Kalastajan ammatissa komeat maisemat ovat työsuhde-etu. Kuva: Marjaana Aarnio. |
Sodankylässä vuosi sitten toteutettu ”Uusien kalastajien rekrytoinnin edellytykset” -hanke on poikinut
paljon yhteydenottoja Sodankylän tekojärville. Ennen hankkeen alkua
Sodankyläkin kärsi tutusta ongelmasta: kalastajien määrä oli vähentynyt ja
kalastajakunnan keski-ikä korkea.
- Uusia kalastajia Sodankylään on tullut vuoden aikana neljä, mutta
vesistöjen tuotto mahdollistaisi arvioiden mukaan jopa kaksinkertaisen
kalastajamäärän nykyiseen verrattuna. Yhteydenottoja onkin tullut kolmisenkymmentä
ympäri Suomea, kertoo Sodankylän biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio.
Muualta tulleiden motiivit tulla kalastajaksi Lokkaan ovat selvät:
olosuhteet vetävät puoleensa. Lokka-Porttipahta kalastusalue on laaja,
infrastruktuuri on kunnossa, markkinat vetävät ja kalastajat ovat sitoutuneita
opastamaan uusia kalastajia paikalliseen vesistöön ja pyyntimenetelmiin. Tästä
avoimuudesta lokkalaiset ovat erityisesti saaneet kiitosta.
- Merikalastuksen ongelmien takia rannikkoseudulta on ollut
kiinnostusta rekrytointia kohtaan. Lokassa ja Porttipahdassa pystyttäisiin
kalastamaan kestävästi noin 2–3 kertainen määrä nykyiseen verrattuna, lisää
Lokan osuuskunnan kalastaja Risto
Pyhäjärvi.
Järvikalalla on kysyntää
Pannuahven on suosittua kalakukkojen valmistuksessa ja
ahvensäilykkeissä. Sodankylän keskuskeittiö kehitti ahvenesta suosiota saaneen
”ahvensardiinin”. Kuva: Marjaana Aarnio.
|
Lokan kalasta lähes 90 % myydään fileenä tai vastaavana tuotteena
markkinoille. Kalatukut ovat tällä hetkellä suurin ostaja ja toimittavat
tuotteet vähittäismyyntiin. Kiinnostus lähikalaan on lisääntynyt huomattavasti
muuallakin. Sodankylän kunnan linjaus suosia lähiruokaa on toiminut hyvänä
esimerkkinä maakunnassa. Lokan osuuskunnalla on tällä hetkellä hankintasopimus
kunnan kanssa kalatuotteiden toimittamisesta. Sodankylässä kehitetään myös
kovasti kalan reseptiikkaa. Kalamassa on sopiva tuote erityisesti julkisiin
ruokailuihin kuten päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin.
Paikalliseen vähittäismyyntiin kuten ravintoloihin ja kauppoihin päätyy
vain pieni määrä saaliista. Kysyntä on kuitenkin selvästi kasvussa. Ongelmana ovat
usein pienet tilauserät, joissa kuljetuskustannus tulee kalliiksi.
- Toivottavasti ravintoloiden listoilla läheltä pyydetty kala olisi
jatkossa entistä paremmin näkyvillä. Tällä hetkellä esimerkiksi Pyhätunturin
Huttu-Uula-ravintolasta saa lokkalaista ahvenfilettä, kertoo Aarnio.
- Ihannetilanne olisi se, että Lokan kala hyödynnettäisiin
Pohjois-Suomessa. Kulutuksen huomioiden tämä olisi mahdollista meidän
saalismäärillä, ja lyhemmät kuljetusmatkat pienentäisivät ekologista tassunjälkeä,
sanoo Pyhäjärvi
Markkinoilla Lokan kala on tunnettu korkeasta laadustaan.
- Kalan kehutaan olevan maukasta ja se on kysyttyä, Pyhäjärvi
mainitsee.
- Tätä meidän pitäisikin rohkeammin mainostaa, jatkaa Aarnio.
Molemmat peräänkuuluttavat myös tarvittavan muutoksen laajuutta
lähellä tuotetun ruoan suosimisessa. Olisi hienoa, jos kaikki Lapin kunnat noudattaisivat
yhtenä rintamana Sodankylän mallia.
- Tämä lisäisi paikallisen
kalan kysyntää Lapissa. Kaikkien tahto on saada ketjusta lyhyempi kalastajalta
asiakkaalle.
Lokassa hauki on arvostettu saalis. Pohjoisten vesien haukea
sanotaan punalihaiseksi, kun ravintona on siikaa ja taimenta. Kuva: Marjaana Aarnio.
|
Lisätietoa:
Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta, biotalouskoordinaattori, marjaana.aarnio@sodankyla.fi,
040 560 4750
Risto Pyhäjärvi, Lokan luonnonvaraosuuskunta, kalastaja, risto.pyhajarvi@hotmail.com, 0400
222 497
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti