Puurakentamisesta kohistaan nyt sekä yksityisellä että
julkisella puolella. Päättäjät ovat heränneet puurakentamisen etuihin, sillä
puurakennusten hiilijalanjälki on pieni, ja koko rakennusprosessi on sekä
ekologinen että taloudellinen.
Mielenkiinnon heräämisestä huolimatta trendi ei ainakaan
toistaiseksi ole näkynyt isona piikkinä lappilaisten hirsiyritysten
myyntitilastoissa.
Pellopuu Oy on yksi Suomen vanhimmista hirsialan
yrityksistä, ja sijaitsee nimensä mukaisesti Pellossa, lähellä Suomen ja
Ruotsin rajaa. Perinteikäs yritys on tuottanut hirsirakennusmateriaaleja niin
yksityisasumuksiin kuin suurempiinkin rakennuskomplekseihin jo useamman
vuosisadan ajan.
Pellopuun myyntipäällikkö Aatos Keskitalo kertoo, että hirsi on rakennusmateriaalina
ylivertainen asuin- ja käyttörakennuksissa.
- Hirsi on käyttöikänsä puolesta taloudellinen ratkaisu,
sillä kerran rakennettu hirsitalo kestää käyttöä tutkitusti jopa 300 vuotta. Lapissa
on jopa yli 300-vuotiaita hirsirakennuksia, jotka ovat edelleen täydessä
asuinkäytössä, Keskitalo kertoo.
- Kun hirsitalo tulee asuinkäyttöikänsä päähän, sen voi
käyttää esimerkiksi polttopuuna. Siitä ei siis synny purkujätettä, hän jatkaa.
Hirsi on myös nopea rakentaa. Esimerkkinä Keskitalo
mainitsee viime vuonna rakennetun Ritavalkean lomakeskuksen, joka nousi
perustuksiltaan käyttövalmiiksi alle puolessa vuodessa.
Aatos Keskitalo haluaa kannustaa hirsirakentamiseen
erityisesti julkisella sektorilla, sillä hirsirakennusten sisäilman laatu on
erinomainen. Hirsi on kosteutta ja lämpöä sitova ja tasapainottava matariaali,
joka pitää esimerkiksi ilmankosteuden tasaisena.
- Puurakennuksilla on todettu olevan myös muita terveysvaikutuksia.
Jos esimerkiksi kaikki koulut ja päiväkodit saataisiin rakennettua rehellisestä
hirrestä, olisi jo moni iso ongelma ratkaistu.
 |
| Pellopuu Oy:n hirsimökki Seita 104 A. Kuva: www.pellopuu.fi |
Kaavoituksessa kangertaa
Asuintalojakin Aatos Keskitalo rakentaisi hirrestä mielellään
enemmän, mutta hirsitaloja on vaikeampi saada pystytettyä kasvukeskuksiin.
Kaupungeissa kun ei ole juurikaan kaavoitettu alueita pientaloille.
Tonttien käytön kannalta kustannustehokasta rakentaa
kerrostaloja. Kuitenkin moni yksityishenkilö aina lapsiperheistä vanhuksiin
haluaisi asua omakotitalossa.
- Olisi hyvä jos tähän asiaan tartuttaisiin jo
kaavoitusvaiheessa, kun tehdään suunnitelmia uusista asutuskeskuksista,
Keskitalo huomauttaa.
- Uskon, että myös kaupunkien lähiöissä olisi enemmän tilaa
omakotiasumiselle, jos niitä vain haluttaisiin siihen käyttöön kaavoittaa,
Keskitalo pohtii.
Kuva: Arto Komulainen, Lapin materiaalipankki
Puun käyttö on alimitoitettua
Puurakentaminen ei Keskitalon mukaan jää kiinni
raaka-ainepulaan, sillä Suomen metsiä pitäisi hakata moneen kertaan sen verran,
mitä nykyisellään harvennetaan.
- Metsät kasvavat huonosti, jos niitä ei harvenna. Liian
tiheässä kasvavat puut jäävät ohuiksi riuúiksi, Keskitalo harmittelee.
Hän painottaa, että hakkuumateriaalia voisi myös hyödyntää
monipuolisemmin kuin nykyään. Samoin koko Suomen puutuoteteollisuutta pitäisi
saada jollakin keinolla monipuolistettua.
- Sekä kotimaisilla että ulkomaisilla markkinoilla olisi
kysyntää huomattavasti suuremmalle määrälle puutuotteita, kuin mitä Suomessa
nyt tuotetaan. Ja niinhän se on, että jos me emme niitä tuotteita sinne
markkinoille tee, niin joku muu tekee ja nappaa rahat, Keskitalo hymähtää.
Vaikka puurakentamisen buumi lähtisi nousuun yhdessä yössä,
ja koko Suomen joka ainoa julkinen rakennus päätettäisiin rakentaa puusta,
olisi yrittäjäpohja siihen valmis ja käytettävissä. Näin arvioi Aatos
Keskitalo.
- Se ei jää siitä kiinni, etteikö metsässä kasvaisi
tarpeeksi puuta, tai ettei olisi osaavia alan yrityksiä tekemässä. Nykyisillä,
jo olemassa olevilla yrityksillä olisi kapasiteettiä paljon nykyistä
runsaampaan puurakentamiseen, Aatos Keskitalo summaa.
Teksti: Anne Jaakola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti