Palaturpeella omavaraiseksi

Tammikuinen aamu valkenee kireässä pakkassäässä. Suolijoella Tervolassa sijaitsevaa Rein Maimannin taloa lämmittää leivinuuni. Näillä seuduilla useassa hakelämmityksellä lämpenevässä talossa ollaan ongelmissa lämmityksen kanssa paukkupakkasten saapuessa.

- Yksi ratkaisu arktisen ilmaston lämmityshaasteisiin voisi olla palaturpeen käyttäminen hakkeen rinnalla, Maimann kertoo.

Nykyisellä lainsäädännöllä tämä ei ole mahdollista, sillä pienimuotoinen palaturpeen myyminen ilman ympäristölupaa kiellettiin lailla syyskuussa 2014. Ympäristöluvan hankkiminen maksaa vähintään 8 000 euroa ja vaatii paljon byrokratiaa. Maimann peräänkuuluttaa päättäjiltä maalaisjärkeä ja byrokratian purkamista. Hän on toiminut pienimuotoisen palaturpeen puolestapuhujana jo pitkään sekä ollut aktiivisesti yhteydessä kansanedustajiin ja ministereihin jo vuodesta 2012 lähtien – toistaiseksi tuloksetta. Turpeen asema uusiutumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen välillä on vaihdellut paljon, ja tällä hetkellä turve nähdään hitaasti uusiutuvana luonnonvarana.

- Esimerkiksi puuta saa ottaa omasta metsästä ja myydä, mutta omasta pellosta nostettua turvetta ei saa antaa edes ilmaiseksi ilman kalliita lupia ja selvityksiä, Maimann harmittelee.

Hänen mielestään viranomaiset ovat liian kaukana maaseudun ihmisistä.

- Joskus tuntuu, ettei ketään kiinnosta lainkaan pienimuotoinen turpeen nostaminen ja sen mahdollisuudet. Tällä hetkellä en voi antaa palaturvetta edes paikalliselle 4H kerholle taimien kasvualustaksi ilman ympäristölupaa, Maimann päivittelee.

- Niin kalliin luvan hankkimisessa taas ei ole omalta kannaltani mitään järkeä. Joudun sanomaan 4H kerholle, että valitettavasti en voi auttaa, vaikka turvetta olisikin.

Jänkäpellosta nostetaan mustaa kultaa

Teknisesti palaturpeen pienimuotoinen nostaminen on varsin yksinkertaista. Se tapahtuu parhaiten pellon viljelykierron yhteydessä ja noston kylkiäisenä saadaan myös mekaaninen rikkaruohon torjunta. Esimerkiksi 10 m x 60 m alalta on mahdollista nostaa 6 kuutiota palaturvetta ilman pellon pinnankorkeuden näkyvää vaihtelua. Pelto on niin sanotussa palaturvetuotannossa vain 4–10 päivää ennen normaalia kylvöä. Palaturpeen nostaminen hoituu tavallisella maataloustraktorillakin. Vain palojen tekemiseen täytyy hankkia erikseen ruuvi.

Kun turve on nostettu maasta, se ajetaan yleensä aumaan kuivumaan. Aumassa maan kosteus vaikuttaa turpeeseen alhaaltapäin ja päältä se kastuu kesäisin sateella, talvella jäätymisen takia. Turvekasa voi syttyä jopa tuleen aumassa.

- Pienessä aumassa turpeesta meneekin pilalle jopa 30–40 prosenttia. Siksi aumassa oleva turve pitäisikin saada käytettyä kerralla, ei vähissä erissä, Rein Maimann selvittää.

- Parempi keino säilyttää turvetta olisi nostaa se suoraan klapisäkkeihin, kunhan turve on ensiksi esikuivunut pellolla. Klapisäkeissä turve säilyy jopa 3–5 vuotta. 

Ei kaikkia munia samaan koriin

Lappilaisissa kylissä on viime aikoina herätty siihen tosiasiaan, että pääomapaolle on tehtävä jotain ja nopeasti. Yksi keino pääomapaon pysäyttämiseen on energiaomavaraisuus, johon hajautetulla energiantuotannolla voidaan päästä.

- Eivät kaikki munat saa olla samassa korissa, vaan energiantuotannon tulisi olla hajautettua. Pienimuotoisella turvetuotannolla voitaisiin tukea pyrkimyksiä kohti energiaomavaraisuutta, Maimann pohtii.

Jos palaturvetta pystyttäisiin tuottamaan pienimuotoisesti esimerkiksi hakkeen priimaukseen, parantaisi se myös hakkeen käytön kannattavuutta.

- Sen avulla todennäköisesti yhä useammat lappilaiset valitsisivat lämmitysmuodokseen hakelämmityksen, Maimann uskoo.

Hänen mukaansa hake on paras lämmitystapa maaseudulla, jos vain talon pihalta löytyy tilaa hakevarastolle. Se on myös edullisin lämmitysmuoto kaava-alueen ulkopuolella ja jopa ”idioottivarma ratkaisu” nykyisillä hakelämmityskattiloilla.

- Hake tehdään kesällä kuivasta rangasta varastoon, josta sitä käytetään lämmitykseen. Varastot loppuvat yleensä tammikuussa. Vaikka hakerankakasoja kuinka suojaisi, tulee hakkeesta väkisinkin kosteampaa talvella, juuri silloin kun sitä energiaa eniten tarvitsisi.

- Palaturve auttaisi tähänkin ongelmaan. Kaikista kylmimpään vuodenaikaan ei-niin-hyvän hakkeen joukkoon voisi sekoittaa kuivaa palaturvetta, jolloin lämmitysteho riittäisi varmasti. Palaturvetta tarvitsisi vain 10–30 %, loput voisi olla haketta. Enimmillään palaturvetta voi käyttää 70 % hakkeen rinnalla, selittää Maimann.

- Tämä tarkoittaisi sitä, että omakotitalon lämmittäjälle riittää 1–3 kuutiota palaturvetta, maatilalle taas 4–8 kuutiota paukkupakkasten varalle hakkeen priimaukseen.

Tarvittaisiin vain tahtoa

Suomessa pienimuotoisessa turpeen nostamisessa ollaan pisimmällä tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla. Siellä valmistetaan myös paljon koneita turpeen nostamiseen.

- EU-aikana on yritetty liiaksi puristaa kaikki maat samaan muottiin sopiviksi. Jokaisella maalla pitäisi käyttää sitä energiamuotoa, mikä on sille sopivin. Sääntöjä laadittaessa pitäisi aina muistaa, että narulla on hyvä vetää, mutta huono työntää, aprikoi Maimann.

Hänen mielestään muutokseen tarvitaan vain poliittista tahtoa.

- Suomi voisi rohkeasti pyrkiä kohti omavaraisuutta energiankin suhteen. Maaseudulla paras keino tähän ovat hake ja palaturve, kaava-alueella taas pelletti.

Maimann haluaisi jatkossakin nähdä maaseudun asuttuna ja elinvoimaisena.

- Nuorille vaan tekemistä ja mahdollisuuksia saada elanto maaseudulta. Tässä pienimuotoisessa palaturpeen tuotannossa olisi yksi keino siihen!