Muonion elinkeinostrategiaan puhalletaan biotalouden tuulia!

kuva: Arktinen biotalous. 

Arktisen biotalouden Instagramissa arvuuteltiin tiistaina 9. tammikuuta, missäpäin Lappia biotalouden karavaani tällä hetkellä liikuukaan. Vastaushan on tietysti komeiden maisemien ja maailman puhtaimman ilman Muonio! Muonion kunnassa ollaan päivittämässä elinkeinostrategiaa ja yhdeksi näkökulmaksi halutaan nostaa biotalouden mahdollisuudet. Maaseutuklusterin toiminta sekä Arktisen biotalouden teemat olivatkin vahvasti esillä Tanja Häyrysen pitämässä esityksessä, jonka löydät täältä. 

Muonio ei halua olla tulevaisuudessa elinvoimaton ja lannistunut kunta, vaan elinvoimainen edelläkävijä. Näin totesi illan avauksessa myös kunnan elinkeinoasiamies Heikki Kauppinen. Muonio on tunnettu maailman puhtaimmasta ilmastaan, ja kunnassa ollaankin nyt miettimässä, miten tätä valttikorttia jatkossa tuotteistetaan. Pohja ponnistaa eteenpäin on siis olemassa ja asenne kohdillaan - tiistaina tuotiin pöytään biotalouden tarjoamat kehittämisen avaimet!

kuva: Arktinen biotalous.

Biotalousesityksessä lyötiin pöytään mahdollisuuksien lisäksi myös raakoja faktoja. Enintään 10 % Lapissa kulutetusta ruuasta on valmistettu ja jatkojalostettu maakunnan rajojen sisäpuolella. Lapin ruuan kokonaiskulutus matkailijat mukaan luettuna on vuositasolla noin 444 miljoonaa euroa, joten pienestä potentiaalista ja pääomapaosta ei puhuta. Maakuntaan tuodaan vuosittain ruokaa muualta noin 400 miljoonan euron edestä. Lapin elintarvikeohjelman tavoitteena on saada Lapin elintarvikkeiden omavaraisuusaste nousemaan tiettyjen raaka-aineiden osalat 30 %:iin. Tämän prosentin saavuttaminen tarkoittaisi n. 132 miljoonaa euron lisää aluetalouteen ja noin 1 500 työpaikkaa. Mitä nämä luvut voisivat tarkoittaa Muonion kunnan osalta? Montako työpaikkaa voitaisiin saada jäämään Muonioon tai montako uutta työpaikkaa syntymään, kun 30 % kulutetusta ruuasta olisikin lähiruokaa? Nyt Muonion kunnan lähiruuan hyödyntämisprosentti keskuskeittiössä on varsin matala - vain 1 %. Kunnanjohtaja heittikin, että lähiruuan käyttöä keskuskeittössä kasvataan tänä vuonna ainakin 100 %:ia!

kuva: Eeva Mäkinen. 

Pienin askelin voidaan siis edetä - suunta on vain ylöspäin, niin lähiruuan kuin lähienergiankin osalta Muoniossa. Hienoa on, että esimerkiksi Harrinivan ja Torassiepin matkailukeskukset Muoniossa lämpenevät jo nyt maalämmöllä. Kunnan alueella löytyy myös paikkoja, joissa lämmitys hoidetaan metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsänomistajilta ostetulla hakkeella. Muoniossa ollaan innostuttu myös puurakentamisen mahdollisuuksista, ja kunnassa onkin aiemmin puhuttu terveyskeskuksen rakentamisesta puusta. 

Muonion kunta lähtee siis ponnistamaan eteenpäin elinkeinostrategian kirjoittamisessa mukanaan uusia eväitä biotalouden saralta. #Energiahaaste'ena Muoniossa voitaisiin nostaa jatkossa esille esimerkiksi se, että kuntaan saapuvien lukuisten matkailijoiden tulee sitoutua kestävään toimintaan. Matkailijat voivat sitoutua kierrättämään, valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita ja käyttämään vaikkapa julkisia kulkuneuvoja tai kimppakyytejä saapuessaan Muonioon.