Mielenkiintoinen matka tiedossa

Lappi on mielenkiintoinen paikka asua ja elää. Täällä on kaikki edellytykset hyvälle elämälle. Ihmiset ovat mukavia, suoria ja ”tolkun ihmisiä”. Luonto on mahtava. On tunturia, metsää, järviä, jokia, koskia, rakkaa, jänkää ja vaikka mitä. Lappilaiset osaavat elää luonnon kanssa symbioosissa. Sen näkee kaikkialla ja kaikilla toimialoilla. Luontoa hyödyntävät porotalous, matkailu, metsätalous, metsästäjät, marjastajat, retkeilijät ja monet muut käyttäjäryhmät. Luonto voi hyvin, koska kaikki arvostavat luontoa korkealle ja haluavat sen parasta, jotta luonto voisi tarjota ihmisille antimiaan myös tulevaisuudessa.

kuva: Lapin materiaalipankki. 

Viime aikoina Lappi on nostanut profiiliaan myös ulkomaalaisten silmissä. Lappi ei ole enää periferia, johon sivistys ei ole löytänyt. Lappi on puhdas, turvallinen ja mystinen, mutta seuraa aikaansa ja on monessa asiassa myös edelläkävijä. Juuri siksi olen iloinen, että olen saanut olla mukana kehittämässä maakuntaa jo pitkään.

Ratkaisu yhteisiin haasteisiin alkaa syntyä

Vuosikymmen Lapin aluekehityksen parissa näyttää koituvan kohtalokseni, onneksi positiivisessa mielessä. Kuunneltuani elämisen haasteita haja-asutusalueilla ja erilaisia ratkaisumalleja niihin, mieleeni tuli ajatus siitä, miten haasteita voisi vielä tehokkaammin taklata ja samalla luoda jotain täysin uutta. Pakko myöntää, että pyöriteltyäni ideaa mielessäni meinasin sen jo unohtaa. En siksi, ettei se olisi ollut mielestäni hyvä, vaan siksi, että se alkoi vaikuttaa liian hyvältä, lähes utopialta. Onneksi ajatus ei antanut kuitenkaan rauhaa ja sitä oli pakko jalostaa vielä paremmaksi.

kuva: Lapin materiaalipankki, Marko Junttila.

Suunnilleen vuosi sitten kävin esittelemässä idean raakiletta Sodankylän kunnalle. Hieman siinä jo ehti kesken esityksen tulla epäilys itsellekin, kun kuuntelija alkoi naurahdella. Ajatuksissa pyöri siinä vaiheessa, että äkkiä esitys loppuun ja kotimatkalle. Tarina sai kuitenkin toisenlaisen käänteen, kun esitys loppui. Saimme kuulla, että naurahdus johtui siitä, että naurahtajalla oli ollut jo itsellään suunnitelmana uuden kylän perustaminen ja ideoissamme oli paljon samoja piirteitä. Tästä alkoi hieno yhteistyö yhdessä Sodankylän kunnan kanssa!

Vahvan vision voimin eteenpäin

Kesän korvalla huomasinkin olevani jo kokopäiväisesti uuden älykylän syövereissä. Käsissä oli tavoite 500 asukkaan uuden kylän perustamisesta Sodankylään. Moni varmaan ajattelisi, että haihattelua tuo on. Ei Sodankylään saa ketään muuttamaan, ei ainakaan noin suurta porukkaa. En kuitenkaan muista tuon naurahdushetken jälkeen sekuntia pidempään kyseenalaistaneeni konseptia. Visio on vahva ja tiedän sen toimivan. Nyt pitää vain näyttää se kaikille muillekin!

Juri Laurila, idean isä. 

Puoli vuotta olen matkustanut pitkin poikin Suomea ja vähän ulkomaillakin etsimässä osaamista ja luomassa suhteita. Olen tavannut satoja mielenkiintoisia ihmisiä ja esitellyt konseptia niin monta kertaa, etten ole edes pysynyt laskuissa. Itse en osannut edes haaveilla siitä, miten hyvin konsepti voidaan ottaa vastaan. Ei ole tullut vastaan montaakaan sellaista tahoa, joka ei olisi nähnyt konseptin potentiaalia kuultuaan esitykseni.

Kaikkialla on kova kiinnostus olla mukana muuttamassa maailmaa kestävämpään suuntaan. Tämä on todella hienoa, koska suuria haasteita on maailmassa paljon. Ääriajattelu ja eriarvoistuminen kasvavat, ihmiset joutuvat pakenemaan kotimaistaan, ilmasto muuttuu ja digitalisaatio muuttaa tulojen jakautumista. Ulkoisille muutoksille vastustuskykyinen asuinyhteisö, joka tuottaa tarvitsemansa energian uusiutuvista lähteistä ja jolla on suhteellisen korkean omavaraisuusasteen muutoinkin, on useilla tahoilla tavoite. Me vain olemme tekemässä siitä totta!

Kirjoittanut: Juri Laurila, päättyvän Arctic Smartness Village - Älykylä -hankkeen projektipäällikkö

Käy tutustumassa hankkeeseen myös Biotalouden hankejulkaisussa, löydät sen sivulta 55!

Vauhdilla kohti ensimmäistä toimintakautta

Tästä se alkaa! kuva: Arktinen biotalous

Kestävän rakentamisen klusterin teemaryhmän kokoontui keskiviikkona 13. joulukuuta Lapin amk:lle pohtimaan, mitä kaikkea tulisi tapahtua klusterin ensimmäisellä toimintakaudella eli tammikuusta huhtikuuhun 2018. Alla listattuna asioita, joita toimintasuunnitelmaan nostettiin, ja joita nyt lähdetään klusterin yhteistyövoimin eteenpäin viemään!

• Uusien klusterijäsenten hakeminen. Pitäisi ottaa yhteys esimerkiksi Kemin kaupunkiin, Rakennusteollisuuteen sekä Rovaniemen kehitykseen.
• Oman tapahtuman järjestäminen. Tapahtuma voisi liittyä esimerkiksi muuttuviin rakennusmääräyksistä.
• Tehokasta viestintää muiden järjestämistä kestävään rakentamiseen liittyvistä tapahtumista.
• Ollaan mukana järjestämässä tapahtumia yhteistyössä muiden kanssa ja tuetaan aiheeseen liittyvien tapahtumien järjestämistä.
•  Klusteri on valmis antamaan apua klusteritoimijoiden tarpeissa.
• Jatketaan tehokasta kansainvälistymistä muun muassa Sustainable buildings -verkoston kautta.
• Tuodaan tietoon eri viestintäkanavien kautta erilaisia ajankohtaisia tilaisuuksia ja tapahtumia sekä alan uutisia. 
• Vierailu Kuhmoon, jossa voitaisiin tutustua, Woodpolikseen, jonka oppimisympäristössä yritykset osallistuva vahvasti opetukseen. Lisäksi Kuhmossa voidaan tutustua CLT-tehtaaseen sekä uuteen puurakenteiseen kouluun.
• Osaamisen kehittäminen modernien materiaalien suhteen. Esimerkiksi ammattikouluasteelta valmistuvilla nuorilla ei ole tarpeeksi tietoa uusimmista rakentamisen innovaatioista ja erilaisista puurakennusmateriaaleista. Lapissakin pitäisi varmistaa, että toisella asteella tunnetaan uudet rakentamisen innovaatiot.  
• Uusimpia tutkimustuloksia nostetaan esille ja niitä popularisoidaan kansantajuisiksi.
• Tiedotetaan muuttuvista rakennusmääräyksistä. Tiedottamista on hyvä tehdä tehokkaasti jo ennakkoon. Esimerkiksi lainsäädännön asiantuntija voi tulla esittelemään muuttuvia rakennusmääräyksiä erilaisiin tilauksiin. Tämän suhteen voi olla yhteydessä ympäristöministeriöön.
• Lautakunnille ja kaupungin- sekä kuntien hallituksille järjestetään tietoiskuja kestävästä rakentamisesta. Näin voidaan vaikuttaa siihen, että teema tulee esille Lapin kuntien kuntastrategioissa, kuten jo Rovaniemellä on tullut.

Lapin amk:lla demoiltiin ennen kokouksen alkua.
kuva: Arktinen biotalous

        Tutustu kokouksen materiaaleihin TÄÄLLÄ! Virallinen kokousmuistio tämän linkin takana.

        Tule myös mukaan seuraamaan klusterin kehittymistä some-kanavissa:

        Facebook-ryhmä  

        LinkedIn

        Kotisivut

    Tule mukaan 25. huhtikuuta vaikuttamaan seuraavan toimintakauden suunnitelmaan! Kutsut lähetetään ja niistä tiedotetaan myöhemmin, joten jäähän kuulolle!

Elintarviketalon konsepti on julkaistu!

kuva: Artkinen biotalous

Elintarviketalosta on puhuttu paljon. Sodankylän, Ranuan ja Kemijärven kunnan Elintarviketalo alueellisen ruoantuotannon edistämiseksi Lapissa -hanke on hankkinut konseptisuunnitelman uusille elintarviketaloille, joita voitaisiin toteuttaa ympäri Lappia joko uusissa tai olemassa olevissa tiloissa. Elintarviketalot ovat myös yksi suurista toteutettavista toimenpiteistä Lapin elintarvikeohjelmassa, joten Sodankylässä on otettu tukeva etukeino elintarvikeohjelman jalkauttamiseen! 

Jukka Lokka Sodankylästä avaamassa tilaisuutta.
kuva: Arktinen biotalous

Tätä elintarviketalon konseptia esiteltiin kyseisen hankkeen päätösseminaarissa 11. joulukuuta. Konseptia esiteltiin laajalle toimijakunnalle. Esittelymateriaalin löydät TÄÄLTÄ. 

Esillä tämän elintarviketalo-konseptin yhteenvedossa on kaikki taloteknisistä ratkaisuista aina energiavaihtoehtoihin ja erittäin tärkeisiin logistisiin toimintoihin asti. Elintarviketaloissa halutaan käyttää kotimaista uusiutuvaa energiaa konseptin yhteyteen, mitä tukee myös Lapin energiaohjelma. 

Tämä konsepti on kokonaisuudessaan ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Joko ensi kesänä jonnekin kuntaan nousee ensimmäinen konseptin mukainen elintarviketalo? Ehtiikö Sodankylä ensimmäisenä rakentamaan vai onko joku toinen kunta ripeämpi? Jää sinäkin seuraamaan tilannetta ja vie asiaa eteenpäin omassa kunnassasi!

Havainnekuvia Elintarviketalosta.
kuva: RE-Group.

Jouluherkkuja lähituottajilta - 20.12. kalenteriin ylös!

kuva: Arktinen biotalous

Nyt on oikea aika hankkia itselleen puhtaita, lappilaisia jouluherkkuja! Näin saat paitsi itse paremman joulumielen, myös tuotat muille joulumieltä tukemalla paikallisia tuottajia.

Tällä hetkellä mukana on ainakin suussasulavia jäätelötuotteita, makoisia kalaherkkuja, lappilaisista yrteistä tehtyjä mausteita sekä joulupöytään sopivaa karitsan lihaa. Tulossa on myös lisää tuotteita. Jää siis seuraamaan Rovaniemen REKO:n Rekorder-sivustoa tai tule mukaan itse Facebook-ryhmään, jossa tuottajat myös ilmoittavat myytäviä tuotteitaan.

kuva: Arktinen biotalous

Muista myös, että voit tulla myös tuottajana mukaan joko tähän seuraavaan jakoon tai tuleviin jakoihin. REKO tarjoaa uudenlaisen suoramyyntikanavan, jossa tuotteet vaihtavat omistajaansa ilman turhia välikäsiä. Sinun ei tarvitse olla yrittäjä, vaan voit myydä yksityisenä henkilönä tuotteitasi ja näin kokeilla, miten ne käyvät kaupaksi.

