tiistai 19. kesäkuuta 2018

Yhteisiä ruokainnovaatioita à la Savo ja Lappi!

Porukalla Sodankylän keskuskeittiöön tutustumassa.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä. 

Kesäkuun alkupuolella Lappiin saapui savolaisia vieraita luomaan yhteisiä innovaatioita vastuullissa ruokapalveluissa. Lukaisepa alta, mitä kaikkea päivän aikana opittiin! Jutun lopusta löydät linkit päivän esityksiin ja kuvamateriaaleihin. 

Mitä Lapin elintarvikealalla tapahtuu?


Tilaisuuden avasi Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen, joka kertoi, että Sodankylän kunta on tehnyt voimakkaita liikkeitä kohti kestävää tulevaisuutta paitsi paikallistaloutta tukevien elintarvikehankintojen myös energiaratkaisujen kautta. Kaikki alueen raaka-aineet on otettu kovaan hyötykäyttöön, elintarvikkeiden lisäksi myös puu. Sodankylän kunta onkin korvannut kaikki öljylämmitteiset kiinteistöt hake- tai pellettilämmityksellä

Risto Pyhäjärvi riensi kunnantalolta suoraan kalastamaan.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä.
Pieni katsaus paikalliseen elintarviketuotantoon oli myös paikallaan. Tanja Häyrynen kertoi Luken Rauno Kuhan puolesta, millaista tuotantoa Lapissa tällä hetkellä on. Lisää tuotantoa kaivattaisiin Lappiin muun muassa kananmunien, siipikarjan, sianlihan ja useiden avomaakasvisten osalta. Toisaalta Lapin kalatalouden toimintaryhmän Markku Ahonen kertoi kuulijoille, että lappilaisella sisävesikalastuksella menee tällä hetkellä todella hyvin - lappilaisen, korkealaatuisen kalan kysyntä ylittää jo tarjonnan! Lisäksi lappilaisen järvikalastuksen kaupallista potentiaalia ei olla lähellekään vielä saavutettu. Haasteena onkin kalastajien ikääntyminen. 

Yksi Lapin suurista ammattikalastukseen soveltuvista järvistä on Lokan tekojärvi, josta terveisensä toi ammattikalastaja Risto Pyhäjärvi. Lokan kalastajaosuuskunta sai vuonna 2015 hankintasopimuksen Sodankylän keskuskeittiön kanssa, ja nykyään lokkalaista siikaa ja ahventa hyödynnetään koulun keittoihin, kastikkeisiin ja laatikkoruokiin. Paikallisella ahvenella korvataan nuorison suosikkiruokaa eli tonnikalapastaa, jonka pääraaka-aine tulee Japanista. 

Sodankylän kunnan Merja Ahola sekä Krista Stauffer muistuttivat kuulijoita sitiä, ettei vuoropuhelu hankinnoissa suinkaan ole kiellettyä - ennen tarjousta pitää uskaltaa keskustella! Hankinnat kannattaa myös paloitella osiin, jotta pientenkin toimijat pystyvät tarjoamaan tuotteitaan. Lisäksi tärkeää on, ettei valintaperusteena ole pelkkä hinta. Näissä on ainekset onnistuneisiin paikallisiin hankintoihin. 

Pello, Länsi-Lapin kunta, on ottanut tavoitteekseen hyödyntää paikallista kalaa keskuskeittön kautta julkisissa ruokailuissa (lue lisää täältä). Pellon kehityksen Timo Sirkkala korostikin, että ellei rahaa ole poliittisesti päätetty suunnata esimerkiksi lähihankintoiihn, eivät asiat edisty. Pellossa edetään hitaasti, mutta varmasti kohti lähiruoan hyödyntämistä. Tällä hetkellä Pellossa ravintolat ovat edelläkävijöitä lähiruoan käytössä.  

Soile Matero lavalla.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.
Itä-Lapin kunnista paikalla oli Kemijärven edustaja Soile Matero. Kemijärvellä erityisesti luonnontuoteala on vahvassa huudossa. Kemijärvellä luonnontuotteiden tuotantotilat sijaitsevat kaupungin omistamassa rakennuksessa, jossa on edullinen vuokra aloittaville tuottajille. Tilat on koneistettu ja kalustettu Kemijärven kehityksen toimesta. 

Lapissa edistetään elintarvike-, luonnontuote- ja kalatalousaloja voimallisesti myös erilaisten hankkeiden toimin. Maaseutuklusterin viestintä -hanke (lue lisää täällä) esittäytyi Tanja Häyrysen toimesta. Hanke viestii elintarvikkeiden ja energian mahdollisuuksista lappilaiselle maaseudulle - taustalla iso joukko Maaseutuklusterissa vaikuttavia raudanlujia biotalousalan asiantuntijoita, kehittäjiä, koulutuksen, hallinnon ja rahoituksen edustajia. Käypä lukaisemassa hankkeen jalkauttama Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelma TÄÄLLÄ!

Maaseutuklusterin viestintä kiertää nyt Lapin kuntia!
kuva: Maaseutuklusterin viestintä


Aamupäivän alustussession jälkeen saimme mahdollisuuden tutustua lounaan yhteydessä myös Sodankylän keskuskeittiöön. 

Entäpä se maakuntauudistus? 


Maakuntauudistuksesta puheenvuoron piti Meri-Lapin kuntapalveluiden Aulis Martikainen. Ruokapalveluiden tulevaisuus näyttää mutkikkaalta maakuntauudistuksen kynnyksellä: asiakaskunta kasvaa ja valmistus tulee keskittymään yhä suurempiin yksiköihin. Yksi vaihtoehto vastata tulevaan haasteeseen, eli miten yhdistää lähihankinnat ja uuden maakunnan rakenteet, voisi olla inhouse-yhtiö, joka perustettaisiin sidosryhmäksi kuntien ja maakunnan välille. Tätä onkin lähdetty jo aktiivisesti Sodankylässä selvittämään, ja yhteydessä ollaan oltu jo muun muassa Pirkanmaahan ja Keski-Suomeen. 

Esimerkillistä toimintaa Savossa


Sari Väänänen EkoCentriasta.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä
Lappilaisilla kannattaa olla korvat höröllään erityisesti Ylä-Savon suuntaan, josta voidaan ottaa monenlaista oppia vastuullisesti elintarvikepuolen kehittämisestä. EkoCentrian Sari Väänänen toi hyvin esille muun muassa ruokapalveluiden ympäristövaikutuksia. Väänäsen mielestä onkin tärkeää huomata, että ammattikeittiöissä ympäristöosaaminen on osa ammattitaitoa.

Kiuruveden Helena Laitinen kertoi, että perusteet ovat kunnossa: Kiuruvesi oli vuonna 2016 Suomen suurin naudanlihan tuottaja ja kolmanneksi suurin maidontuottaja. Paikallista raaka-ainetta siis olisi käytettävissä. Myös luomun osuutta ollaan saatu kasvatettua. Sen osuus on tällä hetkellä Kiuruveden ruokapalveluissa 3,4 %. Luomuna saadaan mm. hiutaleet, suurimot, tuoreet leipomotuotteet sekä "LUOMUpiimä". Vieremällä ollaan keskitytty esimerkiksi biohävikin seurantaan oppilaisruokailuissa. Vuodessa Vieremän kirkonkylän koulussa biojätettä syntyy n. 2 200 kg, joka tarkoittaa lähes 7 000 € hävikkiä. Päivän lopuksi Maija Rissanen Savon ammattiopistosta kertoi vuonna 2014 aloitetusta ympäristövastuullinen ruokatuotanto -koulutuksesta, joka on suunnattu ruokapalveluissa työskenteleville henkilöille. Tällaista osaamista tarvitaan jatkossa myös Lappiinkin!
kuva: Sari Väänänen. 

Päivä pähkinänkuoressa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti