Uusia eväitä maidon jatkojalostamiseen

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Lapinlehmän maito markkinoille -hanke eli tuttavallisemmin Lapparikoulu kävi maidon jatkojalostamisen oppimatkalla Etelä-Suomessa 19.–22.9. Lue tämä Biotalousuutisten juttu ja saat tietää, mitä kaikkea tuolla matkalla opittiin, sillä tieto on tehty jaettavaksi! 

Osa matkaväestä ja lapinlehmä Noaidi Ahlmanilla. kuva: Anne Tuomivaara.

Idea oppimatkalle saatiin jo Lapparikoulua edeltäneessä Lappari-hankkeessa, jossa oli tiiviisti mukana Ahlamanin aikuis- ja ammattiopisto Tampereen läheltä. Ahlmanin opisto toimikin reissaajien tukikohtana syyskuussa. 

- Oppimatka oli yhteinen Kasvua suomenkarjasta -kehittämishankkeen kanssa. Katsoimme yhdessä, millaista sisältöä haluamme matkallemme, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Anne Tuomivaara. 

Matkan aikana saatiin tutustua moneen erilaiseen maitoa jalostavaan tilaan. 

- Tällaisia tilameijerikonsepteja meillä ei täällä Lapissa ole vielä hyödynnetty, mutta syytä olisi todellakin ottaa parhaat ideat käyttöön myös tänne Lappiin, toteaa Lapparikoulu-hankkeen johtaja Päivi Soppela. 

Löydä oma juttusi! 

Harri Alakapee esittelee Ahlmanin maitobaarin toimintaa.
kuva: Päivi Soppela. 

Ahlmanin koulutilalla tutustuttiin meijerituotteiden tekoon. Ahlmanin konseptissa erilaisten koulutusten lisäksi keskiössä on tilamyynti. Ahlmanilta löytyy muun muassa maitobaari, josta kaupunkilaiset voivat käydä hakemassa ehtaa lähimaitoa. Ahlmanin sijainti on myös ihanteellinen - esimerkiksi Tampereelle on matkaa vain noin 5 kilometriä! 

- Ahlmanhan sijaitsee käytännössä kaupunkiasutuksen keskellä. Maito ei siis voisi tulla lähempää kaupunkilaisille! 

Kaupunkilaiset voivat myös kesäisin käydä ihastelemassa erirotuisia lehmiä vapaana laitumella. Ahlman on siis tuonut maaseudun lähelle kaupunkia luontevasti. 

Peter Döring ja Herkkujuustolan uusi energiaa säästävä kypsytyskellari.
kuva: Päivi Soppela.

Matkan ensimmäisenä päivänä tutustuttiin myös Peter Dörigin Herkkujuustolaan, jossa valmistuu sekä sveitsiläistä että suomalaista juustoa. Juustoa valmistetaan täällä perinteitä kunnioittaen, mutta silti avoimena uudistuksille - ehkä jatkossa Dörigin juustosta osa on alkuperäiskarjan maidosta jalostettua? Lisäksi Dörigin valttina on täysin ekologinen kypsytyskellari juustolle. Kellarissa ei nimittäin käytetä keinotekoista jäähdytystä. 

- Herkkujuustola antoi opiskelijoillemme loistavan esimerkin siitä, miten tuotteistamisessa voi onnistua. Juustolasta toimitetaan tuotteita paljon kaupoille ja muuhun jälleenmyyntiin, kertoo Tuomivaara. 

Riitta Saloniemi ja kurssilaiset juustolan puodissa.
kuva: Päivi Soppela.

Matkan toinen päivä oli ohjelmaa ja näkemistä täynnä. Ensimmäiseksi vierailtiin Laitilassa Saloniemen juustolassa, jossa valmistettiin monenmoisia tuotteita luomumaidosta. 

- Saloniemellä valmistettiin vuohen- ja lehmänmaitojuustoa, rahkaa, jukurttia, toffeeta sekä kirkastettua voita, joka on hittituote markkinoilla tällä hetkellä. Lisäksi siellä myytiin myös raakamaitoa, muistelee Soppela. 

Saloniemen navetta ei ollutkaan ihan mikä tahansa navetta, vaan hybridinavetta, jonka katon alla viihtyivät niin erirotuiset lehmät kuin kilit ja vuohetkin. Koko hommaa pyöritettiin Saloniemellä pienillä henkilöresursseilla, apuna muun muassa perinteinen paimenkoira. 

- Heidän tuotteensa myytiin herkkukaupoille, ei ketjuille. Visuaaliseen ilmeeseen ja mielikuvien luomiseen on heillä todella panostettu, lisäksi heidän tuotteensa ovat olleet luomua jo vuodesta 2010 alkaen, kehuvat Tuomivaara ja Soppela. Tärkein oppi Saloniemen vierailulla olikin heidän mielestään se, että hyvin toteutetulla brändityöllä pienikin toimija voi pärjätä. 

Kolatun juustosta osa myydään kuvassa olevasta
kiertävästä myyntivaunusta.
kuva: Päivi Soppela.

Toisena reissupäivänä vierailtiin myös Somerolla Kolatun juustolassa. Kolatun tila on ollut olemassa jo 1800-luvulla, joten perinteitä sillä on jo olemassa. Liikkeelle lähdettiin vuohenjuuston tuottamisesta, mutta nykyään Kolattu ostaa maidon ulkopuolelta vuohenjuuston valmistukseen. Kolattu on mahtava esimerkki pienjuustolan menestystarinasta - tuotteita myydään Kolatulla esimerkiksi pienessä myyntivaunussa, joka kulkee kätevästi mukana auton perässä messuilla ja tapahtumissa ympäri Etelä-Suomen. 

- Yksi Kolatun hittituotteista on hämäläinen munajuusto, joka vastaa meidän leipäjuustoamme, kertovat Tuomivaara ja Soppela. 

Mitä matkalta opittiin? 

Ahlmanin tilameijerin tähtituote Selinin Sininen on päässyt
valtiovieraidenkin pöytiin
kuva: Päivi Soppela.

Reissulle osallistui hyvin innokkaita alan ihmisiä Lapista - ja olipa mukana yksi vauvakin! 

- Meitä oli kaikkiaan yhdeksän, jotka lähtivät pikkubussilla Lapista matkaan, joukossa myös kaksi agrologiopiskelijaa OAMK:sta. 

Tuomivaaran ja Soppelan mukaan matkalle osallistui myös sellaisia tilallisia, joilla on jo itsellään lapinlehmiä. Osallistujat olivat enimmäkseen nuoria ja tilajalostamisesta kiinnostuneita, joten he olivat otollista kohderyhmää tällaiselle oppimatkalle. Monille matka olikin silmiä avaava kokemus. 

