torstai 2. helmikuuta 2017

Kohti omavaraista sähköä


Markku Niemelä ei ole antanut periksi, vaikka on joutunut taistelemaan oikeudestaan asuinpaikkansa sähköön jo vuosikymmeniä. Sähköliittymän sijaan Niemelä haluaa korvata aggregaattinsa pienvesivoimalla tuotettavalla sähköenergialla. Kunhan rahoitus saadaan järjestettyä, nousee Aittakairan perukoille pieni vesivoimala. Sen tarkoitus on tuottaa käyttösähkö Aittajärven ainoaan ympärivuotisesti asuttuun taloon.

- Rovaniemen ympäristölautakunta puoltaa hankettamme, sillä polttoaineen kallistuessa meidän tilanteemme on pitkällä aikavälillä kestämätön, Niemelä toteaa.
Niemelän perheen sähköjupakka on ollut esillä myös paikallismedioissa tasaisin väliajoin, sillä tämä seitsenhenkinen lapsiperhe on elänyt polttomoottorikäyttöisen aggregaatin varassa vuodesta 1990. Heidän talonsa on rakennettu vuonna 1934 ja sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Niemelät isännöivät taloa jo kolmatta sukupolvea ja ovat yrittäneet saada kotiaan sähkölinjan piiriin jo vuosikymmenten ajan.
- Linjaliittymä vain on niin kallis, ettei sille tahdo löytyä maksajaa, Niemelä harmittelee.
- Nykyinen hinta linjalle Rovakairan tarjouksen  mukaan on 309 000 euroa, joka on kohtuuton yhdelle taloudelle. Meidän mielestämme se on liikaa, sillä ei muidenkaan kotitalouksien ole tarvinnut maksaa sähköliittymästään omakotitalon hintaa.

Aittajärven sähköliittymäasiaa palloteltiin lautakunnissa ja jopa ministeriössä saakka vuosikausia. Liittymälle ei ole löytynyt kaikkia osapuolia tyydyttävää rahoitusratkaisua, joten Niemelä ei usko vesivoimalansa rahoituksen olevan ainakaan vaikeampaa. Niemelän laskelmien mukaan vesivoimalan kustannukset olisivat noin 200 000 euroa.
- Pitkällä aikavälillä saisimme aikaan säästöjä myös sähkönsiirtomaksuista ja kilowattituntihinnasta, emmekä olisi riippuvaisia sähköyhtiöstä, hän huomauttaa.


Voimala palauttaa veden Aittajärveen


Markku Niemelä kaavailee pienvesivoimalaitostaan Hirvasojan vesistöön. Hankkeessa on tarkoitus nostaa aiemmin kuivatun Aittajärven vedenpinnantaso vastaamaan lähes alkuperäistä luontaista vedenkorkeuden tasoa. Aittajärveä käytettäisiin vesivoimahankkeen vesivarastona noin 30 sentin säätelyvälillä. Voimalaitoksesta saatava vesivoimateho on noin 18,1 kW.

Voimalaitos on tarkoitus rakentaa laatan päälle merikonttiin Hirvasojaan Hirvaslammen alapuolelle,
jonne vesi johdetaan putkea pitkin. Aittajärven rantojen veden alle jäävät rantavyöhykkeet on tarkoitus raivata ja kerätä puusto energiakäyttöön. Sitä varten on jo hankittu energiakoura kaivinkoneeseen.
- Laskin, että pelkästä raivaustyöstä voi saada energiapuuta 40-50 rekkakuormallista. Varovasti arvioiden se kattaisi noin neljäsosan voimalahankkeen rahoituksesta.

Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristön tai vesistön tilaan eikä kalastoon – päinvastoin.
- Aittajärven muodostaminen uudestaan vesialueeksi parantaa esimerkiksi vesilintujen elinolosuhteita. Lisäksi järveen voi istuttaa kalaa, Niemelä luettelee.


Luvitus on viimein kunnossa



Vesivoimalan luvan hankkiminen oli pitkällinen prosessi sekin. Niemelä teki selvityksiä ja lähetti pinotolkulla paperia ja lisäselvityksiä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle.
- Hakemus kulki edestakaisin lisäselvityspyyntöjen saattelemana, eikä asia tuntunut etenevän ollenkaan. Ohjeistusta tarvittavista liitteistä annettiin tipottelemalla, Niemelä hymähtää.

Lopulta hän pyysi käsittelijää tekemään listan kaikista tarvittavista liitteistä, jotta mitään ei varmasti jäisi enää puuttumaan. Hän päätti matkustaa Oulun toimipisteeseen keskustelemaan kasvotusten asian käsittelijöiden kanssa. Kävi ilmi, että hakemuksessa oli vielä 14 puutteellista kohtaa. Kun Niemelä palautti lopullisen hakemuksen kaikkine liitteineen, se sisälsi kaikkiaan 2,6 kiloa paperia.
- Nyt minulla on viimeinkin virallinen lupa kourassa. Kun tämä prosessi on ohi, voin hyvällä syyllä nimittää itseäni erikoisasiantuntijaksi. Olen upottanut tähän hankkeeseen nyt niin paljon aikaa ja rahaa, etten aio enää luovuttaa, naurahtaa Markku Niemelä.

Onneksi, sillä juuri hänen kaltaisiaan tarvitaan rakentamaan energiaomavaraisempaa Lappia.

Teksti: Anne Jaakola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti