Biotalouden näkymät Lapin arktisella maaseudulla

Kuva: Arktinen biotalous/Arkisto, Anne Jaakola

Koko Suomi puhuu juuri nyt biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia määrittelee biotalouden taloutena, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Strategia myös linjaa, että biotaloutta kehittämällä Suomi luo uutta taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäistä ainutlaatuisen luontomme köyhtyminen. Uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta oli 38,7 % vuonna 2014, jolloin Suomi sijoittui Eurostatin mukaan neljänneksi uusiutuvien energialähteiden käytössä energiantuotannossa. Olemme jo saavuttaneet tavoitteemme (38 %), mutta uusiutuvan energian osalta on silti vielä paljon tehtävää!

Lapin arktinen maaseutu tekee erittäin tärkeää työtä uusiutuvan energian alalla. Lappi haluaa olla tulevaisuudessa hiilineutraali alue. Tavoitteemme on myös taata parempi tulevaisuus tuleville lappilaisille sukupolville. Tavoitteen saavutamme vain, jos työskentelemme yhdessä tiiviisti yli erilaisten organisaatiorajojen.  Mutta miten pääsemme tavoitteeseemme? Mitä meidän tulee tehdä?

TEHEMÄ POIS!

Lappi on sitoutunut kehittämään kestävyyttä ja omavaraisuutta energian suhteen. Tällä laajalla, luonnonvaroiltaan runsaalla alueella on lähes rajattomat mahdollisuudet uusiutuvan energian kuten tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman sekä biokaasun käytön suhteen. Jo tällä hetkellä Lapissa hyödynnetään vesivoimaa, paikallista puuta sekä metsäteollisuuden sivuvirtoja energiantuotannossa.

Työstämme tällä hetkellä hajautetun uusiutuvan energian ohjelmaa, joka julkaistaan keväällä 2017. Ohjelma laaditaan yhdessä energia-alan eri toimijoiden kanssa: mukana on yrittäjiä, tutkijoita, oppilaitoksia, julkinen sektori ja niin edelleen. Jatkossa meillä on yhteiset tavoitteet energiaratkaisujen suhteen Lapissa ja konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla saavutamme nämä tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. On aika kääriä hihat ja ryhtyä tuumasta toimeen. Tehemä pois!

Kunnianhimoinen tavoitteemme tulevaisuudessa on, että kolmestasadasta lappilaisesta kylästä sata on energiaomavaraisia. Mutta miten? Kuten sanottua, Lapissa on lähes rajattomat mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon. Paljon mahdollisuuksia on vielä täysin hyödyntämättä. Tämän takia meidän täytyy tukea uudenlaisen yrittäjyyden syntymistä Lapin arktisella maaseudulla. On äärimmäisen tärkeää, että uudet yrittäjät näkevät uusiutuvan energian potentiaalin Lapissa ja tarttuvat tilaisuuteen!

Energiantuotanto Lapissa lähtee liikkeelle paikallisista raaka-aineista, jotka tulevat kylän sisältä. Raaka-aine voi olla mitä vaan vedestä ja tuulesta hakkeeseen ja lantaan. Energiantuotanto on käyttäjien omistamaa ja osuuskuntapohjaista. Uusiutuvassa lämmön ja sähkön tuotannossa CHP-laitokset (combined heat and power, sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ovat erittäin tärkeitä maaseudun kylille, jos ne haluavat olla tulevaisuudessa energiaomavaraisia. Uusiutuvassa liikennepolttoaineiden tuotannossa keskitymme biokaasuun, jota tuotetaan metaanista ja vedystä. Paikallisesti tuotettu energia myös käytetään kylän sisällä.

ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT VOIVAT PYSÄYTTÄÄ PÄÄOMAPAON

Hajautetun uusiutuvan energian tuomat mahdollisuudet ovat yksi kehittämisen kärjistä Lapin aluekehitystyössä. Yksi työkalu aluekehitykseen Lapissa on klusteriyhteistyö. Arktinen älykäs maaseutuverkosto -klusterin tarkoituksena on koota yhteen asiantuntijoiden verkosto, jonka avulla tuetaan ja kehitetään paikallista yrittäjyyttä.

Klusterityön tavoitteena on, että energiaratkaisut tukevat koko Lapin elinvoimaisuutta ja estävät maaseudun pääomapaon. Yksi tapa saavuttaa tämä tavoite on energiaomavaraiset kylät, joita jo pilotoidaan ProAgria Lapin toimesta. Näiden Lapin kylissä tehtyjen pilottien tarkoituksena on muuttaa kehityskulun suunta siten, että pääomapako maaseudulta estetään esimerkiksi jatkojalostamalla paikallisesti alueen tuotteita ja käyttämällä kiertotaloutta yhteisön sisällä. Eri teollisuusalojen kuten matkailun, metsäteollisuuden, maa- ja porotalouden sivuvirtoja voidaan myös yhdistellä kannattaviksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi haketta ja lantaa voidaan käyttää energiantuotannossa ja luoda samalla uusia työpaikkoja ja hyvinvointia maaseudulle. Näin ollen ProAgria Lapin pilotit ovat kestäviä paitsi taloudellisesti myös ekologisesti ja sosiaalisesti.

Tulevaisuus näyttää valoisalta Lapin maaseudulla. Paljon on vielä tehtävää, mutta mahdollisuudet horisontissa ovat lupaavia. Biotalous on tärkeä keino kehittää Lapin maaseutua. Se ei luo ainoastaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia alueelle vaan ottaa myös huomioon Lapin uniikin arktisen ympäristön. Me lappilaiset olemme hyvin innostuneita biotalouden mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista. Meidän täytyy vain kääriä hihat ylös ja alkaa työskennellä systemaattisesti yhdessä - kyllä me siihen pystymme!

Teksti: Johanna Asiala