Tavoitteena on edistää puurakentamista koko Lapin maakunnassa
Kemin kaupunki vauhdittaa puurakentamista arktisen puurakentamisen toimenpideohjelman avulla. Tavoitteena on muun muassa ottaa huomioon positiivisella tavalla puurakentamisen mahdollisuudet kaupunkikonsernin omien rakennusten rakennuttamisessa tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta. Kemin kaupunginvaltuuston hyväksymään toimenpideohjelmaan kuuluu olennaisesti puurakentamisen edistäminen sekä kaavoituksen että puurakentamiseen liittyvän neuvonnan avulla. Ohjelma tukee myös arktisen puurakentamisen tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä sekä toimintaa Nordic Wooden Cities -verkostossa.
- Yhteistyöverkoston avulla tavoitteena on edistää puurakentamista koko Lapin maakunnassa, tiivistää projektipäällikkö Tytti Ahoranta Kemin Digipoliksesta.
Rakennusjätteet ovat pääsääntöisesti vaikeasti kierrätettäviä materiaaleja. Maapallon kaikesta jätteestä jopa noin 40 prosenttia aiheutuu rakentamisesta.
- Puu on ekologinen, vähähiilinen ja kierrätettävä materiaali. Se on yksi hyvä syy edistää puurakentamista. Uusilla kantavilla ristiinliimatuilla puurakenteilla voidaan toteuttaa korkeita kerrostaloja. Suomessa esimerkki sellaisesta on 8-kerroksinen Puukuokka Jyväskylässä, Ahoranta luettelee.
Uudet rakentamiseen vaikuttavat direktiivit tulevat edistämään puun käyttöä tulevaisuuden rakentamisessa. Puun käytön edistäminen on myös yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista.
- Kun uusia ohjeistuksia lukee, on aivan sanomattakin selvää, että se materiaali on puu, Ahoranta toteaa.
Myös ympäri Eurooppaa tehdyt tutkimustulokset kannustavat puun käyttöön julkisissa rakennuksissa, kuten esimerkiksi kouluissa tai sairaaloissa, sillä puulla on todettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia.
- Kansainväliset tutkimukset osoittavat puun terveysvaikutusten pitävän paikkaansa. Esimerkiksi Pudasjärven 800 oppilaan hirsikoulussa on mahdollisuus tutkia asiaa käytännössä, kertoo Ahoranta.
Muut kunnat ovat seuranneet perässä, sillä puukouluja on rakenteilla Lapissa esimerkiksi Kolarissa ja suunnitteilla Kittilään.
Puurakentamista on pidetty kalliina – mitä enemmän massiivipuuta rakenteissa, sen kalliimmat rakennuskustannukset. Suomessa kasvaa kuitenkin eniten puuta maailmassa asukasta kohden ja senkin takia sitä pitäisi käyttää massiivipuurakentamisessa reilusti nykyistä enemmän. Toistaiseksi suomalainen puu virtaa vientiin sahatavarana.
- Puuta Suomessa riittää, mutta metsiemme kasvusta käytetään noin 60 prosenttia. Suomen sahateollisuus on huipputasoa, mutta merkittävä osa sahatavarasta menee edelleen sellaisenaan vientiin, Ahoranta miettii.
- Sahatavaran jalostausastetta voitaisiin kotimaassa nostaa ja saada enemmän euroja jäämään kotimaahan. Esimerkiksi suomalaisesta kuusisahatavarasta valmistettua CLT:tä tuodaan Suomeen Baltiasta.
Puurakennusmateriaalin uusinta muotia on cross laminated timber, eli CLT.
Kuultuaan ensimmäisen kerran CLT:stä, pitkään puurakentamisen parissa työskennellyt Tytti Ahoranta suhtautui siihen epäillen.
- Ajattelin, että se on ohimenevä ilmiö, Ahoranta naurahtaa.
- Mutta nyt pidän sitä yhtenä potentiaalisimmista rakennusmateriaaleista, sillä painumattomana ja levymäisenä materiaalina se soveltuu myös kerrostalorakentamiseen. CLT on saamassa myös CE-hyväksynnän, mutta harmonisointiprosessi on vielä kesken. Kansallisen hyväksynnän turvin sitä käytetään laajasti rakentamiseen ympäri maailmaa, Ahoranta kertoo.
Kemin puurakentamisen toimenpideohjelman yhtenä tavoitteena on luoda Kemiin arktisen, vähähiilisen ja älykkään puurakentamisen osaamiskeskus yhdessä eri oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on myös hyödyntää puuta entistä enemmän liike- ja toimitilarakentamisessa.
Kemi on viime aikoina ollut aktiivisesti mukana puurakentamisen kehittämisessä erityisesti Ammattiopisto Lappian, Digipoliksen ja Lapin ammattikorkeakoulun CLT-projektin myötä.
- Kemiin on jo nyt saatu uutta massiivipuurakentamisen osaamista niin suunnittelun ja tuotannon kuin rakentamisenkin osalta. CLT:n mahdollisuudet osaamisen ja puurakentamisen hyödyntämiseen elinvoiman vahvistamiseksi Kemissä ovat hyvät, Tytti Ahoranta mainitsee.
Kemin Digipolis Oy:n johtamassa ja Ammattiopisto Lappian kanssa yhteistyössä toteutetussa CLT-koetalo -projektissa Lapin AMK tuotti tutkittua tietoa CLT-rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta.
- Esimerkkeinä Lappian tuotannosta tähän mennessä ovat Veitsiluodon kuorimon melueste ja loppukeväällä Kemin kaupungin rakentaman Sauvosaaren jalkapallokatsomo, mainitsee Ahoranta.
- Massiivipuurakentamisen ja siihen liittyvän rakennusfysikaalisen tutkimuksen johdosta CLT-koetalo puolestaan on herättänyt kiinnostusta niin mediassa kuin rakentamistavasta kiinnostuneiden kotimaisten ja kansainvälisten vierailijoiden tutustumiskohteena.
CLT-koetalo -projektissa Lapin AMK on tuottanut tutkittua tietoa CLT-rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta.
- CLT-osaamiskeskuksen myötä Kemissä on kansainvälisestikin ainutlaatuiset puitteet tuoda esille luonnonvarojen kestävää ja älykästä käyttöä rakentamisessa. Ahoranta lisää.
CLT-rakentamiseen liittyvä arktinen, rajat ylittävää yhteistyötä on jo saatu käyntiin FCLT Interreg -hankkeen myötä ja Kemin liityttyä mukaan Nordic Wooden Cities -verkostoon.
Kemin Matkailu Oy on toteuttanut uusimmat investointinsa puurakenteisena, ja voi näin ollen hyödyntää markkinoinnissaan vähähiilisten, ekologisten, kierrätettävän, uusiutuvan ja arktisella alueella tuotetun sertifioidun materiaalin käyttöä matkailurakentamisessa.
Kemin arktisen puurakentamisen toimenpideohjelma,
Kemin
kaupunki:
- Osoittaa olemassa olevasta
kaavasta tarpeeksi alueita niin puukerrostalo- kuin
pientalorakentamisellekin. Samalla kaupunki uusia kaavoja laatiessaan
kaavoittaa kysyntää vastaavasti tarpeeksi alueita puurakentamiselle.
- Rakentaa omat uudet
rakennuksensa ensisijaisesti puusta.
- Pyrkii omilla toimenpiteillään
vaikuttamaan puun käytön lisäämiseen liike- ja toimitilarakentamisessa.
- Ohjaa ja neuvoo korjaus- ja
uudisrakentamisessa oikeaoppista puun käyttöä.
- Tukee omalta osaltaan arktisen
puurakentamisen tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä tavoitteena
synnyttää Kemiin arktisen, vähähiilisen ja älykkään puurakentamisen
osaamiskeskus yhdessä Oulun ja Lapin yliopistojen, Lapin
ammattikorkeakoulun, ammattiopisto Lappian CLT-oppimiskeskuksen, Kemin
Digipolis Oy:n, ja yritysten kanssa.
- Tekee yhteistyösopimuksen
Växjön kaupungin kanssa pienten, edullisten asuntojen suunnittelu-,
tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä
- Pyrkii omalta osaltaan
vaikuttamaan siihen, että osaamiskeskus verkottuu mahdollisimman pian niin
Luulajan teknisen yliopiston kuin Linné-yliopistonkin kanssa
- Osallistuu Arktisen ylipiston,
UArcticin arktisen puurakentamisen teemaryhmän synnyttämiseen ryhmän
jäsenenä.
- Pyrkii vaikuttamaan
konserniohjauksella siihen, että mahdolliset uudet puutuotealan yritykset
saavat kaupungista tarvittaessa asianmukaiset tilat
- On aktiivinen toimija niin
Nordic Wooden Cities-yhdistyksessä kuin Arktiset
puukaupungit-verkostossakin
- Mahdollistaa pienten, niin
nuorille kuin senioreillekin, sopivien pientalojen rakentamisen kaupungin
keskustaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti