Lapin maaseutuohjelma - kommentoi ja vaikuta!

Nyt on tuhannen taalan mahdollisuus vaikuttaa tulevaan, joulukuussa julkaistavaan Lapin maaseutuohjelmaan! Ohjelman työstö on edennyt siihen pisteeseen, että on alkanut ensimmäinen kommentointikierros. Kommenteille on aikaa 25.6. - 18.8., mutta yhä tämänkin jälkeen otamme vastaan kommentteja. Kaikkien kommentit ovat erittäin toivottuja ja tervetulleita! 

Mistä löydän ohjelman?

Huomaathan, että Lapin maaseutuohjelman lausuntokierroksen (11.10.-10.11.2019) päivitetyt materiaalit löydät TÄÄLTÄ. Kansiosta löydät ohjelmaversion niin word-tiedostona, jota voit halutessasi muokata ladattuasi tiedoston omalle koneellesi, kuin pdf-tiedostonakin. Saat tiedostot ladattua omalle koneellesi klikkaamalla ruudun oikeassa ylänurkassa olevaa alasvetovalikkoa ja sieltä vaihtoehtoa "download".

Lisäksi Dropbox-kansiosta löytyy alakansio, joka sisältää ohjelmaan tulevia kuvia kuten tulevaisuuskuvia ja visiosta muodostetun sanapilven. Kuvia ei käytännön syistä ole vielä sijoiteltu tekstin lomaan tähän kommentointiversioon, mutta lopullisessa ohjelmassa ne totta kai löytyvät oikeilta paikoiltaan.

Miten se kommentointi sitten onnistuu? 

Kommentointi on tehty varsin yksinkertaiseksi. Lukaise ohjelma läpi joko kokonaan tai sinua kiinnostavien sisältöjen osalta. Kirjaa ylös ajatuksiasi joko ohjelman word-tiedostoon hyödyntämällä punaista väriä kommenteissasi tai korostusväriä, jolla kommenttisi on helpompi erottaa muun tekstin lomasta. 

Kun olet saanut kirjattua ylös kommenttisi, kehusi, erimielisyytesi ja muokkausehdotuksesi, laita teksti tulemaan meille kirjoittajille tähän sähköpostiosoitteeseen: johanna.asiala@lapinliitto.fi. Otsikoi viestisi seuraavanlaisesti: "Lapin maaseutuohjelma, kommentti, oma nimesi" eli esimerkiksi: "Lapin maaseutuohjelma, kommentti, Maija Meikäläinen". Näin kommenttisi ei varmuudella huku muun postin sekaan. 

Mikäli et halua kirjata ajatuksiasi valmiin tekstin lomaan, voit myös kirjoittaa kommenttisi suoraan yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen (viestiin sama otsikko). Jos haluat kommentissasi viitata johonkin kohtaan, tuo se kuitenkin selkeästi ilmi! Tämä helpottaa kommenttien käsittelyä. 

Käsittelemme kaikki meille saapuneet kommentit kommentointiajan päätyttyä eli alkaen maanantaista 19. elokuuta. 

Ohjelman työstämisen aikataulu kokonaisuudessaan: 

• Kommenttikierros: 25.6.–18.8.2019
• Saamelaiskäräjät käsittelevät ohjelman syyskuussa Inarissa
• Virallinen lausuntokierros: 11.10.–10.11.
• Ohjelman lopullinen versio hyväksyttäväksi Lapin liiton hallitukselle - kokous 9.12.
• Ohjelman julkaisu pe 13.12.

Kiittämme jo etukäteen panoksestanne Lapin maaseutuohjelman eteen! 

Pääomapako Posiolla pienenee

Biokaasutilaisuuksien sarja jatkui torstaina 13. kesäkuuta aurinkoisella Posiolla. Alta näet päivän ohjelman:

12:45–13:00 Kahvit

13:00–13:10 Tilaisuuden avaus, Eija Ahola, Posion vs. kunnanjohtaja

13:10–13:25 Biokaasuntuotanto, oleellinen osa Lapin maaseudun vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta (BiTooL) - hanke-esittely, Tommi Lepojärvi, Vaasan yliopisto

13:25–13:40 Maatilojen yhteiset biokaasulaitoksen rahoitusmahdollisuudet, Pekka Myllylä, ProAgria Lappi

13:40–13:55 Maaseutuklusteri ja bioenergia Lapissa, Tanja Häyrynen, Lapin liitto

13:55–14:10 Miten Posion kuntaa kehitetään?, Veli-Matti Ruotsalainen, Posion kunta

14:10–14:25 Posion biokaasusuunnitelmat, Heikki Lehtiniemi

14:25–14:40 Biokaasulaitosmallit, Johanna Kalmari, Metener Oy

14:40–14:55 Biokaasulaitosinvestointi ympäristöviranomaisen näkökulmasta & biokaasuauton omistajan mietteitä, Eero Leppänen, Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky

14:55–15:00 Loppusanat

15:00 Tilaisuus päättyy

Tommi Lepojärvi, BiTooL-hankkeen projektipäällikkö, totesi, että biokaasun tuotannossa kyse on aina lopulta loppukäyttäjästä ja hänen halukkuudestaan tukea biokaasun tuotantoa. Kyseessä ei siis ole mikään pieni palapeli, jota pyöritellä. Nyt suunnitteilla oleva siirrettävä liikennepolttoaineen tuotantoyksikkö helpottaisi pitkien välimatkojen kanssa painimista. Maatilojen sijainnit kun ovat usein sellaisissa paikoissa, joissa ei ole riittävää kysyntää tuotetulle liikennepolttoaineelle. Lepojärvi näki myös tärkeänä asiana vaikuttamisen poliittisiin päättäjiin, jotta biokaasuautoilu tulee kuluttajalle todelliseksi vaihtoehdoksi tulevaisuudessa. 

Pekka Myllylä ProAgria Lapista esitteli erilaisia yhteisiä biokaasulaitoksen rahoitusmahdollisuuksia. Jotta biokaasua voidaan alkaa Posiolla tuottaa, tarvitaan mukaan useita tiloja ja lisäksi tilojen ulkopuolisia syötteitä, esimerkiksi metsätaloudesta tai ravintoloista. Yhdessä tekemällä myös hyödyistä nautitaan yhdessä - halvempaa ja kestävämpää polttoaineita omiin kulkuneuvoihin! Tavoitteena on luoda malli, jossa raaka-aineiden omistajat ovat myös hyödynsaajia. Esimerkiksi kunnat, kuten Posiokin, voivat lähteä luomaan kysyntää paikalliselle biokaasulle polttoaineena omien kulkuneuvojensa avulla. Yksityisen rahoituksen suhteen voitaisiin tutkailla mahdollisuutta joukkorahoitukseen.

Tanja Häyrynen, Maaseutuklusterin viestintä ja Lapin liitto, kertoi alueellisesta hanketyöstä, jolla edistetään myös muun muassa biokaasun tuotannon mahdollisuuksia. 

Veli-Matti Ruotsalainen, Posion kunnan elinkeinokoordinaattori, kertoi, että myös Posiolla esille ovat tulleet isot trendit kuten pieni hiilijalanjälki. Matkailussa tätä tavoitellaan Posiolla nyt siten, että paikalliset matkailualan yritykset käyvät läpi kestävän kehityksen sertifikaatin hakemista. Jos sertifikaatti myönnetään Posiolla tietylle määrälle matkailuyrityksiä, koko Posion kunta saa samaisen tunnustuksen kestävänä matkailukohteena. Tämä olisi erittäin tärkeä askel entistä ympäristötietoisempien matkailijoiden houkuttelussa. Posiolla on viety esim. muovin kierrätystä eteenpäin, sillä kunnassa ei vielä ole mahdollista kierrättää muovia. Kuitenkin Pentikin kaltaiset suuret yritykset tuottavat paljon pakkausmuovia, joka olisi omiaan tuomaan riittävää massaa muovinkeräykseen. 

Erityisen hyviä uutisia Ruotsalainen toi paikallisten tuotteiden jalostuksen näkökulmasta. Posion ja lähialueen kaupoista löytyy nyt posiolaisesta lihasta tehtyä makkaraa:

- Kun sitä ostaa, niin raha pysyy alueella. Näin pienennetään pääomapakoa, kertoi Ruotsalainen.

Käydäänpä Posiolla myös "ulkomaankauppaa", sillä tuotteita myydään myös Pohjois-Pohjanmaan puolelle Kuusamoon. 

Posio on myös mukana Itä-Lapin kuntayhtymän alueella ensi syksynä käynnistyvässä Vähä-C-hankkeessa, joka keskittyy rakentamisen pieneen hiilijalanjälkeen. Kuntaan rakennetaankin lähiaikoina mahdollisesti uusi rivitalo ja kuntosali - ja niiden rakentamisessa on otettava kestävyys huomioon! Lisäksi tulossa on selvitys siitä, millaisia lähituotteita keskuskeittiöt käyttävät ja mitä ne voisivat käyttää. Kun selvitys valmistuu, voidaan tiloille puolestaan viedä tieto siitä, mitä heidän asiakkaansa eli tässä tapauksessa julkinen puoli haluaa. 

Heikki Lehtiniemi Posion Hämeenkylältä kertoi kyläläisen ja maatilallisen näkökulmasta biokaasun tuotannosta Lapin kylissä. Ensin on oltava päätiedot oikein - biokaasun tuotantoa ei aloiteta, jos sen kannattavuutta ei ole varmistettu! Liikkeelle lähdetään vain puhtaasti liiketoimintapohjalta. Lehtiniemi, kuten monet muutkaan, eivät näe mitään ongelmaa asua hieman syrjemmässä suurista keskuksista, pienissä kylissä, kunhan kyliin saadaan työllisyyttä ja pysäytettyä pääomapako. Myös Arlaa kiinnostavat maatilat, joilla on paljon hyödyntämätöntä energiapotentiaalia. Ehkä tulevaisuudessa pohjoisessa voisi olla Arlan maitoautoille oma biokaasun tankkausasema kylissä? 

Johanna Kalmari, Metener Oy:sta, kertoi biokaasulaitosmalleista hyvin konkreettisella ja selkeällä tasolla. Pienintä järkevää yksikkökokoa biokaasulaitokselle on vaikea sanoa, sillä teknologisesti ratkaisuja voidaan toteuttaa myös kotitalouskohtaisesti, kyse on vain oikean palvelumallin valinnasta. Esityksessä käytiin läpi myös kiinnostavia esimerkkejä muualla Suomessa toimivista biokaasulaitoksista. Esimerkiksi hyvinkääläisessä Palopuron Biokaasu Oy:ssa biomassoina toimivat nurmi, hevosenlanta ja kananlanta, ja tuottona on vuodessa n. 2500 MWh lähinnä liikennekaasua. Kyseistä mallia operoivat maatilat, ja energiayhtiö myy energiaa ulos. Raaka-aineet tulevat alla 5 km säteeltä, luomutiloilta. 

Eero Leppänen, Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveytyön kuntayhtymästä, kertoi viranomaisena oman näkemyksensä biokaasulaitoksista. Viranomaisnäkemyksen lisäksi hänellä on myös omakohtaista kokemusta asiasta, sillä alla on oma biokaasuauto, jolle lähin tankkausasema löytyy tosin tällä hetkellä Oulun Ruskosta. Leppänen korosti, että monesti pelkillä keskusteluilla ympäristöviranomaisen kanssa voidaan kartoittaa ongelmakohtia ja rajoitteita sekä saada selville, voidaanko laitossuunnitelmia ylipäänsä toteuttaa. Kannattaa siis panostaa etukäteiskeskusteluihin!

Päivän kaikki esitykset löydät TÄÄLTÄ. 

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Kestävän kehityksen mallikunta Ii

Matkaporukkaa Iin Micropoliksen pihalla
- huomaa rakennuksen kyljessä olevat lukuisat aurinkopaneelit!

Maaseutuklusterin toinen kotimaan parastamismatka suuntautui Pohjois-Pohjanmaan rannikolle, Iihin, joka on kestävän kehityksen mallikunta lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Parastamismatkan teemana oli totta kai uusiutuva energia. Matkan järjestäjänä toimi Vähähiilinen Lappi eli VÄPPI-hanke, ja matka järjestettiin toukokuun alkupuolella. Alla voit tutustua muutamiin nostoihin mielenkiintoisesta päivästä!

Päivän kaikki esitysmateriaalit ja valokuvat TÄÄLLÄ. 

Iissä aloitettiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teijo Liedeksen terveisillä. Iin kunta on tyytyväinen ja syystäkin - kunta kasvaa kaiken aikaa, ja ennen kaikkea kestävästi. Uusiutuvasta energiasta on tullut kaikkien iiläisten asia. Kun hommaan alettiin muuttamalla yhden koulun lämmitysmuoto maalämpöön ja nähtiin muutokset positiiviset edut, on ollut helppo muuttaa loppujenkin koulujen lämmitys pois öljyltä. Uusiutuvan energian käytön edistäminen ei ole tullut kunnalle kalliiksikaan, sillä se ostaa elinkeinopalveluitaan Iin Micropolikselta, joten suurin osa palkkakustannuksesta tulee hankkeiden kautta. 

Tämänkin sähköauton lataaminen on Iin Micropoliksella ilmaista!

Kuntalaiset on osallistettu Iissä aidosti mukaan ilmastotyöhön. Heiltä on kysytty esimerkiksi työpajoissa, mitä asioita he haluaisivat viedä eteenpäin. Näin myös kuntalaiset on saatu sitoutettua ilmastotyöhön. Uutta tutkimustietoa ja viestiä uusiutuvan energian hyödyistä pitää kuitenkin viedä koko ajan eteenpäin, jotta vääriä käsityksiä ei pääse syntymään. Ii on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä työllensä - yhteydenottoja on tullut jo Australian Tasmaniasta asti! Nykyään Ii ei ole ainoa Hinku-kunta eli hiilineutraali kunta Suomessa, vaan yhä useammat ovat lähteneet mukaan Hinku-työhön. Myös Iistä tuttua 50/50-mallia (lue lisää alta) on monistettu muihin kuntiin. Tieto on parasta silloin, kun se jaetaan! Tällä hetkellä Iin kunnan omaa toimintaa ohjaa resurssiviisas tiekartta. 

Miksi uusiutuvaa energiaa?

Iin energiansäästöt (2007-2016) ovat vastanneet
noin 4500 iiläisen vuosittaista hiilijalanjälkeä!

Iin kuntaan on saatu 1990-luvulta lähtien pelkästään tuulivoiman kehittämiseen ja lisäämiseen yhteensä noin 160 000 000 € ulkopuolisia investointeja - mutta toisaalta kunta saa tuulivoimasta takaisin vuosittain 1 100 000 € kiinteistö- ja muiden verojen muodossa. Jo tässä on yksi iso syy sijoittaa tuulivoimaan, ekologisista vaikutuksista puhumattakaan. Vuonna 2017 Iin koululaiset säästivät energiaa 12 659 € edestä 50/50-mallia hyödyntäen - ei mikään pikku summa siis! Kunnan käyttämistä sähköautoista puolestaan muodostuu vuosittain noin 45 000 € säästö verrattuna polttomoottoriautoihin, kun laskee kaikki kustannukset yhteen. Eurot puhuttavat ja kertovat myös raakaa faktaa siitä, miksi kuntien kannattaa sijoittaa uusiutuvaan energiaan. Ii haastaakin kaikki Suomen kunnat tähän mukaan. Tavoitteetkin ovat korkealla - vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöistä pitäisi leikata peräti 80 %, vuoteen 2016 mennessä tästä on toteutunut 52 %, eli hyvällä tiellä ollaan! 

Aamupäivään kuului myös Iin hanketoiminnan esittelyä. Jouni Tanskanen kertoi Älyliikenteestä ja Arctic Energy -hankkeesta. Jälkimmäisessä tarkastellaan kohteiden energiatehokkuutta, mittaluokka vaihtelee koko Tanskasta Iin 400 asukkaan Asemakylään - kyseinen järjestelmä siis taipuu moneen. Järjestelmään voit tutustua täällä: https://www.energyplan.eu/. Älyliikenne-hankkeessa puolestaan taustalla vaikuttaa kasvava kansainvälinen matkailu, jolloin matkustajat saapuvat Iihin lentämällä Oulun kautta, ilman omaa autoa. Lisäksi Iistä kulkee päivittäin Ouluun töihin 1000 henkeä, toiseen suuntaan liikenne on noin 600 henkeä päivässä. Potentiaali älyliikenteen ratkaisuille ja kimppakyydeille on siis suuri! Lisäksi horisontissa siintää tavoite palauttaa Iihin junaliikenne, joka palvelisi erityisesti Oulussa työssäkävijöitä. 

Iin Ilmastoareenan mainokset puhuttavat.

Ilmastoareena on maaseuturahaston rahoittama hanke, joka nostaa maaseudun kansallisen ilmastokeskustelun keskiöön. Tavoitteena tällä hankkeella on vakiinnuttaa Suomen Ilmastoareena -tapahtuma Iihin. Tuleva Ilmastoareena järjestetään 23.-24.8. nimenomaan Iissä - lue lisää: https://ilmastoareena.fi/.  #meidänpitääpuhua #meidänpitäätehdä

Energia-agentit vauhdissa

Maaseutuklusteri on viestinyt jo aiemmin eteenpäin Iin 50/50-mallista, joka on tarkoitettu erityisesti nuorille kuten koululaisille ja jopa päiväkotilaisille. Mallin tarkoituksena on opettaa nuoret säästämään energiaa arkisilla, pienillä toimilla. Energiaa säästyy konkreettisina euroina, ja puolet säästetystä summasta saadaan koulun omaan käyttöön, puolet palautuu kunnalle. Malli on omaksuttu kunnan kouluissa ja päiväkodeissa sen verran hyvin, että nyt lapset ja nuoret ovat jopa huolissaan siitä, mikseivät kaikki aikuiset ota säästötoimia tosissaan. Paniikkia nuorten keskuudessa ei kuitenkaan lietsota, vaan energiansäästö opetetaan heille mahdollisuutena ja positiivisena asiana. 

Tässä luokassa Ojakylän koululla
energia-agentti opastaa esikoululaisia.

Liikkeelle lähdetään pienistä teoista. Luokissa seikkailee energia-agentteja, jotka opettavat lapsille ja nuorille energiansäästötekoja. Luokan valokatkaisimet on merkitty siten, että luokkaan tullessaan on helppo painaa päälle vain kaikista välttämättömimmät valot, jolloin osa valoista jää kokonaan kiinni. Luokkien lämpötilaa valvotaan kaiken aikaa. Vesipisteiden kuten vessanpönttöjen ja hanojen lähettyvillä on ohjeita veden säästäväiseen käyttöön. Koulu on järjestänyt oppilailleen hävikkikilpailun, jossa vähiten ruokahävikkiä tuottanut luokka kruunattiin voittajaksi. Pesuaineiden ympäristöystävällisiä merkintöjä opetetaan nuorille - ja nuorten kautta tieto siirtyy myös kotiin! Iissä ollaankin vahvasti sitä mieltä, että ympäristökasvatus pitäisi saada jokaikiseen Suomen kouluun. Iin kouluissa on jokaiselta luokalta edustus energiatiimissä, jonka jäsenet saavat lopulta päättää sen, mihin puolet säästetyistä rahoista menee eli yleensä noin 400-500 € vuositasolla. 

Iltapäivän pääosassa olivat Iin hankkeet. Iissä tehdään paljon ilmastotyötä myös hankkeiden kautta. Iissä esimerkiksi Tuunataan työtä ESR-hankkeen kautta. Kyseessä on kiertotalouteen liittyvä työllistymishanke, jonka kohderyhmänä ovat alle 50-vuotiaat iiläiset työttömät. Hankkeen pyrkimyksenä on työllistää ihmiset nimenomaan kiertotalouteen liittyviin työtehtäviin. Lue lisää: www.ii.fi/tuunataan. 

Iisisti Energinen puolestaan järjestää energiailtamia kuntalaisille. Hanke rantautui sinne, missä kuntalaiset jo valmiiksi olivat, esimerkiksi järjestöjen illanviettoihin. Iltamissa pelattiin esimerkiksi energiaan liittyviä tietopelejä. Näin levitetään energiatietoutta rennolla, osallistavalla tavalla, eikä ketään osoitella syyttävällä sormella. Mukana ovat olleet niin eri kylätoimikunnat, eläkeläiset kuin paikalliset martatkin. 

Paikallista on yritysvetoinen, Rovaniemeltä napattu idea (vrt. Likiliike). Mukaan pääsee, jos yrityksen koti- tai toimipaikka on Iissä, yritys työllistää iiläisen yrittäjän tai iiläisiä sekä sitoutuu edistämään Iin resurssiviisautta. Paikallista-merkin saanut yritys saa hyötyä paikallisuudesta viestintäänsä, yhteisiä kampanjoita ja markkinointia esim. Facebookin kautta. Lisäksi yritykset tekevät ympäristölupauksen, joka sopii heidän omaan toimintaansa, esim. kalustevalmistuksen hukkapalat luvataan hyödyntää yrityksen lämmityksessä.

Talotekniikka-hankkeessa tarkoitus on saada uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alalla toimiville pk-yrityksille. Yhtenä toimenpiteenä hankkeessa kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalia. Energiansäästötoimien lisäksi hanke pyrkii lisäämään uusiutuvan energian ja etenkin aurinkoenergian käyttöönottoa. 

Maaseutuklusterin viestijät ja katon aurinkopaneelit,
kyllä kelpaa!

Iistä on meillä monella paljon opittavaa. Iissä tehdään, eikä vain puhuta - ehkä olisi korkea aika myös ottaa ja tehä pois myös täällä Lapissa! 

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä