Etappeja elintarvikeyrittäjän polulta - osa 3.

Elintarvikealan yrityksen perustaminen ei onnistu yhden pysähdyksen taktiikalla. Kun katsoo kolmea vuotta taaksepäin, huomaa, että yrittäjän alkutaipaleella on käyty läpi monta virastoa. Luukulta luukulle kulkeminen ei kuitenkaan lannistanut, ei ainakaan minua. Tiskin toisella puolella näet istui laidasta lukien henkilöitä, jotka olivat minun puolellani. 

Elintarvikeyrittäjän polku voi näyttää tältä. Klikkaa kuvaa, niin näet sen isompana!
Kuva: Lapin liitto, Tea Nevanperä.

Tutkinto taskussa - mitäs seuraavaksi? 

Ensin suoritin elintarvikealan tutkinnon. Jo opintojen aikana pääsin laskelmineni ensimmäiseen yritysneuvojan käsittelyyn. Lisää laskettiin valmistumisen jälkeen. Yritys-Suomi-palveluun laatimani liiketoimintasuunnitelma helpotti asioimista monien tahojen kanssa.

Starttirahan hakeminen TE-toimistosta oli oma operaationsa. Se piti tehdä ennen yritystoiminnan aloittamista. Samoin patentti- ja rekisterihallinnosta piti saada y-tunnus, verottajalta verotili ja pankissa avata pankkitili. Finnveralta jumppasin silloisen pienyrityslainan, jonka turvin pääsin hankkimaan ensimmäisiä koneita.

Myös terveysviranomaisen huomaan piti heittäytyä hyvissä ajoin. Suomessa ei saa valmistaa elintarvikkeita myyntiin ilman, että se tapahtuu jonkinasteisessa elintarvikehuoneistossa. 

Aika monta luukkua oli siis koluttu ennen kuin pääsi varsinaisesti käärimään hihoja. Onneksi monta asiaa saattoi hoitaa myös netissä.

Yllättävän helppoa etenemistä kohti yrittäjyyttä

Asiointi eri yrityspalvelujen kanssa oli yllättävän helppoa, kun vain tarttui rivakasti toimeen. Jos sinulla on potentiaalinen yritysidea ja osaat esittään sen hyvin, ovet kyllä avautuvat ja keinot löytyvät. Osakeyhtiön pistin pystyyn kotisohvalta käsin, miehen lupautuessa hallituksen varajäseneksi.

kuva: Lapin materiaalipankki | Visit Rovaniemi

Puhelimessa kuuntelin hämmentyneenä rahoituslaitoksen edustajaa, joka totesi: “Tervetuloa huomisaamuna allekirjoittamaan lainapaperit. Rahat ovat tililänne seuraavana päivänä”. Miten hän on noin luottavainen? Eikö hän todellakaan kysy, että olenko ihan tosissani? Näinkö helppoa tämä on?

Tukipalvelujen edustajien suhtautuminen yrityshaaveisiin on Suomessa mukavan rohkaisevaa. Kenties se on “Suomi nousuun yrittämällä” -hengen mukaista. Se on tarpeellistakin. Yritystä perustaessa mielessä myllertävät monenlaiset tunteet innosta epätoivoon ja etenkin epäuskoon. Negatiivinen yritysneuvoja voi herkällä hetkellä saattaa koko suunnitelman täysin pois raiteiltaan.

Toki realismi on ihan yhtä tärkeää kuin rohkaiseminenkin. Yritysidean, jossa ei ole kannattavuuden mahdollisuuksia, on paras tulla ammutuksi alas mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, varsinkin yrittäjän itsensä takia.

Ei vain yrittämistä, vaan myös kehittämistä

Kun elintarvikealan yritys on pystyssä, alkaa sen kehittäminen. Sellaista tilaa, että vain ollaan ja yritetään, ei oikeastaan ole. Tulee paine laajentaa, kehittää uusia tuotteita ja palveluita, etsiä uusia markkinoita, hankkia tai ainakin korjata laitteita. Ja kassaan tuleva raha käytetään useinkin juuri näihin asioihin.

Yritystoimintaa kehittäessäsi tapaat todennäköisesti samat tyypit kuin yritystä perustaessasi, eikä se ole yhtään huono asia. Terveystarkastaja on henkilö, jonka kanssa kannattaa pyrkiä sellaisiin väleihin, että kehtaa soitella vähän pienemmistäkin asioista, eikä vasta sitten, kun suupielet ovat jo alaspäin. Sopivasta yritysneuvojasta voi saada pitempiaikaisenkin sparraajaan.

Arctic Ice Cream Factoryn paikallista jäätelöä tarjolla Tiedekeskus Pilkkeessä.
kuva: Arktinen biotalous

Lisäksi tarvitaan lisää rahoitusta.  Rahoittajan edustaja saattaa, uskokaa tai älkää, olla jopa ilahtunut siitä, että yritystoimintasi on kasvussa ja tulet anomaan lisää rahaa. Se kertoo siitä, että mennään eteenpäin. 

Aina kaikki ei suju niin kuin olisi toivonut, ja byrokratia saattaa tuntua ylitsepääsemättömältä. Ennen kuin hukuttautuu lomakkeisiin, kannattaa kuitenkin muistaa, että tukipalvelut – sekä neuvonta että valvonta – ovat olemassa edistääkseen liiketoimintaa elintarvikealalla. Niihin voi suhtautua joko taakkana tai sitten ottaa kaiken mahdollisen hyödyn irti.

Kirjoittanut: Anna-Riikka Lavia, Arctic Ice Cream Factory