- Monet tajusivat matkan varrella, ettei jalostuksen suhteen tarvitse heti pyrkiä valtaviin tuotantomääriin, vaan aloittaa voi pienestäkin! Alkuun voi päästä käytetyillä laitteilla, jotka ovat varsin edullisia, kertoo Tuomivaara. 

Sekä Tuomivaara että Soppela ovat sitä mieltä, että matkalle osallistujista huokui toiveikkuus sekä usko omaan tekemiseen. Erityisen hyödyllistä nuorille oli varmasti kuulla esimerkiksi Herkkujuustolan historiasta, sillä tämä antoi samaistumapintaa: 

- Jalkatyöstä heidänkin toimintansa on lähtenyt, ja nyt tilamyynti kukoistaa ja konsepti toimii moitteettomasti, summaavat Tuomivaara ja Soppela. 

Tule kouluttamaan itseäsi Lapparikoulun kursseilla! 

Näin valmistuu juustomassa!
kuva: Päivi Soppela.

Syyskuussa toteutettu maidon jatkojalostukseen keskittynyt oppimatka ei ole suinkaan ainoa, joka Lappari-koulu-hankkeessa tehdään. Keväällä 2019 on luvassa uusi matka, tällä kertaa Pohjois-Ruotsiin, jossa tarkoituksena on tutustua pohjoisruotsalaiseen tunturikarjaan ja sen maidon jalostukseen. Oppia meille Lappiin on siis tulossa lisää, joten stay tuned! 

Lisäksi hanke järjestää erilaisia kursseja toimintansa aikana. Kurssimodulit löydät hankkeen sivuilta: https://www.arcticcentre.org/FI/Lappari/koulutus. Mikäli käytät Facebookia, kannattaa myös seurata Lapparikoulun Facebook-sivuja, sillä myös siellä välitetään ajankohtaista tietoa kursseista ja oppimatkoista. Sivu löytyy Facebookista nimellä Lapinlehmän maito markkinoille. Lapparikoulu -hanketta tukevat Lapin ELY-keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä yritykset. 

Rakkautta ensisilmäyksellä!
Lapinlehmävasikka Pyhä tutustuu nuorimpaan opintomatkalaiseen.
kuva: Päivi Soppela.

Lapparikoulu-hankkeen tekemä työ on erittäin tärkeää, sillä tällä hetkellä Lapissa, eikä muuallakaan koko maassa Hämeenlinnaa lukuun ottamatta, ole saatavilla meijerialan koulutusta. Kysyntää maidosta jalostetuille erikoistuotteille kuitenkin on yhä enenevissä määrin, kiitos kasvavan matkailun. Tuomivaaran ja Soppelan mielestä Lapissa kannattaisikin panostaa koulutuksessa muun muassa tuotekehitykseen sekä tuotteiden brändäämiseen. 

Kirjoittanut: Johanna Asiala, Lapin liitto

Kunnanvirasto CLT:stä ja vaatteita lehmänlannasta? - villejä ideoita Keminmaalla!

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Kuntakierrosjuna jatkaa kulkuaan - seuraavana pysähdyspaikkana oli maanantaina 5.11. Keminmaa. Alta näet päivän varsin kattavan ohjelman.

14:00 – 14:45 Sisäilmaongelmat ja puurakentaminen, Martti Mylly, Ammattiopisto Lappia 

14.45 – 15.30 Lapin Energiakonttori ja energiatehokkuussopimukset kunnille, Otto Pesonen, Lapin ammattikorkeakoulu 

15.30 – 16.00 Lisää työkaluja maatilayrittäjille, Mikko Lampela, ProAgria Lappi 

16.15 – 19 YLEISÖTILAISUUS 

16.15 – 16.30 Tilaisuuden avaus, kunnanjohtaja Mauri Posio 

16.30 – 17.20 Maaseutuklusterin viestintä, Lapin maaseudun tulevaisuuden puolesta, Tanja Häyrynen Lapin liitto 

17.20 – 18.00 Keminmaan kylien kehittäminen, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi 

18.00 – 18.40 Puurakentaminen ja metsäbiotalous, Timo Pisto, Suomen metsäkeskus 

18.40 – 19.00 Keskustelua illan teemoista – miten tästä eteenpäin Keminmaassa?

Sekä kunnan tekniselle puolelle suunnattu alun kaksituntinen että illan yleisötilaisuus olivat varsin keskustelevia. Martti Mylly Ammattiopisto Lappialta kertoi muun muassa siitä, miten sisäilmaongelmat vaivaavat nykyään varsin useita kehnosti rakennettuja tai ilmastoituja julkisia rakennuksia. Merkittävä tekijä sisäilmaongelmissa on se, että rakennukset ovat huonosti tiivistettyjä. Puurakentamisesta Mylly totesi, että se on yksi avaintekijöistä ilmastonmuutosta torjuttaessa - betonia tulee pyrkiä aktiivisesti korvaamaan puulla! Tällöin katse kääntyy julkiseen rakentamiseen, jonka pitäisi olla suunnannäyttäjä puurakentamisessa. Esimerkiksi CLT:stä on jo tehty kerrostaloja Suomessa ja nyt ensimmäinen nousee myös Lappiin, kun DAS:n Riihipellonpuisto-opiskelijatalo rakennetaan Rovaniemelle. Keminmaalla kunnanvirasto tarvitsisi pikaisesti remonttia - miten olisi yksikerroksinen CLT-rakennus? Esimerkiksi Pudasjärven hirsikampus on saanut monenlaista rahoitusta, ja kunnanviraston rakentamisessa kumppanina voisi toimia Ammattiopisto Lappia. Näillä eväillä Keminmaan kunta voi lähteä miettimään suunnitelman konkreettista toteuttamista! Katso Martin esitys TÄÄLLÄ. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Paljon puhetta herätti myös Otto Pesosen esittelemä Lapin Energiakonttori (lapinenergiakonttori.fi) sekä energiatehokkuussopimus. Keminmaassa kunnan valtuusto on käsitellyt liittymistä energiatehokkuussopimukseen ja uusi palaveri tämän tiimoilta on jo sovittu Lapin AMK:n kanssa. Kunnassa on pyritty julkisten kiinteistöjen osalta pääsemään pois öljylämmityksestä, samoin suorassa sähkölämmityksessä on enää vain vähän kiinteistöjä. Pääasiallinen lämmitysmuoto on hakepohjainen kaukolämpö. Huolta Keminmaassa on herättänyt se, etteivät tavalliset kuluttajat toistaiseksi ole saaneet investointitukea lämmitysmuodon vaihtamiseksi, ja tätä asiaa luvattiin viedä Maaseutuklusterin voimin eteenpäin aina komissiotasolle asti! Katso Oton esitys TÄÄLLÄ. 

Naapuripitäjästä Tervolasta paikalle saapui ProAgria Lapin Mikko Lampela, joka kertoi Lapin maatalouden nykytilasta. Hän korosti, että Keminmaalla jos missä voisi toimia maatilayritys, jossa on suoramyyntiä, sillä Keminmaasta on lyhyt matka Lapin mittapuulla joka paikkaan. Onni koko Lapin alueella on se, että lähiruoan arvostus kasvaa koko ajan, ja luomutuotannon ja lähiruoan yhdistämisellä on lyömätön vaikutus kasvavan matkailijajoukon keskuudessa - mutta yhä enenevissä määrin meidän suomalaistenkin keskuudessa! Katso Mikon esitys TÄÄLLÄ. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Maaseutuklusterista kertoi tuttuun tapaan Tanja Häyrynen. Yhteistyö oli päivän sana - kunnat eivät yksin voi päästä mukaan kansainvälisiin verkostoihin hakemaan rahaa, vaan avain verkostotyöhön on olla mukana klustereissa. Byrokratiaa ei tarvitse säikähtää, vaan sen hoitamisen voi ulkoistaa klusterille! Näin kunnat pääsevät helposti käsiksi EU-rahoihin. Monenlaista hanketta on jo olemassa ja klustereissa voimme käydä läpi, millaisin hanketoimin kuntia voidaan auttaa ilmaiseksi hankkeilla. Huolestuttavaa oli kuulla keskusteluiden kautta, että Meri-Lapin REKO-toiminta on säästöliekillä - ehkä uusien tuoteinnovaatioiden, yrittäjien ja säännöllisemmän toiminnan kautta uusia kuluttajia saataisiin houkuteltua Meri-Lapin Rekoonkin? Rovaniemin REKO on tässä mielellään sparrausapuna! Katso Tanjan esitys TÄÄLLÄ. 

ProAgria Lapin Keijo Siitonen on varsin tuttu mies myös keminmaalaisille. Hän korosti valtuutetuille hankintojen kokonaistaloudellista merkittävyyttä. Halvin ei ole aina paras vaihtoehto, eteenkään pidemmällä aikavälillä. Asioita tulee tarkastella myös pääomapaon kautta - haluammeko siirtää pääomaamme alueelta pois vai satsata Lappiin? Hankintalaki ei estä lähihankintoja tai hankintojen pilkkomista niin, että lähituottajan on helpompi voittaa tarjouskilpailu. Myös vähähiilisyys voi olla kriteeri tarjouspyyntöä sorvattaessa. Pienet yrittäjät voivat tarjota yhdessä isompia eriä kuin yksin puurtaessa - elintarviketalojen verkosto mahdollistaa tällaisen jatkossa entistä matalammalla kynnyksellä! Keijo Siitonen esitti lopuksi herättelevän kysymyksen: onko Keminmaa valmis yhtestyöhön, jossa Keminmaan eri kyliä aletaan todella kehittämään? Keminmaan kylätukia ollaankin pian päättämässä, ja tuesta 75 % on aktiivisuusosaa, eli kun ensi vuodeksi suunnitellaan kylien kehittämistä, kannattaa klusterin väen esille tuomia asioita ottaa haltuun! Esimerkiksi Liedakkalan kylällä on kiinnostusta saada uusi tilaisuus kylätoimikunnalle ideoiden synnyttämiseksi. Katso Keijon esitys TÄÄLLÄ. 

kuva: Timo Pisto

Illan päätti Suomen metsäkeskuksen metsäbiotalouskoordinaattori Timo Piston puheenvuoro. Timo korosti paljon puun liikkeelle saamista sekä kertoi suunnitelmissa olevista isoista biojalostamohankkeista Lapissa ja niiden puun tarpeesta. Timo Piston mukaan voisi sanoa, että kilpajuoksu puun käytön suhteen on jo käynnissä - nyt kilpaillaan laadukkaasta raaka-aineesta! Kovan biojalostamopöhinän lisäksi tulee muistaa, että puualan koulutusta tulee kehittää, jotta osaajia löytyy alalle jatkossakin, ja samalla tulee kunnostaa tiestöä ja siltoja, jotta puu saadaan turvallisesti ja nopeasti liikkeelle pohjoisen metsistä. Katso Timon esitys TÄÄLLÄ. 

Keskustelu Keminmaalla oli vilkasta ja iloista. Naurahduksia kirvoittivat muun muassa ideat lehmänlannasta tehdyistä vaatteista, joissa salansanana on lehmänlannasta saatava ligniini, sekä puusta jalostetusta lääkkeestä saatava apu esim. virtsatievaivoihin. Meidän metsämme ovat täynnä raaka-ainetta, jolla on lähes rajattomia mahdollisuuksia!

Kaikki päivän materiaalit TÄSSÄ KANSIOSSA. 

Porokellon ääni kertoo lähestyvästä vaarasta

Olet varmaan jo kuullut Porokello-sovelluksesta? Entäpä oletko ladannut sovelluksen jo puhelimeesi? Lue tämä Biotalousuutisten juttu, niin saat selville, mistä tässä kaikessa on kyse ja mistä kaikki ylipäänsä sai alkunsa!

kuva: Porokello

Henna Nurminen, henkilöstöjohtamisen rautainen ammattilainen, istuu kotona keittiön pöydän ääressä ja esittelee porokolaritilastoja porokello.fi-sivustolta. 

- Ainakin tämän vuoden toukokuun kohdalla on sattunut selvästi vähemmän porokolareita verrattuna viime vuoteen, jolloin Porokello-sovellusta ei ollut vielä toiminnassa. Trafi on teettämässä tutkimusta siitä, miten Porokello vaikuttaa porokolarien määrään, kertoo Nurminen.

kuva: Porokello

Marraskuun alusta on käynnistynyt tärkeä Musta marraskuu -kampanja, joka pyrkii vähentämään porokolareiden määrää vuoden synkimpään aikaan - keskimäärin marraskuussa sattuu lähes 30 porokolaria päivässä eli noin 40 % kaikista porokolareista ajoittuu tälle kuukaudelle.

- Porot ovat vaeltamassa nyt kohti talvilaitumia, ja teiden suolaus vaikuttaa siihen, että porot pysähtyvät teille ja niiden varsiin. Porokellon avulla autoilija saa hyvissä ajoin varoituksen tiellä tai sen läheisyydessä oleskelevista poroista.

Sovelluksen taustalla hanketoiminta

Henna Nurminen on Porokello-hankkeen projektipäällikkö.
kuva: Henna Nurminen

Porokello-sovelluksen taustalla vaikuttaa Porokello-hanke. Enontekiöltä lähtöisin oleva Henna Nurminen aloitti hankkeen projektipäällikkönä joulukuussa 2017. Hänen lisäkseen hankkeessa työskentelee viestintäammattilainen Eliisa Lintula, joka vastaa muun muassa yhteydenpidosta varoittajiin sekä asiakkuuksien hoidosta. Teknisestä tuesta vastaa koko Porokello-idean isä Ahti Lahtela. Lisäksi hankkeella on harjoittelijana Laura-Maria Vuolo.

- Saamme vahvan ohjauksen toimintaamme ohjausryhmältä. Ohjausryhmä tekee päätökset ja vie asioita tehokkaasti eteenpäin, kehuu Nurminen.  

Porokellon ohjausryhmä koostuukin usean eri alan ammattilaisista. Julkiselta puolelta edustusta on Lapin ELY-keskuksesta, joka omistaa Porokello-tavaramerkin, sekä Paliskuntain yhdistyksestä, jonka tavoitteena on poroelinkeinon edistäminen. Hankkeessa on mukana myös yrityksiä kuten V-Traffic sekä DNA.

- Meillä on laaja ja hyvä toimijaverkosto, joka on erittäin sitoutunut kehittämään Porokelloa. Ohjausryhmän jäsenet ovat aina tavoitettavissa, ja asioita on viety nopealla tempolla eteenpäin!

Porokello-hanketta on alettu työstää jo vuonna 2011, ja se sai kokeilurahoituksen vuosille 2013 - 2015. Koska kokeilurahoituksen tulokset olivat erittäin lupaavat, lähti Liikennevirasto rahoittamaan hanketta vuonna 2016.  

- Hankkeen tavoitteena on puolittaa porokolarien määrä vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutetaan saamalla Porokello-sovelluksen piiriin mahdollisimman paljon aktiivisia varoittajia ja käyttäjiä. Latauksia sovelluksella on tällä hetkellä yli 60 000, mikä on hyvä alku, pohtii Nurminen.

Vahvuutena viestintä

Henna Nurmisella on varsin selkeä näkemys siitä, mikä Porokellon vahvuus on:

- Viestintä. Viestimme avoimesti ja erittäin aktiivisesti kaikissa some-kanavissamme. Näin tavoitamme myös uusia sovelluksen käyttäjiä. Lisäksi viestimme tietysti varoittajillemme, ja pyrimme kaiken aikaa kasvattamaan varoittajajoukkoa.

Nurminen näkee, että viestinnän merkitystä tällaisen sovelluksen kehittämisen kannalta ei voi olla korostamatta.

kuva: Porokello

Nurmisen mielestä Porokello ja sen taustalla toimiva hanke on tärkeä kaikille lappilaisille, ja siksi siitä tulee viestiä laajasti koko maakunnassa.

- Kuka tahansa meistä voi ajaa porokolarin. Porokolarien määrän väheneminen parantaa liikenneturvallisuutta pohjoisen teillä. Porokellon antama varoitus kertoo suuresta porokolaririskistä, jolloin kuski huomaa höllentää kaasujalkaansa ja tarkkailla tietä sekä tienpiennarta. 

Kun porokolarien määrä saadaan vähenemään, ei autojakaan tarvitse korjauttaa niin usein. Samalla porot säilyvät hengissä ja vahingoittumattomina, mikä on poroelinkeinolle suotuisaa.

- Hankkeen toiminnalla ja sovelluksen käyttämisellä on siis aluetaloudellisia vaikutuksia Lapissa!, summaa Nurminen.  

Porokellosta on monenlaista hyötyä

Palaute Porokello-sovelluksesta on ollut pääosin positiivista. Sovelluksena se on täyttänyt juuri vuoden. Tällä hetkellä tavoitteena on nostaa aktiivisten varoittajien määrää. Erityisen tärkeää on saada uusia varoittajia viikonlopuille, kun ammattiautoilijoita ei ole niin paljon töissä.

- Nyt varoittajapuhelimet on sidottu autoihin, mutta uusilla rekisteröityneillä varoittajilla on mahdollista saada sovellus myös omaan puhelimeen, kertoo Nurminen.

 

kuva: Porokello

Toisinaan Nurminen ja kumppanit ovat saaneet palautetta siitäkin, että sovelluksella tulisi voida varoittaa myös tiellä liikkuvista hirvistä.

- Hirvi on eläimenä erilainen kuin poro, se ei jää tien pientareelle, vaan menee yleensä ripeästi tien poikki. Poro taas oleskelee paikoillaan pidempiä aikoja. Näin järjestelmää ei suoraan pysty käyttämään hirvivaroittamiseen, mutta kehitystyötä tehdään asian suhteen, lupaa Nurminen.

Vertailun vuoksi todettakoon, että vuodessa Lapin alueella sattuu noin 180 hirvikolaria, kun taas poron kanssa otetaan yhteen tiellä noin 4 000 kertaa vuodessa. Yksin viime vuoden marraskuussa sattui 906 porokolaria.

Sovellus ei pelkästään varoita porokolarin kasvaneesta riskistä, vaan sieltä löytyy myös ohjeet miten toimia, jos vahinko sattuu ja auto törmää poroon. Sovelluksesta voi siis olla monenlaista apua tienpäällä liikkuvalle. Toki silti tavoitteena on vähentää porokolareita.

- Olemme tässä yhteisellä asialla. Voimme vaikuttaa porokolarien määrän vähentämiseen käyttämällä Porokello-sovellusta, aktivoimalla varoittajia antamaan varoituksia sovellukseen, viestimällä kavereille sovelluksesta ja tiedottamalla siitä, miten poro elää ja liikkuu, summaa Nurminen.

Poronhoitoalueella liikkuva ammattikuljettaja! Haluatko ryhtyä porovaroittajaksi? Otapa yhteyttä: info@porokello.fi. Uusille varoittajille on kysyntää erityisesti mustan marraskuun aikana. Tule mukaan pitämään tiemme turvallisina!

Käy myös osallistumassa Porokellon Musta marraskuu -kampanjaan Facebookissa!

kuva: Porokello

Kirjoittanut: Johanna Asiala, Lapin liitto

"Mitä uutta?", kysyvät ranualaiset!

Biotalousuutisissa on luvassa jälleen kuntakierroskuulumisia, tällä kertaa eteläisestä Lapista, Ranualta, jonne saavuimme maanantaina 29.10. Hyppää mukaan rohkean Ranuan kuntastrategian työpajaan!

kuva: Marko Junttila, mainos: Tiina Liuska, Lapin liitto

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Illan avasivat kunnanjohtaja Sirpa Hakala sekä kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara. Ranua on sloganinsakin mukaan tunnettu rohkeudestaan, eikä se ole arastellut ottaa kuntalaisia avoimesti mukaan uuden kuntastrategian työstössä. Strategiaan on luotu sisältöjä yhteisissä työpajoissa, ilman ulkopuolista konsulttiapua. Kuntastrategiaan panostaminen on tärkeää, sillä kyseessä on pitkän aikavälin johtamisen väline. Ei ole yhdentekevää, millaisia tavoitteita ja toimia strategiaan kirjataan - niillä tullaan ohjaamaan suuntaa, mihin kunta lähtee tulevaisuudessa! Tällä hetkellä strategiatyössä ollaan siinä vaiheessa, että luonnos on valmiina ja nyt sitä testautettiinkin työpajassa valtuutetuille ja yleisölle. Maaseutuklusterin viestinnän lisäksi paikalla olivat Lapin liitosta Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen verkostokoordinaattori Sanna Karhu sekä verkosto-ohjaaja Jukka Hakola. 

Tanja Häyrysen puheenvuorossa nousivat esille tutut teemat kuten lähiruoka, elintarvikkeiden jatkojalostus, uusiutuva energia sekä hankintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Ranualla on vahvaa luonnontuotteiden tuotantoa, ja elintarvikepuolen yrityskeskittymääkin on mietitty - kenties kohta saamme kuulla Ranualle perustettavasta paikallisesta elintarviketalosta? Ranualla valtuusto on käsitellyt useamman kerran aloitteita tuulivoimaloista, mutta toistaiseksi voimaloita ei ole kunnan alueelle kaavoitettu. Lähiruokabuumiin on lähdetty mukaan oman REKO-renkaan kautta. Toisaalta ranualaisilla tiloilla on paljon suoramyyntiä ilman REKO:akin, mikä on tietysti hyvä asia - pääasia, että tuotteet menevät kaupaksi! Tanja Häyrynen korosti puheenvuorossaan, että esimerkiksi Lapin liitolla on rahoitusta jäljellä liittyen vähähiilisyyteen ja Maaseuturahastosta löytyy rahaa esim. elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen. 

Työpajat olivat antoisa kokemus varmasti kaikille paikalla olleille. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, josta jokainen sai mietittäväkseen yhden Ranuan kuntastrategiaan nostetun pääteeman. Näistä pääteemoista loistavat fasilitaattorimme olivat koonneet väittämät vuotta 2030 silmällä pitäen:

• Kasvuhakuinen kunta syntyy yhdessä tekemällä
• Rohkea ranualainen voi hyvin ja saa elantonsa luonnosta
• Elinvoimainen ja kansainvälistyvä yritystoiminta luo työvoimapulan

Ryhmien tuli yhdessä miettiä, millaisia askeleita kunnan täytyi ottaa, jotta näihin tavoitteisiin päästiin. Alla näet kuvakollaasin työpajan pohdinnoista. 

Erityisen suureen rooliin keskusteluissa nousi kunnan viestinnän tärkeys - jokainen kuntalainen on kävelevä mainos asuinseudulleen, ja uusia asukkaita on Ranuallekin saatava. Markkinointiin tulee satsata, jotta mielikuva Ranuasta paranee. Eivät ne Helsingin ihmiset tiedä, millainen paratiisi meillä täällä Ranualla on, jos emme kerro sitä heille!

Päivän esitysmateriaalit löydät TÄÄLTÄ. 

Psst! Olimme Ranualla viimeksi Maaseudun arjen palveluverkosto -porukan kanssa viime vuoden marraskuussa. Tuosta päivästäkin on kerrottu Biotalousuutisissa: http://biotalousuutiset.blogspot.com/2017/12/uusia-tuulia-elinvoimaan-ranualla.html

Perjantainen iltapäivä Ylitorniolla - mistä kaikesta puhuttiin?

Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen kuntakierros on tiivistänyt lokakuussa tahtiaan. 4.10. vierailimme Posiolla ja 26.10. Ylitorniolla yhdessä klusterin asiantuntijoiden kanssa. 

Ylitorniolla ohjelmassa oli monenlaista puheenvuoroa paikalle saapuneille kunnanvaltuutetuille. Alta näet päivän ohjelman:

• 12.45–13.00 Kahvitarjoilu
• 13.00–13.15 Tilaisuuden avaus - Ylitornio tänään, Tapani Melaluoto, Ylitornion kunta
• 13.15–14.00 Elintarvikkeiden ja energian hankintojen aluetaloudelliset vaikutukset, konkreettiset esimerkit sekä rahoitusmahdollisuudet, Tanja Häyrynen, Lapin liitto. Keskustelua aiheesta, n. 15 min
• 14.15–14.30 Luonnontuotteiden jatkojalostaminen yritystoimintana, Helena Pahkala, Suomen metsäkeskus. Keskustelua aiheesta, n. 15 min 
• 14.45–15.00 Fossiilisilta uusiutuville - energiapuun soveltuvuus energiantuotannossa, Petri Kuisma, Lapin amk. Keskustelua aiheesta, n. 15 min
• 15.15–15.30 Maaseutuklusteri ja miten se voi voimistaa yrittäjyyttä Ylitorniolla, Johannes Vallivaara, ProAgria. Keskustelua aiheesta, n. 15 min
• 15.45–16.00 Keskustelua päivän annista yleensä - mitä seuraavaksi Ylitorniolla?

Lisäksi mukanamme oli Lapin AMK:n projekti-insinööri Otto Pesonen, joka jututti kunnan teknistä puolta ja kertoi heille mm. uudesta Lapin Energiakonttorista - olethan sinäkin löytänyt tiesi jo näille nettisivuille? Muista myös 15.11. pidettävä Lapin energia- ja kiertotalouspäivä - tapahtumaan voit osallistua myös etänä!

Tapani Melaluodon mukaan Ylitornio on vahva maatalouspitäjä, mutta sekin kamppailee monien muiden Lapin kuntien tavoin väestönkehityksen kanssa - väkiluku vähenee ja kylät tyhjenevät. Ylitorniolla ei toistaiseksi ole vahvaa elintarviketoimijoiden keskittymään, kuten paikallista elintarviketaloa, mutta yksi mahdollisuus saada tällainen toimintaan on tarjota paikallisille yrittäjille halvemmalla tilavuokralla yhteiskäyttötiloja. Näin on toimittu muun muassa Kemijärvellä.

Usea paikallinen huipputuote toimitetaan Ylitornioltakin jalostettavaksi muualle, jolloin jalostuksesta syntyvä lisäarvo valuu kunnan ulkopuolelle. Ennen kunnasta löytyi meijereitä, muttei enää - ehkäpä pienimuotoista maidon jatkojalostusta olisi mahdollista saada uudestaan myös Ylitorniolle? REKO-toimintaa ei vielä pyöri Ylitorniolla, mutta erilaisissa ryhmissä Facebookissa on kuitenkin myyty esimerkiksi Leivejoen lihaa - tällainen pienimuotoinen lähiruokatoiminta on selvästi lisääntynty Ylitorniollakin. Tanja Häyrysen esityksessä puhetta herättivät myös Lapin keskuskeittiöiden lähiruokaprosentit - miten Ylitornion kanssa suurin piirtein saman kokoinen Sallan kunta on onnistunut pääsemään 25 % lähiruoan hyödyntämisessä? Käy sinäkin tutustumassa, minkälaista lähiruokaa Sallan kunnassa hyödynnetään. Lue ruokapalvelupäällikön vastaus täällä. 

Ylitorniolla on myös valtavat puuvarannot, joita toistaiseksi hyödyntää paikallisesti vain Kannalan huvilat. Tilaisuuden aikana kuultiin myös terveisiä Suomen metsäkeskuksen Timo Pistolta liittyen Pohjois-Suomen suunnitteilla oleviin suuriin investointihankkeisiin ja hankkeiden puun tarpeeseen. Timo Pisto saikin kunnalta kutsun tulla uudelleen kylään kuntakierroksen merkeissä - ylitorniolaiset haluavat tietää, miten he voivat olla edistämässä Ylitornion metsäbiotaloutta. Piston terveisiä tuonut Helena Pahkala kertoi myös luonnontuotteiden jalostamisesta liiketoimintana. Ylitorniolla luonnontuoteala ei ole toistaiseksi ottanut tuulta purjeidensa alle, mutta hunajaa täälläkin tuotetaan. Pahkala korosti hanketyön tärkeyttä - hankkeen kautta voitaisiin kuntaan saada vaikkapa luonnontuotteiden keruuasema ja keruutoiminnasta kesätöitä kunnan nuorille. 

Lapin ammattikorkeakoulun Petri Kuisma antoi kunnalle loistavia esimerkkejä siitä, miten hankkeiden avulla on saatu tehtyä erilaisia selvityksiä, kuten miten kunnan kiinteistöissä voitaisiin korvata öljyn käyttö ja millaista hyötyä tästä on. Kuisma muistutti, että opiskelijat tekevät mielellään opinnäytetöitä kotiseudulleen, ja tätä resurssia kannattaa hyödyntää väylän varressa! Ylitornion kunta on myös mukana vastikään startanneessa Vähähiilinen Lappi (Väppi) -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa Lapin kuntien energiatehokkuutta sekä tutkia kestävän ja hajautetun energiantuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia. Stay tuned!

Maaseutuklusterin vetäjä Johannes Vallivaara näkee, että maatila on lappilaisen maaseudun perusyritys, joten maatilatoiminnan kehittämistä ei tulisi ajaa paitsioasemaan kunnissa. Tällä hetkellä kunnat eivät huomioi strategioissaan maatilatoimintaa riittävästi. Jos maatalous kuolee, elintarvikeomavaraisuus pienene ja joku voi sammuttaa valot lähtiessään. Tärkeä kysymys on, ymmärretäänkö Lapin kunnissa meidän maamme ja vetemme todellinen arvo? Entä osataanko tätä arvoa hyödyntää? Klusterista voit saada apuja siihen, miten lähteä kaupallistamaan esimerkiksi maatilatoimintaasi.

Kaikki päivän esitysmateriaalit löydät TÄÄLTÄ.

Psst! Olimme Ylitorniolla maaseutuyrittäjyyden teemapäivässä myös vuosi sitten. Voit palata tuon päivän tunnelmiin Biotalousuutisten kautta täältä: http://biotalousuutiset.blogspot.com/2017/11/maaseutuyrittajyys-valokeilaan.html  

Kuvat: Maaseutuklusterin viestintä

Miltä näyttää ruoan tulevaisuus?

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Levillä keskusteltiin ruoantuotannon tulevaisuudesta 11.-12. lokakuuta, kun hotelli Hullu Poroon kokoontui aiheesta kiinnostuneita eri alojen asiantuntijoita. Päivien ohjelma oli kivenkova - pohjoiseen saatiin osaamista Sitrasta, Mikkelin Ecosairilasta sekä kuuluisa kokki Henri Alén kiertotalousravintola Ultimasta. Lisäksi paikalla oli lappilaisia alan kehittäjiä ja totta kai yrittäjiä. Tilaisuuden ohjelman kokonaisuudessaan näet Sitran sivuilta. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Merja Rehn, Sitra, avasi kaksipäiväisen tilaisuuden torstaina herättelemällä kuulijoita. Vaikka Suomi tunnetaankin edelläkävijänä hyvinvoinnin edistämisessä ja rahoittamisessa, tarvitsemme uusia ratkaisuja kiertotalouteen ja ruokajärjestelmään. Tällä hetkellä tuhlaamme resurssejamme: esimerkiksi 31 % syömäkelpoisesta ruuasta menee hukkaan. Perinteisen ruoantuotannon rinnalle tarvitaan uusia ratkaisuja. Ruokaa voidaan tuottaa tulevaisuudessa yhä enemmän suljetuissa tiloissa kuten tehtaissa hyödyntäen tehtaan sivuvirtoja. Saman mahdollisuuden nosti esille myös Digipoliksen Kari Poikela. Monet tehtaat tuottavat hukkaenergiaa samalla kun tuottavat tuotteitaan ja tämä hukkaenergia on opittava hyödyntämään!

Alueellista ruoantuotantoa ja liiketoimintaa

Panu Jouhimo (tsekkaa esitys täällä!) Mikkelistä kertoi fyysisestä EcoSairilan kehittämisalustasta, joka tituleeraa itseään vihreän teollisuuden kasvukeskukseksi. Laitos on kehittynyt aikanaan jätteenkäsittelykeskuksesta ja nykyään siellä tuotetaan erilaisista biojalostamossa mm. biokaasua ja maanparannustuotteita. Tällaisia konsepteja kaivataan myös Lappiin ja keskustelua yhteistyöstä lappilaisten biojalostamohankkeiden kuten Kemijärven ForestIn ekoteollisuuspuiston kanssa syntyikin jo tilaisuuden aikana. Kemijärvellä on muuten halua tarjota ForestIn-puistoa koealustaksi erilaisille kehittämishankkeille, kertoi Kemijärven Jari Polvi. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Loistava esimerkki kaupallistamisesta ja rohkeasta liiketoiminnasta on torniolaisen Aromtechin tarina, josta Levillä puhui Veli-Markku Korteniemi. Heidän toimintansa on alusta lähtien ollut toimintaa kiertotaloushengessä - toisten sivuvirroista huipputuotteita! Aromtech on tunnettu marjojen siemenistä puristetuista öljyistä, joita hyödynnetään esimerkiksi kosmetiikassa ja ravintolisissä. Uudeksi kasvavaksi tuotteeksi tällä toimialalla Korteniemi mainitsi mustaherukan.

Petri Muje Lapin ammattikorkeakoulusta edusti PoroKala-hanketta, joka tutkii poro- ja kalataloutta osana kiertotaloutta. Hankkeen aikana on selvinnyt, että poron eri osat hyödynnetään maakunnassa jo melko hyvin - esimerkiksi poron sarvia menee vuosittain matkamuistoksi jopa 100 000 kg. Erityinen tarve on tunnistettu veren talteenoton kehittämisessä. 

Kiertotalouden tiekartta 2.0 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Sitran Kari Herlevi totesi, että Suomi on hyvällä mallilla kiertotalouden suhteen, muttei kuitenkaan lähelläkään globaalia kärkeä. Suomen kaltaisen maan tulisi kuitenkin olla etunenässä muutoksessa kohti tehokkaampaa materiaalien uusiokäyttöä. Meillä esimerkiksi muovi ei vielä kierrä tarpeeksi hyvin. Herlevi korosti, että kiertotalous pitäisi ottaa paremmin osaksi julkista hallintoa ja politiikkaa, jotta se saadaan käytäntöön. Silti kansalaiset ovat suurin ratkaiseva osapuoli ja käytännön toteuttaja kiertotaloudessakin!

Ps. Uusi kiertotalouden tiekartta on kommenteilla 22.10.-11.11. ja se julkaistaan keväällä 2019. Pysy siis kuulolla!

Mennään ja tehdään - tai menemä ja tehemä pois!

Kuvassa vertikaaliviljelyä ja sirkkalamppuja.
kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Leville saatiin myös oikea suomalainen uranuurtaja ja alan timanttinen asiantuntija, kun kokki Henri Alén kertoi kuulijoille Ultima-kiertotalousravintolastaan. Ultimassa kasvatetaan kahvinporoissa sieniä, sirkkoja syötäväksi kierrätyslasista tehdyissä lampuissa sekä ilmaperunoita ja vertikaaliviljellään ravintolan tiloissa, joissa on paikkoja jopa 48 eri kasville. Niinpä niin - kannattaako sitä vettä (rucola, salaatti jne.) kuljettaa Suomeen tuhansien kilometrien päästä, kun voimme sisätiloissa kasvattaa sitä itsekin? Tiesitkö muuten, että sirkkoihinkin voi saada esimerkiksi basilikan maun, kun niitä ruokitaan basilikalla? Ei muuta kuin menemä ja tehemä pois ja pistämä tällaisen ravintolan myös Lappiin! Tässä Ultima lupasi auttaa - tieto on tehty jaettavaksi, varsinkin kun on kyse näin tärkeistä asioista! Lapissa kysyntää kiertotalousravintolalle syntyy jo kasvavan matkailunkin kautta.

Surfaapa itsesi Ultiman sivuille ja lue lisää: https://restaurant-ultima.fi/ 

Mitä tapahtuu paikallisella tasolla?

Sitran tilaisuus järjestettiin hotelli HulluPorossa, jonka Ämmilä-ravintolassa on tarjolla Lappi-lounasta sekä á la carte -lista, jossa on tarjolla perinteistä lähiruokaa modernilla otteella. Pekka Mansikkasalo Meän Lihalta kertoi, että tiivis yhteistyö, jatkuva, rohkea tuotekehitys sekä hyvät verkostot ovat taanneet sen, että kysyntää Meän Lihan tuotteille riittää. Olethan sinäkin jo tutustunut Meän Lihaan? 

Kittilän Raattamasta paikalle oli saapunut Eveliina Pääkkölä, joka kertoi vuodesta 2003 asti toimineesta ArctiFoodista. Kysyntä kasvaa heidänkin poronlihatuotteillaan ja hintakehitys on ollut positiivista. Investointejakin on uskallettu tehdä muun muassa koneiden automatisaation suhteen. Eveliinan esitys täällä. 

grafiikka: Lapin liitto

Krista Stauffer Sodankylästä kertoi alueellisesta elintarvikelogistiikasta ja miten se toimii Lapissa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat avainasemassa elintarvikelogistiikan tehostamisessa. Tämä onnistuu sekä fyysisesti että digitaalisesti Elintarviketalo-konseptin kautta, jota on viety Lapissa yhteisvoimin eteenpäin muun muassa Maaseutuklusterin laajan verkoston kautta. Paikallisia elintarviketaloja onkin syntynyt eri paikkakunnille kuten Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Kristan esitys täällä. 

Lähiruoan saaminen matkailijoiden lautaselle on ollut tavoitteena Lapin AMK:n hankkeessa, jonka vetäjä Milla Hirvaskari totesi, että ruoka on yksi matkailun kiinnostavimmista trendeistä. Matkailijat ovat valmiita yhä useammin maksamaan enemmän siitä, että saavat syödä kuin paikalliset, ja tähän tulisi Lapissa iskeä kiinni. Miksi emme tarjoilisi arktisia herkkujamme kansainvälisille vieraillemme? Millan esitys täällä. 

Meän Lihan toimintaa Louella, Lappian tiloissa.
kuva: Lapin materiaalipankki | Photokrafix.

Osaamisesta ja sen riittävyydestä tietää paljon Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi. Lappian Louen yksikkö yhdistää koulutuksen ja elinkeinoelämän saumattomasti. Koulun tilossa toimii Meän Liha sekä Arctic Ice Cream Factory ja koulun pelloilla viljellään tyrniä Aromtechille. Lisäksi tiloissa koulutetaan tietysti uusia osaajia ruokajärjestelmän eri vaiheisiin.

Merja Paloniemi Suomen yrittäjistä on vetänyt Amis uudistuu -hanketta. Hän totesi Levillä, että osaamisen ja työpaikkojen kohtaaminen on haaste koko maassa. Yksi keskeinen ratkaisu voi olla se, että oppilaitokset, yritykset ja julkinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä osaamisen kehittämisessä. 

Kaksipäiväinen ruokajärjestelmän tulevaisuuteen painottunut tilaisuus Levillä oli varmasti antoisa osallistujille. Tulevaisuus on meidän jokaisen vastuulla, joten on aika ottaa järeät toimet käyttöön myös ruokajärjestelmän kehittämisessä. Kaikissa tuotannon vaiheissa tulee tähdätä vähähiilisyyteen ja tulevaisuudessa meidän tulee voida kasvattaa ruokaa myös muualla kuin maaseuduilla - esimerkiksi tehtaan varjoissa.

Lapin taikamailla suunnitellaan jatkojalostusta

kuva: posio.fi

Maaseutuklusterin karavaani karahti Posiolle torstaina 4. lokakuuta kuntakierroksen merkeissä. Kuulijakunta vaihteli maatilallisista teknisen puolen edustajaan ja kunnanvaltuutettuihin, jotka saivat aimon annoksen tietoa siitä, miten Posion kyliä ja maataloutta voidaan kehittää, parantaa energiatehokkuutta sekä ottaa paremmin huomioon erilaisten hankintojen ja päätösten aluetaloudelliset vaikutukset. Erityisesti maatilallisten kanssa käydyissä keskusteluissa pinnalle nousi ajatus jatkojalostamisen suuresta potentiaalista - ovatko posiolaiset valmiita ottamaan haasteen vastaan?

Päivän avasi tunnin mittaisella keskustelutuokiolla ProAgrian yritysasiantuntija Keijo Siitonen. Keijo kertoi tilaisuuteen kutsutuille noin kymmenelle tilalliselle vastikään startanneesta hankkeesta, jossa tutkitaan biokaasun tuotannon edellytyksiä lappilaisilla maatiloilla eri kylissä Sodankylän, Sallan ja Posion alueella. Posiolla sijaitsevissa Hämeenkylissä on jo maatiloja, jotka ovat sitoutuneet rahoittamaan hankkeen yritysosuuden, sillä hyöty hankkeen tekemistä selvityksistä nähdään suureksi. Biokaasun tuotannon lisäämisen taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja sen ripeästä etenemisestä, ja yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista on liikenne, joka käyttää fossiilisia polttoaineita. Biokaasu on uusiutuva ratkaisu liikenteen päästöongelmiin.

kuva: Maaseutuklusterin viestintä

Toisaalta maatilallisia puhututti myös maidon jatkojalostaminen. Lappilaisissa puhtaissa olosuhteissa alkunsa saanut maito voidaan myydä luksustuotteena esimerkiksi matkailijoille, mutta jalostettuna siitä saa jäämään entistä enemmän pääomaa alueelle. Matkailu kun on kasvava trendi myös Posiolla. Hurjaa loikkaa ei kuitenkaan raaka-aineiden jalostuksen suhteen tarvitse ottaa heti alkuun, vaan kehitystä voi lähteä hakemaan pienin askelin, kuten sallalainen Hannu Lahtela on tehnyt porosipsiensä kanssa. Koska innostusta jatkojalostamiseen ja siten pääomapaon tilkitsemiseen löytyi tilaisuuteen osallistuvien maatilojen keskuudesta, sovittiin uusi tapaamispäivä torstaina 25.10. Tuolloin katsotaan seuraavat konkreettiset askeleet esimerkiksi investointien suhteen. Alueella toimivat yrittäjät ovat tervetulleita mukaan tähän tapaamiseen, jos kiinnostusta oman liiketoiminnan kehittämiseen löytyy. Lisätietoa: Veli-Matti Ruotsalainen, elinkeinokoordinaattori, veli-matti.ruotsalainen@posio.fi, 040 8012 205. Jääkäämme siis kuulolle!

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Lapin Energiakonttoria ja Alueellinen energia- ja ilmastotyön edistäminen -toimeksiantoa esitteli Lapin ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Otto Pesonen. Saimme kuulla, että Posiolla energiankäyttöä seurataan jo tarkasti suurimmissa sähkönkulutuspaikoissa kuten kouluissa, jäähallissa ja terveyskeskuksessa hyödyntäen uusimpia taloautomaatiotekniikoita. Säästöjä energian suhteen onkin saatu jo aikaan lupaavasti. Hienoa on myös se, että Posion suurimmissa kiinteistöissä ei enää käytetä öljyä lämmitykseen, vaan lämmitys tapahtuu hakkeella kaukolämmön kautta. Onko Posio siis ollut energiatehokkuuden ja energiansäästön suhteen piilotettu timanttimme? Tilaisuuden aikana päätettiin myös, että Posiolle tulee stand alone -neuvontapiste energiaan liittyen, ja pisteen paikaksi tulee mahdollisesti Posion kirjasto. Lisätietoa tulossa Lapin Energiakonttorin sivuille! Lapin Energiakonttorin sivuille kootaan myös kaiken aikaa erilaisia energiaan liittyviä palveluita tarjoavia pk-yrittäjiä, joten jos tarjoat vaikkapa asennus-, katselmus- tai kunnossapitopalveluita, käy ilmoittamassa yrityksesi mukaan toimintaan TÄÄLLÄ. Otto Pesosen pitämän esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

Lapin liiton Maaseutuklusterin viestintä -hankkeen projektipäällikkö Tanja Häyrynen puhui posiolaisille muun muassa erilaisista hankinnoista ja päätöksistä sekä niiden aluetaloudellisista vaikutuksista. Heti alkuun huvitusta herätti se, että Maaseutuklusterin toiminnassa mukana oleva Arctic Superfoods EVÄS-patukoiden isä Jari Kurtti on kotoisin Posiolta - jo tästä syystä kaikkien posiolaisten tulisi maistaa näitä lappilaisia herkkuja! Myös kemijärveläisen Sanna Jämsän Wild from Arctic -vaahtokarkit ovat herättäneet ihailua Posiolla - mutta kuka lähtisi tekemään vastaavanlaista menestystarinaa täällä? Posiolaisista muikuista puhuvat monet, ehkäpä niistä voisi tehdä seuraavan tähtituotteen isommillekin markkinoille? Maaseutuklusterin esille tuomat konkreettiset lukemat erilaisten alueen ulkopuolelta tehtyjen hankintojen vaikutuksesta aluetalouteen herättivät kuhinaa myös posiolaisten kunnanvaltuutettujen keskellä. Tanja Häyrysen esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

kuva: Tiina Liuska, Lapin liitto

Iltaosuudessa katsottiin myös Arctic Ice Cream Factoryn omistajan Anna-Riikka Lavian tekemä videotervehdys, jossa hän kertoi omasta hankkeestaan Digiarkkitehtuurin tiekartta lappilaisille elintarvikeyrityksille. Kaikkien posiolaisten elintarvikealan yrittäjien kannattaa käydä katsomassa tämä video ja pistää Anna-Riikalle viestiä, mikäli video herättää kysymyksiä tai toiveita avusta digitalisaatioon liittyen: arlavia@ulapland.fi. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Illan päätti Keijo Siitosen toinen puheenvuoro, jonka kuulijakuntana oli tällä kertaa kunnanvaltuusto. Keijo nosti hyvin esille sen, että suurin este lappilaisen maaseudun kehittymiselle on asenneongelma: eihän täällä kannata mikään! Mutta niin vain taitaa kannattaa, kun katsoo puhtaasti tilastoja: yhtäkkiä Inari on Helsingin ohella niitä harvoja paikkoja, jotka ovat erittäin muuttovoittoisia. Pitää vain uskoa ja lähteä tekemään, sillä raaka-aineet menestykseen löytyvät lappilaiselta maaseudulta, puhtaista luonnonvaroistamme! Kehittämistä kannattaa lähteä tekemään Lego-palikka kerrallaan: ensin saadaan tietoa alueen tilanteesta, sitten aktivoidaan yrittäjiä tai yrittäjiksi aikovia, jotta saadaan uudenlaista yrittäjyyttä. Tämän jälkeen nuoret näkevät maaseudun mahdollisuudet, innostuvat ja jäävät perheineen kyliin asumaan, jolloin emme menetä tulevaisuuden tekijöitä. Näin saamme Lapin säilymään elinvoimaisena jatkossakin. Keijon illan esityksen löydät TÄÄLTÄ. 

kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Posion 4.10. kuntapäivän esitykset löydät kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ. 

Kysyttävää? Kysy pois: tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130 / johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592