Rovaniemen REKO tutkimuslasin alla!

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat Sanna Köngäs ja Päivi Upola tekivät opinnäytetyönsä Rovaniemen REKOsta. Idea ja aihe saatiin Lapin liiton käynnissä olevalta Maaseutuklusterin viestintä -hankkeelta. Aihe tuntui läheiseltä molemmille tekijöille:

- Olemme kasvaneet lapsuutemme Rovaniemen alueen maaseudulla. Lähellä kasvatettu ruoka on meille tärkeä valintakysymys!

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Rovaniemen REKO-renkaan toimintaa kuluttajan, ravintolan ja tuottajan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena REKO-renkaan toiminta koetaan tällä hetkellä sekä mitä voitaisiin tehdä ja kehittää, jotta tietoisuus REKOn olemassaolosta kasvaisi ja käyttäjien määrä lisääntyisi.

Tutkimuksessa haastateltiin yksityisiä Rovaniemen ravintoloiden ruoka-ammattilaisia. Ravintolaosuudessa haluttiin saada selville, voivatko paikallisravintolat käyttää REKOn palveluita. Tällä hetkellä ravintolat eivät voi hyödyntää REKOn palveluita nykymuodossa. Ravintolat tarvitsevat suorat toimittajasopimukset lähiruokatoimittajiin varmistaakseen raaka-aineiden saannin oikea-aikaisesti. Tuottajien ja ravintoloiden yhteistyötä tulee kehitää ja tietoisuutta lisätä. Paikallinen ravintola tarjoaa mielellään lähellä tuotettua ruokaa, ja ravintola-alan ammattilainen ymmärtää lähiruoan merkityksen ja lisäarvon.

- Olemmehan matkailukaupunki, joten puhdas luonto sekä puhtaat paikalliset raaka-aineet ovat oleellinen osa matkailijan ja paikallisen kokemuksessa. Lähiruoka tuo lisäarvoa ravintolallemme, kertoi Marko Huttunen, ravintola Nilin toimitusjohtaja. 

REKO-renkaan Facebook-kyselyssä kysyttiin käyttäjien näkemyksiä tämän hetken REKOn toiminnasta, paikallisten raaka-aineiden ja tuotteiden merkityksestä vastaajien kotitalouksissa sekä kehitysideoita REKOn toimintaan. Tuottajien haastattelussa kysyttiin heidän näkemyksiään tämän hetken tilanteesta REKOsta ja kehitysideoita toimintaan. Tuottajien ja käyttäjien vastauksissa selvisi, että nykyinen tilauskanava Facebookissa tarvitsee rinnalleen jonkin toisen kanavan. Facebook koettiin hyvänä, helppona ja edullisena vaihtoehtona, mutta Facebook ei ole kaikilla käytössä, joten kaikkia asiakkaita ei ole mahdollista sitä kautta tavoittaa. Tuottajat esittivät vaihtoehdoksi REKO-verkkokauppaa, jollainen on jo käytössä esimerkiksi Oulun REKOssa. 

Sekä tuottajien että asiakkaiden vastauksissa kävi myös ilmi, että REKOn näkyvyyttä kaivattiin lisää. Jakelupaikka osoitteessa Laajakaista 3 koettiin syrjäisenä. Vastaajat kokivat, että sijainti lähempänä keskustaa lisäisi jo sinällään tietoisuutta REKOsta. Toisaalta REKO-renkaaseen kirjautuneita jäseniä on jo yli 5500 ja jakotilaisuuksissa käy tuottajien mukaan noin 100 - 150 henkeä, joten tietoisuutta REKOsta jo on. Yhtenä esteenä REKO-tuotteiden ostamiseen mainittiin muun muassa liian korkeat hinnat.

Yhteinen piirre REKOa käyttävien joukossa tutkimuksen mukaan on arvomaailma. Lähiruoan käyttö koetaan ekologisena valintana, logistiikkaketjut ovat lyhyet ja lähiruokaa käytettäessä tiedetään, mistä ruoka tulee. Lähiruoka koetaan terveellisenä, hyvän makuisena ja vastauksissa korostettiin lähiruoan käytön tuottavan hyvää mieltä. 

- REKO on siis kokonaisvaltainen tunne pelkän ruoan ostamisen sijaan, summaavat Köngäs ja Upola.

Opinnäytetyöt opinnäytteensä tarkastusseminaarissa
- vasemmalla Sanna, oikealla Päivi.
Kuva: Sanna Köngäs & Päivi Upola.

Lähellä tuotetun paikallisen ruuan valinnalla on monia positiivisia vaikutuksia. Valitsemalla lähiruokaa arvostetaan suomalaista ruokakulttuuria ja vahvistetaan lähialueiden elinvoimaisuutta. Lisäämällä yhteistyötä sekä tuottajien verkostoitumisella ja uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotolla vastataan lähiruoan yhä kasvavaan kysyntään.

- Käyttämätöntä kapasiteettia on paljon!, totesikin eräs Rovaniemen REKOn tuottajista.

Kirjoittajat: Sanna Köngäs & Päivi Upola