 |
| Kuva: Lapin materiaalipankki, Photokrafix. |
Miekojärven kalasatamaan tehdään kuluvana kesänä viimeisiä silauksia.
Pari vuotta sitten aloitettu sataman remontoiminen mahdollistaa paikallisen
kalan kaupallisen hyödyntämisen. Kalasatamahanke on rahoitettu
yhteistyössä eri hankkeiden, kalatalousrahaston (EMKR) ja Pellon kunnan välillä. Kalasataman tehokkaamman hyödyntämisen
kanssa Pellon kunta on tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi maaseutuklusterin ja sitä kautta Arktisen biotalouden
kanssa olemassa olevien pullonkaulojen poistamiseksi.
- Saamme paikallisten järvien kalaa esimerkiksi Pellon keskuskeittiön
käyttöön jo ensi syksystä alkaen, iloitsee Pellon Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Timo
Sirkkala.
Laitostunnuksilla toimivassa satamassa kalan saa käsiteltyä ja säilytettyä käyttövalmiina massana. Käytännössä homma toimii niin, että kalastaja suomustaa ja jauhaa saaliin jo satamassa, jonka jälkeen käyttövalmis kalamassa pakastetaan ja kirjataan ruokapalvelun käyttöjärjestelmään.
- Saalista ei välttämättä tule tasamäärin niin, että se riittäisi kerralla valmistukseen. Siksi on tärkeää että kala saadaan säilytettyä ja kirjattua oikeaoppisesti. Kun valmista kalamassaa on kirjattu järjestelmään tarpeeksi, voi keskuskeittiö ottaa kalaruuan ruokalistalle, Sirkkala selittää.
Hinta ei ole ainoa etu
Lohi on raaka-aineena niin kallista, että sitä ei juurikaan julkisen puolen ruokalautasilla näy. Loheen verrattuna valkoinen kala on halpaa, mutta sen käyttöön löytyy muitakin perusteita kuin hinta. Lähijärvestä kalastetun kalan ravintoarvoa, laatua tai eettisyyttä kun ei tarvitse arvailla.
- Myös logistiikkakustannukset pienevät huomattavasti kun kala tulee läheltä. Itse asiassa kuljetukseen ei meidän tapauksessamme tarvitse sijoittaa erikseen yhtään euroa, sillä ruokapalvelu hakee kalan päivittäisten ajojensa yhteydessä, Sirkkala mainitsee.
Lähikalan käyttö oli pienestä kiinni
Tähän mennessä paikallista kalaa ei ole kuitenkaan voitu hyödyntää, sillä Pellon keskuskeittiöllä ei voi prosessoida raakakalaa. Keittiöllä ei ole tarvittavia tiloja tai välineitä raakakalan käsittelyyn ja säilytykseen, joten kalaruuat on tilattu isoilta toimittajilta valmiina annoksina.
- Keskuskeittiön remontointi olisi käynyt kalliiksi, joten Pellon Kehitys Oy teki selvityksen, kuka voisi toimittaa lähiruokaa keskuskeittiön käyttöön. Miekojärven kalasatamassa on kalankäsittelyyn hyväksytyt, asianmukaiset toimitilat. Pienellä kunnan tekemällä investoinnilla satamassa voidaan nyt prosessoida kalaa keskuskeittiöiden käyttöön, kertoo Sirkkala.
- Kävi ilmi, että verrattain pienillä, noin 20–30 tuhannen euron investoinneilla saisimme vaadittavat hankinnat tehtyä. Laskelmiemme mukaan paikallisen kalan hinta laitosruokailuun on investointienkin jälkeen niin edullinen, että sen käyttöön ottaminen ei vaadi muuta kuin poliittista tahtoa, Sirkkala toteaa.
Pellon kunnassa poliittista tahtoa ei tarvinnut kaukaa hakea, ja pyörät paikallisen kalan hyödyntämiseen lähtivät pyörimään välittömästi. Selvitys lähikalan käytön mahdollisuuksista pyydettiin maaliskuun puolessa välissä ja se valmistui huhtikuun lopussa. Päätös laitehankinnoista tuli alle viikossa, ja sataman viimeiset remonttityöt ovat jo käynnissä.
Timo Sirkkala kiittää Pellon kunnan toimijoiden aktiivisuutta päätöksentekijöistä aina keittiöhenkilökuntaan saakka.
- On paljon työläämpää tehdä kalapullat ja -pihvit itse kuin avata paketti ja lämmittää ne valmiina. Silti kukaan ei ole vastustanut tätä päätöstä, vaan kaikki seisovat sen takana, Timo Sirkkala kiittää.
Laitostunnuksilla toimivassa satamassa kalan saa käsiteltyä ja säilytettyä käyttövalmiina massana. Käytännössä homma toimii niin, että kalastaja suomustaa ja jauhaa saaliin jo satamassa, jonka jälkeen käyttövalmis kalamassa pakastetaan ja kirjataan ruokapalvelun käyttöjärjestelmään.
- Saalista ei välttämättä tule tasamäärin niin, että se riittäisi kerralla valmistukseen. Siksi on tärkeää että kala saadaan säilytettyä ja kirjattua oikeaoppisesti. Kun valmista kalamassaa on kirjattu järjestelmään tarpeeksi, voi keskuskeittiö ottaa kalaruuan ruokalistalle, Sirkkala selittää.
Hinta ei ole ainoa etu
Lohi on raaka-aineena niin kallista, että sitä ei juurikaan julkisen puolen ruokalautasilla näy. Loheen verrattuna valkoinen kala on halpaa, mutta sen käyttöön löytyy muitakin perusteita kuin hinta. Lähijärvestä kalastetun kalan ravintoarvoa, laatua tai eettisyyttä kun ei tarvitse arvailla.
- Myös logistiikkakustannukset pienevät huomattavasti kun kala tulee läheltä. Itse asiassa kuljetukseen ei meidän tapauksessamme tarvitse sijoittaa erikseen yhtään euroa, sillä ruokapalvelu hakee kalan päivittäisten ajojensa yhteydessä, Sirkkala mainitsee.
Lähikalan käyttö oli pienestä kiinni
Tähän mennessä paikallista kalaa ei ole kuitenkaan voitu hyödyntää, sillä Pellon keskuskeittiöllä ei voi prosessoida raakakalaa. Keittiöllä ei ole tarvittavia tiloja tai välineitä raakakalan käsittelyyn ja säilytykseen, joten kalaruuat on tilattu isoilta toimittajilta valmiina annoksina.
- Keskuskeittiön remontointi olisi käynyt kalliiksi, joten Pellon Kehitys Oy teki selvityksen, kuka voisi toimittaa lähiruokaa keskuskeittiön käyttöön. Miekojärven kalasatamassa on kalankäsittelyyn hyväksytyt, asianmukaiset toimitilat. Pienellä kunnan tekemällä investoinnilla satamassa voidaan nyt prosessoida kalaa keskuskeittiöiden käyttöön, kertoo Sirkkala.
- Kävi ilmi, että verrattain pienillä, noin 20–30 tuhannen euron investoinneilla saisimme vaadittavat hankinnat tehtyä. Laskelmiemme mukaan paikallisen kalan hinta laitosruokailuun on investointienkin jälkeen niin edullinen, että sen käyttöön ottaminen ei vaadi muuta kuin poliittista tahtoa, Sirkkala toteaa.
Pellon kunnassa poliittista tahtoa ei tarvinnut kaukaa hakea, ja pyörät paikallisen kalan hyödyntämiseen lähtivät pyörimään välittömästi. Selvitys lähikalan käytön mahdollisuuksista pyydettiin maaliskuun puolessa välissä ja se valmistui huhtikuun lopussa. Päätös laitehankinnoista tuli alle viikossa, ja sataman viimeiset remonttityöt ovat jo käynnissä.
Timo Sirkkala kiittää Pellon kunnan toimijoiden aktiivisuutta päätöksentekijöistä aina keittiöhenkilökuntaan saakka.
- On paljon työläämpää tehdä kalapullat ja -pihvit itse kuin avata paketti ja lämmittää ne valmiina. Silti kukaan ei ole vastustanut tätä päätöstä, vaan kaikki seisovat sen takana, Timo Sirkkala kiittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti