tiistai 23. tammikuuta 2018

#BioHuippu - kohokohdat, palautekysely ja materiaalit


Mitä tapahtui Biotalouden huippukokouksessa, EI jää biotalouden huippukokoukseen!


Maakuntajohtaja Mika Riipi avaamassa huippukokousta.
Kuva: Arktinen biotalous.
Biotalouden huippukokouspäivää vietettiin perjantaina 19. tammikuuta Rovaniemellä. Huippukokous keräsi paikalle väkeä opiskelijoista opettajiin, kehittäjistä yrittäjiin sekä asiantuntijoista kuntalaisiin. Huippukokouksessa oli käytössä myös interaktiivinen viestiseinä, jonka kautta yleisö pääsi vastaamaan kyselyihin, täyttämään sanapilviä sekä lähettämään kysymyksiä puhujille ja panelisteille. Tämä matalan kynnyksen viestiseinä helpotti yleisön osallistumista tiiviiseen ohjelmaan ja toi erityisesti paneeliin uutta maustetta kiperien kysymysten ja uusien näkökulmien muodossa.


Tanja Häyrynen kertoo, millaisia toimia maaseutuklusteri tulee jatkossa tekemään.
Kuva: Arktinen biotalous

Kommelluksiltakaan ei pitkän päivän aikana vältytty - huippukokouksen kolmannen osion aikana sähköt katkesivat koko Lapin ammattikorkeakoulun rakennuksesta, joten Ilari Havukaisen esitys jouduttiin vetämään läpi pimeydessä. #Energiahaaste sai siis konkretiaa huippukokouksessa!

Käynnissä Lapin biotalouden paneeli - mukana myös uusi sukupolvi!
Kuva: Arktinen biotalous
Viestiseinällä voi vielä käydä vastaamassa muun muassa palautekyselyyn Biotalouden huippukokouksesta ja siten vaikuttaa myös tuleviin seminaareihin ja suurempiin biotalousalan tapahtumiin Lapissa. Vastauksia on toistaiseksi tullut vain murto-osa osallistujien määrästä - käykäähän kertomassa mielipiteenne ja vaikuttamassa! Viestiseinälle ja palautekyselyyn pääset osoitteesta www.viestiseina.fi/biohuippu. Viestiseinän sanapilven kautta voit vaikuttaa myös Lapin alueellisen metsäohjelman toimeenpanoon vielä keskiviikkoiltapäivään saakka, joten toimi nopeasti!

Kestävän rakentamisen paneeli oli yksi päivän mielenkiintoisimmista.
Kuva: Arktinen biotalous

Biotalouden huippukokouksen esitykset löydät TÄÄLTÄ osioiden alakansioista.
Biotalouden huippukokouksen kuvamateriaalin löydät TÄÄLTÄ
Linkki Huippukokouksessa esitettyihin biotalouden parhaimmistoa esitteleviin videoihin TÄSSÄ

Biotalouden huippukokous tallennettiin myös kokonaan videolle. Videot tullaan julkaisemaan perjantaina 26. tammikuuta Arktisen biotalouden YouTube-kanavalla täällä. Käyhän silloin kuuntelemassa, mitä tilaisuudessa puhuttiin!

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Biotalouden huippukokous 19.1. - näin voit osallistua


Biotalouden Huippukokouspäivää vietetään ylihuomenna eli perjantaina 19. tammikuuta Rovaniemellä, Lapin amk:n tiloissa, Borealis-salissa. Päivä aloitetaan aamukahveilla klo 8:30 ja päätetään tulevaisuuden pohdintaan klo 16. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan - paikkoja on vielä! Ilmoittautumisen voit tehdä TÄÄLLÄLopullinen ohjelma on ladattavissa täällä

Kannattaa ehdottomasti tulla paikan päälle kuulemaan, mitä uutta biotalousalalla Lapissa tapahtuu, miltä alan tulevaisuus näyttää ja miten voimme tulevaisuuteen parhaiten vaikuttaa. Mutta mikäli et pääse paikan päälle, voit osallistua huippukokoukseen kätevästi myös etänä.


OSALLITU ETÄNÄ - TOIMI NÄIN


KIRJOITA VIESTISEINÄLLE



Huippukokouksessa on käytettävissä interaktiivinen viestiseinä. Viestiseinälle voit lähettää kommentteja, kysymyksiä, risuja ja ruusuja ja osallistua äänestyksiin tekstiviestitse, selaimen kautta tai Twitterissä.

  • Tekstiviesti: Tekstaa Biohuippu (välilyönti) oma viestisi numeroon 12154. Aloita sanalla "Biohuippu". 
  • Selain: Mene osoitteeseen www.viestiseina.fi/biohuippu, paina "viestit" ja siellä "uusi", jolloin pääset kirjoittamaan viestiä. Selaimella voit valita myös "äänestys" ja "sanapilvi", jolloin pääset vastaamaan huippukokouksen aikana viestiseinällä pidettäviin äänestyksiin tai täyttämään sanapilveä. Voit päivittää viestiseinää selaimessasi joko F5-painikkeella tai komennolla Control+R.
  • Twitter: Lähetä twiitti, jossa käytät tunnistetta #BioHuippu. Isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole väliä, kunhan tunniste on kirjoitettu oikein. Twiitit näkyvät hetken kuluttua viestiseinällä. 

Viestiseinä tulee olemaan ahkerassa käytössä läpi koko huippukokouspäivän. Luvassa on muun muassa mielenkiintoisia äänestyksiä liittyen alustuksiin, paneeleihin ja biotalouteen ylipäänsä. Viestiseinän avulla yleisö pääsee entistä paremmin osallistumaan huippukokoukseen ja saa helposti äänensä kuuluville - ota siis haltuusi tämä kätevä työkalu valitsemallasi tavalla perjantaina!

SEURAA HUIPPUKOKOUSTA NETISTÄ

Huippukokouksen kaikki alustukset ja paneelit videoidaan. Suoraa livelähetystä voit seurata Arktisen biotalouden Facebook-sivujen kautta

Huippukokouksen jälkeen alustuksista ja paneeleista julkaistaan videot Arktisen biotalouden YouTube-kanavalla. Tulemme tiedottamaan julkaisusta myöhemmin. 



MUISTA KÄYTTÄÄ TUNNISTETTA #BIOHUIPPU
- nähdään perjantaina!



  

tiistai 16. tammikuuta 2018

#Energiahaaste ja muita lupauksia

kuva: Arktinen biotalous

Vaikka marraskuun lopusta onkin jo aikaa vierehtänyt, niin parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Tässä nimittäin tulee marraskuun 28. päivä Pilkkeessä pidetyn energiaohjelman jalkauttamisen työpajapäivän kooste! Kooste kertoo tiivistetysti kaiken olennaisen energiapäivän osalta, muun muassa sen, miten #Energiahaaste syntyi. #Energiahaasteessa voimme esimerkiksi edellyttää Lappiin saapuvilta kansainvälisiltä ja kotimaisilta matkailijoilta sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin kuten kierrättämiseen sekä energiaviisaisiin valintoihin. Näin Lappi voi nousta edelläkävijämaakunnaksi kestävässä matkailussa. 

Jatkossa #Energiahaastetta lähdetään konseptoimaan ja toteuttamaan useilla eri tasoilla ja eri tahojen toimesta. Jokainen, joka haluaa lähteä tekemään muutosta ja haastaa toimijoita ja organisaatioita mukaan #Energiahaasteeseen, on tervetullut. Kertokaa meille, mitä olette lähdössä tekemään, niin maaseutuklusterin voimin muutkin toimijat innostetaan mukaan! Ensimmäinen askel oli Kinkkutempun vauhdittaminen Lapissa - kinkun rasvasta saatiin biopolttoainetta autoille. 

Energiaohjelman jalkauttamisen työpajassa tuli myös tehtyä lupauksia. Jokainen osallistuja nimesi henkilökohtaisen teon, jolla sitoutuu toteuttamaan jatkossa Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelmaa. Kannattaa siis ehdottomasti tutustua koosteeseen - näin lupaukset eivät pääse unohtumaan ja tarvittaessa kaveria voi muistuttaa tehdyistä lupauksista.

Energiaohjelman jalkauttamisen työpajan koosteen löydät TÄÄLTÄ

Tule mukaan Biotalouden huippukokoukseen 19. tammikuuta niin kuulet, millaisia askeleita energian suhteen otetaan pian julkaistavassa Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmassa. Lähdetään viemään #Energiahaastetta ja tarvittavia investointeja ideoiden tasolta kohti käytäntöä. Nyt on lähienergian aika! 

kuva: Lapin materiaalipankki | Jaana Severidt

maanantai 15. tammikuuta 2018

Sivuvirrat raaka-aineeksi


Lapin puhdas luonto tarjoaa meille kaikille ensiluokkaisia raaka-aineita, joita tulisi hyödyntää mahdollisimman pitkälle maakuntamme sisällä, jolloin parhaiten edistetään paikallistaloutta ja työllisyystilannetta Lapissa. Jatkojalostamiseen panostamisen lisäksi paukkuja laitetaan nyt kiertotalouteen - biotalouden sivuvirrat voidaan ottaa käyttöön raaka-aineina, lannotteina tai energialähteenä. 
kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.
Kun puhumme sivuvirroista, puhumme ympäristön ja aluetalouden kannalta merkittävästä asiasta. Esimerkiksi Lapin kalataloudessa syntyy vuosittain erilaisia sivuvirtoja noin 600 tonnia, ja vastaava luku porotalouden osalta on yli 2 000 tonnia. Tästä määrästä hyödynnetään nykytasolla muun muassa lemmikkien ruokana, nahkatuotannossa sekä biokaasun tuotannossa selvästi alle 10 %. Potentiaali sivuvirtojen hyödyntämiselle Lapissa on siis huikea. 

Lapin ammattikorkeakoulu on pääpartnerina "Biojätteestä raaka-aineeksi - kala- ja porotalous osaksi kiertotaloutta" -hankkeessa yhdessä Kemin Digipoliksen ja VTT:n kanssa. Hanke on osaltaan toteuttamassa maaseutuklusterin ja erityisesti Lapin elintarvikeohjelman tavoitteita. Myös alan tulevaisuuden tekijät eli opiskelijat on otettu hankkeen käytännön työhön mukaan. Hankkeessa kerättävä materiaali viedään tuoreeltaan tulevaisuuden kiertotalousosaajien opetukseen.

kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix.
Lapin amk:n vastuulle hankkeessa kuuluvat muun muassa poro-, kala- ja riistatalouden sivuvirtojen määrien, jakeiden ja alueellisen jakauman ja käytön selvittäminen. Tietoa tuotetaan suoraan digitaaliseen, helposti hyödynnettävään muotoon. 

Käy lukemassa aiheesta lisää Lapin amk:n verkkolehdessä täällä! Tule myös mukaan seurailemaan Lapin amk:n Biotiimin toimia niin Facebookissa, Twitterissä kuin Instagramissakin

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Muonion elinkeinostrategiaan puhalletaan biotalouden tuulia!

kuva: Arktinen biotalous. 

Arktisen biotalouden Instagramissa arvuuteltiin tiistaina 9. tammikuuta, missäpäin Lappia biotalouden karavaani tällä hetkellä liikuukaan. Vastaushan on tietysti komeiden maisemien ja maailman puhtaimman ilman Muonio! Muonion kunnassa ollaan päivittämässä elinkeinostrategiaa ja yhdeksi näkökulmaksi halutaan nostaa biotalouden mahdollisuudet. Maaseutuklusterin toiminta sekä Arktisen biotalouden teemat olivatkin vahvasti esillä Tanja Häyrysen pitämässä esityksessä, jonka löydät täältä

Muonio ei halua olla tulevaisuudessa elinvoimaton ja lannistunut kunta, vaan elinvoimainen edelläkävijä. Näin totesi illan avauksessa myös kunnan elinkeinoasiamies Heikki Kauppinen. Muonio on tunnettu maailman puhtaimmasta ilmastaan, ja kunnassa ollaankin nyt miettimässä, miten tätä valttikorttia jatkossa tuotteistetaan. Pohja ponnistaa eteenpäin on siis olemassa ja asenne kohdillaan - tiistaina tuotiin pöytään biotalouden tarjoamat kehittämisen avaimet!

kuva: Arktinen biotalous.