Lisätietoa antavat mielellään Rovaniemen REKO-lähiruokarenkaan ylläpitäjät:

Johannes Vallivaara, johannes.vallivaara@proagria.fi, 040 684 5741
Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592

Pistäkäähän sana kiertämään - tehdään tästä jaosta koko talven vilkkain ennen joululomille siirtymistä!

Ps. Oletko jo huomannut, että REKO-toiminnasta on tehty myös video? Se on osa Lapin biotalouden parhaimmistoa. Käy kurkkaamassa video täältä!

Uusia tuulia elinvoimaan Ranualla

Tilaisuus on valmiina alkamaan!

Ranuan kunta on ottanut rohkean otteen elinvoimansa kehittämiseen, aivan kuten kunnan slogankin kuuluu. Ranua on rohkea ja haastaa nyt kuntalaiset, yrittäjät, yrittäjät ja päättäjät toden teolla miettimään, miltä Ranua haluaa näyttää vuonna 2030. 

Marko Palmgren esittelemässä, mitä
arjen turva on Ranualle. 

Ranualla vietettiin elinvoimapäivää 23. marraskuuta. Iltatilaisuuteen saapui paikallisia yrittäjiä, jotka toivat mukanaan myös erilaisia tuotteitaan näytille ja ostettavaksi, sekä kunnan päättäjiä ja hanketoimijoita. Lapin liiton Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen verkostojohtaja Marko Palmgren kertoi yleisölle muun muassa tulevaisuuden kunnan roolista. Kunta on tulevaisuudessa koti kaikille. Palveluiden ei kuitenkaan tule olla yksin julkisen sektorin harteilla, vaan kunta tarvitsee tuekseen myös yrityksiä ja yhdistyksiä palveluiden tuottamisessa. Erityisen innostavan esimerkin saimme kuulla Pudasjärveltä. Siellä pitkäaikaistyöttömien määrä on lähtenyt merkittävään laskuun päättäväisen päätöksenteon myötä - Pudasjärven päättäjien tarvitsi vain tiedostaa tilanne ja tehdä päätös siitä, miten haastetta lähdetään aidosti taklaamaan yhdessä! Marko Palmgren muistuttikin, että työllisyys on avain hyvinvointiin Lapin kunnissa.

Tanja Häyrynen ja kurkistuksia Lapin Arktisen biotalouden
kehittämisohjelman sisältöihin!

Myös maaseutuklusteri oli esillä Ranualla. Maaseutuklusterin illan aikana pitämän esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

Keskuskeittiöiden toiminta ei käynyt kaikille osallistujille järkeen. Miksi esimerkiksi Rovaniemen kokoisessa kaupungissa olisi vain yksi keskuskeittiö Rovaniemen keskustan lähellä, josta lähdettäisiin ruokia kuljettamaan lähes sata kilometriä yhteen suuntaan? Keskusteluissa nousi esille mahdollisuus saada useampia keskuskeittiöitä maantieteellisesti suurempiin kuntiin. Esimerkiksi Rovaniemen tapauksessa Meltauksen koulukeskuksen uudessa keittiössä voisi valmistaa ruokaa Rovaniemen pohjoisosan kylille. 

Maaseutuklusteri on myös ranualaisten apuna heidän kohtaamissaan haasteissa, koskivatpa haasteet sitten lähiruuan saantia, lähienergian tuotantoa tai Ranuan oman REKO-renkaan toimintaa. Monesti sillä, että asioita tiedostetaan ja epäkohtia tuodaan aktiivisesti esille, voidaan vaikuttaa päättäjiin!

Ranualla toimii myös aktiivisesti oma REKO-rengas yhteistyössä naapurikunnan Pudasjärven REKO:n kanssa. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa saamalla mukaan lisää tuottajia ja kuluttajia. Käy liittymässä mukaan Ranuan REKO-ryhmään TÄÄLLÄ. 

Ranualla on myös onnistuneesti hyödynnetty yritysryhmähankkeita paikallisten yrittäjien toiminnan kehittämisessä. Tiina Torvinen kertoi, miten hänen hillan lehtiin perustuva luonnonkosmetiikkansa lähti liikkeelle kotikemistin toiminnasta ja on nyt päättynyt toimivaksi liikeideaksi. Uusille yrittäjille liiketoiminnan kiemurat kuten tuoteturvallisuuteen ja tuotemerkintöihin liittyvät raportoinnit ovat usein haastavia. Yritysryhmähankkeen on kuitenkin yksittäistä yrittäjää helpompi saada asiantuntija-apua tällaisten kiemuroiden voittamiseksi. Lisää yritysryhmähankkeen toiminnasta voi lukea Biotalouden hankejulkaisun sivulta 18!

Mahdollisuudet Ranuan elinvoimalle ovat monet. Ranua on tunnettu hilla-brändistään, ja se saavuttikin sensaatiomaisesti pronssia kuntakilpailussa tämän brändin ansiosta - hieno saavutus pieneltä Lapin kunnalta! Ranuan kunnan kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara muistuttikin, että Ranuan puhdas luonto mahdollistaa kasvun ja elinvoiman monella tapaa - tämä mahdollisuus on otettava vain käyttöön! Ranuan kunta voikin ottaa ohjenuorakseen, että se on matkalla maaseudun miljonääriksi! 

Riikka Tuomivaara esitteli Ranuan talouslukuja.

LISÄTIETOA:

Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130

Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592

Johannes Vallivaara, johannes.vallivaara@proagria.fi, 040 684 5741

Marko Palmgren, marko.palmgren@lapinliitto.fi, 040 660 2103

Riikka Tuomivaara, riikka.tuomivaara@ranua.fi, 040 662 3700

Ranuan REKO-rengas

Jutun kuvat: Arktinen biotalous, Tanja Häyrynen & Johanna Asiala

Teurastamo pyörien päälle - eettistä lähiruokaa Lappiinkin!

Lapin maaseudulla välimatkat ovat tunnetusti usein pitkiä lähellekin. Nauta, lammas ja poro pitää viedä teurastettavaksi joskus jopa satojen kilometrien päähän, mikä luo lisäkustannuksia pientuottajien arkeen ja pienentää toiminnan katetta. Mutta entäpä jos teurastamo tulisikin tuottajan luokse? Näin toimitaan jo Ruotsissa.

Ruotsi on edistyksellinen maa - siellä teurastamokin kulkee pyörillä asiakkaiden luokse! Mistä ihmeestä on kyse?

Liikkuva teurastamo Sjöbossa. Video: Jouko Ylitervo.

Kyseessä on rekka, joka ajaa paikkakunnalta ja tilalta toiselle teurastamaan lihakarjaa, oli kyseessä sitten nauta, poro tai lammas. Kun rekka kaartaa tilan pihaan, se voi yhdellä työvuorolla teurastaa jopa 8 nautaa, poroja ja lampaita jopa 3-4-kertaisen määrän.

Saman pöydän ääressä Sjöbossa pohtimassa
liikkuvan teurastamon edellytyksiä myös Lappiin.
kuva: Jouko Ylitervo

Liikkuva teurastamo ei ole niin kallis investointi kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Hintaa yhdelle liikkuvalle teurastamolle tulee noin 650 000 €. Rekka pyörisi ympäri Lappia kannattavasti kolmen työntekijän voimin. Hienoa tässä monikäyttöisessä kulkuneuvossa on sekin, että se on omavarainen niin veden, sähkön kuin ongelmajätteen säilytyksenkin suhteen.

Liikkuva teurastamo voisi olla Lapissa osaltaan vahvistamassa lähiruuan kasvavaa kysyntää. Lihaa ei tarvitse lähteä kuljettamaan Utsjoelta tai Enontekiöltä satojen kilometrien päähän leikattavaksi, vaan teurastus voidaan tehdä nopeasti lähellä ja saada liha tehokkaasti paikalliseen käyttöön. Lopputuotteen voi todella sanoa olevan eettistä lihaa, kuten ruotsalaisen liikkuvan teurastamon kyljessäkin lukee. Samalla liikkuvan teurastamon toiminnan kautta on aito mahdollisuus saada lisätienestiä lihatuottajillemme.

Tupailloista vastauksia kysymyksiin

Merja Ahola (vasen) ja Jouko Ylitervo (oikea) Sodankylästä
tutustumassa Pudasjärven Köökin toimintaan.
Kuva: Jouko Ylitervo

Liikkuvaa teurastamoa ollaan hartiavoimin hoitamassa myös Lappiin lihatuottajiemme arjen helpotukseksi ja liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Liikkuvan teurastamon toimintaedellytys -hanke on järjestänyt syksyn aikana tupailtoja eri puolilla Lappia. Tupailtojen ideana on tuoda tietoa liikkuvan teurastamon tuomista mahdollisuuksista suoraan Lapin kuntiin, niin tuottajille, kyläläisille kuin kunnan päättäjillekin. Hankkeen tarkoituksena on selvittää liikkuvan teurastamon kannattavuus ja toimintamahdollisuudet myös Lapin olosuhteissa. 

Tästä syntyy illallinen Pudasjärven tupailtaan.
Kuva: Jouko Ylitervo

- Olemme saaneet erittäin hyvää keskustelua aikaiseksi sekä suoraa palautetta tuottajilta jo pidetyissä tupailloissa. Ihmisiä todella kiinnostaa liikkuvan teurastamon konsepti. Tämä on tietysti ainoastaan hyvä asia, toteaa Sodankylän kunnan Jouko Ylitervo, joka on myös Liikkuvan teurastamon toimintaedellytykset -hankkeen projektipäällikkö. Mukana hänen kanssaan tupailloissa on ollut Luonnonvarakeskuksen raudanluja asiantuntija Rauno Kuha. Luke on toinen hankkeen päätoteuttajista.

- Nyt on aika tuoda vastauksia kysymyksiin ja esitellä uudet mahdollisuudet meidän tuottajillemme. Teurastamisen ei tarvitse enää olla työlästä ja kallista, vaan voimme tehdä siitä yhdessä helppoa!

Joukon valmistama illallinen meni kuin kuumille kiville!
Kuva: Jouko Ylitervo

Vuoden 2018 puolella tupaillat jatkuvat. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja pohjautuvat yhteisiin keskusteluihin.  Kutsuhan kiertue kylään myös omaan kuntaasi - tehdään töitä koko Lapin yhteiseksi hyväksi!

VUODEN 2018 TUPAILLAT:

6.2. Posio, Vapaa-ajantalo Pyrintö, klo 10

13.2. Ranua, Kunnan valtuustosali, klo 12-15

15.2. Taivalkoski, Kunnan valtuustosali, klo 10

16.2. Kuusamo, Kaupungintalon valtuustosalin takaosa, klo 10

Lue lisää tulevista tupailloista TÄÄLLÄ. 

Lisätietoa tupailloista: Jouko Ylitervo, jouko.ylitervo@businesslappi.fi, 040 138 1293

Loput kuvat Pudasjärven tupaillasta ja Ruotsin matkasta löydät täältä. 

Puhelias päivä Pellossa - kehitysideat koukkuun!

Bio- ja kiertotalous ovat nyt kaikkien huulilla. Ne eivät kuitenkaan saa jäädä pelkiksi muotisanoiksi, vaan niiden on tultava käytäntöön lappilaisissa kunnissa ja kylissä.

Porukat koossa - ei muuta kuin hommiin!

Senpä takia suuntasimme karavaanimme kyläkiertueella 20. marraskuuta Pellon Sirkkakoskelle. Vietimme bio- ja kiertotalouspäivää Sirkkakosken kylätalolla, jossa läsnä oli paikallisia kalastajia, Leader-edustaja, kehittäjiä sekä keskuskeittiön edustaja.

Keskustelut olivat päin kirkkain helmi. Keskusteluissa nousi esille muun muassa tarve ottaa seuraava kehitysaskel Sirkkakosken kalasatamassa. Kalanmassasta tulisi päästä eteenpäin, ja alkaa valmistaa keskuskeittiöiden hyödynnettäväksi vaikkapa kalapyöryköitä. Samoin puhuttiin mahdollisuudesta alkaa rohkeasti rekrytoimaan uusia tekeviä käsiä myös Miekojärvelle. Kalaa riittää - mutta riittääkö kalastajia?

Timo Sirkkala Pellon kehitykseltä kertoo
kunnan tahtotilasta. 

Kalastajilta tuli myös toivetta meille kehittäjille: laitetaan pystyyn kansainvälinen sähköinen markkina-alusta! Tällaisella alustalla kalastajat, muiden elintarvikkeiden tuottajat ja vaikkapa käsitöiden tekijät pääsisivät myymään tuotteitaan suoraan Lapin ja muun Suomen lisäksi muuallekin Eurooppaan. Toisin kuin REKO:ssa, sähköisellä alustalla kaupanteko ei olisi sidottu aikaan tai paikkaan. Tätä tarvitaan!

Kiertotalousryhmässä tiivistettiin puolestaan yhteistyötä tunnistamalla jo olemassa olevat mahdollisuudet. Samalla tehtiin päätöksiä siitä, mitä kukin toimija voi tehdä itse omalta osaltaan kiertotalouden edistämiseksi Pellossa.

Päivän esitysmateriaalit ja lopun kuvasadon löydät TÄÄLTÄ.

Kiertotalouslakana sai mukavasti täytettä!

Kuvat: Arktinen biotalous & Lapin AMK Bio

Matkalla Arktisen biotalouden ammattilaiseksi

Kuten olette aiemmin blogista voineet lukea, Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat opinnoissaan toisinaan seurata ja osallistua ammattilaisten työpäivien kulkuun. Perinteisten työharjoittelun ja yritysvierailuiden lisäksi tämä on oiva tapa tutustua tulevan ammatin erilaisiin tehtäviin. Itsekin päädyin osana opintojani Tanja Häyrysen ja Johanna Asialan mukana Lapin elintarvikeohjelman jalkauttamisen teemapäivään 26.9. Arctic Treehouse hotellin Ravintola Rakkaaseen sekä Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaariin 2.11. Tiedekeskus Pilkkeessä.

Elintarvikeohjelman jalkauttamisen työpajapäivässä
Napapiirillä 29. syyskuuta. Kuva: Arktinen biotalous.

Elintarvikeohjelman jalkauttamisen teemapäivän aikana osallistuin työpajaan yhdenvertaisena eri sektoreilla toimivien elintarvikealan ammattilaisten kanssa. Vaikka suurin osa ajasta meni kuunnellessa toisten ajatuksia, olihan paikalla vuosikymmenien edestä elintarvikkeiden parissa työskentelyn kokemusta, sain esittää myös omia näkemyksiäni sekä kysymyksiä, joihin sitten muut antoivat kommentteja ja vastauksia. Mutta niinhän se on, että kun itse puhut, et kuule mitä muut sanovat. Päivä oli antoisa ja opin paljon uutta tulevaa ammattia varten. Tällaisissa työpajoissa ja seminaareissa tulee varomattomalle useasti positiivinen flow-tila, jossa tulee helposti puhuttua ja luvattua kaikenlaista. Niinpä iltapäivällä huomasin luvanneeni kirjoittaa opinnoistani Lapin ammattikorkeakoulussa tänne Biotalousuutiset-blogiin.

Tulevat agrologit ja Lapin maaseutu vuonna 2025. Oikealla Aki Ranta.
Kuva: Arktinen biotalous.

Opiskelen Lapin ammattikorkeakoulussa maa- ja metsätalousaloja sekä maaseutuelinkeinojen että metsätalouden koulutusohjelmissa, tutkintonimikkeinä agrologi ja metsätalousinsinööri. Opintojen sisällöistä minun on turha kertoa, koska ne löytyvät tiivistetysti hakuoppaista ja laajemmin koulun esitteistä ja internet-sivuilta. Entä mikä minusta tulee isona? Koulutukseen ja molempiin tutkintonimikkeisiin sisältyy niin paljon erilaisia asioita ja suuntautumisvaihtoehtoja, että kiinnostavia tulevaisuuden näkymiä riittää, joten jätän asian hautumaan ja odotan mitä tuleman pitää. Siispä kerron lyhyesti omat näkemykseni, kuinka kahden tutkinnon yhtäaikainen suorittaminen on osaltani ollut mahdollista, mitä hyötyä siitä on ollut ja miten se liittyy Arktiseen biotalouteen.

Aikaisempi ammatti ja valinnat olivat kuljettaneet minut Jyväskylään, jossa toimin rakennusalalla työntekijänä toimitila- ja kerrostalorakentamisessa. Kivipölyn läpi betonielementtejä katsellessa Lapin-pojan mieli alkoi kaivata lähemmäs luontoa ja Lappia, joten vähän aikaa asiaa tuumailtuani päätin hakea metsätalousinsinöörin koulutukseen, ja mielikuvissani samoilin metsissä tulistellen. Aloitin opinnot metsätalouden koulutusohjelmassa vuoden 2013 syksynä sen kummemmin alaa tuntematta.  Ensimmäisenä lukuvuotena opiskelu vei mennessään. Minulla oli kova halu oppia, joten tutortunnilla esille tullut mahdollisuus hakea agrologin opintoihin, joissa osan opinnoista pystyisi korvaamaan metsätalouden koulutusohjelman suorituksilla, herätti kiinnostukseni. Niinpä hain myös maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan ja aloitin opinnot vuoden 2014 syksynä.

Vapaa-ajalla voi nauttia vaikka nokipannukahvit Lapin kauniissa luonnossa.
Kuva: Lapin materiaalipankki.

Nykyiset opintosuunnitelmat sisältävät paljon itseohjautuvaa opiskelua, joten aikatauluja suunnittelemalla ja luentoja sekä opintokäyntejä itselle sopivalla tavalla priorisoimalla on ollut mahdollista yhtäaikaisesti edetä molemmissa koulutusohjelmissa. Päällekkäisyyksiä tulee ja joka paikkaan ei kerkeä. Kuitenkin korvaavista suorituksista etukäteen sopimalla saa kurssit halutessaan menestyksellisesti suoritettua. Harmillisesti taskun pohjalla pyörivistä muistilapuista on pakko siirtyä järjestelmälliseen kalenterin käyttöön. Koska molempiin opintoihin kuuluu maaperän ja kasvien sekä käytännön työn tunteminen, on sulan maan aikaan ollut paljon tehtävää. Mutta onhan hienoa kulkea luonnonhelmassa ja välillä antaa sahan laulaa tai upottaa sormet multaan. Tämän hetkisten opintojeni lähetessä loppua ovat talvikuukaudet olleet pakollisten opintojen osalta kohtuullisen väljiä, joten on aikaa kaivaa esille kiireisempänä aikana sivuun jääneet raportit ja muut näyttöpäätteellä tehtävät työt. Lisäksi aikataulu täyttyy kiinnostavista seminaareista ja konferensseista, joissa pystyy laajentamaan ja syventämään osaamistaan. Eikä se opiskelujen ajoittainen kuormittavuus tunnu pahalta, jos muistaa pitää tasapainoisesti vapaa-aikaa. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että on oikealla alalla. Nauti siitä mitä teet, tee sitä mistä nautit.

Lapin ammattikorkeakoulussa maa- ja metsätalousalojen (ent. luonnonvara-alojen) opinnoissa painotus on nimenomaan luonnonvarojen kestävässä ja älykkäässä käytössä pohjoisilla alueilla. Alojen suuntautumisvaihtoehdoista löytyvät omat ominaispiirteensä, mutta kaikkea yhdistää tilan tarve eli maankäyttö ja eri sidosryhmien tarpeiden yhteen sovittaminen. Tästä syystä näen kahden tutkinnon suorittamisen hyödyllisenä, jotta pystyisin tulevaisuudessa hahmottamaan paremmin koko Arktisen biotalouden tuotantoketjun sekä siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet.

Ei se ole ku tehemä pois yhessä rakkauesta Lappiin!
kuva: Lapin materiaalipankki

Luonnonvarojen kestävään ja älykkääseen käyttöön sekä biotalouteen voidaan lukea kuuluvan monenlaista toimintaa muun muassa teollisuudesta, energian tuotannosta ja infrarakentamisesta kalastamiseen ja polttopuiden hakkaamiseen. Mielestäni luonnonvarojen älykkään käytön ja Arktisen biotalouden ytimessä ovat kestävä ruoan ja lämmön tuottaminen sekä hyvinvoinnin edistäminen alueella, jossa toimitaan. 

Teksti: Aki Ranta, opiskelija

Käy myös lukemassa saman kirjoittan ajatuksia Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaarista! 

Ps. Lapin liitto on myös julkaissut upouuden, hienon maakuntaohjelman eli Lappi-sopimuksen. Tutustu ylpeydenaiheeseemme täällä! 

Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaari opiskelijan silmin

kuva: Aki Ranta

Rakentamisen laadusta on puhuttu paljon ja pitkään, eikä se jäänyt 2. marraskuuta pidetyssä Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaarissakaan huomioimatta. Kestävän rakentamisen ehtona on tietysti laadukas rakentaminen: pienten yksityiskohtien suunnittelusta käytännön toteutukseen. Virheitä ja onnistumisia on tehty ja tehdään jatkossakin rakentamisessa materiaaleista riippumatta. Päivän puheenaiheena yksi oli kuitenkin mielestäni ylitse muiden: puurakentaminen ja sen edistäminen.

kuva: Arktinen biotalous

Puun kestävä käyttö perustuu riittävän laadukkaan puumateriaalin tuottamiseen ja siitä tehtäviin pitkäikäisiin tuotteisiin kuten rakennuksiin. Tätä mieltä oltiin myös kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaarissa. Puusta rakennettaessa tuemme aluetaloutta ja hyvinvointia. Laadukkaasti rakennettu puutalo on myös elinkaarikustannuksiltaan edullinen.

kuva: Arktinen biotalous

Päivän aikana saatiin kuulla muun muassa EU-lainsäädäntöhankkeiden sekä Suomen lainsäädännön vaikutuksesta puurakentamiseen. Oulun yliopistolta käytiin kertomassa rakennustekniikan DI-koulutuksesta. Lisäksi esiteltiin toteutettuja, toteutuksessa olevia sekä suunnitteilla olevia puurakentamisen hankkeita ja puurakentamista edistäviä kaavoitussuunnitelmia. Puun käyttö niin julkisessa kuin yksityiskäytössä on lisääntynyt ja nousu näyttäisi yhä jatkuvan. Perinteisten hirsirakennusten määräkin näyttäisi olevan kasvamaan päin, mikä erityisesti lämmittää sydäntäni. Mielenkiintoisinta tällä kertaa oli mielestäni puurakentamisen uudemmat menetelmät sekä etenkin Ron Aasholmin alustus liittyen parametriseen puuarkkitehtuuriin ja sen mahdollisuuksiin. Alustus oli mielestäni edistyksellinen ja mielenkiintoinen. Toivottavasti alustuksen mukaisia puurakennelmia nähdään vielä täällä Lapissa. Puu todella taipuu moneksi!

Kestävän rakentamisen ajankohtaisseminaarin esitysmateriaalit ja kuvat tilaisuudesta löydät TÄÄLTÄ!

Kirjoittanut Aki Ranta, Lapin amk:n opiskelija

Maaseutuyrittäjyys valokeilaan

Maaseutuklusteri ei olisi mitään ilman maaseutuyrittäjiä, joita varten tehdään töitä hartiavoimin. Nyt onkin aika rantautua kuntiin yrittäjien luokse ja saada kasvotusten palautetta siitä, missä mennään ja mihin suuntaan jatkossa pitäisi kulkea!

Ylitorniolla vietettiinkin maanantaina 6. marraskuuta maaseutuyrittäjyyden päivää. Paikalla oli mukavasti ylitorniolaisia maatilallisia, muita maaseutuyrittäjiä sekä kunnan edustajia kuulemassa, millaisia panostuksia eri alojen asiantuntijat ja kehittäjät ovat valmiita tekemään maaseudun elinvoimaisuuden puolesta.

Tilaisuudessa kuultiin myös, mitä sanottavaa maaseutuklusterilla ja Arktisella biotaloudella oli ylitorniolaisille. Mitä kaikkea maatiloilla voi tehdä lisätienesti saavuttamiseksi? Miten yritystoimintaa voi toden teolla lähteä kehittämään ja liikevoittoa kasvattamaan? Arktisen biotalouden esityksen voit nähdä täältä, maaseutuklusterin esityksen puolestaan täältä. 

Maaseutuklusteri on valmis auttamaan maaseudun yrittäjiä heidän kohtaamissaan pulmissa. Tuokaa rohkeasti esille haasteet, jotka estävät liiketoimintanne kehittymisen - me autamme haasteen voittamisessa! Asiantuntemuksemme on nyt ja jatkossa kaikkien lappilaisten maaseudun yrittäjien käytettävissä. Ei se ole kuin nykäiskää hihasta, niin tehemä yhessä pois!

Jatkossa on tarkoitus järjestää yhä useammin tällaisia maaseudun yrittäjyyspäiviä, jossa kuulijoina ovat yrittäjien lisäksi kyseisen kunnan päättäjät. Tarvitsemme myös paikallisilta päättäjiltä panostuksia kehittämiseen. Myös heidän tulee ymmärtää, mitä haasteita maaseudun yrittäjät kohtaavat ja miten esimerkiksi kunnan julkinen puoli voi auttaa heitä. 

Tule mukaan jo perjantaina 10.11. Tornioon, jossa järjestetään vastaavanlainen päivä! Lisätietoa täällä. 

Mikäli olet kiinnostunut maaseudun yrittäjyyspäivistä ja haluaisit, että konsepti rantautuu myös sinun kuntaasi, ota meihin yhteyttä, niin pistetään hommat pyörimään!

Yhteydenotot:
Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592
Johannes Vallivaara, johannes.vallivaara@proagria.fi, 040 684 5741

kuvat: Arktinen biotalous

Parin päivän visiitti Arktiseen biotalouteen

kuva: Sini Metsälä.

Meillä agrologeilla Lapin AMK:ssa on käynnissä opintokokonaisuus maaseudun kehittämisestä ja neuvonnasta, minkä vuoksi päädyin pariksi päiväksi harjoittelemaan Lapin liiton Arktinen biotalous -hankkeen pariin ja seuraamaan, mitä Johanna Asialan sekä Tanja Häyrysen työnkuvaan sisältyy Lapin liiton hanketyössä ja maaseutuklusterin toiminnassa.

Kahteen päivään sisältyikin paljon kaikenlaista. Ensimmäinen päivä oli kokonaan toimistopäivä, joita kuitenkaan kuuleman mukaan ei ole tytöillä kovinkaan usein. Päivä alkoi energianeuvontaan liittyvällä verkkokoulutuksella. Iltapäivästä minut laitettiinkin sitten itsenäisesti hommiin. Kirjoitin tässä uutiskirjeessä julkaistun Kolarin uusia hirsikouluja käsittelevän jutun. Tehtävä olikin mukava ja sopiva tällaiselle aloittelijalle näin alkuun.

kuva: Sini Metsälä

Toiseen päivään Lapin liitolla mahtuikin kaikenlaista. Oli taas kirjoittamista sekä sosiaalisen median päivittämistä, Skype-palaveri uuteen energiahankeaihioon liittyen sekä muita kokousten ja tapaamisten sopimisia. Pääsinpä lopuksi mukaan vielä Lapin liiton henkilöstökokoukseen eli turpakäräjille. Turpakäräjillä sain kuulla ajankohtaisista asioista itseä kiinnostaviin aiheisiin kuten maakuntauudistukseen liittyen sekä hankkeista, joita on meneillään.

Nämä pari päivää Arktisen biotalouden mukana olivat erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä näin agrologin näkökulmasta katsellen. Biotalouden parissa työskenteleminen sisältää hyvin monipuolisesti erilaisia aihealueita, kiinnostavia työtehtäviä, hankkeita ja haasteita. Voisin hyvinkin vakavasti harkita tekeväni tällaista työtä tulevaisuudessa ammatikseni.

Kirjoittaja: Sini Metsälä, 3. vuoden agrologiopiskelija, Lapin amk

kuva: Sini Metsälä

Sinin jutun ja paljon muutakin löydät Arktisen biotalouden 5. uutiskirjeestä TÄÄLTÄ! 

Iissä tehdään Euroopan parasta ilmastotyötä - tästä mallia Lappiin!

Ilmastonmuutos on aihe, joka koskettaa meitä jokaista, ja jonka estämiseksi meidän jokaisen tulisi tehdä töitä. Euroopan tasolla varsin esimerkillistä ilmastotyötä harjoitetaan pienessä ja piskuisessa Iin kunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla.

Iin kunta voitti 10.10.2017 Innohiili - Innovatiiviset vähähiiliset palvelut -hankkeellaan Euroopan komission RegioStars 2017 -kilpailun ilmastonmuutos-kategorian. Iin kunta oli mukana kilpailemassa sellaisia tunnettuja kaupunkeja ja alueita kuin Pariisia, Torinoa, Toscanaa ja Tallinnaa vastaan, joten voittoa voidaan pitää erittäin merkittävänä saavutuksena - onpa kilpailua kutsuttu jopa "hankemaailman Oscariksi"!

Iin kunta on viime vuosina ansiokkaasti tehnyt töitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja tämä työ on nyt laajasti tunnustettu eurooppalaisella tasolla. Iin kunta on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästönsä puoleen vuoden 2007 tasolta ja vuoteen 2020 mennessä tavoite on vähentää päästöjä 80 % verrattuna vuoteen 2007.

kuva: Lapin materiaalipankki

Tulokset on saavutettu Iissä lopulta yksinkertaisin menetelmin ja pienin askelein. Esimerkiksi öljylämmitteiset kunnan kiinteistöt on muutettu Iissä maalämpöön tai biolämmitykseen, lisäksi kunnan tiloista on sammutettu pois turhia valoja lisäämästä sähkönkulutusta. Kuntaan on myös hankittu sähköautoja ja julkiseen liikenteeseen on tulossa uusia innovatiivisia kokeiluita, jotka pohjautuvat kuntalaisten näkemyksiin.

Innohiili-hankkeessa on tunnistettu erilaisia pullonkauloja liittyen vähähiilisyyteen ja lähdetty ratkomaan niitä rohkeasti. Päästövähennysten lisäksi tuloksina saadaan taloudellisia säästöjä sekä asiakaslähtöisiä palveluita, kun kuntalaiset otetaan aktiivisesti mukaan kehittämään mm. kuntakeskuksen asemakaavaa. Ongelmia ratkotaan Iissä myös sillä mentaliteetilla, että ratkaisuja voidaan monistaa myöhemmin muihin pieniin kuntiin EU:n alueella - myös Lappiin!

kuva: Lapin materiaalipankki 

Tällaisesta esimerkillisestä ja etukenossa ilmastovaatimuksiin suhtautuvasta toiminnasta on syytä olla koko Pohjois-Suomen tasolla ylpeä. Lisäksi voimme Lapissa lähteä rohkeasti parastamaan tätä ideaa omiin olosuhteisiin sopivaksi.


Käy kurkkaamassa Innohiilen esittelyvideo täältä!

Elintarvikeohjelman jalkauttamisen teemapäivän kooste

Muistuuko mieleen vielä 26. syyskuuta pidetty Lapin elintarvikeohjelman jalkauttamisen teemapäivä? Mitähän sitä tulikaan luvattua seuraaviksi askeleiksi...

Käy virkistämässä muistiasi TÄÄLLÄ! Teemapäivän fasilitoijat ovat tehneet yhteenvedon omasta näkökulmastaan, joka kannattaa lukaista läpi, vaikket teemapäivään olisi päässytkään. Samalla voit peilata omia ja muiden tekoja ja tavoitteita.

kuva: Lapin materiaalipankki

Tästä jatkukoon Lapin elintarvikeohjelman jalkauttaminen! Arktinen biotalous ja maaseutuklusteri lähtevät jälleen tien päälle kertomaan ohjelmasta, kun kyläkiertueen seuraavana pysäkkinä on Pellon Sirkkakoski 20.11. Lisäksi olemme esillä 6.11. Maaseudun ajankohtaisia asioita -kuntalaispäivässä Ylitorniolla ja 23.11. Ranuan elinvoimaa ja energiaa -päivässä.

Muista myös Lapin energiaohjelman vastaava jalkauttamisen teemapäivä 28.11.! Tiedotamme tämän päivän aikataulusta ja pitopaikasta myöhemmin.

Kalenterit auki - biotalouden huippukokous tammikuussa!

No nyt on jotain mitä odottaa! Tammikuun 19. päivä vietetään biotalouden huippukokouspäivää, joka toimii samalla Arktinen biotalous -hankkeen päätösseminaarina. Päivä kokoaa yhteen Rovaniemelle biotalousalan asiantuntijoita laidasta laitaan. Mukana on muun muassa:

• Yrittäjiä kaikista biotalouden teemoista. Yrittäjät voivat tulla tapahtumaan kuulemaan biotalousalan uusimmat kuulumiset, tutustumaan tarkemmin maaseutuklusterin toimintaan ja liittymään siihen mukaan, esittelemään tuotteitaan ja verkostoitumaan tärkeiden toimijoiden kanssa.
• Kehittäjiä, jotka voivat löytää uusia innovatiivisia kehityssuuntia tämän huippukokouksen kautta. Samalla he voivat oppia, mitä tukea he saavat maaseutuklusterilta omaan työhönsä.
• Rahoittajia, jotka voivat huippukokouksen kautta nähdä kaikki ne mahdollisuudet, jotka ovat vielä ottamatta hyötykäyttöön Lapissa biotalouden osalta.
• Koulutuksen edustajia. Niin opettajat kuin oppilaatkin tarvitsevat uusinta tietoa biotalousalasta ja Lapin laajoista mahdollisuuksista. 
• Tutkijoita, jotka voivat huippukokouksessa verkostoitua ja tuoda esille myös omaa osaamistaan. 
• Päättäjiä, jotka tarvitsevat tietoa esimerkiksi yrittäjien kohtaamista pullonkauloista päätöksenteon tueksi. 
• Kaikkia muitakin biotaloudesta kiinnostuneita, jotka haluavat oppia uutta!

Tätä päivää ei siis missään nimessä kannata ohittaa, vaan se tulee laittaa jo nyt kalenteriin ylös! Käy ilmoittautumassa mukaan huippukokoukseen täällä.

Ohjelman ja ennakkomateriaalit löydät TÄÄLTÄ!

kuva: Lapin materiaalipankki