Lappilaiset edustavat näyttävästi kestävän kehityksen suunnannäyttäjinä

Pohjoismaiden 25 malliesimerkistä kaksi tulee Lapista

Kuva:Nordic Co-operation 

Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi 20.1.2017 25 malliesimerkkiä kestävän kehityksen tuottajista

Englanninkieliseen julkaisuun kerätyt 25 tapausta ovat konkreettisia esimerkkejä käytännön muutoksista, joiden avulla yrityksen tai yhteisön toimintaa on muutettu ympäristöystävällisemmäksi. Julkaisuun valikoidut esimerkit noudattavat myös pohjoismaista biotalousstrategiaa sekä siihen määriteltyjä arvoja ja kriteereitä. Esimerkkien toivotaan innoittavan niin isoja kuin pieniäkin tahoja pohtimaan, kuinka omaa toimintaa voisi kehittää kestävämpään suuntaan.

Julkaistujen toimintamallien joukkoon ylsi muutamia suomalaisia esimerkkejä, joista lappilaisia on kaksi. Ensimmäinen lappilaisesimerkki on Kemin Digipolis (julkaisun sivulla 55). Toisena lappilaisena kestävän kehityksen esimerkkinä (sivulla 67) mainittiin myös Vuoden lähiruokateko-kilpailun voittaja Sodankylän kunnan ruokapalvelut.

Lappilaistoimijoiden saama tunnustus tuntuu voitolta myös lappilaiselle biotalousverkostolle.
- Moni ihminen sai paiskia töitä tämän asian eteen, mutta tiiviillä yhteistyöllä nämä kaksi esimerkkiä päätyivät julkaisuun saakka, iloitsee Arktinen biotalous-hankkeen projektipäällikkö Tanja Häyrynen Lapin liitosta.

Kuva:Nordic Co-operation

Tunnustuksia tulee tehokkaalla tiedottamisella

Lapin liiton hallinnoima Arktinen biotalous on koordinaatiohanke, joka edistää kanssakäymistä lappilaisen elinkeinoelämän, rahoitus- ja kehitysorganisaatioiden sekä kansainvälisten toimijoiden välillä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa arktisesta biotaloudesta saadaan entistä enemmän työtä ja toimeentuloa Lappiin. Hanke onkin ollut avainasemassa Sodankylän ja Kemin esimerkkien esiin nostamisessa, sillä ministeriöneuvosto pyysi esimerkkiehdotuksia julkaisuaan varten suoraan hankkeen työryhmältä.

- Ehdokkaiden keräämisen lisäksi autoimme toimijoita esittelyiden tekemisessä ja pyydettyjen lisätietojen keräämisessä. Muun muassa Sodankylän kunnan ruokapalvelu teki oman esittelynsä suomeksi ja me käänsimme sen englanniksi julkaisua varten, Tanja Häyrynen luettelee.

- Tämä on tyyppiesimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan hyvällä yhteistyöllä kenttätoimijoiden ja laajan toimijaverkon kanssa.

Lapin liiton Arctic Smartness-hankkeessa nykyisin projektipäällikkönä toimiva Ilari Havukainen on kansainvälisen julkaisun maininnoista ylpeä - ja hyvästä syystä.

- Suomalaiset ovat edelläkävijöitä monessa asiassa biotalouden toimialalla maailmanlaajuisesti, Havukainen muistuttaa.

- Siitä huolimatta ilman tällaista tiivistä yhteistyötä ja tehokasta viestintää on vaikea saada paikalliselle toimijalle tämän tasoista näkyvyyttä. Meidän roolimme on tiedottaa hyvistä asioista eteenpäin aina kentältä ministeriötasolle, ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin maihin.

Havukaisen mukaan malliesimerkiksi tunnustamisella ei välttämättä ole varsinaisia suoria vaikutuksia toimijoiden arkipäivään.

- Julkaisu antaa myös poliittista tukea yhteisen suunnan ja biotalouden tavoitteiden muodostamisessa pohjoismaisessa yhteistyössä. Nyt on tärkeää miettiä, miten me itse toimimme ja käytämme tätä tilaisuutta ja saavutettua huomiota toimintamme hyväksi, Havukainen pohtii.

Havukainen ja Häyrynen eivät lähde ennustamaan, kuinka laajan ja merkittävän yleisön julkaisussa mainitut toimijat lopulta tulevat saavuttamaan.

- Ministeriöneuvoston lisäksi myös muut julkaisussa mainitut toimijat esittelevät ja levittävät julkaisua omille sidosryhmilleen. Hyvin laajalle maine joka tapauksessa leviää, joten siksikin minusta on mahtavaa että saimme olla tässä mukana, Tanja Häyrynen hymyilee.

 Maaseudulta kestävän kehityksen trendiksi

Kuva: Nordic Co-operation

Voisi sanoa, että biotalous on nykyisin kansainvälinen trendi. Varsinkin uudet yritykset maataloudesta matkustamiseen haluavat olla osa biotaloutta ja kestävää kehitystä. Siitä huolimatta kentällä toimivat törmäävät usein ihmettelyyn, mitä biotaloudella oikein tarkoitetaan.

- Se hyvä puoli tällaisilla julkaisuilla on, että näiden esimerkkien ja julkaisuiden avulla kasvatetaan tietoisuutta biotaloudesta käsitteenä. Se lisää samalla myös tietoisuutta biotaloudesta Pohjoismaissa ja mitä konkreettisia mahdollisuuksia se tuo biotalouden saralla työskenteleville ja alalle pyrkiville, Tanja Häyrynen summaa.

Teksti: Anne Jaakola