Biotalousesityksessä lyötiin pöytään mahdollisuuksien lisäksi myös raakoja faktoja. Enintään 10 % Lapissa kulutetusta ruuasta on valmistettu ja jatkojalostettu maakunnan rajojen sisäpuolella. Lapin ruuan kokonaiskulutus matkailijat mukaan luettuna on vuositasolla noin 444 miljoonaa euroa, joten pienestä potentiaalista ja pääomapaosta ei puhuta. Maakuntaan tuodaan vuosittain ruokaa muualta noin 400 miljoonan euron edestä. Lapin elintarvikeohjelman tavoitteena on saada Lapin elintarvikkeiden omavaraisuusaste nousemaan tiettyjen raaka-aineiden osalat 30 %:iin. Tämän prosentin saavuttaminen tarkoittaisi n. 132 miljoonaa euron lisää aluetalouteen ja noin 1 500 työpaikkaa. Mitä nämä luvut voisivat tarkoittaa Muonion kunnan osalta? Montako työpaikkaa voitaisiin saada jäämään Muonioon tai montako uutta työpaikkaa syntymään, kun 30 % kulutetusta ruuasta olisikin lähiruokaa? Nyt Muonion kunnan lähiruuan hyödyntämisprosentti keskuskeittiössä on varsin matala - vain 1 %. Kunnanjohtaja heittikin, että lähiruuan käyttöä keskuskeittössä kasvataan tänä vuonna ainakin 100 %:ia!

kuva: Eeva Mäkinen. 
Pienin askelin voidaan siis edetä - suunta on vain ylöspäin, niin lähiruuan kuin lähienergiankin osalta Muoniossa. Hienoa on, että esimerkiksi Harrinivan ja Torassiepin matkailukeskukset Muoniossa lämpenevät jo nyt maalämmöllä. Kunnan alueella löytyy myös paikkoja, joissa lämmitys hoidetaan metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsänomistajilta ostetulla hakkeella. Muoniossa ollaan innostuttu myös puurakentamisen mahdollisuuksista, ja kunnassa onkin aiemmin puhuttu terveyskeskuksen rakentamisesta puusta. 

Muonion kunta lähtee siis ponnistamaan eteenpäin elinkeinostrategian kirjoittamisessa mukanaan uusia eväitä biotalouden saralta. #Energiahaaste'ena Muoniossa voitaisiin nostaa jatkossa esille esimerkiksi se, että kuntaan saapuvien lukuisten matkailijoiden tulee sitoutua kestävään toimintaan. Matkailijat voivat sitoutua kierrättämään, valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita ja käyttämään vaikkapa julkisia kulkuneuvoja tai kimppakyytejä saapuessaan Muonioon. 

torstai 21. joulukuuta 2017

Mielenkiintoinen matka tiedossa

Lappi on mielenkiintoinen paikka asua ja elää. Täällä on kaikki edellytykset hyvälle elämälle. Ihmiset ovat mukavia, suoria ja ”tolkun ihmisiä”. Luonto on mahtava. On tunturia, metsää, järviä, jokia, koskia, rakkaa, jänkää ja vaikka mitä. Lappilaiset osaavat elää luonnon kanssa symbioosissa. Sen näkee kaikkialla ja kaikilla toimialoilla. Luontoa hyödyntävät porotalous, matkailu, metsätalous, metsästäjät, marjastajat, retkeilijät ja monet muut käyttäjäryhmät. Luonto voi hyvin, koska kaikki arvostavat luontoa korkealle ja haluavat sen parasta, jotta luonto voisi tarjota ihmisille antimiaan myös tulevaisuudessa.
kuva: Lapin materiaalipankki. 

Viime aikoina Lappi on nostanut profiiliaan myös ulkomaalaisten silmissä. Lappi ei ole enää periferia, johon sivistys ei ole löytänyt. Lappi on puhdas, turvallinen ja mystinen, mutta seuraa aikaansa ja on monessa asiassa myös edelläkävijä. Juuri siksi olen iloinen, että olen saanut olla mukana kehittämässä maakuntaa jo pitkään.





Ratkaisu yhteisiin haasteisiin alkaa syntyä


Vuosikymmen Lapin aluekehityksen parissa näyttää koituvan kohtalokseni, onneksi positiivisessa mielessä. Kuunneltuani elämisen haasteita haja-asutusalueilla ja erilaisia ratkaisumalleja niihin, mieleeni tuli ajatus siitä, miten haasteita voisi vielä tehokkaammin taklata ja samalla luoda jotain täysin uutta. Pakko myöntää, että pyöriteltyäni ideaa mielessäni meinasin sen jo unohtaa. En siksi, ettei se olisi ollut mielestäni hyvä, vaan siksi, että se alkoi vaikuttaa liian hyvältä, lähes utopialta. Onneksi ajatus ei antanut kuitenkaan rauhaa ja sitä oli pakko jalostaa vielä paremmaksi.

kuva: Lapin materiaalipankki, Marko Junttila.
Suunnilleen vuosi sitten kävin esittelemässä idean raakiletta Sodankylän kunnalle. Hieman siinä jo ehti kesken esityksen tulla epäilys itsellekin, kun kuuntelija alkoi naurahdella. Ajatuksissa pyöri siinä vaiheessa, että äkkiä esitys loppuun ja kotimatkalle. Tarina sai kuitenkin toisenlaisen käänteen, kun esitys loppui. Saimme kuulla, että naurahdus johtui siitä, että naurahtajalla oli ollut jo itsellään suunnitelmana uuden kylän perustaminen ja ideoissamme oli paljon samoja piirteitä. Tästä alkoi hieno yhteistyö yhdessä Sodankylän kunnan kanssa!

Vahvan vision voimin eteenpäin


Kesän korvalla huomasinkin olevani jo kokopäiväisesti uuden älykylän syövereissä. Käsissä oli tavoite 500 asukkaan uuden kylän perustamisesta Sodankylään. Moni varmaan ajattelisi, että haihattelua tuo on. Ei Sodankylään saa ketään muuttamaan, ei ainakaan noin suurta porukkaa. En kuitenkaan muista tuon naurahdushetken jälkeen sekuntia pidempään kyseenalaistaneeni konseptia. Visio on vahva ja tiedän sen toimivan. Nyt pitää vain näyttää se kaikille muillekin!
Juri Laurila, idean isä. 

Puoli vuotta olen matkustanut pitkin poikin Suomea ja vähän ulkomaillakin etsimässä osaamista ja luomassa suhteita. Olen tavannut satoja mielenkiintoisia ihmisiä ja esitellyt konseptia niin monta kertaa, etten ole edes pysynyt laskuissa. Itse en osannut edes haaveilla siitä, miten hyvin konsepti voidaan ottaa vastaan. Ei ole tullut vastaan montaakaan sellaista tahoa, joka ei olisi nähnyt konseptin potentiaalia kuultuaan esitykseni.

Kaikkialla on kova kiinnostus olla mukana muuttamassa maailmaa kestävämpään suuntaan. Tämä on todella hienoa, koska suuria haasteita on maailmassa paljon. Ääriajattelu ja eriarvoistuminen kasvavat, ihmiset joutuvat pakenemaan kotimaistaan, ilmasto muuttuu ja digitalisaatio muuttaa tulojen jakautumista. Ulkoisille muutoksille vastustuskykyinen asuinyhteisö, joka tuottaa tarvitsemansa energian uusiutuvista lähteistä ja jolla on suhteellisen korkean omavaraisuusasteen muutoinkin, on useilla tahoilla tavoite. Me vain olemme tekemässä siitä totta!

Kirjoittanut: Juri Laurila, päättyvän Arctic Smartness Village - Älykylä -hankkeen projektipäällikkö

Käy tutustumassa hankkeeseen myös Biotalouden hankejulkaisussa, löydät sen sivulta 55!

tiistai 19. joulukuuta 2017

Vauhdilla kohti ensimmäistä toimintakautta

Tästä se alkaa! kuva: Arktinen biotalous
Kestävän rakentamisen klusterin teemaryhmän kokoontui keskiviikkona 13. joulukuuta Lapin amk:lle pohtimaan, mitä kaikkea tulisi tapahtua klusterin ensimmäisellä toimintakaudella eli tammikuusta huhtikuuhun 2018. Alla listattuna asioita, joita toimintasuunnitelmaan nostettiin, ja joita nyt lähdetään klusterin yhteistyövoimin eteenpäin viemään!


  • Uusien klusterijäsenten hakeminen. Pitäisi ottaa yhteys esimerkiksi Kemin kaupunkiin, Rakennusteollisuuteen sekä Rovaniemen kehitykseen.
  • Oman tapahtuman järjestäminen. Tapahtuma voisi liittyä esimerkiksi muuttuviin rakennusmääräyksistä.
  • Tehokasta viestintää muiden järjestämistä kestävään rakentamiseen liittyvistä tapahtumista.
  • Ollaan mukana järjestämässä tapahtumia yhteistyössä muiden kanssa ja tuetaan aiheeseen liittyvien tapahtumien järjestämistä.
  •  Klusteri on valmis antamaan apua klusteritoimijoiden tarpeissa.
  • Jatketaan tehokasta kansainvälistymistä muun muassa Sustainable buildings -verkoston kautta.
  • Tuodaan tietoon eri viestintäkanavien kautta erilaisia ajankohtaisia tilaisuuksia ja tapahtumia sekä alan uutisia. 
  • Vierailu Kuhmoon, jossa voitaisiin tutustua, Woodpolikseen, jonka oppimisympäristössä yritykset osallistuva vahvasti opetukseen. Lisäksi Kuhmossa voidaan tutustua CLT-tehtaaseen sekä uuteen puurakenteiseen kouluun.
  • Osaamisen kehittäminen modernien materiaalien suhteen. Esimerkiksi ammattikouluasteelta valmistuvilla nuorilla ei ole tarpeeksi tietoa uusimmista rakentamisen innovaatioista ja erilaisista puurakennusmateriaaleista. Lapissakin pitäisi varmistaa, että toisella asteella tunnetaan uudet rakentamisen innovaatiot.  
  • Uusimpia tutkimustuloksia nostetaan esille ja niitä popularisoidaan kansantajuisiksi.
  • Tiedotetaan muuttuvista rakennusmääräyksistä. Tiedottamista on hyvä tehdä tehokkaasti jo ennakkoon. Esimerkiksi lainsäädännön asiantuntija voi tulla esittelemään muuttuvia rakennusmääräyksiä erilaisiin tilauksiin. Tämän suhteen voi olla yhteydessä ympäristöministeriöön.
  • Lautakunnille ja kaupungin- sekä kuntien hallituksille järjestetään tietoiskuja kestävästä rakentamisesta. Näin voidaan vaikuttaa siihen, että teema tulee esille Lapin kuntien kuntastrategioissa, kuten jo Rovaniemellä on tullut.

Lapin amk:lla demoiltiin ennen kokouksen alkua.
kuva: Arktinen biotalous
        Tutustu kokouksen materiaaleihin TÄÄLLÄ! Virallinen kokousmuistio tämän linkin takana.

        Tule myös mukaan seuraamaan klusterin kehittymistä some-kanavissa:
        Facebook-ryhmä  
        LinkedIn
        Kotisivut

    Tule mukaan 25. huhtikuuta vaikuttamaan seuraavan toimintakauden suunnitelmaan! Kutsut lähetetään ja niistä tiedotetaan myöhemmin, joten jäähän kuulolle!