoumuksen maksuttomasti myös Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän, maksuttoman metsään.fi-palvelun kautta. Tilan liittäminen luomuvalvontajärjestelmään tapahtuu tällöin selvittäjän tekemänä, mikä on maksullista toimintaa. Mallin kustannuksien kohdistumisesta sovitaan aina etukäteen. 

Luomukeruualue kootaan näkyväksi luomukeruualuekartoille. Luomuraaka-aineiden ostajat käyttävät karttoja raaka-aineensa alkuperän todentamisessa. Kartoille merkityt luomualueet ovat olleet tällä poimintakaudella epäyhtenäisiä, koska toistaiseksi vain osa metsänomistajista on tehnyt luomusitoumuksen. Kartat eivät ole julkisia. 

Positiivinen asia ja iso mahdollisuus on se, että metsiemme luomukelpoisuus ei ole mitenkään heikentynyt. Edelleen yli 90 % metsäpinta-alastamme on luomukelpoista, ja pohjoisessa osuus on tätäkin suurempi. Luonnonvarakeskuksen tilastoista käy ilmi, että kemikaalien käyttö metsissämme on vähäistä, ja lannoitusalueiden osuus ei myöskään ole aiempaan verrattuna ratkaisevasti muuttunut. 

Miksi luomustatuksella on väliä? 

Luomukeruualueeseen liittyvät muutokset ovat koskettaneet erityisesti Suomen itäisiä ja pohjoisia maakuntia, joissa luonnontuotealan yrittäminen nojaa pitkälti erilaisiin luonnosta saataviin keruutuotteisiin. Pohjoisissa maakunnissa ovat sijainneet Suomen laajat ja yhtenäiset luomukeruualueet. Nyt tapahtuneen uudistuksen myötä luomusertifioitujen keruualueiden määrä on laskenut ja alueet ovat pirstaloituneet pahoin.

Luomu on kovassa huudossa paitsi meillä Suomessa myös maailmalla, jossa yhä vastuullisemmat kuluttajat haluavat panostaa siihen, että esimerkiksi heidän nauttimansa ruoka ja kuluttamansa kosmetiikka on luomuperäistä. Tämän vuoksi monen luonnontuotealan yrittäjän toiminta perustuu raaka-aineiden luomustatukselle. Onkin erittäin tärkeää, että näiden yrittäjien liiketoiminnan esteeksi ei muodostu kotimaisen luomuraaka-aineen riittämätön saatavuus. Pahimmassa skenaariossa yrittäjät joutuvat jatkossa hankkimaan raaka-aineet tuotteisiinsa naapurimaista, kuten Venäjältä, samaan aikaan, kun marjat, kerkät ja erilaiset sienet jäävät keräämättä suomalaisista puhtaista metsistä. 

Miten tästä eteenpäin?

Helsingissä pidettiin tiistaina 10. syyskuuta luomukeruutilaisuus, jonka koollekutsujina toimivat kaikki seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa. Tilaisuuteen kokoontui joukko luomualan asiantuntijoita, metsäalan edustajia, yrittäjiä sekä viestijöitä keskustelemaan siitä, miten asiaa tulisi konkreettisesti viedä eteenpäin, jotta suomalaiset luomuluonnontuotteet pääsisivät jatkossakin tehokkaasti markkinoille ja kuluttajien pöytiin ympäri maailman. Tilaisuudessa kuultiin monta teemaa ja sen tärkeyttä hyvin pohjustavaa alustusta. Tilaisuudessa pidetyt PowerPoint-esitykset löytyvät täältä, ja muistiinpanot käydystä keskustelusta puolestaan täältä. Kaikki päivän materiaalit: https://tinyurl.com/luomukeruumateriaalit. 

Tilaisuuden tavoitteena oli saada aikaan teemaa edistävää monipuolista keskustelua, joka tunnistaa luomuluonnontuotteiden mahdollisuudet eri näkökulmista. Business Finlandin puheenvuorossa tuli vahvasti esiin markkinoiden kasvava kiinnostus metsiemme luomuaarteisiin. Alan kärkiyrityksien puheenvuorot toivat esiin karun todellisuuden: luomuraaka-aineen saanti on vaikeutunut merkittävästi ja luomulaatua on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta. Elinkeinoministerin terveisissä kuultiin, että yrityksien haasteet on kuultu ja huomioitu valtion tasollakin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari oli huolissaan yritystoiminnan edellytysten heikentymisestä. Hän muistutti, että hallitusohjelman tahtotila on viedä eteenpäin suomalaista luomutuotantoa. Kalmari toi myös esiin Kansallisen metsästrategia 2025 tahtotilan edistää metsien monikäyttöön perustuvaa elinkeinotoimintaa. 

Tilaisuudessa tuli vahvasti esille koordinoidun viestinnän selkeä tarve. Keruuluomuteeman haasteellisuus ja laajan yhteistyöverkoston eri näkökulmat korostavat viestinnän tarvetta. Viestinnän toimia on jo käynnistelty Maa- ja metsätalousministeriön koollekutsumassa viestintäryhmässä syyskuussa 2019. Ryhmän tehtävänä on tukea uuteen metsään.fi-palveluun liittyvää, erityisesti yksityismetsänomistajille suunnattavaa, viestintää. Ryhmä kokoaa yhteen tavoitteen, viestit, kohderyhmät ja toimenpiteet luomukeruuteemaan liittyen. Viestintäryhmä koostaa marraskuuhun 2019 mennessä vastauspankin, jossa esitetään vastaukset kysymyksiin, joita vaikkapa metsänomistajille tai luonnontuotealan yrittäjille voi nousta mieleen luomukeruualueisiin ja -sertifiointiin liittyen. Viestinnässä tullaan panostamaan selkeään kieleen, jotta monimutkaisemmatkin luomukiemurat avautuisivat helposti kaikille. 

Luomukeruuteemaa lähdetään edistämään säännöllisesti kokoontuvan työryhmän avulla, jonka Pohjois-Suomen maakuntaliitot kutsuvat koolle. Jo ennen työryhmän kokoontumista otetaan päivän polttavia asioita työn alle, kuten edellä mainittu viestinnän vastauspankki. Metsien monikäyttöön ja luomusertifiointiin liittyvät teemat on tärkeää pitää esillä jatkossa niin maakuntaliittojen kuin muidenkin toimijoiden osalta. 

Lopputulemana voi todeta, että aiheen kehittäminen vaatii edelleen vahvoja toimia. Tärkeää on luomujärjestelmän kehittäminen toimialojen yhteistyössä sekä viestintään panostaminen. Askel askeleelta on hyvä lähteä ratkaisemaan luomukeruualueisiin liittyvää haastetta. Pääasia on se, että olemme nyt kaikki samalla kartalla - Suomi haluaa edelleen kärkisijalle luomukeruualueiden koossa, ja meidän tulee pystyä takaamaan yrittäjille varmuus siitä, että he saavat jatkossakin riittävästi kotimaisia, luomulaatuisia raaka-aineita ainutlaatuisten tuotteidensa valmistamiseen. 

Kirjoittanut: Johanna Asiala, Lapin liitto & Eija Vuorela, Youngfour Oy
Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Missä menet, Lappi-sopimus?

kuva: Lapin materiaalipankki

Lappi-sopimus on jo saavuttanut puolentoista vuoden iän, ja edellisestä ”Mitä kuuluu Lappi-sopimus?” -jutustakin on vierähtänyt jo tovin verran aikaa (käy lukemassa 23.9.2018 julkaistu toinen osa TÄÄLLÄ). Nyt on tullut kuitenkin aika päivittää kuulumiset Lapin maakuntaohjelman osalta - mitä sille siis kuuluu?

Lappi-sopimus on jaettu neljään strategiseen valintaan ja kehittämisen kärkiteemoja ovat seuraavat:

1) Arktinen talous vahvistuu,

2) Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä,

3) Puhdas luonto, kulttuuri, hyvät elinympäristöt ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia sekä

4) Hyvä saavutettavuus kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin mahdollistajana.

Tässä jutussa tarkastelemme Lappi-sopimuksen toimeenpanoa näiden valintojen näkökulmasta. Jutun lopussa Lappi-sopimuksen toimeenpanoa verrataan tänä vuonna julkaistaviin Lappi-sopimuksen alaohjelmiin eli Lapin alueelliseen matkailustrategiaan ja Lapin maaseutuohjelmaan.

Posin kautta - Lapilla menee hyvin taloudessa ja työllisyydessä

Kuva: Lapin materiaalipankki

Suhdannekatsauksen perusteella kaikki toimialat sekä seutukunnat ovat Lapissa kasvu-uralla, vaikkakin kasvun vauhti on hiipumaan päin. Hiipumista vastaan kuitenkin taistellaan, ja kasvun suunnan voi muuttaa takaisin ylöspäin Lappiin suunnitteilla olevat suurhankkeet. Kestävyys on noussut tärkeään rooliin Lapissakin, mikä on hyvä asia Lapin liiton strategiapäällikkö Mervi Nikanderin mielestä.

- Kestävyyden edistäminen on myös Lappi-sopimuksen ydinasioita, hän kertoo.

Vähähiilisyyden kentällä tapahtuu juuri nyt paljon, mutta kokonaiskestävyyden ajattelu olisi tärkeä omaksua maakunnassa - esimerkiksi sosiaalinen kestävyys tulisi ottaa paremmin huomioon.

- Meidän täytyy keskittyä myös sosiaaliseen kestävyyteen Lapissa, onhan maakunnallisen strategian yksi päätavoite pitää huolta nimenomaan lappilaisista, täällä syntyneistä ja tänne muuttaneista, hän muistuttaa.

Teollisuus on edelleen Lapin vahvin kivijalka. Teollisuuden hyvä taloudellinen kokonaistilanne on säteillyt ympäri Lapin muun muassa siten, että rakentaminen on ollut vahva toimiala ja työllistäjä. 

- Varsin vakaana on tämä meidän kivijalkamme pysynyt. Suurinvestointien toteutuessa tulee hyötyjä koko maakunnalle, lupailee Nikander.

Lappi-sopimukseen kuuluu myös saamelaisosio, jota Saamelaiskäräjät hallinnoivat. Yhteistyötä tehdään maakuntakaavoituksen sekä valmisteilla olevien matkailustrategian sekä maaseutuohjelman kanssa.

Haasteisiin etsitään ratkaisuja

kuva: Lapin materiaalipankki

Kaikki ei kuitenkaan ole ollut pelkkää ”ruusuilla tanssimista”, vaikka Lapin kehitysnäkymät yleisesti ovatkin valoisia.

- Suurin haasteemme on ehdottomasti se, ettei väestömäärää ole onnistuttu vakauttamaan, vaan väestö yhä vähenee Lapissa, toteaa Nikander ja muistuttaa, että Lapissa on jo pulaa työvoimasta kaikilla toimialoilla, joten senkin takia haaste väestön vähenemisen suhteen on suuri.

- Yrityksiä syntyy nyt Lapissa ennätysmäärä, ja työpaikkoja on syntynyt aidosti kaikille toimialoille - tarvitsemme siis uusia, pysyvästi tänne muuttavia asukkaita tekemään töitä, Lappiin kyllä mahtuu!

Työvoiman rekrytoinnissa onkin noussut pinnalle uusia avauksia, kuten House of Laplandin ja TE-toimiston välinen yhteistyö. Uusia tekijöitä rekrytoidessa pelkkä lupaus työpaikasta ei kuitenkaan riitä. Siksi veto- ja pitovoima-ajattelu ovatkin nousseet kaikkien huulille.

- Veto- ja pitovoima pitävät sisällään muutakin kuin pelkästään työ- ja kouluttautumismahdollisuudet. Täytyy muistaa tarjota hyvän asumisen rinnalla esimerkiksi harrastus- ja kulttuurimahdollisuuksia kaikenikäisille.

Toisena isona haasteena Nikander näkee digitalisaation edistämisen Lapissa. Työtä laajakaistasaavutettavuuden eteen on tehty kovasti, tästä todisteena Kuitua pohjoiseen -hankkeen saama palkinto eurooppalaisessa Rural Inspiration Awardsissa huhtikuussa 2019.

- Näkisin, että myös alusta- ja jakamistalouden mahdollisuuksissa on Lapissa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, toteaa Nikander.

Tarkastelu strategisten valintojen näkökulmasta

Arktinen talous vahvistuu

Kuva: Lapin materiaalipankki

Lapissa eri toimialat uudistuvat hyvää vauhtia, bio- ja kiertotalous, teollisuus sekä matkailu vetureina. Talouden kehitys onkin yleisesti ollut lupaavaa.

- Yksi yhteistyöponnistus, jonka haluaisin nostaa esille, on Lapland Food Club -brändin esiintyminen Grüne Woche -messuilla tammikuussa 2019. Tässä hyödynnettiin taitavasti eri rahastoiden hankkeita sekä tietysti osaavia yrittäjiämme. Lapland Food Clubin myötä huomattiin, että Lapin luksustuotteille löytyy markkinoita myös kv-kentältä, joten vientiin kannattaa panostaa, Nikander kannustaa ja on selvästi tyytyväinen yhteisen brändin saamiin tuloksiin.

Nikander peräänkuuluttaa myös robotiikan ja keinoälyn hyödyntämistä kehittämistoiminnassa, ja muistuttaa, että tärkeää on tasapainoilu arktisen talouden kasvun sekä alueen kestävän hyvinvoinnin välillä.

- Kasvun tulee pysyä aina kestävyyden rajoissa!

Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä

kuva: Lapin materiaalipankki

Nikanderia ilahduttaa erityisesti se, että kaikki Lapin oppilaitokset ovat innokkaasti uudistamassa toimintaansa, sillä näin ei ole aina ollut.

- Positiivista on myös vahvistuva yhteistyö koulutuksen tuottajien kesken täällä Lapissa.

Digitalisaation hyödyntäminen on koulutuksessakin nouseva teema, johon Lapissa panostetaan jo pelkästään pitkien etäisyyksien vuoksi. Lisäksi innovaatioympäristöjen osalta on tehty todella hyvää työtä, ja nyt on päästy jo vaiheeseen, jossa innovaatioympäristöjä myös modernisoidaan.

Lapissa nuoret ovat yhä keskeisemmin mukana oman hyvinvointinsa edistämisessä. Nuorten ohjaamotoiminta on saatu vakiinnutettua Rovaniemellä, mikä olikin yksi konkreettinen tavoite Lappi-sopimuksessa.

- Tarvitsemme silti enemmän yhteisiä tiloja ja tilaisuuksia kehittää yhdessä. Nuorten mukanaolo tulevaisuuden tekemisessä vaatii edelleen lisää toimia, muistuttaa Nikander.

- Myös kunnat on otettava entistä vahvemmin mukaan osaamisen kehittämiseen, sillä muuttuvat toimintaympäristöt haastavat kuntia uudistamaan toimintatapojaan ja rakenteitaan.

Puhdas luonto, kulttuuri, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia

Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä menty Nikanderin mukaan eteenpäin.

- Myös sosiaali- ja terveysalalla keskiössä on yhteisten resurssien hyödyntäminen, digitalisaatio ja yhteistyö!

Yksi esimerkki yhteistyöstä sote-alalla ovat yhteiset fyysisesti ja digitaaliset tilat, joita voidaan hyödyntää syrjäytymistä ehkäisevissä toimissa. Erityisen tärkeää on ottaa mukaan sote-puolen kehittämiseen julkisen, yksityisen ja 3. sektorin lisäksi kansalaisyhteiskunnan ehtymätön voima.

Hyvä saavutettavuus kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin mahdollistajana

Kuva: Lapin materiaalipankki

Saavutettavuuden suhteen on otettu harppauksia eteenpäin kiitos esimerkiksi älyliikenteen testausympäristöjen. Myös maakunnan sisäisiä matka- ja logistiikkaketjuja kehitetään eri hankkeiden avulla kaiken aikaa.

- Meidän täytyy muistaa kehittää lento- ja raideliikenteen lisäksi myös satamiemme toimintaympäristöä. Satamat täytyy Lapissa pitää kilpailukykyisinä. Tämä on korostunut Lappiin suunniteltujen suurinvestointien myötä, kertoo Nikander.

Vahva matkailun ja muiden toimialojen kehitys on lisännyt lentoliikennettä Lapista ja Lappiin, ja kenttiin investoidaankin nyt voimakkaasti Finavian toimesta. Haasteellisia ovat edelleen Kemi-Tornion ja Enontekiön lentoasemat, joiden kilpailukykyyn pyritään yhdessä vaikuttamaan.

- Myös maantienverkkomme kärsii korjausvajeesta, ja tämä on haastava seikka etenkin Lapin asukkaiden hyvinvoinnin ja yritysten kehittymisen kannalta. Positiivista on kuitenkin se, että nämä asiat ovat myös valtion tasolla huomioitu.

Myös TEN-T-verkon tärkeys Lapille on syytä pitää mielessä:

- Meidän täytyy edelleen tehdä töitä sen eteen, että TEN-T-verkkoa laajennetaan Lappiin.

Saavutettavuus kattaa myös muutakin kuin pelkästään fyysisen saavutettavuuden. Laajakaistaverkon kattavuus huolestuttaa hieman Nikanderia, vaikka se onkin hyvin näkyvillä Rinteen hallituksen uudessa hallitusohjelmassa.

Lappi-sopimusta tukevat alastrategiat työn alla

Lapissa on kovassa työn tuoksinassa valmisteltu kuluneen vuoden aikana kahta Lappi-sopimuksen alaista strategiaa: Lapin alueellista matkailustrategiaa sekä tulevan ohjelmakauden rahoitusta ohjaavaa Lapin maaseutuohjelmaa.

kuva: Lapin materiaalipankki

Lapin matkailustrategian ohjaavina teemoina ovat viisas kasvu ja vastuullisuus. Viisaasti kasvava matkailu tarvitsee lisää työvoimaa, jota houkutellaan erilaisilla Lapin vetovoimatekijöillä. Matkailun viisas kasvu rakentuu lumettomalle ajalle, josta halutaan Lapissa toinen tärkeä sesonki jo nyt hyvin vetävän talvikauden rinnalle. Viisas kasvu on mahdollista vain siten, että digitalisuutta osataan hyödyntää laajasti matkailun parissa. Digitalisuus ja matkailun kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Saavutettavuutta halutaan paremmalle tasolle myös matkailustrategiassa, sillä sisäisen liikkumisen helpottuminen on tärkeää matkailun kehittymiselle laajassa Lapin maakunnassa. Raideliikenteen ja lentoliikenteen kehittäminen myös lumettomana aikana on askel, joka halutaan ottaa nyt eteenpäin konkreettisesti. Matkailu on jo nyt erittäin tärkeä osa Lappi-brändiä, ja jatkossakin elinkeino tulee osallistumaan maakunnan brändin hiomiseen.

Toinen kahdesta ihannekuvasta Lapin maaseudulle 2030
(voit klikata kuvaa isommaksi, jolloin tekstit näkyvät paremmin).
Kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Lapin maaseutuohjelman visio kuuluu "Kestävää voimaa Lapin maaseudun elämään - luonnon aarreaitta, rajaton ja avoin rohkealle toiminnalle ja kokeiluille". Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on ryhmitelty vision mukaisesti kolmen teeman mukaan: kestävää voimaa, luonnon aarreaitta sekä rajaton rohkeus. Näiden teemojen alla luetellut tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet tukevat Lappi-sopimuksen toimeenpanoa. Läpileikkaavia teemoja ohjelmassa ovat muun muassa kestävyys, kansainvälisyys, elinvoimaisuus sekä vetovoimaisuus. 

kuva: Lapin materiaalipankki

Lapin maaseutuohjelma - kommentoi ja vaikuta!

Nyt on tuhannen taalan mahdollisuus vaikuttaa tulevaan, joulukuussa julkaistavaan Lapin maaseutuohjelmaan! Ohjelman työstö on edennyt siihen pisteeseen, että on alkanut ensimmäinen kommentointikierros. Kommenteille on aikaa 25.6. - 18.8., mutta yhä tämänkin jälkeen otamme vastaan kommentteja. Kaikkien kommentit ovat erittäin toivottuja ja tervetulleita! 

Mistä löydän ohjelman?

Huomaathan, että Lapin maaseutuohjelman lausuntokierroksen (11.10.-10.11.2019) päivitetyt materiaalit löydät TÄÄLTÄ. Kansiosta löydät ohjelmaversion niin word-tiedostona, jota voit halutessasi muokata ladattuasi tiedoston omalle koneellesi, kuin pdf-tiedostonakin. Saat tiedostot ladattua omalle koneellesi klikkaamalla ruudun oikeassa ylänurkassa olevaa alasvetovalikkoa ja sieltä vaihtoehtoa "download".

Lisäksi Dropbox-kansiosta löytyy alakansio, joka sisältää ohjelmaan tulevia kuvia kuten tulevaisuuskuvia ja visiosta muodostetun sanapilven. Kuvia ei käytännön syistä ole vielä sijoiteltu tekstin lomaan tähän kommentointiversioon, mutta lopullisessa ohjelmassa ne totta kai löytyvät oikeilta paikoiltaan.

Miten se kommentointi sitten onnistuu? 

Kommentointi on tehty varsin yksinkertaiseksi. Lukaise ohjelma läpi joko kokonaan tai sinua kiinnostavien sisältöjen osalta. Kirjaa ylös ajatuksiasi joko ohjelman word-tiedostoon hyödyntämällä punaista väriä kommenteissasi tai korostusväriä, jolla kommenttisi on helpompi erottaa muun tekstin lomasta. 

Kun olet saanut kirjattua ylös kommenttisi, kehusi, erimielisyytesi ja muokkausehdotuksesi, laita teksti tulemaan meille kirjoittajille tähän sähköpostiosoitteeseen: johanna.asiala@lapinliitto.fi. Otsikoi viestisi seuraavanlaisesti: "Lapin maaseutuohjelma, kommentti, oma nimesi" eli esimerkiksi: "Lapin maaseutuohjelma, kommentti, Maija Meikäläinen". Näin kommenttisi ei varmuudella huku muun postin sekaan. 

Mikäli et halua kirjata ajatuksiasi valmiin tekstin lomaan, voit myös kirjoittaa kommenttisi suoraan yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen (viestiin sama otsikko). Jos haluat kommentissasi viitata johonkin kohtaan, tuo se kuitenkin selkeästi ilmi! Tämä helpottaa kommenttien käsittelyä. 

Käsittelemme kaikki meille saapuneet kommentit kommentointiajan päätyttyä eli alkaen maanantaista 19. elokuuta. 

Ohjelman työstämisen aikataulu kokonaisuudessaan: 

• Kommenttikierros: 25.6.–18.8.2019
• Saamelaiskäräjät käsittelevät ohjelman syyskuussa Inarissa
• Virallinen lausuntokierros: 11.10.–10.11.
• Ohjelman lopullinen versio hyväksyttäväksi Lapin liiton hallitukselle - kokous 9.12.
• Ohjelman julkaisu pe 13.12.

Kiittämme jo etukäteen panoksestanne Lapin maaseutuohjelman eteen! 

Pääomapako Posiolla pienenee

Biokaasutilaisuuksien sarja jatkui torstaina 13. kesäkuuta aurinkoisella Posiolla. Alta näet päivän ohjelman:

12:45–13:00 Kahvit

13:00–13:10 Tilaisuuden avaus, Eija Ahola, Posion vs. kunnanjohtaja

13:10–13:25 Biokaasuntuotanto, oleellinen osa Lapin maaseudun vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta (BiTooL) - hanke-esittely, Tommi Lepojärvi, Vaasan yliopisto

13:25–13:40 Maatilojen yhteiset biokaasulaitoksen rahoitusmahdollisuudet, Pekka Myllylä, ProAgria Lappi

13:40–13:55 Maaseutuklusteri ja bioenergia Lapissa, Tanja Häyrynen, Lapin liitto

13:55–14:10 Miten Posion kuntaa kehitetään?, Veli-Matti Ruotsalainen, Posion kunta

14:10–14:25 Posion biokaasusuunnitelmat, Heikki Lehtiniemi

14:25–14:40 Biokaasulaitosmallit, Johanna Kalmari, Metener Oy

14:40–14:55 Biokaasulaitosinvestointi ympäristöviranomaisen näkökulmasta & biokaasuauton omistajan mietteitä, Eero Leppänen, Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky

14:55–15:00 Loppusanat

15:00 Tilaisuus päättyy

Tommi Lepojärvi, BiTooL-hankkeen projektipäällikkö, totesi, että biokaasun tuotannossa kyse on aina lopulta loppukäyttäjästä ja hänen halukkuudestaan tukea biokaasun tuotantoa. Kyseessä ei siis ole mikään pieni palapeli, jota pyöritellä. Nyt suunnitteilla oleva siirrettävä liikennepolttoaineen tuotantoyksikkö helpottaisi pitkien välimatkojen kanssa painimista. Maatilojen sijainnit kun ovat usein sellaisissa paikoissa, joissa ei ole riittävää kysyntää tuotetulle liikennepolttoaineelle. Lepojärvi näki myös tärkeänä asiana vaikuttamisen poliittisiin päättäjiin, jotta biokaasuautoilu tulee kuluttajalle todelliseksi vaihtoehdoksi tulevaisuudessa. 

Pekka Myllylä ProAgria Lapista esitteli erilaisia yhteisiä biokaasulaitoksen rahoitusmahdollisuuksia. Jotta biokaasua voidaan alkaa Posiolla tuottaa, tarvitaan mukaan useita tiloja ja lisäksi tilojen ulkopuolisia syötteitä, esimerkiksi metsätaloudesta tai ravintoloista. Yhdessä tekemällä myös hyödyistä nautitaan yhdessä - halvempaa ja kestävämpää polttoaineita omiin kulkuneuvoihin! Tavoitteena on luoda malli, jossa raaka-aineiden omistajat ovat myös hyödynsaajia. Esimerkiksi kunnat, kuten Posiokin, voivat lähteä luomaan kysyntää paikalliselle biokaasulle polttoaineena omien kulkuneuvojensa avulla. Yksityisen rahoituksen suhteen voitaisiin tutkailla mahdollisuutta joukkorahoitukseen.

Tanja Häyrynen, Maaseutuklusterin viestintä ja Lapin liitto, kertoi alueellisesta hanketyöstä, jolla edistetään myös muun muassa biokaasun tuotannon mahdollisuuksia. 

Veli-Matti Ruotsalainen, Posion kunnan elinkeinokoordinaattori, kertoi, että myös Posiolla esille ovat tulleet isot trendit kuten pieni hiilijalanjälki. Matkailussa tätä tavoitellaan Posiolla nyt siten, että paikalliset matkailualan yritykset käyvät läpi kestävän kehityksen sertifikaatin hakemista. Jos sertifikaatti myönnetään Posiolla tietylle määrälle matkailuyrityksiä, koko Posion kunta saa samaisen tunnustuksen kestävänä matkailukohteena. Tämä olisi erittäin tärkeä askel entistä ympäristötietoisempien matkailijoiden houkuttelussa. Posiolla on viety esim. muovin kierrätystä eteenpäin, sillä kunnassa ei vielä ole mahdollista kierrättää muovia. Kuitenkin Pentikin kaltaiset suuret yritykset tuottavat paljon pakkausmuovia, joka olisi omiaan tuomaan riittävää massaa muovinkeräykseen. 

Erityisen hyviä uutisia Ruotsalainen toi paikallisten tuotteiden jalostuksen näkökulmasta. Posion ja lähialueen kaupoista löytyy nyt posiolaisesta lihasta tehtyä makkaraa:

- Kun sitä ostaa, niin raha pysyy alueella. Näin pienennetään pääomapakoa, kertoi Ruotsalainen.

Käydäänpä Posiolla myös "ulkomaankauppaa", sillä tuotteita myydään myös Pohjois-Pohjanmaan puolelle Kuusamoon. 

Posio on myös mukana Itä-Lapin kuntayhtymän alueella ensi syksynä käynnistyvässä Vähä-C-hankkeessa, joka keskittyy rakentamisen pieneen hiilijalanjälkeen. Kuntaan rakennetaankin lähiaikoina mahdollisesti uusi rivitalo ja kuntosali - ja niiden rakentamisessa on otettava kestävyys huomioon! Lisäksi tulossa on selvitys siitä, millaisia lähituotteita keskuskeittiöt käyttävät ja mitä ne voisivat käyttää. Kun selvitys valmistuu, voidaan tiloille puolestaan viedä tieto siitä, mitä heidän asiakkaansa eli tässä tapauksessa julkinen puoli haluaa. 

Heikki Lehtiniemi Posion Hämeenkylältä kertoi kyläläisen ja maatilallisen näkökulmasta biokaasun tuotannosta Lapin kylissä. Ensin on oltava päätiedot oikein - biokaasun tuotantoa ei aloiteta, jos sen kannattavuutta ei ole varmistettu! Liikkeelle lähdetään vain puhtaasti liiketoimintapohjalta. Lehtiniemi, kuten monet muutkaan, eivät näe mitään ongelmaa asua hieman syrjemmässä suurista keskuksista, pienissä kylissä, kunhan kyliin saadaan työllisyyttä ja pysäytettyä pääomapako. Myös Arlaa kiinnostavat maatilat, joilla on paljon hyödyntämätöntä energiapotentiaalia. Ehkä tulevaisuudessa pohjoisessa voisi olla Arlan maitoautoille oma biokaasun tankkausasema kylissä? 

Johanna Kalmari, Metener Oy:sta, kertoi biokaasulaitosmalleista hyvin konkreettisella ja selkeällä tasolla. Pienintä järkevää yksikkökokoa biokaasulaitokselle on vaikea sanoa, sillä teknologisesti ratkaisuja voidaan toteuttaa myös kotitalouskohtaisesti, kyse on vain oikean palvelumallin valinnasta. Esityksessä käytiin läpi myös kiinnostavia esimerkkejä muualla Suomessa toimivista biokaasulaitoksista. Esimerkiksi hyvinkääläisessä Palopuron Biokaasu Oy:ssa biomassoina toimivat nurmi, hevosenlanta ja kananlanta, ja tuottona on vuodessa n. 2500 MWh lähinnä liikennekaasua. Kyseistä mallia operoivat maatilat, ja energiayhtiö myy energiaa ulos. Raaka-aineet tulevat alla 5 km säteeltä, luomutiloilta. 

Eero Leppänen, Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveytyön kuntayhtymästä, kertoi viranomaisena oman näkemyksensä biokaasulaitoksista. Viranomaisnäkemyksen lisäksi hänellä on myös omakohtaista kokemusta asiasta, sillä alla on oma biokaasuauto, jolle lähin tankkausasema löytyy tosin tällä hetkellä Oulun Ruskosta. Leppänen korosti, että monesti pelkillä keskusteluilla ympäristöviranomaisen kanssa voidaan kartoittaa ongelmakohtia ja rajoitteita sekä saada selville, voidaanko laitossuunnitelmia ylipäänsä toteuttaa. Kannattaa siis panostaa etukäteiskeskusteluihin!

Päivän kaikki esitykset löydät TÄÄLTÄ. 

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Kestävän kehityksen mallikunta Ii

Matkaporukkaa Iin Micropoliksen pihalla
- huomaa rakennuksen kyljessä olevat lukuisat aurinkopaneelit!

Maaseutuklusterin toinen kotimaan parastamismatka suuntautui Pohjois-Pohjanmaan rannikolle, Iihin, joka on kestävän kehityksen mallikunta lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Parastamismatkan teemana oli totta kai uusiutuva energia. Matkan järjestäjänä toimi Vähähiilinen Lappi eli VÄPPI-hanke, ja matka järjestettiin toukokuun alkupuolella. Alla voit tutustua muutamiin nostoihin mielenkiintoisesta päivästä!

Päivän kaikki esitysmateriaalit ja valokuvat TÄÄLLÄ. 

Iissä aloitettiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teijo Liedeksen terveisillä. Iin kunta on tyytyväinen ja syystäkin - kunta kasvaa kaiken aikaa, ja ennen kaikkea kestävästi. Uusiutuvasta energiasta on tullut kaikkien iiläisten asia. Kun hommaan alettiin muuttamalla yhden koulun lämmitysmuoto maalämpöön ja nähtiin muutokset positiiviset edut, on ollut helppo muuttaa loppujenkin koulujen lämmitys pois öljyltä. Uusiutuvan energian käytön edistäminen ei ole tullut kunnalle kalliiksikaan, sillä se ostaa elinkeinopalveluitaan Iin Micropolikselta, joten suurin osa palkkakustannuksesta tulee hankkeiden kautta. 

Tämänkin sähköauton lataaminen on Iin Micropoliksella ilmaista!

Kuntalaiset on osallistettu Iissä aidosti mukaan ilmastotyöhön. Heiltä on kysytty esimerkiksi työpajoissa, mitä asioita he haluaisivat viedä eteenpäin. Näin myös kuntalaiset on saatu sitoutettua ilmastotyöhön. Uutta tutkimustietoa ja viestiä uusiutuvan energian hyödyistä pitää kuitenkin viedä koko ajan eteenpäin, jotta vääriä käsityksiä ei pääse syntymään. Ii on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä työllensä - yhteydenottoja on tullut jo Australian Tasmaniasta asti! Nykyään Ii ei ole ainoa Hinku-kunta eli hiilineutraali kunta Suomessa, vaan yhä useammat ovat lähteneet mukaan Hinku-työhön. Myös Iistä tuttua 50/50-mallia (lue lisää alta) on monistettu muihin kuntiin. Tieto on parasta silloin, kun se jaetaan! Tällä hetkellä Iin kunnan omaa toimintaa ohjaa resurssiviisas tiekartta. 

Miksi uusiutuvaa energiaa?

Iin energiansäästöt (2007-2016) ovat vastanneet
noin 4500 iiläisen vuosittaista hiilijalanjälkeä!

Iin kuntaan on saatu 1990-luvulta lähtien pelkästään tuulivoiman kehittämiseen ja lisäämiseen yhteensä noin 160 000 000 € ulkopuolisia investointeja - mutta toisaalta kunta saa tuulivoimasta takaisin vuosittain 1 100 000 € kiinteistö- ja muiden verojen muodossa. Jo tässä on yksi iso syy sijoittaa tuulivoimaan, ekologisista vaikutuksista puhumattakaan. Vuonna 2017 Iin koululaiset säästivät energiaa 12 659 € edestä 50/50-mallia hyödyntäen - ei mikään pikku summa siis! Kunnan käyttämistä sähköautoista puolestaan muodostuu vuosittain noin 45 000 € säästö verrattuna polttomoottoriautoihin, kun laskee kaikki kustannukset yhteen. Eurot puhuttavat ja kertovat myös raakaa faktaa siitä, miksi kuntien kannattaa sijoittaa uusiutuvaan energiaan. Ii haastaakin kaikki Suomen kunnat tähän mukaan. Tavoitteetkin ovat korkealla - vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöistä pitäisi leikata peräti 80 %, vuoteen 2016 mennessä tästä on toteutunut 52 %, eli hyvällä tiellä ollaan! 

Aamupäivään kuului myös Iin hanketoiminnan esittelyä. Jouni Tanskanen kertoi Älyliikenteestä ja Arctic Energy -hankkeesta. Jälkimmäisessä tarkastellaan kohteiden energiatehokkuutta, mittaluokka vaihtelee koko Tanskasta Iin 400 asukkaan Asemakylään - kyseinen järjestelmä siis taipuu moneen. Järjestelmään voit tutustua täällä: https://www.energyplan.eu/. Älyliikenne-hankkeessa puolestaan taustalla vaikuttaa kasvava kansainvälinen matkailu, jolloin matkustajat saapuvat Iihin lentämällä Oulun kautta, ilman omaa autoa. Lisäksi Iistä kulkee päivittäin Ouluun töihin 1000 henkeä, toiseen suuntaan liikenne on noin 600 henkeä päivässä. Potentiaali älyliikenteen ratkaisuille ja kimppakyydeille on siis suuri! Lisäksi horisontissa siintää tavoite palauttaa Iihin junaliikenne, joka palvelisi erityisesti Oulussa työssäkävijöitä. 

Iin Ilmastoareenan mainokset puhuttavat.

Ilmastoareena on maaseuturahaston rahoittama hanke, joka nostaa maaseudun kansallisen ilmastokeskustelun keskiöön. Tavoitteena tällä hankkeella on vakiinnuttaa Suomen Ilmastoareena -tapahtuma Iihin. Tuleva Ilmastoareena järjestetään 23.-24.8. nimenomaan Iissä - lue lisää: https://ilmastoareena.fi/.  #meidänpitääpuhua #meidänpitäätehdä

Energia-agentit vauhdissa

Maaseutuklusteri on viestinyt jo aiemmin eteenpäin Iin 50/50-mallista, joka on tarkoitettu erityisesti nuorille kuten koululaisille ja jopa päiväkotilaisille. Mallin tarkoituksena on opettaa nuoret säästämään energiaa arkisilla, pienillä toimilla. Energiaa säästyy konkreettisina euroina, ja puolet säästetystä summasta saadaan koulun omaan käyttöön, puolet palautuu kunnalle. Malli on omaksuttu kunnan kouluissa ja päiväkodeissa sen verran hyvin, että nyt lapset ja nuoret ovat jopa huolissaan siitä, mikseivät kaikki aikuiset ota säästötoimia tosissaan. Paniikkia nuorten keskuudessa ei kuitenkaan lietsota, vaan energiansäästö opetetaan heille mahdollisuutena ja positiivisena asiana. 

Tässä luokassa Ojakylän koululla
energia-agentti opastaa esikoululaisia.

Liikkeelle lähdetään pienistä teoista. Luokissa seikkailee energia-agentteja, jotka opettavat lapsille ja nuorille energiansäästötekoja. Luokan valokatkaisimet on merkitty siten, että luokkaan tullessaan on helppo painaa päälle vain kaikista välttämättömimmät valot, jolloin osa valoista jää kokonaan kiinni. Luokkien lämpötilaa valvotaan kaiken aikaa. Vesipisteiden kuten vessanpönttöjen ja hanojen lähettyvillä on ohjeita veden säästäväiseen käyttöön. Koulu on järjestänyt oppilailleen hävikkikilpailun, jossa vähiten ruokahävikkiä tuottanut luokka kruunattiin voittajaksi. Pesuaineiden ympäristöystävällisiä merkintöjä opetetaan nuorille - ja nuorten kautta tieto siirtyy myös kotiin! Iissä ollaankin vahvasti sitä mieltä, että ympäristökasvatus pitäisi saada jokaikiseen Suomen kouluun. Iin kouluissa on jokaiselta luokalta edustus energiatiimissä, jonka jäsenet saavat lopulta päättää sen, mihin puolet säästetyistä rahoista menee eli yleensä noin 400-500 € vuositasolla. 

Iltapäivän pääosassa olivat Iin hankkeet. Iissä tehdään paljon ilmastotyötä myös hankkeiden kautta. Iissä esimerkiksi Tuunataan työtä ESR-hankkeen kautta. Kyseessä on kiertotalouteen liittyvä työllistymishanke, jonka kohderyhmänä ovat alle 50-vuotiaat iiläiset työttömät. Hankkeen pyrkimyksenä on työllistää ihmiset nimenomaan kiertotalouteen liittyviin työtehtäviin. Lue lisää: www.ii.fi/tuunataan. 

Iisisti Energinen puolestaan järjestää energiailtamia kuntalaisille. Hanke rantautui sinne, missä kuntalaiset jo valmiiksi olivat, esimerkiksi järjestöjen illanviettoihin. Iltamissa pelattiin esimerkiksi energiaan liittyviä tietopelejä. Näin levitetään energiatietoutta rennolla, osallistavalla tavalla, eikä ketään osoitella syyttävällä sormella. Mukana ovat olleet niin eri kylätoimikunnat, eläkeläiset kuin paikalliset martatkin. 

Paikallista on yritysvetoinen, Rovaniemeltä napattu idea (vrt. Likiliike). Mukaan pääsee, jos yrityksen koti- tai toimipaikka on Iissä, yritys työllistää iiläisen yrittäjän tai iiläisiä sekä sitoutuu edistämään Iin resurssiviisautta. Paikallista-merkin saanut yritys saa hyötyä paikallisuudesta viestintäänsä, yhteisiä kampanjoita ja markkinointia esim. Facebookin kautta. Lisäksi yritykset tekevät ympäristölupauksen, joka sopii heidän omaan toimintaansa, esim. kalustevalmistuksen hukkapalat luvataan hyödyntää yrityksen lämmityksessä.

Talotekniikka-hankkeessa tarkoitus on saada uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alalla toimiville pk-yrityksille. Yhtenä toimenpiteenä hankkeessa kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalia. Energiansäästötoimien lisäksi hanke pyrkii lisäämään uusiutuvan energian ja etenkin aurinkoenergian käyttöönottoa. 

Maaseutuklusterin viestijät ja katon aurinkopaneelit,
kyllä kelpaa!

Iistä on meillä monella paljon opittavaa. Iissä tehdään, eikä vain puhuta - ehkä olisi korkea aika myös ottaa ja tehä pois myös täällä Lapissa! 

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Kooste Lapin maaseutuohjelman työpajoista

Lapin maaseutuohjelma julkaistaan joulukuussa 2019. Tulevaa EU-ohjelmakauden rahoituksen jakoa Lapissa linjaavan ohjelman työstäminen on alkanut jo syksyllä 2018 Erätauko-keskusteluiden ja Delfoi-asiantuntijakyselyiden kautta. Lue lisää prosessista Biotalousuutisten aiemmasta jutusta. Ohjelman työstämisestä ovat vastuussa Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus. 

Tammikuussa 2019 aloitettiin maaseutuohjelmaan liittyvät työpajat Leader-alueittain yhteistyössä Lapin Leader-ryhmien kanssa. Työpajoja järjestettiin Lapissa kaikkiaan kymmenen: 28.1. Kemijärvellä, 11.2. Pellossa sekä Kolarissa, 12.2. Kittilässä, 18.2. Posiolla, 20.2. Sodankylässä, 21.2. Inarissa, 12.3. Torniossa ja Keminmaassa sekä 3.4. Rovaniemellä. Työpajojen tavoite oli kartoittaa ohjelmalle visio, tavoitteet sekä toimenpiteet. Alta voit lukea lyhyen koosteen kustakin työpajasta. Ps. Kunkin paikkakunnan nimen takaa löytyvät kyseisen työpajan kaikki materiaalit!

Työpajojen visioista on koottu sanapilvi, jossa visioissa esiintyneet sanat ovat perusmuodossaan: 

Koosteet työpajoista 

Kemijärvellä 28.1.

Ensimmäinen työpaja oli 28.1. Kemijärvellä, ja paikalla oli väkeä koko Itä-Lapista. Alueen visioon nostettiin mm. seuraavia asioita: hyvät yhteydet, vetovoimaisuus, ympäristö, peruselinkeinojen kehitys, paikallisuuden arvostus, elinvoimaisuus, työllisyys, turvallisuus, riittävät palvelut sekä omavaraisuus. Itä-Lappi tarvitsee investoijia, ja niitä tulee houkutella alueelle. Konkreettisia nostoja olivat myös elintarvikkeiden tarkastuspiste Sallan raja-asemalle sekä erilaiset kuljetustuet yrittäjille. Peruspalvelujen tulee olla kunnossa, jotta alueelle saadaan osaavaa ja sitoutuvaa työvoimaa ja lapsiperheitä. Toisaalta on tunnistettava todelliset resurssit, joita alueella jo on, kuten kylissä asuvat lapsiperheet ja luonnon tarjoamat harrastusmahdollisuudet, ja pidettävä niistä huolta jatkossakin. 

Pellossa 11.2. maalattiin tulevaisuutta väylänvarrelle yhteistyökykyisenä, uutta kokeilevana, kansainvälisenä, ympärivuotisena helmenä, joka arvostaa kulttuuriperintöään, paikallisia ihmisiään ja luontoaan. Pello ja Länsi-Lappi kaipaavat alueen brändin kirkastamista, jotta käy selväksi, miksi alueelle kannattaa tulla ja jäädä asumaan ja perustamaan perheitä. Saavutettavuus on varmistettava niin fyysisesti tieinfran ja rautatieliikenteen muodossa kuin tietoliikenteenkin osalta. Heitettiinpä keskusteluissa esille ajatus etätyörekrytointi-tapahtumista. Koska Pello on rajapitäjä, tulee myös kansainvälistä yhteistyötä tehdä jatkossakin. 

Kolarin työpajaan 11.2. osallistui myös Risku-koira!

Samana iltana vierailtiin vielä Kolarissa, tarkemmin Ylläksellä. Tunturi-Lapin visioon nostettiin esimerkiksi seuraavat teemat: kansainvälisyys, digitalisuuden hyödyntäminen, kestävyys, kulttuurin arvostaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, aito ja avoin keskustelu, monipuoliset yhteisöt sekä luonto. Tärkeää on puolustaa omaa aluettaan terveellä kotiseutuylpeydellä, samoin vahvistaa yhteisöllisyyttä. Monet asiat ponnistavat luonnosta, ja siksi onkin tärkeää pitää luonto täälläkin puhtaana ja hyödyntää sitä kestävästi. Nuoret voivat käydä maailmalla, mutta heidät tulee myös houkutella takaisin kotiseuduilleen, jolloin avainasemassa ovat mm. työ- ja harrastusmahdollisuudet nuorille. Päätä ei saa kuitenkaan laittaa pensaaseen, vaan työpajalaiset muistivat myös verkostoitumisen tärkeyden esim. kv-yhteistyön muodossa. 

Kittilän Levillä 12.2. visioitiin, että Tunturi-Lappi on elinvoimainen, digitalisoitunut, saavutettava, turvallinen ja tapahtumarikas alue, joka arvostaa kaikkia ikäryhmiään, hyödyntää luontoa ja biotaloutta. Työpajassa keskusteltiin mm. rikkaasta kulttuuriperinteestä, jota Tunturi-Lapin alueella on, ja jolla alue poikkeaa muista Lapin seutukunnista. Tätä perinnettä tulisi hyödyntää entistä paremmin elinkeinotoiminnassa, ja samalla pitää huolta kulttuurin säilymisestä. Lisäksi puhuttiin elinikäisen oppimisen tärkeydestä, esim. ympäristöön ja digitalisaatioon liittyviä teemoja voi ja pitäisi opiskella läpi elämän. Toisaalta tulee turvata myös perinteinen, elinkeinorakenteen vaatima tasokas koulutus peruskoulusta ammattikouluun. Metsiä ja muita luonnonvaroja tulee hoitaa hyvin, sillä metsät antavat hyvinvointia, kokemuksia matkailijoille ja toisaalta myös elantoa. 

Posiolla 18.2.

Posiolle saavuttiin 18.2. Visioissa Posio nähtiin positiivisena, vetovoimaisena, digitalisoituneena, turvallisena, omavaraisena, lapsi- ja ympäristöystävällisenä sekä yhteisöllisenä kuntana, josta yhteydet vievät maailmalle ja tuovat takaisin sieltä. Posiolla tarvitaan yhteistyötä yrittäjien välille esimerkiksi palveluiden tuottamisen suhteen, erikoistumista omista vahvuuksista lähtien, toimiva laajakaista, jotta etätyöskentely ja -palvelut ovat mahdollisia, laadukkaita palveluita houkuttelemaan ja pitämään lapsiperheitä ja nuoria Posiolla sekä yhteisöllisyyttä esim. päätöksenteossa ja aktiivisen yhdistystoiminnan muodossa. Konkreettisina toimina haluttiin mm. lähteä etsimään uusia investoijia, perustaa lähiruokarinki ja aloittaa kunnan oma imagomarkkinointi. 

Pohjois-Lapin kierros alkoi 20.2. Sodankylässä. Siellä Pohjois-Lappi nähtiin työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksien edelläkävijänä, joka huolehtii kyliensä elinvoimaisuudesta ja luonnonvaroista, elinvoimaisena, yhteisöllisenä, vetovoimaisena, turvallisena, viihtyisänä ja kehittyvänä. Tavoitteet olivat varsin kunnianhimoisia, kun puhuttiin esim. täystyöllisyydestä. Toisaalta kuntaan ja koko alueelle tulisi saada uusia asuntoja työvoimalle sekä syntymään erilaisia yhteistyöverkostoja. Turvallisuutta luovat esim. yhteisöllisyys, luonnon puhtaus, avoin keskusteluilmapiiri, viihtyisyyttä taas harrastusmahdollisuudet, palvelut sekä kulttuuri. Konkreettisiksi toimiksi väläyteltiin mm. yrittäjyyskasvatusta peruskoulusta lähtien sekä digitalisaatiokoulutuksia yrittäjille kunnan ja hankkeiden avulla.

Inarin työpajapaikkana toimi kuvankaunis Sajos.

Pohjois-Lapissa jatkettiin seuraavaksi 21.2. Inarissa, jossa visiossa nousivat esille yhdessä tekeminen, luonnon ja kulttuurin arvostus, kestävyys, elävyys, kansainvälisyys sekä ylisukupolvisuus. Inarissa peräänkuulutettiin monipuolisen yritystoiminnan kehittämistä paikallisista lähtökohdista - tärkeänä kestävän matkailun kehittäminen ja luontaiselinkeinot. Saavutettavuus on avainasemassa, jotta alueelle päässään tulemaan, ja toisaalta jotta niinkin arkiset asiat kuin puhelinyhteydet toimivat ympäri alueen, eikä katvealueita jää. Saamelaiskulttuuria tulee ylläpitää ja kunnioittaa, mutta saamelaiskulttuuriin liittyvän toiminnan tulee olla saamelaisten hyväksymään. Luonto on säilytettävä puhtaana vesistöistä valkoisiin hankiin. Konkreettisia tekoja voisivat inarilaisten mielestä olla kierrätyksen helpottaminen, retkeilyinfran kunnossapito ja erilaiset yrittäjien koulutukset. 

Torniossa 12.3. visioitiin, että tulevaisuudessa Tornio on elinvoimainen sekä täynnä mahdollisuuksia yrittäjyyteen, hyvään ympäristöön ja koulutukseen. Torniolaiset nostivat esille mm. erilaisia innovatiivisia ihmislähtöisiä palveluita kuten mummopalveluita tai kotoisia jaksamisterapioita, edunvalvontaa saavutettavuuteen liittyen sekä koulutusorganisaatioden ja yritysten välistä yhteistyötä, tavoitteena proaktiivinen toiminta koulutuksessa, ei vain reagointia jo tapahtuneeseen. Täsmätoimet koulutettavien sijoittamiseksi työelämään olikin torniolaisten mielestä tärkeä toimenpide nostettavaksi esille Lapin maaseutuohjelmaan. Myös alueen kulttuuri tulisi tehdä näkyväksi vastaamaan nuorten kysymykseen "miksi jäisin tänne?" - pitää olla muitakin pitotekijöitä kuin pelkkä koulutus! Ehdotus julkisten resurssien varaamisesta kulttuurityöhön tulikin esille työpajan aikana.

Keminmaassa 12.3.

Samana iltana Lapin tulevaisuutta käsiteltiin vielä Keminmaassa, jossa Meri-Lapin visioissa nousivat esille seuraavat teemat: yhteen hiileen puhaltaminen, omavaraisuus, edelläkävijyys, kasvu ja kotiseutuylpeys. Rohkeasti visioitiin myös, että Meri-Lapin osuus Suomen viennistä ja BKT:sta kasvaisi 8 % aina 10 %:iin. Merilappilaiset halusivat sotepalveluihin aidon valinnanvapauden. Jälleen kerran nähtiin tarpeelliseksi koulutuksen tason nostaminen, jotta nuoret jäävät alueelle kouluttamaan itsensä, eivätkä lähde esim. lähellä sijaitsevaan Ouluun. Yhteisöllisyyttä voidaan nostaa mm. paikallisia verkostoja kehittämällä. Jotta alue voisi olla omavarainen, tulisi myös paikallisten tuotteiden jalostusastetta nostaa. Koska Meri-Lapissa oltiin, keskusteltiin totta kai myös merialueinfrasta, kuten lähisaarten käytöstä. Lisäksi keskustelua oli myös alueen metsäteollisuuden kehittämisestä, jotta saadaan uusia biotuotteita sekä koulutusviennistä.

Eniten osallistujia oli Rovaniemellä 3.4., lähes 40!

Maaseutuohjelman kevään 2019 kiertue päättyi 3.4. Rovaniemelle, jossa tupa oli kirjaimellisesti ääriään myöten täynnä - ryhmiä oli peräti kuusi! Työpajan visioissa Rovaniemi vuonna 2027 sisälsi seuraavia asioita: elinvoimainen, verkostoitunut, turvallinen, kasvavat kylät, lapsiperheiden maaseudulla asumisen mahdollistaminen, yhteistyökykyinen ja Lappi-brändiä hyödyntävä. Tavoitteiden tasolla peräänkuulutettiin toimivia palveluita ja infraa - nämä ovat perusedellytykset Lapin maaseudulla asumiseen. Kasvavalla ja monipuolisella yritystoiminnalla voidaan edistää alueen työllisyystilannetta. Ilman asuntoja ei kylillä asuta, joten tämäkin puoli tulee laittaa kuntoon. Lapin luonto on herkkä alue, ja Lappi elää luonnostaan, joten luonnon hyvinvoinnista tulee jatkossakin huolehtia ja luonnonvaroja käyttää kestävästi. Yksi ylitse muiden työpajassa esille noussut teema oli maaseudun arvostus, joka tulisi nostaa uudelle tasolle - ei enää vastakkainasettelua, vaan rohkeaa Lapin maaseudun veto- ja pitovoiman vahvistamista!

Miten voin vaikuttaa ohjelmaan jatkossa? 

Lapin maaseutuohjelma tulee kommenttikierrokselle tiistaina 25.6. Kommentointiaikaa on aina 18.8. saakka. Kommentteja ja omia nostoja ohjelmaan voi kuitenkin jättää kaiken aikaa jutun lopusta löytyviin osoitteisiin. Lisäksi virallinen lausuntokierros on edessä vielä loka-marraskuussa, mutta tästä lisää myöhemmin! 

Kommenttikierroksista tiedotetaan laajasti Biotalousuutiset-blogissa sekä sähköpostitse työpajaosallistujien yhteystietojen kautta.

Jäikö jotain kysyttävää? Ota yhteyttä: tanja.hayrynen@lapinliitto.fi / johanna.asiala@lapinliitto.fi

Palataan asiaan! T. Maaseutuohjelman työstäjät

Johanna & Tanja

Tanja & Anne.

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä