keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Energiaa auringosta

On varsin pilvinen syyskuun aamupäivä Välikummun tilalla, Toljan kylässä Ranualla. Konehallin katolla lepäävät 84 uunituoretta aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä myös tällaisilla ilmoilla. 
- Keskipäivällä aurinkoisella säällä paneelien tuottama sähkö riittää koko kulutukseen, joitain kilowattitunteja menee myös myyntiin. Marras–helmikuun välinen aika on laskettu ns. nollakuukausiksi, mutta sateisinakin päivinä näin syyskuussa paneelit tuottavat noin 6 kWh tunnissa päivällä, kertoo tilan isäntä Jani Sääskilahti.

Jani Sääskilahti tekee myös koneurakointia.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.
Välikummun tila ei ole siis ihan perinteinen maatila. Lypsäviä lehmiä on navetassa 70, joista 3 on lapinlehmiä, ja lisäksi pihamaalla voi törmätä kanoihin, koiriin, hevosiin sekä poniin. Jani Sääskilahden lisäksi maatilalla on töissä hänen vaimonsa Katja Salmela sekä yksi työntekijä hoitamassa peltotöitä ja huoltamassa konekantaa. Kotitalouteen kuuluu myös kaksi kouluikäistä lasta. 

Maatilan lisäksi elantoa Sääskilahdille tulee myös koneurakoinnin kautta. Sääskilahdet päättivät kuitenkin kohentaa maatilansa kannattavuutta, kun he saivat viime keväänä idean investoida aurinkoenergiaan
- Kuulin tästä mahdollisuudesta ensi kerran Sarkamessuilla Seinäjoella, siitä syntyi kiinnostus. Sen jälkeen meillä kävi aurinkojärjestelmien myyjä ihan kotikäynnillä kolme kertaa. ProAgria Lapin konsultti Harri Salow teki meille laskelmat, jotka selkeästi osoittivat, että investointi aurinkoenergiaan on tilallamme kannattava, muistelee Sääskilahti. 

Ideasta käytäntöön 


Sääskilahti haki investointiinsa tukea Lapin ELY-keskukselta, jonka tuki kattaa 40 % investoinnin verottomasta hinnasta. Paneelien hankinta kilpailutettiin ELY:n ohjeiden mukaisesti. Investointitukien hakeminen erilaisine vaiheineen oli kuitenkin jo entuudestaan tuttua Sääskilahdelle. 
- Takaisinmaksuajaksi tälle investoinnille laskettiin 6–7 vuotta, mutta näyttäisi siltä, että investointi maksaa itsensä takaisin jo aiemmin. Erityisesti viime kesä oli tuoton kannalta hyvä. 
Taustalla konehallin katolla pilkistävät aurinkopaneelit.
Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.

Sääskilahti osti aurinkopaneelit suoraan asennettuina: asennustyö tehtiin 11.6. ja paneelit alkoivat tuottaa sähköä heti seuraavana päivänä. Asennuksen voi tosin tehdä itsekin, mikäli teknistä taitoa löytyy. 
- Paneelien huolto on varsin yksinkertaista - kunhan muistaa pitää paneelit puhtaana esimerkiksi lumesta!

Paneelit tuottavat sähköä vuodessa keskimäärin 25 000–32 000 kWh, ja tuoton huippukuukaudet ovat yleensä maalis- ja huhtikuu. Säästöjä tilan sähkölaskussa Sääskilahti laskee saavansa hyvän tuoton vuotena jopa 2 000 € vuodessa. Kun paneelit eivät tuota sähköä, sähköjärjestelmä siirtyy jouhevasti käyttämään verkosta tulevaa virtaa. Välikummun tilalla on tehty myös muita investointeja uusiutuvaan energiaan, kun tila siirtyi hakelämmitykseen jo vuonna 2002. 

Aurinkoenergian tulevaisuus erityisesti maatiloilla näyttää Sääskilahden mielestä valoisalta. 
- Kyseessä on ehdottomasti yleistyvä ilmiö. Toistaiseksi näin isoja investointeja ei ole maatiloilla Lapissa tehty, joskin tiedän, että sellaisia on suunnitteilla. Luvituksessa kannattaa ottaa selvää kuntakohtaisista eroista: joissain kunnissa voidaan vaatia erilaisia rakennuslupia, mutta Ranuan kunnalta mitään erityistä lupaa ei tarvittu. 

Laadukkaita tuotteita tilalta 


Välikummun tilan 70 lypsylehmää tuottavat maitoa tällä hetkellä Arlalle. Sääskilahdet ovat myös miettineet tilan jatkojalostusmahdollisuuksia, ja koe-eriäkin on tehty. 
- Olemme kuitenkin päättäneet toistaiseksi keskittyä raaka-aineen tuottamiseen. Jos joku haluaa hyödyntää maitoamme paikallisessa jalostuksessa, se onnistuu kyllä, toteaa Jani Sääskilahti. 

Navetasta kurkkivat hiehot. Kuva: Maaseutuklusterin viestintä.
Kirkonkylässä Ranualla, noin 10 kilometrin päässä Välikummun tilalta, toimii myös Ranuan REKO-lähiruokarengas. Toistaiseksi Sääskilahdilla ei ole kuitenkaan ollut resursseja osallistua jakelupäiviin oman tilansa lihan tai maidon kanssa. 
- Myymme lihaa toisinaan suoramyyntinä, mutta silloin puhutaan ¼ tai puolikkaasta ruhosta, ei pienestä jauhelihapaketista, kertoo Jani Sääskilahti.

Maitotilallisena Sääskilahti haluaa korostaa kuluttajille suomalaisten tuotteiden tukemisen tärkeyttä. 
- Kannattaa katsoa, että tuotteessa on Hyvää Suomesta -merkki eli tuttu joutsenlippu. Näin tiedät ostavasi suomalaisen tuotteen ja tukevasi kotimaista maataloustuotantoa! 



teksti: Maaseutuklusterin viestintä, Johanna Asiala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti