Riihipellonpuistosta on tulossa pienen ekojalanjäljen kohde

Kuva: Havainnekuva, Riihipellonpuisto-hankkeen arkisto

Miltä kuulostaisi asua opiskeluaikana kerrostaloasunnossa, jossa on kotoisat puupaneeliseinät, erinomainen sisäilma ja akustiikka, ja pihassa käyttövalmiina taloyhtiön auto tai polkupyörä? Mitä jos samassa korttelissa olisi opiskelupaikan lisäksi tiede- ja taideyhteisöjen tutkimus- ja palvelupisteitä, ja katolla aurinkopaneelit sähkölaskuja pienentämässä? Entä jos vuokrakaan ei olisi sen suurempi kuin tavallisessa vuokra-asunnossa?

Ensi vuonna tämä voi olla totisinta totta. Viime syksynä Rovaniemellä polkaistiin käyntiin hanke, joka toteutuessaan on kaikkea edellä mainittua ja vielä vähän parempaakin. Riihipellonpuiston tontti sijaitsee aivan Lapin yliopiston päärakennuksen läheisyydessä, ja alueen käytöstä on tehty moderneja suunnitelmia.

Domus Arctica -säätiö järjesti syyskuussa aamukahvitilaisuuden teemalla ”Rovaniemen vetovoimaisuuden lisääminen opiskelijakaupunkina – yhteisöllistä asumista kiertotalouden arktisessa mallikaupungissa”. Tilaisuuteen osallistuivat muiden muassa Rovaniemen kaupunginjohtaja ja kaupunginarkkitehti, edustajia Lapin yliopistolta ja ammattikorkeakoululta sekä Lapin yliopiston opiskelijajärjestö LYY.

Riihipellonpuisto-hankkeessa tehdään yhteistyötä monien tahojen kesken ja hankkeen edetessä mukaan on otettu myös opiskelijoista koostuva sparrausryhmä. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Lapin ammattikorkeakoulun osaamista muun muassa kylmärakentamisessa sekä Rovaniemen Kehityksen yrityspuiston tutkimusta. Alueelle toteutettavat rakennukset tulevat palvelemaan oppilaitosten ja alueen asukkaiden sekä yrittäjien tarpeita.

Tavoitteena on parantaa opiskelija-asumisen laatua

Kuva: Lapin materiaalipankki

Domus Arctica -säätiön (DAS) toiminnanjohtaja Kirsti Saviaro kertoo, että aamukahveilla tontille visioitiin kumppanuuskaavan avulla toteutettavaa yritys-, tiede- ja taidepuistoa sekä DAS:n opiskelijakerrostaloa.
- Tontilla voisi olla opiskelija-asuntojen lisäksi korkeakoulukonsernin hallintorakennuksia, muotoiluyritysten yhteenliittymä sekä tiloja matkailuyrittäjille. DAS:n kohteessakin voitaisiin yhdistää taidetta, ekologisuutta sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, Saviaro luettelee.

Ideana on tuottaa kortteliin kaupunkikuvallisesti ja ekologisesti merkittävä opiskelija-asuinkerrostalo, jossa olisi vähintään 100 viihtyisää, monimuotoista, yksilöllisen asunnon sekä toimivat yhteistilat tarjoavaa asumisen vaihtoehtoa. Rakentamisessa otetaan huomioon Rovaniemen kaupungin kiertotalousstrategia, kestävän kehityksen periaatteet, digitalisaation tuomat innovaatiot ja vaihtoehtoiset energiantuottamislähteet.
- Kokonaisuutena kortteli toimisi omalta osaltaan Rovaniemen vetovoimatekijänä, kun kilpaillaan opiskelijoista, Saviaro täsmentää.

Puu on vahva vaihtoehto

Riihipellonpuiston asuintalokohteen rakentamiseen käydään läpi eri vaihtoehtoja. Ajatuksena on toteuttaa kohde puukerrostalona, mikäli kustannukset mahdollistavat sen.
- Haluamme toteuttaa hankkeen kohtuuhintaisena ARA-rahoitteisena vuokratalona, joten rakennuskustannukset pitää saada mahtumaan ARA:n rajoihin, toteaa Kirsti Saviaro.
- Ainakin itse uskon, että niihin rajoihin vielä päästään. Onnistuessaan tämä hanke voisi toimia mallikohteena, joka olisi opiskelijan kukkarolle edullinen vaihtoehto.

Säästöjä syntyy opiskelijalle muussakin kuin vuokrassa. Kohteessa on tarkoitus kokeilla erilaisia innovaatioita lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmissä ja lukituksessa. Kokeiluun pääsee myös muita innovatiivisia ratkaisuja, kuten jakamistalouden periaatteiden tuominen asumiseen ja uudenlaisen yhteisöllisyyden mahdollisuudet. Tavoitteena on saada samalla myös tutkimustietoa puurakentamisen prosessista, hankkeessa käytettävistä tekniikoista ja materiaaleista sekä niiden toimivuudesta Napapiirin tuntumassa.
- Suunnittelu- ja rakentamisprosessista kertyvää kokemusta ja tietämystä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa muihin kohteisiin, ja koostaa esimerkiksi opinnäytetöinä, Saviaro pohtii.

DAS:n ja Rovaniemen kaupungin yhteisenä tavoitteena on myös tutkia kaavallisesti, miten yhteispaikoitusalue (LPA) toimisi muodostettavassa korttelissa. Kortteliin yhdistettäisiin nyt kaavoitettava tontti sekä säätiön Rantavitikan kohteita.
Yhteisautopaikoitus palvelisi kaikkien kolmen opiskelijakerrostalon autopaikoitustarvetta, mahdollisen sähkökäyttöisen yhteiskäyttöauton sijoitusta sekä DAS:n työautojen paikoitusta. Uudistettu autopaikoitusmitoitus ja säätiön Rantavitikan alueella sijaitsevat muut autopaikoitusalueet mahdollistavat tämän kokeilun. Samalla tullaan ideoimaan katoksellinen polkupyöräparkki ja polkupyörien lainauspiste.

Riihipellonpuiston kohteen ja korttelin kaavan alustava suunnittelu on aloitettu syyskuussa 2016 ja tavoitteena on, että kaavaan liittyvät asiat ovat valmiina 2017 loppuun mennessä. Rakentamisvaiheeseen päästään mahdollisesti vuoden 2018 aikana.