tiistai 5. joulukuuta 2017

Uusia tuulia elinvoimaan Ranualla

Tilaisuus on valmiina alkamaan!
Ranuan kunta on ottanut rohkean otteen elinvoimansa kehittämiseen, aivan kuten kunnan slogankin kuuluu. Ranua on rohkea ja haastaa nyt kuntalaiset, yrittäjät, yrittäjät ja päättäjät toden teolla miettimään, miltä Ranua haluaa näyttää vuonna 2030. 

Marko Palmgren esittelemässä, mitä
arjen turva on Ranualle. 
Ranualla vietettiin elinvoimapäivää 23. marraskuuta. Iltatilaisuuteen saapui paikallisia yrittäjiä, jotka toivat mukanaan myös erilaisia tuotteitaan näytille ja ostettavaksi, sekä kunnan päättäjiä ja hanketoimijoita. Lapin liiton Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen verkostojohtaja Marko Palmgren kertoi yleisölle muun muassa tulevaisuuden kunnan roolista. Kunta on tulevaisuudessa koti kaikille. Palveluiden ei kuitenkaan tule olla yksin julkisen sektorin harteilla, vaan kunta tarvitsee tuekseen myös yrityksiä ja yhdistyksiä palveluiden tuottamisessa. Erityisen innostavan esimerkin saimme kuulla Pudasjärveltä. Siellä pitkäaikaistyöttömien määrä on lähtenyt merkittävään laskuun päättäväisen päätöksenteon myötä - Pudasjärven päättäjien tarvitsi vain tiedostaa tilanne ja tehdä päätös siitä, miten haastetta lähdetään aidosti taklaamaan yhdessä! Marko Palmgren muistuttikin, että työllisyys on avain hyvinvointiin Lapin kunnissa.

Tanja Häyrynen ja kurkistuksia Lapin Arktisen biotalouden
kehittämisohjelman sisältöihin!
Myös maaseutuklusteri oli esillä Ranualla. Maaseutuklusterin illan aikana pitämän esityksen löydät TÄÄLTÄ

Keskuskeittiöiden toiminta ei käynyt kaikille osallistujille järkeen. Miksi esimerkiksi Rovaniemen kokoisessa kaupungissa olisi vain yksi keskuskeittiö Rovaniemen keskustan lähellä, josta lähdettäisiin ruokia kuljettamaan lähes sata kilometriä yhteen suuntaan? Keskusteluissa nousi esille mahdollisuus saada useampia keskuskeittiöitä maantieteellisesti suurempiin kuntiin. Esimerkiksi Rovaniemen tapauksessa Meltauksen koulukeskuksen uudessa keittiössä voisi valmistaa ruokaa Rovaniemen pohjoisosan kylille. 

Maaseutuklusteri on myös ranualaisten apuna heidän kohtaamissaan haasteissa, koskivatpa haasteet sitten lähiruuan saantia, lähienergian tuotantoa tai Ranuan oman REKO-renkaan toimintaa. Monesti sillä, että asioita tiedostetaan ja epäkohtia tuodaan aktiivisesti esille, voidaan vaikuttaa päättäjiin!


Ranualla toimii myös aktiivisesti oma REKO-rengas yhteistyössä naapurikunnan Pudasjärven REKO:n kanssa. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa saamalla mukaan lisää tuottajia ja kuluttajia. Käy liittymässä mukaan Ranuan REKO-ryhmään TÄÄLLÄ

Ranualla on myös onnistuneesti hyödynnetty yritysryhmähankkeita paikallisten yrittäjien toiminnan kehittämisessä. Tiina Torvinen kertoi, miten hänen hillan lehtiin perustuva luonnonkosmetiikkansa lähti liikkeelle kotikemistin toiminnasta ja on nyt päättynyt toimivaksi liikeideaksi. Uusille yrittäjille liiketoiminnan kiemurat kuten tuoteturvallisuuteen ja tuotemerkintöihin liittyvät raportoinnit ovat usein haastavia. Yritysryhmähankkeen on kuitenkin yksittäistä yrittäjää helpompi saada asiantuntija-apua tällaisten kiemuroiden voittamiseksi. Lisää yritysryhmähankkeen toiminnasta voi lukea Biotalouden hankejulkaisun sivulta 18!

Mahdollisuudet Ranuan elinvoimalle ovat monet. Ranua on tunnettu hilla-brändistään, ja se saavuttikin sensaatiomaisesti pronssia kuntakilpailussa tämän brändin ansiosta - hieno saavutus pieneltä Lapin kunnalta! Ranuan kunnan kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara muistuttikin, että Ranuan puhdas luonto mahdollistaa kasvun ja elinvoiman monella tapaa - tämä mahdollisuus on otettava vain käyttöön! Ranuan kunta voikin ottaa ohjenuorakseen, että se on matkalla maaseudun miljonääriksi! 

Riikka Tuomivaara esitteli Ranuan talouslukuja.

LISÄTIETOA:

Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi, 040 704 3130
Johanna Asiala, johanna.asiala@lapinliitto.fi, 040 661 2592
Johannes Vallivaara, johannes.vallivaara@proagria.fi, 040 684 5741
Marko Palmgren, marko.palmgren@lapinliitto.fi, 040 660 2103
Riikka Tuomivaara, riikka.tuomivaara@ranua.fi, 040 662 3700


Jutun kuvat: Arktinen biotalous, Tanja Häyrynen & Johanna Asiala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti